<html>
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=Windows-1252">
<style type="text/css" style="display:none;"><!-- P {margin-top:0;margin-bottom:0;} --></style>
</head>
<body dir="ltr">
<div id="divtagdefaultwrapper" style="font-size:12pt;color:#000000;font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif;" dir="ltr">
Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen: <<a href="https://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko" class="OWAAutoLink">agricolan.arvostelut
at gmail.com</a>> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.<br>
***<br>
<p><span style="font-family: Helvetica, Arial, sans-serif; font-size: 18pt;">Eetos ry</span><br>
</p>
<br>
<b>Mieluummin en. Vastahangan estetiikkaa ja etiikkaa</b><br>
<p>Jukka Sihvonen</p>
<p><br>
</p>
Jukka Sihvosen uusi teos, Mieluummin en. Vastahangan estetiikkaa ja etiikkaa, tarkastelee vastahankaa tapahtumana. Se on luovaa toimintaa, joka asettuu vastoin vallan rakenteita ja pyrkii muuttamaan niitä.<br>
Teos tarkastelee eri taiteita. Elokuva, kirjallisuus ja kuvataiteen monet muodot rakentavat vastahangalle estetiikkaa ja etiikkaa. Nimen kirjalle on lainannut Herman Melvillen ”Bartleby”-kertomus. Pier Paolo Pasolinin, Jean-Luc Godardin ja Harry Smithin elokuvat
sekä lukuisat muut teokset ovat myös mukana. Sihvonen keskustelee aihetta käsitelleiden eri nykyajattelijoiden kanssa. Erityisesti Gilles Deleuze, Félix Guattari ja Giorgio Agamben ovat innoittaneet ajattelemaan vastanhangan periaatteita.<br>
Jukka Sihvonen on elokuvatutkimuksen emeritusprofessori Turun yliopistossa. Hänen aiempiin teoksiinsa lukeutuvat esimerkiksi Aivokuvia. Elokuva, teoria, Deleuze (Eetos 2013) ja Idiootti ja samurai. Tuntematon sotilas elokuvana (Eetos 2009).<br>
<br>
<span style="font-family: Helvetica, Arial, sans-serif; font-size: 18pt;">Gaudeamus</span><br>
<br>
<b>Sankari ja antisankari – Mannerheim-kultin pitkä vuosisata</b><br>
<p>Tuomas Tepora</p>
<p><br>
</p>
Harva henkilö Suomen historiassa elähdyttää, kiinnostaa, raivostuttaa ja ärsyttää yhtä paljon kuin Gustaf Mannerheim. Tämä mielikuvien myyttinen sotasankari, päälahtari, menneen ajan aristokraatti ja kosmopoliitti sekä seksualisoitu suurmies on nostettu jalustalle
yhä uudestaan ja myös vedetty alas sieltä.<br>
Historioitsija Tuomas Tepora perkaa Sankari ja antisankari -kirjassaan Mannerheimista luotuja mielikuvia ja syitä siihen, miksi hänen ympärilleen on rakentunut valtava henkilökultti. Ketkä myyttiä rakentavat, ja mitä tarkoituksia varten? Mannerheimin kykyä
nostattaa suuria tunteita ilmentävät teoksessa esiteltävät patsashankkeisiin ja elokuviin liittyneet rajut kohut.<br>
Teos luotaa kiinnostavalla tavalla Mannerheim-kuvan yhteiskunnallista merkitystä. Poliittiset henkilökultit on totuttu liittämään autoritäärisiin hallintoihin, mutta miten tunteita ja mielikuvia hyödynnetään demokraattisten yhteiskuntien hallinnassa?<br>
<br>
<b>Muinais-Venäjän myytti – Kiovan Rus, Ukraina ja vanhan Venäjän historia</b><br>
<p>Jukka Korpela</p>
<p><br>
</p>
Valta-asema tarvitsee aina rinnalleen oikeutuksen, ja vankimmat perusteet vallankäytölle tarjoaa ylevä tarina. Venäjän virallisessa retoriikassa voittava kertomus on ollut näkemys ikiaikaisesta Muinais-Venäjästä, joka ulottuu lännessä Puolaan, Baltiaan ja Suomeen
saakka. Tämä tulkinta historiasta ei ole kuitenkaan Vladimir Putinin ja hänen aikalaistensa keksintöä, vaan sillä on jopa vuosisatoja vanhat perinteet. Helmikuussa 2022 tällä historiakuvalla perusteltiin hyökkäystä Ukrainaan.<br>
Muinais-Venäjän myytti -teoksessa palkittu historioitsija Jukka Korpela kertoo Itä-Euroopan historiallisen kehityksen viikinkiajalta Pietari Suuren valtakauteen ja täydentää monia vanhentuneita käsityksiä Venäjästä, Ukrainasta ja niiden muotoutumisesta.<br>
Samalla hän selvittää, milloin ja mitä tarkoitusta varten käsitys Moskovan ortodoksisesta ylivallasta rakentui. Olisiko Venäjä voinut olla myös turkinkielinen muslimivaltio? Kertovatko tuhat vuotta vanhat pyhimyselämäkerrat ja kronikat, että Ukraina ei ole
valtio eivätkä ukrainalaiset itsenäinen kansa? Oliko Muinais-Venäjää olemassakaan?<br>
<br>
<b>Sodan maantiede – Maaston ja olosuhteiden vaikutus sodankäyntiin 1850-luvulta nykypäivään</b><br>
<p>Pasi Tuunainen</p>
<p><br>
</p>
Viidakot, vuoristot, mutaiset tasangot ja ylipääsemättömät virrat. Maailman sotahistoriassa tunnetaan useita esimerkkejä, joissa suurvallat tai materiaalisesti ja teknisesti ylivoimaiset armeijat ovat joutuneet vaikeuksiin epäsuotuisan ympäristön vuoksi.<br>
Sodan maantiede analysoi, kuinka paljon erilaiset maantieteelliset tekijät ovat vaikuttaneet maasotatoimien johtamiseen, kulkuun ja lopputuloksiin. Kun otetaan huomioon taistelupaikkojen maaperä, pinnanmuodot, ilmasto-olot, kasvillisuus, säätila ja näkyvyys,
voidaan viimein selittää monia yllättäviä menestyksiä sekä erikoiselta tuntuvia ja huonosti päättyneitä sotatoimia.<br>
Maaston ja olosuhteiden merkitystä havainnollistavat runsaat esimerkkitapaukset eri aikakausilta ja eri puolilta maailmaa Krimin sodasta maailmansotiin ja kylmän sodan yhteenotoista Syyrian ja Irakin kaupunkitaisteluihin. Miksi ulkomailla kavahdettiin Karjalan
ja Kainuun metsiä? Millä tavoin tunneliverkostot vaikuttivat Vietnamin sodan kulkuun? Millainen on ollut maaston rooli Ukrainassa käydyissä kamppailuissa?<br>
<br>
<b>Saadaan vähän kamaa - Suomen ensimmäinen huumeaalto ja hoidon pioneerit</b><br>
<p>Katariina Parhi</p>
<p><br>
</p>
