<html xmlns:v="urn:schemas-microsoft-com:vml" xmlns:o="urn:schemas-microsoft-com:office:office" xmlns:w="urn:schemas-microsoft-com:office:word" xmlns:x="urn:schemas-microsoft-com:office:excel" xmlns:m="http://schemas.microsoft.com/office/2004/12/omml" xmlns="http://www.w3.org/TR/REC-html40">
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8">
<meta name="Generator" content="Microsoft Word 15 (filtered medium)">
<style><!--
/* Font Definitions */
@font-face
{font-family:"Cambria Math";
panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4;}
@font-face
{font-family:Calibri;
panose-1:2 15 5 2 2 2 4 3 2 4;}
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{margin:0cm;
margin-bottom:.0001pt;
font-size:12.0pt;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
h3
{mso-style-priority:9;
mso-style-link:"Otsikko 3 Char";
margin-top:2.0pt;
margin-right:0cm;
margin-bottom:0cm;
margin-left:0cm;
margin-bottom:.0001pt;
line-height:106%;
page-break-after:avoid;
font-size:12.0pt;
font-family:"Calibri Light",sans-serif;
color:#1F3763;
mso-fareast-language:EN-US;
font-weight:normal;}
a:link, span.MsoHyperlink
{mso-style-priority:99;
color:#0563C1;
text-decoration:underline;}
a:visited, span.MsoHyperlinkFollowed
{mso-style-priority:99;
color:#954F72;
text-decoration:underline;}
span.Shkpostityyli17
{mso-style-type:personal-compose;
font-family:"Calibri",sans-serif;
color:windowtext;}
span.Otsikko3Char
{mso-style-name:"Otsikko 3 Char";
mso-style-priority:9;
mso-style-link:"Otsikko 3";
font-family:"Calibri Light",sans-serif;
color:#1F3763;}
p.Hyvtyyli, li.Hyvtyyli, div.Hyvtyyli
{mso-style-name:Hyvätyyli;
margin-top:0cm;
margin-right:0cm;
margin-bottom:8.0pt;
margin-left:0cm;
text-align:justify;
line-height:150%;
font-size:12.0pt;
font-family:"Times New Roman",serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
span.spelle
{mso-style-name:spelle;}
span.apple-converted-space
{mso-style-name:apple-converted-space;}
.MsoChpDefault
{mso-style-type:export-only;
mso-fareast-language:EN-US;}
@page WordSection1
{size:612.0pt 792.0pt;
margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.WordSection1
{page:WordSection1;}
--></style>
</head>
<body lang="FI" link="#0563C1" vlink="#954F72">
<div class="WordSection1">
<p class="MsoNormal"><span style="color:black">Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen: <<span class="spelle"><a href="https://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko"><span style="color:#954F72">agricolan.arvostelut</span><span class="apple-converted-space"><span style="color:#954F72"> </span></span><span style="color:#954F72">at
gmail.com</span></a></span>> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;caret-color: rgb(0, 0, 0);word-spacing:0px">
<span style="color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:18.0pt">Poesia-kirjat<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><b><span style="font-size:11.0pt">EROS, KATKERANSULOINEN<br>
</span></b><span style="font-size:11.0pt">Anne Carson<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><i><span style="font-size:11.0pt">Eros, katkeransuloinen</span></i><span style="font-size:11.0pt"> on palkitun ja rakastetun Anne Carsonin uran aloittanut esseeteos, jossa hän yhdistää syvän oppineisuutensa tinkimättömään kirjalliseen tyylitajuun.
Lakonisen lyyrisesti teos tutkii eroksen käsitteen ilmestymistä antiikin kirjallisuuteen ja filosofiaan. Sapfon runous, kreikkalaisen kirjallisuuden kehittyminen, ja eroottisen katseen luonne; kaikki nämä nivoutuvat Carsonin kysymykseen: miksi eros on suloinen
ja katkera?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><b><span style="font-size:11.0pt">ABSTRAKTIN KIRJALLISUUDEN LOISTO JA KURJUUS<br>
</span></b><span style="font-size:11.0pt">Päivi Mehtonen<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><i><span style="font-size:11.0pt">”Mitä muotoutuu tilalle, kun juoni ja psykologinen kehittely huuhdotaan kirjallisuuden tunnuspiirteistä? Minkälaisia tietoisuuksia rakentuu pelkän nykyhetken, pelkän välähtelyn, pelkän aavistelun varaan?
