<html xmlns:v="urn:schemas-microsoft-com:vml" xmlns:o="urn:schemas-microsoft-com:office:office" xmlns:w="urn:schemas-microsoft-com:office:word" xmlns:x="urn:schemas-microsoft-com:office:excel" xmlns:m="http://schemas.microsoft.com/office/2004/12/omml" xmlns="http://www.w3.org/TR/REC-html40">
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8">
<meta name="Generator" content="Microsoft Word 15 (filtered medium)">
<style><!--
/* Font Definitions */
@font-face
{font-family:"Cambria Math";
panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4;}
@font-face
{font-family:Calibri;
panose-1:2 15 5 2 2 2 4 3 2 4;}
@font-face
{font-family:"Calibri Light";
panose-1:2 15 3 2 2 2 4 3 2 4;}
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{margin:0cm;
margin-bottom:.0001pt;
font-size:12.0pt;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
h1
{mso-style-priority:9;
mso-style-link:"Otsikko 1 Char";
margin-top:12.0pt;
margin-right:0cm;
margin-bottom:0cm;
margin-left:0cm;
margin-bottom:.0001pt;
line-height:115%;
page-break-after:avoid;
font-size:16.0pt;
font-family:"Calibri Light",sans-serif;
color:#2F5496;
mso-fareast-language:EN-US;
font-weight:normal;}
a:link, span.MsoHyperlink
{mso-style-priority:99;
color:#0563C1;
text-decoration:underline;}
a:visited, span.MsoHyperlinkFollowed
{mso-style-priority:99;
color:#954F72;
text-decoration:underline;}
span.Shkpostityyli17
{mso-style-type:personal-compose;
font-family:"Calibri",sans-serif;
color:windowtext;}
span.Otsikko1Char
{mso-style-name:"Otsikko 1 Char";
mso-style-priority:9;
mso-style-link:"Otsikko 1";
font-family:"Calibri Light",sans-serif;
color:#2F5496;}
span.spelle
{mso-style-name:spelle;}
span.apple-converted-space
{mso-style-name:apple-converted-space;}
.MsoChpDefault
{mso-style-type:export-only;
mso-fareast-language:EN-US;}
@page WordSection1
{size:612.0pt 792.0pt;
margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.WordSection1
{page:WordSection1;}
--></style>
</head>
<body lang="FI" link="#0563C1" vlink="#954F72">
<div class="WordSection1">
<p class="MsoNormal"><span style="color:black">Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen: <<span class="spelle"><a href="https://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko"><span style="color:#954F72">agricolan.arvostelut</span><span class="apple-converted-space"><span style="color:#954F72"> </span></span><span style="color:#954F72">at
gmail.com</span></a></span>> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;caret-color: rgb(0, 0, 0);word-spacing:0px">
<span style="color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<h1>Kustantamo S&S syksyn 2022 kirjoja<o:p></o:p></h1>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Muistin varassa – Oikeusprosessi ja totuus<br>
</b>Julia Korkman<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Todistajan muistikuvat voivat olla oikeusprosessin keskeisin todiste. Muisti on kuitenkin luonteeltaan muovautuva, oikukas ja joskus suorastaan epäluotettava. Ihmisen muisti ei siis toimi kuin videokamera, mutta se on siitä huolimatta mahtava
tietolähde. Jotta muistia voitaisiin parhaiten hyödyntää, täytyy ensin ymmärtää kuinka se toimii.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Miksi muistamme tapahtumat ja yksityiskohdat niin eri tavoin? Kuinka pitkään jonkin asian voi muistaa? Mikä olisi paras tapa saada mahdollisimman luotettava todistajanlausunto? Voidaanko oikeudenkäynnin lopputulos ratkaista muistikuvan
varassa?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Oikeuspsykologi Julia Korkman vastaa näihin ja moniin muihin kysymyksiin havainnollisesti ja mukaansatempaavasti hyödyntäen asiantuntemustaan käytännöstä ja tutkimuksesta. Hän valaisee muistin toimintaa käyttäen useita, todellisia oikeustapauksia
1600-luvun noitaoikeudenkäynneistä Bodom-surmiin ja Olof Palmen murhaan.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Ratkaisuja läskeille<br>
</b>Raisa Omaheimo<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Miksi läskinä eläminen on pahinta, mitä ihmiselle voi tapahtua? Entä millä tavalla normista poikkeava keho rajoittaa? Millaista on, kun edes hammaslääkärillä ei voi käydä saamatta laihdutusohjeita? Miksi painoindeksi pitäisi poistaa maailmasta?