1960-luvun lopulla Suomi alkoi väreillä psykedeelisesti. Otsikoissa huumeet olivat ulkomailta tullut uhka, jota vastaan piti taistella. Nuoriso oli juuri keksitty, mutta jo nyt osa heistä putosi yhteiskunnan ulkopuolelle. Huumeilla haettiin jännitystä, kavereiden
hyväksyntää ja unohdusta sekä paettiin pahaa oloa.<br>
Saadaan vähän kamaa sukeltaa 1960–70-lukujen Suomeen ensimmäisen huumeaallon mukana. Se kuvaa aikaa, kun hoitojärjestelmä oli vielä lapsenkengissään, lainsäädäntö jäljessä kehityksestä ja yhteiskunta muuttui tavalla, joka kauhistutti. Hoitomuotoja kehitettiin
hyvien arvausten perusteella, ja huumeidenkäyttöä hoidettiin terapeuttisten yhteisöjen, antipsykiatrian ja kansanparannuksen keinoin.<br>
Arkistoaineistoon ja haastatteluihin perustuva teos antaa äänen hoidon pioneereille, joiden piti luoda tehokasta hoitoa lähes tyhjästä. Se kuulee myös käyttäjiä, jotka vaihtelivat jazzia kuuntelevista individualisteista tokkuraisiin, kuolemanpelkoisiin tyttöihin
ja lääkäreihin. Se tarjoaa tutkimustietoa ajankohtaiseen keskusteluun huumeista, niiden käytön ennaltaehkäisemisestä ja kriminalisoinnista.<br>
<br>
<b>Uskomattomat uskomukset - Ihmislepakoista energiaterapiaan</b><br>
<p>Matti Vuento</p>
<p><br>
</p>
Maa on litteä, merissä polskuttelee merenneitoja, ja hanhia kasvaa puussa kuin hedelmiä. Avaruusolennot kulkevat joukossamme, rokotteissa on kyse salaliitosta ja kivet puhuvat. Mikä on maailmassamme mahdollista? Mikä saa arvelun vahvistumaan mielipiteeksi ja
edelleen vakaumukseksi, vaikka uskomukselle ei ole löydetty yhtään tieteellistä todistetta?<br>
Uskomattomat uskomukset esittelee koko joukon erikoisia käsityksiä. Villin kuuloisilla uskomuksilla on kannattajansa, vaikka tieteen ja tutkimuksen asema on vankempi kuin vuosisatoja sitten. Teoksessa jäljitetään näiden uskomusten lähteitä tarinoista, huijauksista
ja huhupuheista sekä tutkimuksen harhapoluista. Samalla tutustutaan muun muassa biologisiin kummajaisiin, tähdistä ennustamiseen, salaperäiseen sähköön ja lumevaikutuksen voimaan.<br>
Teoksessa pohditaan myös uskomustiedon ja tieteellisen tiedon jännitteitä ja päällekkäisyyksiä. Miten määritellään luotettava tieto? Miten tiede etsii totuutta, ja miten se voi menestyä kilpailussa uskomustiedon kanssa?<br>
<br>
<b>Pyhä, paha ruoka – Uskonnon ja etiikan näkökulmia</b><br>
<p>Virpi Mäkinen, Heikki Pesonen & Risto Uro (toim.)</p>
<p><br>
</p>
Uskonnot määrittävät monin tavoin, mitä, miten ja milloin ihmiset syövät. Ruoka kuuluu rituaaleihin ja juhliin, se on pyhää tai jyrkästi kiellettyä, ja sen kautta pyritään tiiviimpään yhteyteen jumalan kanssa. Toisaalta joskus kuulee sanottavan, että ruoka
on uusi uskonto: esimerkiksi tietynlaisen ruokavalion noudattaminen voi muistuttaa uskonnollisten oppien seuraamista. Ruokaan kietoutuu myös paljon elämänkatsomuksellisia ja eettisiä kysymyksiä, jotka ovat saaneet entistä enemmän kaikupohjaa ekokriisin aikakaudella.<br>
Pyhä, paha ruoka tarkastelee ruokaa uskonnon ja etiikan tutkimuksen välinein. Se johdattaa eri uskontojen ruokakulttuureihin ja niiden keskeisiin ideoihin, joita valaisevat esimerkit niin menneisyydestä kuin nykyajastakin. Teoksessa tarkastellaan myös, miten
ruokaan liittyvät eettiset valinnat ja niiden taustalla olevat arvot suhteutuvat uskontojen opetuksiin hyvästä elämästä ja ihmisen roolista eliökunnassa.<br>
Pyhä, paha ruoka on ensimmäinen suomenkielinen tietokirja, jossa käsitellään ruoan ja uskonnon suhdetta kattavasti ja eri uskontoperinteissä.<br>
<br>
<b>Koronapandemia, työ ja yhteiskunta – Muuttuiko Suomi?</b><br>
<p>Anne Mäkikangas & Pasi Pyöriä (toim.)</p>
<p><br>
</p>
Koronakriisi siirsi toimistotyön olohuoneisiin, toi ruokalähetit kotioville ja vei ihmiset tutustumaan lähiluontoon. Se kuormitti terveydenhoitojärjestelmän äärimmilleen ja eristi ystävät ja sukulaiset toisistaan. Se aiheutti ahdistusta ja uupumista niin opiskelijoilla
kuin palkkatyöläisilläkin. Muutos koski jokaista. Osa muutoksista on jäänyt yhteiskuntaamme pysyvästi, mutta osasta on päästy myös eroon.<br>
Koronapandemia, työ ja yhteiskunta tutkii koronakriisin välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia työhön ja muuhun elämään. Se kertoo yhteiskunnallisten jakojen syventymisestä, palkansaajien jyrkästä kahtiajaosta etä- ja lähityötä tekeviin sekä palkattoman hoivatyön
lisääntymisestä. Aiheina ovat myös arjen organisointi lapsiperheissä ja opiskelijoiden jaksaminen.<br>
Teos on kattava yleisesitys koronapandemian sosiaalisista ja inhimillisistä vaikutuksista. Se sisältää runsaasti uutta yhteiskuntatieteellistä ja psykologista tutkimustietoa pandemian seurauksista sekä käytännön suosituksia pandemian jälkeiseen aikaan sopeutumiseen.<br>
<br>
<b>Tieto, valta ja vaikuttaminen oikeusvaltiossa</b><br>
<p>Niina Mäntylä, Jukka Viljanen & Laura Perttola (toim.)</p>
<p><br>
</p>
Demokraattisen oikeusvaltion periaatteet ovat koetuksella monessa länsimaassa – näkyvimpinä osoituksina vähemmistöjen oikeuksien kaventaminen, median toimintavapauden rajoittaminen ja tuomioistuinten riippumattomuuden kyseenalaistaminen. Onko Suomessakin syytä
huoleen? Kyllä ja ei.<br>
Tieto, valta ja vaikuttaminen oikeusvaltiossa analysoi suomalaiseen oikeusvaltioon kohdistuvia uhkakuvia, joita ovat esimerkiksi yhteiskunnallinen polarisaatio ja poliittinen passiivisuus, tietoon liittyvä vallankäyttö sekä internetistä kerättävän datan hyödyntäminen
vääriin tarkoituksiin.<br>
Uhkaako kaupallisten toimijoiden yhteistyö yliopistojen kanssa päätöksenteon tietoperustaisuutta? Miten teknologian tuomat mahdollisuudet kansalaisten läpikotaiseen valvontaan ja tarkkailuun ovat sovitettavissa yhteen yksilöiden oikeuksien kunnioittamisen kanssa?