Voivatko toisto tai välimerkit saada toimijuuden?”</span></i><span style="font-size:11.0pt"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Päivi Mehtosen tutkimus esittelee proosaan kätkeytyviä mahdollisuuksia. Niissä resonoi muun muassa anarkian, merkityksiä pohtivan filosofian ja – ehkä hieman yllättäen – myös pyhyyden ulottuvuuksia. <i>Abstraktin
kirjallisuuden loisto ja kurjuus </i>taustoittaa herkullisten sitaattien saattelemana Suomessa aiemmin tuntematonta sanataiteen traditiota, joka 1900-luvun alussa tuntui vaikuttavan kaikkeen mutta sittemmin unohtui.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><b><span style="font-size:11.0pt">ETSITKÖ TÖITÄ?<br>
</span></b><i><span style="font-size:11.0pt">Juhani Haukka, Lauri Antti Mattila<o:p></o:p></span></i></p>
<p class="MsoNormal"><i><span style="font-size:11.0pt">Etsitkö töitä?</span></i><span style="font-size:11.0pt"> on kirjamuotoinen dokumentti työstä, perinnöstä, nautinnosta ja pyhästä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Millaista työtä sinä tekisit, jos voisit tehdä mitä tahansa? <i>Etsitkö töitä?</i> -projektissa ihmiset saivat hakea itse ehdottamaansa ja suunnittelemaansa työtä. Kirjallinen teos perustuu 2574 työhakemukseen,
joista aukeaa laaja ja puhutteleva näköala suomalaisen nyky-yhteiskuntaan ja sen työelämään.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Hakemuksista toimitettu kirja avaa lukijalle mahdollisten töiden moninaisuutta sekä piirtää kuvan maailmasta ja työelämästä, jollaisen nämä työt tekisivät.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Ensyklopedisesti hakusanoittain jaoteltujen työehdotusten lisäksi kirja kertoo siitä, mikä hakijoille on merkityksellistä: heidän haluistaan, nautinnoistaan, toiveistaan, ajatuksista ja kokemuksista työelämästä,
ajatuksista työelämän tulevaisuudesta ja suhteesta työn perintöön.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:18.0pt">Sammakon kirjoja<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">En ole ihminen, olen dynamiittia! – Friedrich Nietzschen elämä<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Sue Prideaux<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Friedrich Nietzschen kulttuurinen perintö kiehtoo ja kukoistaa tänäkin päivänä – ja kuitenkin Nietzschen omana kohtalona on ollut jäädä yhdeksi historian väärinymmärretyimmistä filosofeista. Sue Prideaux’n
teos oikoo väärinkäsitykset, särkee myytit ja esittää profeetallisiin korkeuksiin kohotetun miehen sellaisena kuin hän oli: säkenöivänä, ainutkertaisena ja ennen kaikkea kaunistelemattoman inhimillisenä. Minä olen dynamiittia! tuo Nietzschen poikkeuksellisen
elämäntarinan käsinkosketeltavan lähelle ja tarjoaa lukijalleen kattavan läpileikkauksen niin filosofin ajattelusta kuin siihen vaikuttaneista tapahtumista ja tuttavuuksistakin. Se on ohittamaton elämäkertateos aina yhtä ajankohtaisesta vapaasta hengestä,
joka sekä aavisteli että etsi ratkaisuja myös oman aikakautemme keskeisiin kysymyksiin. Vuoden tietokirja Englannissa 2018.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Elämää 1950–luvun Turussa<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Rauno Lahtinen<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Mitä tulee mieleen 1950-luvusta? Ainakin olympialaiset ja Armi Kuusela sekä kellohameet, lättähatut, Brylcreem ja rock’n’roll.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kaikki nämä ajan ilmiöt olivat tuttuja myös Turussa. Suuret ikäluokat tulivat 1950-luvulla kouluikään, ja nuorisokulttuurin nousu hämmensi vanhempia. Turkua purettiin ja rakennettiin kiivaaseen tahtiin, joten
yhä useampi pääsi muuttamaan mukavuuksilla varustettuun kerrostaloasuntoon. Sodan jälkeisen pula-ajan jäädessä taakse kotiin voitiin hankkia monenlaisia uutuuksia kuten jääkaappi tai jopa televisio.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Elämää 1950-luvun Turussa kertoo kaupungin elämänmenosta selkeästi vuosi vuodelta. Se esittelee arjen tapahtumia kotona ja työelämässä, katukuvan nopeaa muuttumista sekä nuorison elämää baareineen, mopedeineen