Miltä tuntuu, kun syömistä kommentoidaan ja siihen puututaan? Miksei läskeille ole tuoleja eikä läskin housuissa taskuja? Miksi elokuvan läskin pitää olla joko koominen sivuhenkilö tai epätoivoinen luuseri? Millaista on elää, kun maailma opettaa, että omaa
olemusta on syytä selitellä, häivyttää ja hävetä?<br>
<br>
<em><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Ratkaisuja läskeille</span></em> on kokoelma kirjoituksia, joita ryydittävät raivo ja huumori. Omaheimo kuljettaa teksteissään rinnakkain omakohtaisia havaintoja ja tutkimustietoa kehonormatiivisuudesta, lihavuuden
representaatioista ja rakenteista niiden takana.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b><o:p> </o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><b>Pieni suuri elämä<br>
</b>Marcus Rosenlund<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-fareast-language:FI">Ilmaston (<i>Sää, joka muutti maailmaa</i>, 2018) ja avaruuden (<i>Kohti korkeuksia</i>, 2020) jälkeen Marcus Rosenlund suuntaa katseensa nyt paljon pienempiin, mutta aivan yhtä tärkeisiin asioihin.
<i>Pieni suuri elämä</i> on tietokirja pienen pienistä elämänmuodoista, joilla on valtava vaikutus niin ilmastoon kuin koko planeettamme tulevaisuuteen.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-fareast-language:FI">Maailmaa eivät nimittäin mullista mitkään jättiläiset. Kaikki maailman Sars-cov-2-virukset mahtuisivat yhteen tyhjään limutölkkiin. Toiset pienet elämänmuodot eivät ole yhtä aggressiivisia, mutta eivät
yhtään vähäpätöisempiä. Esimerkiksi kaikki planeettamme madot painavat yhteensä yli 20 kertaa planeetan ihmisten yhteenlasketun massan verran.<br>
<br>
Rosenlund vie lukijansa tutkimusmatkalle, joka on täynnä kiehtovia kertomuksia ja kiinnostavia faktoja trilobiiteistä karhukaisiin ja banaanikärpäsistä viruksiin - ja kaikkea muuta pientä jännää. Jos me ihmiset tahdomme jatkossakin mahtua tälle planeetalle,
on meidän syytä ymmärtää myös kaikkein pienimpien olioiden elämää, kehitystä sekä niiden vaikutusta elämän suureen kokonaisuuteen.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Stadin IFK, IFK:n stadi HIFK vuodesta 1897<br>
</b>Juha Kanerva<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-fareast-language:FI">Helsingin IFK:n väreissä on urheiltu pitkälti yli vuosisata niinkin erilaisissa lajeissa kuin yleisurheilu, keilailu, pyöräily, nyrkkeily ja golf. Kaikkein tunnetuin IFK on tietysti jalkapallon, jääkiekon
ja käsipallon edustusjoukkueistaan, jotka kuuluvat kaikki lajissaan Suomen menestyneimpiin.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-fareast-language:FI">Urheilutoimittaja, tietokirjailija Juha Kanerva on hyödyntänyt ainutkertaisia arkistolähteitä ja haastatteluja ja koonnut seuran tarinan voittoineen, kohtalon- hetkineen ja kiinnostavimpine hahmoineen
yksiin kansiin. <i>Stadin IFK, IFK:n stadi </i>on samalla tarina muuttuvasta Helsingistä ja muuttuvasta urheilusta. Silti seuran tärkein arvo - toveruus - on pysynyt toiminnan ytimessä.<br>
<br>
Mikä on tehnyt IFK:sta niin pitkäikäisen, menestyneen ja suositun seuran sekä maan johtavan urheilubrändin? Miksi seuraa rakastetaan, ja miksi sitä myös rakastetaan vihata? Mitä urheilun ammattimaistuminen merkitsi seuralle, joka oli vahvasti kytköksissä suomenruotsalaisuuteen
ja paikallisuuteen?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Säihkyvät utopiat – Essee-mixtape<br>
</b>Aurora Ala-Hakula & Maaria Ylikangas & Arja Karhumaa<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-fareast-language:FI">Essee on utopian tekstilaji - haaveilun ja harhailun harjoitusta.