Voidaanko samaan aikaan taata sananvapauden toteutuminen ja estää vihapuhe ja maalittaminen? Tämänkaltaisten yhteiskunnallisten kysymysten ratkaisemisesta riippuu myös oikeusvaltion tulevaisuus.<br>
<br>
<b>Uskontolukutaito suomalaisessa yhteiskunnassa</b><br>
<p>Aini Linjakumpu, Tuula Sakaranaho, Johanna Konttori, Inkeri Rissanen, Ruth Illman, Martin Ubani & Marja Tiilikainen</p>
<p><br>
</p>
Oikeus omaan uskontoon on perusoikeus- ja yhdenvertaisuuskysymys, mutta uskonnoilla on myös poliittinen, sosiaalinen ja kulttuurinen ulottuvuutensa. Niiden merkitys on kasvanut globalisaation ja uskontoa hyödyntävän nationalismin ja populismin myötä, ja uskonnollisten
vähemmistöjen osallisuus ja oikeudet ovat olennaisia yhteiskuntarauhalle.<br>
Kun uskonnollinen moninaisuus lisääntyy, tarvitaan uudenlaista tapaa jäsentää uskontojen roolia yhteiskunnassa. Tätä tietoa tarvitsevat paitsi tavalliset kansalaiset myös kasvatuksen ja koulutuksen ammattilaiset, eri viranomaiset sekä kotouttamisen parissa
työskentelevät.<br>
Uskontolukutaito suomalaisessa yhteiskunnassa selvittää, mitä uskontolukutaito merkitsee kansalaistaitona sekä ammatillisena ja akateemisena osaamisena. Keskeisiä lähtökohtia uskontolukutaidossa ovat tieto ja ymmärtäminen mutta myös kriittisyys ja kontekstuaalisuus.<br>
Teos soveltuu oppikirjaksi ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa, ja siitä on hyötyä kaikille, jotka kohtaavat erilaisista uskonnollisista taustoista ja perinteistä tulevia ihmisiä.<br>
<br>
<b>Koskettava koulu</b><br>
<p>Liisa Tainio, Ulla Karvonen & Pilvi Heinonen (toim.)</p>
<p><br>
</p>
Saako koulussa koskettaa? Miten kosketus näkyy opettajan työssä? Millaisia kosketuksia oppilaat muistelevat jälkeenpäin? Entä mihin piirtyvät miellyttävän tai epämukavan koskettamisen rajat?<br>
Koskettaminen on koulussa arkinen ja luonteva vuorovaikutuksen ja pedagogisen toiminnan väline: sillä voi kehua ja kannustaa, osoittaa välittämistä, opettaa taitoja ja ohjata. Kuitenkin kosketus voi myös satuttaa – koskettamalla voidaan kiusata ja häiritä.<br>
Koskettava koulu tarjoaa tuoretta tutkimustietoa erityisesti peruskoulun kosketuskulttuurista ja koskettamisen normeista. Fokuksessa on opettajien ja oppilaiden välinen sekä oppilaiden keskinäinen vuorovaikutus. Teos paljastaa, miten oppilaat koulussa rakentavat
vuorovaikutussuhteita keskenään kosketuksen avulla ja miten opettaja valjastaa koskettamisen osaksi kasvatus- ja opetustyötään. Teos sopii kaikille koulun vuorovaikutuksesta kiinnostuneille ja auttaa erityisesti opetus- ja kasvatustyössä toimivia pohtimaan
kosketuksen merkitystä vuorovaikutuksen keskeisenä keinona.<br>
<br>
<b>Ukraina on meidän! - Kirkot ja politiikka Ukrainan ja Venäjän suhteissa</b><br>
<p>Heta Hurskainen & Teuvo Laitila</p>
<p><br>
</p>
Miksi Ukraina perusti oman ortodoksisen kirkon, ja miksi Venäjän ortodoksinen kirkko vastustaa sitä niin kiivaasti? Miten ortodoksisuutta on käytetty yhteisen venäläisen tai erillisen ukrainalaisen kansallistunteen luomiseen?<br>
Ukraina on meidän! tarkastelee uskontoa ja politiikkaa Ukrainan ja Venäjän suhteissa. Se selvittää, miten kirkkopoliittiset kiistat venäläisten ja ukrainalaisten välillä ovat syntyneet ja miten Neuvostoliiton ja toisen maailmansodan aika vahvistivat käsityksiä
ukrainalaisista ja venäläisistä yhtäältä samana ja toisaalta kahtena erillisenä kansana. Erityisesti kirja käsittelee neuvostoajan jälkeisiä kiistoja, jotka ravitsevat nykyistä venäläistä ja ukrainalaista nationalismia sekä muokkaavat kirkollista ja yhteiskunnallista
todellisuutta.<br>
Kirja nostaa esille Venäjän ortodoksisen kirkon varjoon usein unohdetun ukrainalaisen itäisen kristillisyyden ja kysyy, kenelle Ukraina kuuluu. Epävarmassa globaalissa tilanteessa on olennaista ymmärtää, miten Ukrainan ja Venäjän kirkollis-poliittiset kiistat
ja niiden tulkinnat voivat vaikuttaa koko maailmaan.<br>
<br>
<b>Hoivan pimeä puoli</b><br>
<p>Tiina Sihto & Paula Vasara (toim.)</p>
<p><br>
</p>
Hoiva ja sen järjestelyt koskettavat meistä jokaista jossain elämämme vaiheessa. Sekä yksityinen että ammatillinen hoivaaminen voidaan kokea palkitsevana ja mielekkäänä, mutta pahimmillaan hoiva saattaa olla myös velvoittavaa, raskasta ja aikaa vievää sekä
viedä tekijänsä psyykkisesti, fyysisesti ja emotionaalisesti äärirajoille. Näiden kielteisten puolien ilmaiseminen voi olla hankalaa tai lähes mahdotonta jopa ammattilaisille.<br>
Hoivan pimeä puoli esittelee kouriintuntuvasti hoivan raskautta ja sen rakenteisiin liittyviä vinoumia. Millaisia uhkaavia tilanteita ja kipupisteitä voi liittyä omaisen hoivaamiseen? Millaisia moraalisen ahdingon kokemuksia kokevat lastensuojelun työntekijät?<br>
Hoivan ongelmakohdilla on laajoja vaikutuksia niin hoivasuhteissa eläville yksilöille kuin koko suomalaiselle hyvinvointivaltiollekin. Epäkohtien näkyväksi tekeminen mahdollistaa niiden pohtimisen, muuttamisen ja siten myös paremman hoivan.<br>
<br>
<b>Työ elää – Murroksia, trendejä ja muutoksen suuntia Suomessa</b><br>
<p>Tuija Koivunen, Markku Sippola & Harri Melin (toim.)</p>
<p><br>
</p>
Työelämä eriytyy monin tavoin – murroksessa ovat ammatit, työmarkkina-asemat, kielelliset ja sukupuolten väliset jaot sekä luokka-asemat. Eräänlaista pysyvyyttä edustaa vain työn tai sen puutteen suuri merkitys yhteiskunnassamme.<br>
Työ elää esittelee ensimmäistä kertaa tutkimukseen perustuvan laaja-alaisen kokonaiskuvan suomalaisesta työelämästä. Alati moninaistuvan työn kentällä etenkin työntekijät joutuvat luovimaan uusilla tavoilla. Yhä useamman on kyettävä työskentelemään digitaalisten
työkalujen kanssa, kenties myös johtamaan itseään.<br>
Kirjassa tarkastellaan muun muassa työmarkkinapolitiikan ja sopimuskäytäntöjen murrosta sekä työelämän laatua ja työhyvinvointia. Samalla selviää, millaista työtä jää ansiotyön marginaaliin ja millaisen haasteen ja mahdollisuuden suomalaiselle työlle asettaa
siirtymä jälkifossiiliseen aikakauteen.<br>
<br>
<b>Ihminen turvallisuuden tekijänä</b><br>
<p>Anna-Maria Teperi</p>
<p><br>
</p>
Työpaikkojen turvallisuutta on perinteisesti tarkasteltu sääntöjen ja teknisten ratkaisujen näkökulmasta. Ihmisen toimintaan on kiinnitetty huomiota lähinnä onnettomuuksien yhteydessä ja silloinkin yleensä ihmisen tekemien virheiden kautta. Ihmistä on pidetty
turvallisuuden heikkona lenkkinä. Toisaalta ihminen myös tuo ja luo turvaa läsnäolollaan ja teoillaan.<br>
Ihminen turvallisuuden tekijänä tarkastelee ihmisen toiminnan osuutta työpaikkojen turvallisuudessa. Se kuvaa, kuinka turvallisuus voidaan varmistaa työn ja työpaikan suunnittelussa, toiminnassa ja kehittämisessä ottamalla huomioon ihmisen piirteet yksilönä,
työn tekijänä sekä ryhmän ja organisaation jäsenenä. Työntekijöiden turvallisuus ja hyvinvointi kulkevat käsi kädessä työn tuottavuuden ja prosessien sujuvuuden kanssa.<br>
Teos esittelee käytännön työkaluja turvallisuuteen, järjestelmien suorituskykyyn ja työntekijöiden hyvinvointiin vaikuttavien inhimillisten tekijöiden konkretisoimiseksi. Mukana on runsaasti tapausesimerkkejä eri toimialoilta.<br>
<br>
<b>Kieli, hyvinvointi ja haavoittuvuus - Kohti kielellistä osallisuutta</b><br>
<p>Jenny Paananen, Meri Lindeman, Camilla Lindholm & Milla Luodonpää-Manni (toim.)</p>
<p><br>
</p>
Kieli vaikuttaa yksilön kykyihin ja mahdollisuuksiin, toimeentuloon sekä sosiaalisiin suhteisiin. Kieli on rikkaus ja voimavara, mutta se voi olla myös este, joka rajaa pääsyä tietoon, palveluihin ja työelämään. Kieli on myös vallankäytön väline: tavat, joilla
puhumme, luovat todellisuutta, jossa elämme.<br>
Kieli, hyvinvointi ja haavoittuvuus tarkastelee kielellisesti haavoittuvia ryhmiä ja pohtii keinoja, joilla nämä ryhmät voidaan ottaa paremmin huomioon niin jokapäiväisessä elämässä kuin päätöksenteossakin. Esillä on muun muassa selkopuhe kehitysvammaisen henkilön
tukena, viittomakielten käyttäjien osallisuus ja turvapaikanhakijan oikeuksien toteutuminen tulkatuissa turvapaikkapuhutteluissa.<br>
Teos käsittelee myös kielenkäytön luomien piilomerkitysten ja kieleen liittyvien asenteiden roolia esimerkiksi mielenterveydestä puhuttaessa. Toteutumattomiin oikeuksiin ja haitallisiin asenteisiin voidaan puuttua paremmin, kun ne tunnistetaan. Teos kannustaa
toimimaan kielellisen osallisuuden edistämiseksi.<br>
<br>
<span style="font-family: Helvetica, Arial, sans-serif; font-size: 18pt;">Gummerus</span><br>
<br>
<b>Kivun valtakunta – Suku, joka rikastui lääkeriippuvuudella</b><br>
<p>Patrick Radden Keefe</p>
<p><br>
</p>
Opioidiriippuvuus on aiheuttanut Yhdysvalloissa satoja tuhansia turhia kuolemia ja mittaamattoman määrän kärsimystä. Vahvojen kipulääkkeiden räjähdysmäisen leviämisen taustalla on Sacklerin lääketehtailijasuku, joka terveysviranomaisten myötävaikutuksella on
onnistunut välttämään vastuunsa tragediasta. <br>
Patrick Radden Keefe läpivalaisee hyväntekeväisyyshankkeistaan tunnetun suvun taustat ja todistaa, että opioidikriisi on aiheutettu tahallaan, jälkiä röyhkeästi peitellen ja ihmisten hätää törkeästi hyödyntäen. Sacklerin suvun saaga on samalla hätkähdyttävä
kuvaus yhteiskunnasta, jossa tavallisen kansalaisen henki on halpa ja rikkaat ovat immuuneja rikosoikeudelle.<br>
<br>
<b>Itämeren turvatarkastus – Kun sodan uhka palasi</b><br>
<p>Kaja Kunnas & Marjo Näkki</p>
<p><br>
</p>
Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 mullisti Itämeren alueen turvallisuustilanteen. Miten kunkin maan historia ja naapurisuhteet selittävät tapaa, jolla se reagoi uuteen uhkaan? Millaiset jäljet johtavat Hansaliitosta Natoon?<br>
Kirja vie lukijan kierrokselle Itämeren ympäri ja pureutuu muun muassa hybridivaikuttamiseen, energiakriisiin, kyberiskuihin ja aseelliseen varustautumiseen. Matkan varrella kohdatut rantavaltioiden asukkaat hakkerista sotilaaseen ja poliitikosta tutkijaan
auttavat ymmärtämään turvallisuuspolitiikan uutta aikakautta.<br>
<br>
<b>Vieras laji – Kuinka lohesta tuli miljardibisnes</b><br>
<p>Kjetil Østil & Simen Sætre</p>
<p><br>
</p>
Mitä tapahtuu, kun mereen tuodaan uusi kala? <br>
Norjalaiset tutkijat keksivät 1970-luvulla jalostaa kesymmän ja pulskemman lohen, ja syntyi uusi teollisuudenala, lohenviljely. Lohesta tuli arkiruokaa ja lohenkasvattajista miljardöörejä.