ja elokuvineen. Kirja sisältää myös paljon ennen julkaisematonta kuva-aineistoa turkulaisista arkistoista ja kotialbumeista.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:16.0pt">Tutkijaliiton kirjoja<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><b><span style="font-size:11.0pt">Testonisti. Farmakopornografisia tunnustuksia</span></b><span style="font-size:11.0pt"><br>
Paul B. Preciado<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Paul B. Preciadon Testonisti. Farmakopornografisia tunnustuksia on omaelämäkertaa ja teoriaa yhdistelevä analyysi siitä, miten sukupuoli ja seksuaalisuus muotoutuvat jälkiteollisessa yhteiskunnassa. Kirja
ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 2008 espanjaksi ja siitä vuoden kuluttua ranskaksi kirjailijan itsensä kääntämänä. Preciado ottaa Testonistissä analyysinsa kiintopisteiksi kaksi teollisuudenalaa: lääketeollisuuden ja pornoteollisuuden. Näihin aloihin tiivistyy
hänen mukaansa koko jälkiteollinen yhteiskunta, ja siksi hän kutsuukin aikaväliä 1960-luvulta tähän päivään farmakopornografiseksi aikakaudeksi. Preciado tarkastelee, miten synteettisten hormonien keksiminen ja hormonipohjaisten lääkkeiden käytön yleistyminen
on alkanut tuottaa uudenlaista käsitystä sukupuolesta. Farmakopornografisessa yhteiskunnassa sukupuoli määrittyy ensisijaisesti molekyylitasolla, ja siksi lääketeollisuudella on suuri rooli sukupuolien määrittelyssä ja niiden hallinnassa. Pornoteollisuus taas
luo jatkuvasti uusia haluja, jotka se kääntää omaksi voitokseen. Erilaiset pornosivustot ja -alustat mahdollistavat sen, että nykyään kuka tahansa, jolla on käytössään webkamera, voi ryhtyä tuottamaan pornoa ja siten luovuttaa oman työvoimansa alustoja hallinnoivien
pornoteollisuusjättien käyttöön. Teoreettisen tason rinnalla Testonistissä kulkee päiväkirjamainen taso. Koko kirja alkaa siitä, kun Preciado alkaa käyttää laittomasti — siis lääketieteellisen ja juridisen sukupuolenkorjausprosessin ulkopuolella — testosteronia,
jota hän on saanut ystävältään iholle levitettävän geelin muodossa. Testonisti on kertomus siitä, kuinka Preciado käyttää omaa ruumistaan koealustana tutkiessaan sukupuolen muodostumista sekä vastarinnan paikkana kapinoidessaan farmakopornografista ruumiiden
hallintaa vastaan. Nopeasti hän myös huomaa, että testosteroni ja sen avaama maailma ovat erityisen koukuttavia. Testonisti yhdistää uudella tavalla queer-teoriaa ja nykykapitalismin analyysia luoden perusteellisen ja syväluotaavan näkemyksen yhteiskunnasta,
jossa sukupuoli, seksuaalisuus, markkinatalous, kolonialismi ja postfordistisiset tuotantomuodot kietoutuvat erottamattomasti yhteen.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><b><span style="font-size:11.0pt">Sielullisten vahingoittamista vastaan<br>
</span></b><span style="font-size:11.0pt">Porfyrios<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Porfyrioksen Sielullisten vahingoittamista vastaan on laajin antiikin ajalta säilynyt eläinsuhteiden etiikkaa käsittelevä teksti, antiikin rikkaan eläinkeskustelun summaus. Se on filosofiystävälle osoitetun
kirjeen muotoon laadittu tutkielma siitä, miksi eläinten syömisestä pidättäytyminen on viisauteen pyrkivälle ja omaa todellista itseään kunnioittavalle ihmiselle välttämätöntä. Teos on kirjoitettu 200- luvun lopulla. Filosofian ohella Sielullisten vahingoittamista
vastaan tarjoilee avokätisesti antiikin uskontohistoriaa, etnografiaa ja antropologiaa, jopa lukuisia runofragmentteja, joita ei tunneta muualta. Monipolvisessa tutkielmassa käsitellyiksi tulevat muun muassa uhraamistapojen historia, muunlajisten eläinten