<i>Säihkyvät utopiat</i> tarjoaa näkymän esseen mahdollisuuksiin: siinä kymmenen eri alojen kiinnostavinta taiteilijaa ja kirjoittajaa on kirjoittanut esseen vapaasti omista lähtökohdistaan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-fareast-language:FI">Kokoelman tekstit tutkivat esimerkiksi ruumiillisuutta afrosuomalaisesta ja saamelaisesta näkökulmasta, feminististä taloutta, queeria havaintoa ja ilmaisuvoimaa sekä feministisiä utopioita. Tulos on
virkeä kuin mixtape-kasetti, karkkipussi, jonka äärellä voi nauttia ja yllättyä. Se on myös näyttävä kokonaistaideteos, sillä visuaalinen toimittaja Arja Karhumaa on luonut jokaiselle tekstille uniikin ulkoasun yhteistyössä kirjoittajien kanssa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><b><o:p> </o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><b>Naisten laji – Kirja jalkapallosta<br>
</b>Johanna Ruohonen<b><o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-fareast-language:FI">Jalkapallosta on kirjoitettu paljon, jos jalkapallolla tarkoitetaan miesten pelejä. Silti puolet lajista on dokumentoitu huonosti. Naisten lajia varten Johanna Ruohonen matkusti ympäri Eurooppaa haastatellakseen
nykyisiä ja entisiä pelaajia. Hän myös luki kaikki kuusi Helsingin kirjastosta löytynyttä kirjaa naisten jalkapallosta. Ja sen jälkeen muun löytämänsä kansainvälisen kirjallisuuden.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-fareast-language:FI">Naisten pelaaman jalkapallon historia yltää monessa maassa 1900-luvun alkupuolelle. Dick, Kerr Ladies täytti Englannissa stadionin 53 000 katsojalla jo vuonna 1920. Varhainen suosio nosti myös aktiivista
vastustusta. Siitä huolimatta laji on nyt suositumpi kuin koskaan: 2019 naisten MM-lopputurnaus saavutti miljardi televisiokatsojaa, ja ammattimaisen pelaamisen sekä harrastajien määrä kasvaa ympäri maailmaa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><i><span style="mso-fareast-language:FI">Naisten laji </span>
</i><span style="mso-fareast-language:FI">on matka jalkapallon historiaan ja nykyisyyteen. Kertova tietokirja pohtii ammattilaisuutta, harrastamista, kannattamista, näkyvyyttä ja tasa-arvoa jalkapallossa. Katseen kohteena ovat kotimaiset ja ulkomaiset sarjat
sekä kansainväliset turnaukset.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Rukiin viljava historia<br>
Annika Luther<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-fareast-language:FI">Suomi pyöri ennen rukiin varassa. Tärkeitä olivat leivän, mämmin, karjalanpiirakoiden ja kalakukkojen lisäksi myös oljet, jotka ovat rukiilla erityisen pitkät. Köyhempi kansa luotti peltojen kaskeamiseen,
joka antoi lupauksen omavaraisuudesta. Riihi - suomalainen keksintö - takasi viljalle paremman säilyvyyden ja teki siitä vientituotteen.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-fareast-language:FI">Kansallisviljamme ruis on kuitenkin oikeastaan keskiaasialainen rikkaruoho. Sieltä se kulkeutui kauas pohjoiseen, missä ei edes vehnä kasvanut. Niinpä ruista alettiin syödä. Rukiin historia kertoo paljosta