<br>
Sitten uusi kala karkasi luontoon odottamattomin, tuhoisin seurauksin. Villit lohikannat hupenivat, ja sairaudet levisivät lohitarhoissa. Huolestuttavia löytöjä tehneitä tutkijoita vaiennettiin.
<br>
Vieras laji kertoo hengästyttävän tarinan ihmisen vimmasta alistaa luonto valtaansa ja tuo lohiteollisuuden synkät salaisuudet päivänvaloon.<br>
<br>
<b>Sensei – Oppilaana Kiotossa</b><br>
<p>Minna Eväsoja</p>
<p><br>
</p>
Kun Minna Eväsoja aloitti väitöskirjatyönsä Japanissa, hänelle nimettiin Sensei, opettaja. Vuosien myötä kunnianarvoisasta Senseistä muodostui Minnalle tärkeä ihminen - ja päinvastoin. Yhä vaativampien tehtävien ja keskustelujen kautta Sensei johdatti oppilaansa
uudenlaisen ajattelun äärelle. Lopulta myös Sensei oppi suomalaiselta, joka uskalsi kyseenalaistaa.<br>
Sensei on hurmaava kuvaus arvoituksellisesta mutta inhimillisestä hahmosta, joka edustaa vanhaa japanilaista opettamisen perinnettä. Lukija tutustuu myös japanilaiseen tapakulttuuriin ja saa kiehtovan perehdytyksen maalaustaiteen, No-teatterin, teeseremonian
ja puutarhojen salattuihin merkityksiin.<br>
<br>
<b>Namaste – Onnellisen elämän taito</b><br>
<p>Héctor García & Francesc Miralles</p>
<p><br>
</p>
Innostava opaskirja vie matkalle, joka muuttaa paitsi tämänhetkisen elämän myös tulevaisuuden. Sanskritinkielinen tervehdys namaste tarkoittaa ’kumarran sinua’, ja sen taustalla olevat intialaiset opit tarjoavat keinoja stressistä ja huolista vapautumiseen,
luovuuden herättelyyn sekä kehon, mielen ja sielun vaalimiseen. Neuvoja parempaan elämään haetaan sekä muinaisista viisauksista että nykypäivän mentoreilta, ja ne perustuvat muun muassa ayurvediseen terveydenhoitofilosofiaan, joogaan, meditaatioon ja karmaan.<br>
<br>
Valencialaissyntyinen Héctor García (s. 1981) ja Barcelonasta lähtöisin oleva Francesc Miralles (s. 1968) saivat inspiraation kirjaan, kun intialaiset lukijat pyysivät Ikigain kaltaista opasta omasta kulttuuristaan. Japanilaiseen viisauteen pohjautuva, yli
60 kielelle käännetty Ikigai oli Intian myydyin tietokirja 2020.<br>
<br>
<b>Äiti, kuolevatko jääkarhut? – Kirjoituksia vanhemmuudesta ilmastokatastrofin aikaan</b><br>
<p>Niina Mäkeläinen</p>
<p><br>
</p>
Miten kasvattaa lasta maapallolla, joka lämpenee kohti elinkelvotonta? Miten luoda toivoa ja pysyä silti realistisena? Miten antaa välineitä pärjätä maailmassa, joka hämmentää itseäkin? Niina Mäkeläinen pohtii näitä kysymyksiä esseissään suorasukaisesti ja
pelottomasti. Hän lähestyy lapsen ja vanhemman ilmastohuolta ja -ahdistusta kysellen ja epäillen, omakohtaisten kokemusten kautta. Tekstit herättelevät ajatuksia saarnaamatta, neuvomatta ja huumoria unohtamatta. Näkökulmina ovat muun muassa väestönkasvu ja
luontokato, muovijäte ja ruoantuotanto sekä Helsingin talvet ja kaupunkilaisen suhde omavaraisuuteen.<br>
<br>
<span style="font-family: Helvetica, Arial, sans-serif; font-size: 18pt;">Into</span><br>
<br>
<b>Maailmanparantajan muistelmat</b><br>
<p>Risto Isomäki</p>
<p><br>
</p>
Kirjailija Risto Isomäki on toiminut lähes läpi elämänsä aktivismin ytimessä. Maailmanparantajan muistelmissa hän kertoo jännityskirjailijan otteella kahden värikkään vuosikymmenen parhaat, jo osittain unohdetut tarinat.<br>
Isomäki vie lukijan aitiopaikalle kansalaisyhteiskunnan kultakauteen, jonka aikana suomalaisten käynnistämät operaatiot muuttivat maailmaa. Hän osallistui itse lukuisiin kansalaiskampanjoihin ja on onnistunut säilyttämään niitä koskevia arkistoja.<br>
Suomessa vuodet 1979–2004 olivat kansalaisjärjestöille erityisen vaikuttavaa aikaa: tiivis yhteistyö Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan kansanliikkeiden kanssa pelasti lukemattomia ihmishenkiä, ja sillä oli suuri merkitys väestöräjähdyksen pysäyttämisessä
ja syvän köyhyyden vähenemisessä. Kansainvälisesti Suomi pystyi näyttelemään huikeasti kokoaan suurempaa roolia, ja kotimaassa mobilisoitiin kaikkien aikojen laajimpia vetoomuksia, mielenosoituksia ja kansalaiskampanjoita.<br>
Millaista oli toimia väsymättä kaaoksen masinoimassa maailmassa, ja miten se vaikutti Isomäen näkemyksiin oikeudenmukaisuudesta ja mahdollisuuksista parantaa maailmaa? Ketkä kaikki olivat mukana luomassa näitä menestystarinoita?<br>
<br>
<b>Semmosta touhua – Pekka Herlevin tarina</b><br>
<p>Sanna Seiko Salo</p>
<p><br>
</p>
Ensi keväänä ilmestyy kirja, joka kertoo metallimies, rekkakuski ja yrittäjä Pekka Herlevin elämästä. Pekka on käsityöläinen ilman sormia, maailmanmatkaaja ilman kielipäätä, eikä hän omien sanojensa mukaan osaa lukea tai kirjoittaa – mutta mahdoton tarinaniskijä
mies kyllä on!<br>
Semmosta touhua -kirja kertoo Pekan railakkaasta matkasta Kälviän Passojan kylältä Euroopan Tractor Pulling -areenoille. Ja tässä tarinassa ei säästellä sanoja, naurua tai tunteita! Kirjassa kuuluu Scanian V8-moottorin hurina, yhdessä tekemisen ilo ja kaikki
se hulvaton elämä, joka Pekan, hänen vaimonsa Tummun ja suuren perheen arkeen mahtuu. Kirja on tarina selviytymisestä, pärjäämisestä, oman tien löytämisestä – ja ennen muuta rakkaudesta.<br>
<br>
<b>Naiset jotka maalasivat taivaan</b><br>
<p>Seija Paasonen</p>
<p><br>
</p>
Tunnetun meteorologin tutkimusretki naistaiteilijoiden taivaisiin. <br>
Onko mies- ja naistaiteilijoiden sääaiheiden välillä eroavaisuuksia? Ja mitä muuta – kovin kostettavaakin – Seija Paasonen löytää naistaiteilijoiden teoksia tutkiessaan?<br>