kielellisyys, liuta kasvissyöntiä vastustavia perinteisiä argumentteja, myöhäisantiikin demonologian perusteet sekä kysymys oikeudenmukaisuuden ulottamisesta aina kasvikuntaan asti. Runsaiden sitaattiensa ansiosta teos valottaa myös useiden sellaisten kreikkalaisfilosofien
eläinajattelua, joiden aihetta koskevat tekstit ovat muilta osin kadonneet. Suomennoksen lisäksi teoksessa on kaksi Porfyrioksen ajattelua kontekstualisoivaa ja teosta analysoivaa kirjoitusta: Tua Korhonen tarkastelee yhtäältä Porfyrioksen filosofista taustaa
ja sitä henkistä maaperää, jossa uusplatonismi syntyi, ja toisaalta teoksen jälkivaikutusta renessanssin ja uuden ajan alun kasvissyöjiin. Miira Tuominen taas kuorii esiin Porfyrioksen teoksessa hahmottuvan etiikan ytimen, ajatuksen oikeudenmukaisuudesta muiden
elävien olentojen vahingoittamattomuutena.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:18.0pt">Siirtolaisinstituutin kirjoja<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><b><span style="font-size:11.0pt">Oikeus tulla kuulluksi ja kuulua yhteisöön. Vammaisten saamelaisten osallisuuskokemuksia<br>
</span></b><span style="font-size:11.0pt">Liisa Hokkanen<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Tämä tutkimus käsittelee vammaisten saamelaisten kohtaamaa syrjintää, heidän tapojaan selviytyä ja heidän kokemuksiaan hyvinvointipalveluista. Se pohjautuu vammaisten saamelaisten narratiivisille haastatteluille.
Aiemmin koettu vahva syrjintä vie huomiota hienovaraisemmalta syrjinnältä ja vaikeuttaa muihin tekijöihin perustuvan syrjinnän tunnistamista. Selviytyminen vaatii vammaisilta sinnikkyyttä ja ratkaisukeskeisyyttä. Oman toimijuuden tueksi tarvitaan sosiaalisia
verkostoja ja merkitykselliseksi koettua toimintaa. Saamelaisuus henkilökohtaisena identiteetin osana osoittautuu elämän vahvuustekijäksi, joka tukee ratkaisujen löytämistä vaikeissakin elämäntilanteissa. Saamelaisuuden kautta voidaan saavuttaa normaaliutta
ja yhteisöön kuulumisen tunnetta, joita vammaisuus on haastanut.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Tutkimukseen osallistuneilla vammaisilla saamelaisuus kääntyy syrjinnän perusteesta voimaannuttavaksi ja valtaistavaksi tekijäksi elämässä. Sekä vammaiset itse että viranomaiset ovat sulauttamispolitiikan
seurauksena ja kaksikielisyyteen nojautuen pääasiassa luopuneet yrityksistä käyttää saamenkieltä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Palveluista puuttuu kulttuurista ymmärrystä saamelaisuudesta ja erityisesti vammaisuuden merkityksestä saamelaisessa kontekstissa.
Saamenkieliset vammaispalvelut loistavat poissaolollaan. Kulttuurisesti adekvaatin palvelun ulottaminen vammaisten tarvitsemiin erityispalveluihin vaatii pitkäjänteistä resursointia ja tahtoa. Vammaisten oikeus omakieliseen ja -kulttuuriseen vammaispalveluun
ei toteudu. Kuitenkin oikeudet ovat oikeuksia vasta, kun ne todentuvat ihmisten arjessa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="color:black"> <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;caret-color: rgb(0, 0, 0);word-spacing:0px">
<span style="color:black">HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta
sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;caret-color: rgb(0, 0, 0);word-spacing:0px">
<span style="color:black">Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan<span class="apple-converted-space"> </span><span class="spelle">sivulle:<a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></a></span><span class="apple-converted-space"> </span>josta
se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle:<span class="apple-converted-space"> </span><a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/.</span></a><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="caret-color: rgb(0, 0, 0);font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
<span style="color:black"> <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
</div>
</body>
</html>