Naisille asetetuista soveliaisuussäännöistä huolimatta useat naiset kiinnostuivat 1800-luvun loppupuoliskolla miesten tavoin ulkoilmamaalauksesta ja luonnonilmiöiden kuvaamisesta taiteen keinoin. Naiset jotka maalasivat taivaan kertoo tarinoita näistä sykähdyttävistä
taideteoksista ja niiden tekijöistä, jotka haastoivat rohkeasti aikakautensa normit.<br>
Meteorologinakin tunnettu Paasonen avaa kirjassaan näkymiä kymmenien taiteilijoiden töihin ja kertoo muun muassa suomalaisen Emelie Wallenskiöldin ikuistamasta meteorista Helsingin taivaalla sekä norjalaisen Betzy Akersloot-Bergin maalaamasta, Englantia pommittamaan
matkalla olleesta, saksalaisesta zeppeliinilaivueesta. Kirjassa kerrotaan myös ruotsalaisesta Anna Bobergista, joka maalasi usein yksin Lofooteilla, ja norjalaisesta Catharine Hermine Køllenista, joka kirjoitti ja maalasi talvisin kotonaan Norjan Ulvikissa,
vaeltaen kesäisin yksin – jopa Italiaan asti. Naisten kankaille tallentui värikkäitä auringonlaskuja, rauhallisia kuutamoita, vaahtoavia merenselkiä, vyörypilviä, revontulia ja monia muita visuaalisesti vaikuttavia ilmiöitä.<br>
<br>
<b>Menesty kuin mies – Rahasta, maineesta ja myyteistä</b><br>
<p>Moona Laakso</p>
<p><br>
</p>
Mitä on menestyneen miehen takana? Perinteisesti menestyneen miehen mittana on pidetty rahaa ja valtaa, mainettakin. Mutta mitä on olla menestynyt mies nykypäivänä? Tarinansa kertovat Samu Haber, Mikko Kuoppala eli Pyhimys, Jyrki Sukula, Valtteri Lindholm,
Ville Leino, Antti Rintanen, Siamäk Naghian, Kim Väisänen, Jukka Lepikkö, Nikolai Alho ja Riku Rantala.<br>
Kirjassa Vaurastu kuin nainen 12 naista avasivat menestysreseptinsä ja sijoitussalkkunsa. Kirjan myötä moni lukija uskalsi aloittaa sijoittamisen. Nyt on miesten vuoro kertoa tarinansa.<br>
Kirjassa miehet kertovat miten he ovat niittäneet menestystä, mainetta ja mammonaa ja millainen vaikutus ja merkitys niillä on ollut heidän elämäänsä. He kertovat uransa eri vaiheista, elämänsä valinnoista sekä voitoista ja vastoinkäymisistä. Samalla henkilötarinoiden
kautta kirja maalaa laajempaa kuvaa suomalaisesta sijoitus- ja rahakulttuurista.<br>
Jokaisen menestyneen miehen takaa paljastuu poika, jolla on unelma. He ovat suorasanaisia, ristiriitaisia, rikkinäisiä, luovia, tuntevia, pohtivia ja elämää nähneitä artisteja, yrittäjiä, sijoittajia, johtajia, maailmanvalloittajia ja urheilijoita.<br>
”Miehet eivät lähtökohtaisesti joudu tilanteeseen, jossa pitäisi valita ura tai perhe. Mutta jos olisi pitänyt valita, olisin valinnut aina perheen.” -Mikko ”Pyhimys” Kuoppala<br>
<br>
<b>Mirkka Rekola – Elämä joka ei koskaan tule kokonaan esiin I</b><br>
<p>Jonimatti Joutsijärvi</p>
<p><br>
</p>
Ensimmäinen elämäkertateos rakastetusta ja palkitusta runoilijasta. Mirkka Rekolan elämä avaa erityisiä näkökulmia paitsi runouteen myös seksuaalivähemmistöjen asemaan ja poliittisten ääriliikkeiden historiaan sodanjälkeisessä Suomessa.<br>
Runoilija ja aforistiikan uudistaja Mirkka Elina Rekola (1931–2014) on keskeisimpiä modernistirunoilijoitamme, jonka tuotanto levittäytyy seitsemälle vuosikymmenelle. Rekolan kolme ensimmäistä teosta saivat ristiriitaisen vastaanoton, sillä ne eivät istuneet
yksiselitteisesti perinteisen, modernistisen eivätkä 60-luvun poliittisen runouden käsityksiin. Sittemmin Rekolan sanataide on arvioitu ylittämättömäksi. Hän halusi tulla muistetuksi työnsä, ei elämänsä tai henkilönsä vuoksi, vaikkakin Mirkka Rekola kirjoittaa
kokemuksensa läpi ja alati omasta elämästään.<br>
Mirkka Rekola – Elämä joka ei koskaan tule kokonaan esiin I kattaa Rekolan elämän vaiheet lapsuudesta 1970-luvun loppuun saakka. Vahvaäänisesti kirjoitetussa teoksessa kuvauksensa saavat vainojen, vainoharhojen, työn ja sairauden, rakkauksien ja pettymisten,
näkyjen, kohtaamisten ja nähdyksitulemisten ajat. Myöhemmin julkaistavan jatko-osan kanssa teoskokonaisuus kasvaa huikeaksi näkymäksi Rekolan elämästä ja tuotannosta.<br>
<br>
<b>Isäni sodan salaisuudet</b><br>
<p>Ariana Neumann</p>
<p><br>
</p>
Tositarina miehestä, joka selvisi holokaustista ja salasi tyttäreltään kaiken. Ylistetty kirja on koukuttava salapoliisikertomus ja ajatuksia herättävä tositarina meitä kaikkia yhdistävistä ihmisyyden siteistä.<br>
”Neumannin paljastama tositarina on kuin romaani täynnä jännittäviä juonenkäänteitä, uhkarohkeita rakkauden tekoja ja odottamattomia keveyden hetkiä synkkyyden keskellä.” -The New York Times<br>
<br>
Ariana Neumann haaveili lapsena salapoliisin työstä. Eräänä päivänä hän teki shokeeraavan löydön perheen dokumenttien seasta – hänen isänsä ei ollut se, kuka hän vaikutti olevan. Kun Arianan isä kuoli vuonna 2001, hän oli jättänyt jälkeensä ratkaisevan johtolangan:
laatikollisen sota-aikaisia papereita. Ne avasivat oven isän menneisyyteen ja suvun salaisuuksiin.<br>
Alkoi vuosikymmeniä kestänyt salapoliisityö, jonka aikana Arianalle paljastui hänen sukunsa juutalaistausta Euroopassa. Pikkuhiljaa Arianalle selvisi koko ihmeellinen totuus hänen suvustaan ja isän sodan aikaisesta pakomatkasta natsien hallitsemasta Prahasta
ainoaan mahdolliseen turvapaikkaan – Berliiniin.<br>
<br>
<b>Ihan vaan lääkkeeksi – Alkoholin salakuljettajat kieltolain aikaan</b><br>
<p>Jari Hanski</p>
<p><br>
</p>
Keitä olivat viinan salakuljettajat? Yksikään Suomen eduskunnan säätämä laki ei ole ollut niin halveksittu ja rikottu kuin vuosina 1919–1932 voimassa ollut kieltolaki. Kansan raitistamisen sijaan se sai suomalaiset juomaan salakuljetettua spriitä. Liiketoiminta
oli hyvin kannattavaa, ja sitä harjoitettiin kaikkialla Suomessa. Mutta keitä salakuljettajat olivat? Algot Niska tunnetaan, mutta entäpä kaikki muut?
<br>
Kirja kertoo näistä salakuljettajista – tavallisista ihmisistä, kalastajista, joutomiehistä, työmiehistä ja -naisista, jotka yrittivät parantaa talouttaan kuljettamalla väkeviä alkoholihuomia ja erityisesti spriitä ympäri maakuntia. Alkoholia lastattiin veneisiin,
autoihin, juniin ja hevoskuormiin – ja sitä kuljetettiin paljon. Jotkut kuljettajista jäivät kiinni ja päätyivät lopulta oikeuteen. Oikeuden pöytäkirjoista löytyy myös heidän tarinansa.<br>
Kirja esittelee lukuisia kiinni jääneitä salakuljettajia eri puolilta Suomea. Elämäntarinat valottavat, millaista oli elää kieltolakiajan Suomessa ja millaiset ihmiset jäivät salakuljetuksesta kiinni. Kirjassa käsitellään myös alkoholin salakuljetusta ja sitä
vastaan tehtyjä toimia sekä salakuljetustoimintaa vastaan perustetun merivartiolaitoksen toimintaa.<br>
<br>
<b>Sodan ja karkotuksen lapset – Inkeriläisiä elämäntarinoita</b><br>
<p>Maiju Korte & Ulla Savolainen</p>
<p><br>
</p>
Koskettava kuvaus inkerinsuomalaisten elämästä puhuttelee ajankohtaisuudellaan. Sanotaan, että sota päättää lapsuuden. Tästä huolimatta lukuisat lapset joutuvat elämään sodan keskellä ja sen seurausten kanssa. Kymmenientuhansien inkerinsuomalaisten kohtaloihin
jälkensä jättivät 1900-luvun Euroopan sodat, Neuvostoliiton kansallisuuspolitiikka ja elämä Neuvostoliitossa ja yli sen rajojen. Ihmiset menettivät kotinsa ja perheitä hajosi, ja se heijastuu nykypäivään muistoina, kokemuksina ja kertomuksina.<br>
Sodan ja karkotuksen lapset avaa yhdeksän inkerinsuomalaisen elämäntarinan, jossa menneisyys piirtyy esiin lapsuusmuistojen ja omakohtaisten kertomusten kautta. Tämä muistitietotutkimusta ja historiaa lapsuusmuistojen kanssa yhteenpunova teos auttaa ymmärtämään
lähihistoriaamme ja siihen liittyviä kokemuksia uudesta näkökulmasta.<br>
Vaikka kirjan päähenkilöiden lapsuutta värittivät jo varhain omaksuttu vastuutaakka sekä pelot ja traagiset menetykset, muistellaan teoksessa myös lapsuuden huolettomuutta, toivoa ja onnenhetkiä. Kirja osoittaa, että sodankaan keskellä ihmisen elämä ei pelkisty
kärsimykseksi. Entiset sodan ja karkotuksen lapset eivät koe itseään yksinomaan uhreiksi: he ovat ennen kaikkea oman elämänsä aktiivisia toimijoita.<br>
<br>
<b>Retkiä linnoituksille</b><br>
<p>Pauli Jokinen</p>
<p><br>
</p>
Jännittäviä päiväretkikohteita historian ystäville. Mainio opas antaa retkivinkkejä Helsingin seudun linnoituskohteisiin, joista moni ei tiedä. Kirja kertoo kiinnostavasti myös maarintaman historiasta, ja tekstiä maustavat aikalaisten muistelmat linnoitusten
rakentamisen ajoilta.<br>
Helsingin lähimetsissä on pitkiä yhdyskäytäviä, kallioon hakattuja suojahuoneita, tykkipattereita ja tulipesäkkeitä sekä hämäriä luolia. Kaikkiaan maastosta löytyy yli 30 tukikohtaa, jotka ovat jännittäviä, kaikenikäisille sopivia päiväretkikohteita.<br>
Viaporin maarintamaksi (Krepost Sveaborg) kutsuttu linnoitus rakennettiin ensimmäisen maailmansodan aikana. Venäjä oli sodassa Saksan kanssa ja pelättiin, että saksalaiset hyökkäävät Suomen halki Pietariin. Helsingin puolustusta ryhdyttiin siksi tehostamaan,
ja linnoitustyöt kasvoivat 1910-luvun suurimmaksi rakennushankkeeksi koko maassa. Patteritöihin saavuttiin ympäri Suomen, ja osa työntekijöistä tuotiin Kiinasta saakka.<br>
<br>
<b>Toiste en suostu katoamaan</b><br>
<p>Emilia Männynväli</p>
<p><br>
</p>
Mitä muodostuu luokan, paikan ja sukupuolen säteiden polttopisteessä?<br>
Emilia Männynvälin intensiivinen ja rajoja uhmaava teos limittää ekologisen, yhteiskunnallisen ja henkisen todellisuuden poikkeuksellisella tavalla. Kirjan tarkkanäköisissä teksteissä naiseuden, pakenemisen, kapitalismin, luokan ja pyhän kaltaiset teemat punoutuvat
toisiinsa ja muodostavat saumattoman jatkumon. Suurista teemoista huolimatta Toiste en suostu katoamaan on maanläheinen ja selkeydessään kirkas. Teos on suoruudessaan virkistävä ja kumartelemattomuudessaan hätkähdyttävä. Se lähestyy lihallisesti ja näennäisen
vaivattoman tuntuisesti ikiaikaisia filosofisia kysymyksiä, kuten olemisen arvoitusta.<br>
Männynvälin kynä piirtää laajoja kaaria ja kieli pakenee ideologisia kielioppeja. Esseiden maailma on täynnä yllättäviä eroja ja yhtäläisyyksiä. Milloin olet viimeksi lukenut esseen punkista ja lapsuudesta? ”En ole kirjoittanut asioista, joista haluan kirjoittaa,
vaan asioista, joista minun on pakko kirjoittaa. Kirjan julkaisu on aina jokseenkin katharttinen kokemus, mutta tämä oli suorastaan raivokkaan katharttinen”, Männynväli kuvailee.<br>
<br>
<b>Kirjeitä miehille</b><br>
<p>Bianca Kronlöf</p>
<p><br>
</p>
Näyttelijä ja koomikko Bianca Kronlöf kirjoittaa hauskasti ja oivaltavasti tunteista, seksistä, väkivallasta ja maskuliinisuudesta. Hän osoittaa kirjeensä isälle ja isoisälle. Syntymättömälle pojalle. Yhden yön jutulle. Löysälle ja kovalle. Sinulle, joka uskot
myytteihin. Sinulle, joka lyöt tyttöystävääsi, ja sinulle, joka et ole koskaan väkivaltainen…<br>
Seksuaalisen väkivallan vastaisesta työstä palkittu Kronlöf kirjoittaa tärkeistä ja vaikeista asioista ymmärryksellä ja suorasanaisesti. Hän ei tuomitse vaan yrittää ymmärtää ja kutsuu miehet mukaan keskusteluun. Kirjan aihe on yleismaailmallinen: Pohjoismaissa,
Euroopassa ja koko maailmassa käydään samoja keskusteluja siitä, miksi miehet ovat väkivaltaisia naisia kohtaan. Keskustelu on erilaista eri maissa, mutta ongelma on olemassa kaikkialla, ja siitä on puhuttava. Kronlöf osallistuu keskusteluun kirjeillään ja
vaatii samalla tarvittavia rakenteellisia muutoksia.<br>
<br>
<b>Populismin anatomia</b><br>
<p>Yannick Lahti & Matti Mörttinen</p>
<p><br>
</p>
Populismin anatomia on kirja jokaiselle, joka yrittää ymmärtää, mistä on kyse aikamme leimallisimmassa poliittisessa ilmiössä niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Mikä tekee poliitikosta populistin? Mitä hyvää populismissa on? Mistä populisti saa happensa
ja ravintonsa? Mitä sen aineenvaihdunta palauttaa ympäristöön? Onko ilmiössä kyse kausivaihtelusta, vai onko se tullut jäädäkseen?<br>
Populisti tarjoaa yksinkertaisia vastauksia monimutkaisiin kysymyksiin. Osaako edes harjaantunein populisti kuitenkaan vastata tyhjentävästi ja helppotajuisesti siihen, mitä on populismi? Tuskin. Siksi on paikallaan tehdä populismin ruumiinavaus!<br>
Populismi on outolintu ismien ekosysteemissä. Se ei ole ideologia, vaan enemmänkin tapa tehdä politiikkaa. Erityisesti se on tapa puhua, kirjoittaa ja viestiä. Populismia on ollut iät ja ajat, vaikka populistien menestys politiikassa on ponnahtanut aivan uusille
tasoille juuri meidän aikanamme – ajassa, jossa toritapaamisten ja tupailtojen tilalle on tullut sanallinen salamasota sosiaalisessa mediassa.<br>
<br>
<b>Hyökkäys – Venäjän verinen sota ja Ukrainan selviytymistaistelu</b><br>
<p>Luke Harding</p>
<p><br>
</p>
Bestseller-kirjailijan väkevä kuvaus sodasta joka muutti kaiken. The Guardianin kirjeenvaihtajana Ukrainassa työskennellyt bestseller-tietokirjailija Luke Harding analysoi tarkasti Ukrainan sodan seurauksia Ukrainalle, Venäjälle ja koko maailmalle. Hardingin
aiempi teos Venäjän vakoojaverkosto oli yksi myydyimmistä tietokirjoista Suomessa vuonna 2021.<br>
Harding kirjoittaa ajasta ennen hyökkäyksen alkua, ensimmäisistä sokin täyttämistä kuukausista, surusta ja sodan julmasta todellisuudesta. Kirja sisältää ennen kuulemattomia tarinoita uutisotsikoiden takaa ja käy läpi kahden hyvin erilaisen johtajan, Volodymyr
Zelenskyin ja Vladimir Putinin, taustat. Putinin pimeistä päämääristä jo aiemmissa kirjoissaan varoittanut Harding avaa nyt Putinin sotastrategiaan johtaneet syyt. Lisäksi hän käsittelee sodan seurauksia, joista yksi on Suomen hakemus Naton jäsenmaaksi.<br>
Teos on väkevä kuvaus Euroopan laajimmasta aseellisesta konfliktista toisen maailmansodan jälkeen. Taistelukenttä ulottuu maalta merelle ja taivaalle ja on sisältänyt niin Mariupolin ja Butšan julmuudet kuin Hersonin ja Donbasin etulinjat. Sodan mainingit kantautuvat
voimakkaina Ukrainan ja Venäjän rajojen ulkopuolelle, ja onkin tärkeää ymmärtää, miten tilanne Ukrainan etulinjassa vaikuttaa meihin kaikkiin.<br>
<br>
<b>Vaikutuksen alaisena – Eli kuinka ihmiset ympärillämme vaikuttavat kaikkeen, mitä teemme</b><br>
<p>Sari Kuusela</p>
<p><br>
</p>
Millainen voima on sillä, miten kohtelemme toisiamme? Kun saavumme uuteen yhteisöön, huomaamme heti, että se rakentuu erilaisten roolien ja pyrkimysten varaan. Joku vie kaiken ilmatilan, joku toinen ottaa asiantuntijan roolin, joku puolestaan jää aina syrjään,
olipa kyseessä työ, harrastusporukka, kurssi tai vanhempainilta. Yhteisö saattaa tuntua heti omalta, mutta joskus sen kulttuuri voi tuntua myös oudolta tai painostavalta ja yhteistyö muistuttaa keskinäistä kamppailua.<br>
Vaikutuksen alaisena tekee matkan yhteisöjen sosiaaliseen maailmaan. Miten erilaiset vuorovaikutustyylit vaikuttavat yhteisön kulttuuriin ja sen sosiaalisiin karttoihin? Miksi muutumme ryhmässä toistemme kaltaiseksi ja toimimme joskus tavoilla, jotka ihmetyttävät
itseämmekin? Entä mitä tapahtuu silloin, kun hyvät periaatteet hautautuvat omien etujen ja valtataisteluiden alle?<br>
Kirja auttaa tunnistamaan sosiaaliset pelit ja ryhmän vallan, kertoo tavoista, joilla vaikutamme toisiimme, ja antaa samalla keinoja parantaa yhteistyötä. Vuorovaikutus on keino muuttaa maailmaa, ja kukin meistä tekee oman valintansa siitä, mihin suuntaan.<br>
<br>
<b>Kateuden katse</b><br>
<p>Anna-Stina Nykänen</p>
<p><br>
</p>
Kateuden katse on hauska ja viihdyttävä, viisas ja opettava teos vaietusta aiheesta! Kateudesta puhuvat avoimesti tunnetut yhteiskunnan vaikuttajat ja julkisuuden henkilöt, kuten Mika Aaltola, Liisa Jaakonsaari ja Henrik Dettman.<br>
He kertovat, kuinka kateus näkyy heidän asemassaan – ja kaikki myös paljastavat, milloin he ovat itse tunteneet kateutta. Kateutta kokevat yhtä hyvin poliitikot, yrittäjät, urheilijat, uskovaiset, maahanmuuttajat, narkomaanit, taiteilijat, vammaiset, valokuvamallit,
kuolemansairaat ja tuomarit…<br>
”Skdl:n sisällä oli aikoinaan niin paljon kateutta, että moni menehtyi siihen.”<br>
-Liisa Jaakonsaari<br>
Tunteilla on iso yhteiskunnallinen merkitys. Parhaimmillaan kateus on talouden veturi ja lakimuutosten alkuvoima. Suomessa kateus on myös masennuksen lähde. Kateus vaikuttaa maailmanpolitiikassa, ja sitä löytyy jopa Ukrainan sodan takaa.<br>
Anna-Stina Nykäsen intiimit haastattelut ja Juha Metson vahvat kuvat luovat kiinnostavan näkymän tähän vähän puhuttuun maailmaan. Kirjan haastattelujen kautta lukija pääsee ruokkimaan uteliaisuuttaan mutta myös peilaamaan omia tunteitaan.<br>
<br>
<b>Hajonneen maailman käyttöohje</b><br>
<p>Ville-Juhani Sutinen</p>
<p><br>
</p>
Hajonneeseen maailmaan sopeutumista käsittelevässä esseekokoelmassa Ville-Juhani Sutinen etsii tuoretta näkökulmaa elämään ekokatastrofin keskellä.<br>
Miten sopeudumme elämään ekokatastrofin keskellä? Ilmastonmuutos kiihtyy ja ekologinen romahdus lähestyy. Me tiedämme sen, mutta emme pysty muuttamaan toimintaamme riittävän nopeasti. Onko peli siis menetetty? Hajonneen maailman käyttöohjeessa Ville-Juhani
Sutinen etsii tuoretta näkökulmaa aiheeseen. Entä jos paras, mihin me pystymme, on sopeutuminen hitaaseen katastrofiin?<br>
Teoksen tarinalliset, omakohtaiset tekstit kuljettavat ihmistä ympäröivään luontoon ja maailmaan, joka on rikki mutta ei täysin käyttökelvoton. Kirja on kriittinen mutta toiveikas matka sienimetsään, hylättyyn huvipuistoon ja lapsettomuusklinikalle, sieltä
metsäpalojen Kaliforniaan, kelluviin konttitaloihin ja lopulta mayaraunioiden kautta Islannin laavakentille etsimään keinoja, joilla elämä voi jatkua.<br>
Maailmanlopun julistaminen on helppoa. Paljon vaikeampaa on, jos maailma ei lopukaan ja on opeteltava elämään tuhon jälkien kanssa.<br>
<br>
<b>Alijäämämyytti – Modernin rahateorian mahdollisuudet</b><br>
<p>Stephanie Kelton</p>
<p><br>
</p>
Keltonin nerokas tutkimusmatka moderniin rahateoriaan muuttaa käsitystämme siitä, miten voimme parhaiten hoitaa vakavia ongelmia, kuten köyhyyttä ja eriarvoisuutta, työttömyyttä, terveydenhuoltojärjestelmän ongelmia ja ilmastonmuutosta. Kuten mikä tahansa kunnianhimoinen
suunnitelma, myös Keltonin ehdotus törmää epäilijöihin, jotka kysyvät, miten tämä kaikki maksetaan. Nämä epäilijät uskovat sokeasti myyttiin, jonka mukaan valtiontalouden alijäämä johtaa tuhoon ja turmioon.<br>
Modernin rahateorian (MMT) tunnetuin puolestapuhuja Stephanie Kelton kirjoittaa radikaalin erilaisesta ja rohkeasta tavasta rakentaa oikeudenmukainen ja hyvinvoiva yhteiskunta.<br>
”Kelton on onnistunut lietsomaan toisinajattelua ja perinteiden kyseenalaistamista, mikä on välttämätöntä koronapandemian jälkeisessä maailmassa, kun talouden jumalten valta on pakko järjestää uudelleen.” -The Guardian<br>
Kelton murtaa myytit, jotka estävät meitä toimimasta: myytin siitä, että valtiontaloutta tulisi hoitaa kuin kotitalouden budjettia, että alijäämät vahingoittavat tulevia sukupolvia, syrjäyttävät yksityiset investoinnit ja pysäyttävät pitkän ajan talouskasvun,
ja että tuhlaavaisuutemme on viemässä meitä kohti vakavaa kriisiä.<br>
MMT siirtää fokuksen kapeista budjettikysymyksistä laajempiin taloudellisiin ja sosiaalisiin hyötyihin. Se ymmärtää rahan, verot ja alijäämäisen kulutuksen tärkeän roolin aivan uudella tavalla ja määrittää tavan, jolla voimme käyttää resurssejamme vastuullisesti
ja maksimoida yhteiskuntamme mahdollisuudet. Modernin rahateorian avulla voimme kuvitella uudenlaisen talouden ja politiikan ja siirtyä niukkuuden narratiivista kohti mahdollisuuksien maailmaa.<br>
<br>
<b>Järjestys – Oikeutta ilman valtiota?</b><br>
<p>Kalevi Hölttä</p>
<p><br>
</p>
Onko valtiolle vaihtoehtoa? Millainen olisi oikeusjärjestys ilman valtiota? Oikeustieteen tohtori Kalevi Hölttä esittelee teorioita valtion käsitteestä, alkuperästä ja tarkoituksesta ja luo historiallisen katsauksen valtiomuotoihin. Pääkysymys on, missä määrin
valtio on tarpeellinen nykyisessä laajuudessaan.<br>
Kysymys valtiottomasta oikeusjärjestyksestä liittyy osaltaan marxilaiseen teoriaan valtion kuoleutumisesta kapitalismin jälkeisessä kommunistisessa yhteisössä. Hölttä nostaa kriittiseen keskusteluun Suomen hallinto-organisaation ja erityisesti valtion väkivaltakoneiston
tehtävät. Voidaanko tehtäviä siirtää itsehallintoelimille? Samalla eritellään perusoikeusjärjestelmää demokraattisen oikeusvaltion näkökulmasta sekä eri oikeudenaloja.<br>
Helppolukuinen kirja sopii kaikille poliittisesta teoriasta kiinnostuneille – niin opiskelijoille kuin työläisillekin.<br>
<br>
<b>Työväkeä, sivistystä, liikettä 1 & 2 – Satavuotias Työväen Sivistysliitto</b><br>
<p>Tero Tuomisto</p>
<p><br>
</p>
Työväen Sivistysliiton yli sadan vuoden mittaiselle taipaleelle mahtuu paljon kerrottavaa. Liitto syntyi tilanteessa, jossa sisällissota oli juuri takana ja oli sovinnonteon aika. TSL:n erityiseksi tehtäväksi tuli luoda monitahoisella sivistystoiminnalla perustaa
yhteiselle rakennustyölle. Luennot ja opintokerhot olivat tietojen ja yhteiskunnallisen ymmärryksen lisäämisessä pitkään keskeisellä sijalla.<br>
Työväkeä, sivistystä, liikettä kertoo TSL:n pitkän ja kiehtovan tarinan. Tämä historiateoksen ensimmäinen osa ulottuu TSL:n perustamisesta sotavuosien jälkeiseen murrosaikaan ja toinen jatkaa siitä eteenpäin kohti 2000-lukua. Sivistysliiton suuri kertomus avaa
myös näköaloja tulevaisuuteen.<br>
Tero Tuomisto on kotiseutuneuvos, valtiotieteiden maisteri ja historiantutkija, jolle Työväen Sivistysliitto tuli tutuksi jo 1970-luvulla.<br>
<br>
<b>Tulevaisuuden vasemmisto</b><br>
<p>Jukka Peltokoski & Henrik Jaakkola</p>
<p><br>
</p>
Politiikka on kamppailua yhteiskuntien tulevaisuudesta. Meidän ja tulevien sukupolvien elämän puitteet rakennetaan tämän päivän päätöksillä. Kirja kokoaa yhteen keskustelunavauksia, jotka rakentavat tulevaisuuden vasemmistoa.<br>
Kirjoittajat käsittelevät artikkeleissaan teemoja kuten hoiva, antirasismi, eriarvoisuus, työelämä, alustatalous, kaupunki ja työväenluokka. Osa kirjan kirjoittajista toimii puoluepoliittisessa vasemmistossa, osa itsenäisinä ajattelijoina ja aktivisteina.<br>
Kirjan tekstejä yhdistää näkemys siitä, että vasemmistoa tarvitaan yhteiskunnan muuttamiseksi ekologisesti ja sosiaalisesti kestäväksi. Poliittista ohjelmaa kirja ei muotoile vaan antaa aineksia sen uudistamiseksi. Katse on Suomen yhteiskunnassa, mutta kamppailu
tulevaisuudesta on maailmanlaajuinen.<br>
Kirjan kirjoittajat ovat Li Andersson, Mia Haglund, Toivo Haimi, Liban Sheikh, Pinja Vuorinen, Teppo Eskelinen, Anna Elomäki, Hanna-Kaisa Hoppania, Hanna Ylöstalo, Johanna Perkiö, Tero Toivanen, Minja Koskela, Laura Kolehmainen, Matias Nurminen, Jukka Peltokoski,
Henrik Jaakkola ja Anna Kontula.<br>
<br>
<b>Epävarmuuden aika – Kuinka ymmärtää systeemistä muutosta?</b><br>
<p>Petri Uusikylä & Harri Jalonen</p>
<p><br>
</p>
Elämme epävarmuuden aikaa. Ilmastonmuutos, luontokato, koronavirus, Brexit ja Ukrainan sota ovat osoittaneet, kuinka nopeasti ja usein ennakoimattomasti koko maailmaa koskettavat kriisit syntyvät ja eskaloituvat.<br>
Maailma on murroksessa, eikä edes asiantuntijoilla ole riittävää ymmärrystä siitä, mitä ympärillämme tapahtuu. Kyseessä on laajempi systeeminen muutos. Mistä muutokset juontavat juurensa ja miten niitä voisi ymmärtää? Yhtenä syynä tietämättömyyteemme ja avuttomuuteemme
saattaa olla reduktionistinen tapa ymmärtää ilmiöitä ja niiden muutosta.<br>
<br>
Kirjan 12 artikkelia avaa systeemiajattelun lähtökohtia, lisää ymmärrystä ilmiöiden taustalla olevasta keskinäisriippuvuudesta, kertoo mistä kompleksisuusajattelussa on kyse ja tarjoaa välineitä systeemisen tulkinnan ja analyysin tekemiselle. Systeemistä muutosta
tarkastellaan yhteiskunnan, organisaatioiden ja yksilöiden näkökulmista.<br>
Kirja soveltuu sekä oppikirjaksi että yhteiskunnallista muutosta seuraavien lukijoiden peruslukemistoksi. Kirjan kirjoittajat ovat Suomen johtavia systeemisen muutoksen tulkkeja, tutkijoita, kehittäjiä ja kouluttajia.<br>
<br>
<b>Ei kenenkään koirat – Rescuekoiria auttamassa</b><br>
<p>Katariina Laine</p>
<p><br>
</p>
Rescuekoirat ovat hylättyjä ja kaltoin kohdeltuja koiria, jotka on otettu turvaan kuntien löytöeläintaloihin ja koiratarhoille. Kirja kertoo työstä, jota vastuulliset rescueyhdistykset näiden eläinten hyväksi maailmalla ja kotimaassa tekevät. Yhdistykset tukevat
paikallisia löytöeläintarhoja ja eläinsuojelijoiden työtä. Ne tekevät myös merkittävää ennaltaehkäisevää työtä eläintautien torjunnassa ja järjestävät eläinten sterilointeja. Nämä saavutukset sivuutetaan usein julkisuudessa käytävässä keskustelussa.
<br>
Kirja näyttää ruohonjuuritason eläinsuojelutyön vaativuuden ja hylättyjen koirien vaikean, eläinsuojelulakien näkökulmasta usein epäselvän aseman. Esiin nostetaan niin virallisen eläinsuojelun puutteet, koirien selviytyminen tarhoilla kuin paljon puhuttava
eläinten maahantuontikin. Ja lopulta koiran adoptio, josta vain harvat ja valitut rescuekoirat pääsevät osallisiksi. Kerrontaa rytmittävät koskettavat koirien tarinat.
<br>
<br>
<br>
***<br>
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota
uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.<br>
<p>Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle:
<a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/" class="OWAAutoLink">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</a> josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan
tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle:
<a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/" class="OWAAutoLink">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</a>.<br>
</p>
</div>
</body>
</html>