muustakin: kulttuureista, taloudesta sekä kasvin alkuperää jäljittäneen botanisti Vavilovin kaltaisista erikoisista hahmoista.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><i><span style="mso-fareast-language:FI">Rukiin viljava historia</span></i><span style="mso-fareast-language:FI"> on vetävä, tarinallinen tietoteos. Annika Luther kirjoittaa kiinnostavasti ja ymmärrettävästi viljelyskasvien jalostuksesta,
nälkävuosista, ruiskukasta oikeistopuolueen symbolina sekä suuresta geenipankista, jossa ruista säilytetään tuleville sukupolville.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Vapaudesta – Neljä laulua rakkaudesta ja rajoista<br>
</b>Maggie Nelson<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-fareast-language:FI">Vapaudesta puhutaan paljon, monin erilaisin tavoin ja monissa eri yhteyksissä: on yksilön henkilö- kohtaisen vapautumisen hetkiä, sananvapautta ja ihmisoikeuksia, poliittista retoriikkaa, rajojen rikkomista.
Arjessa vapaus on jotain, mihin länsimainen ihminen havahtuu vasta, kun menettää sen.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-fareast-language:FI">Uudessa teoksessa Maggie Nelson pohtii, mitä kaikkea vapauden monimutkaisella käsitteellä tarkoitetaan neljällä erilaisella inhimillisen kokemuksen alueella: taiteen tai seksuaalisuuden piirissä sekä
silloin, kun puhutaan päihteistä tai ilmastosta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-fareast-language:FI">Nelson käyttää teoksessaan suvereenisti laajaa tutkimusmateriaalia erilaisista teoreettisista viite- kehyksistä popkulttuuriin ja arkikokemuksiin, tutkii, kysyy, ajattelee ääneen ja kutsuu lukijan ajattelemaan
kanssaan. Kirjoittaminen itsessään on vapauden ilmaus, joka vahvistaa, rohkaisee - ojentuu toista kohti.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><i><span style="mso-fareast-language:FI">Vapaudesta</span></i><span style="mso-fareast-language:FI"> on raikas, voimaannuttava ja välttämätön teos tässä ajassa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Jälki – kirjoituksia valokuvasta<br>
</b>Hanna Weselius (toim.)<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-fareast-language:FI">Valokuva on jälki valosta ja sen tielle osuneista asioista. Sen on aina myös jälki yhteiskunnasta, jossa se on tehty. Valokuvat jättävät jälkiään meihin ja osallistuvat kulttuuriseen keskusteluun.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-fareast-language:FI">Tässä kokoelmassa kymmenen valokuvataiteilijaa kirjoittaa valokuvasta sekä oman työskentelynsä että valokuvan teorian pohjalta. He etsivät uusia tapoja ymmärtää tätä taiteenlajia, joka usein kietoutuu
aikamme polttaviin kysymyksiin. Esseissä kohdataan muun muassa Rana Plazan vaatetehtaan romahduksesta selvinnyt nainen ja ihmisen näköinen keskustelurobotti sekä pohditaan avaruuslennolla otetun Maan muotokuvan merkityksiä. Niissä käsitellään myös raskauden
visuaalista ulottuvuutta, autofiktiivistä valokuvaa ja queeriä katsetta valokuvassa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-fareast-language:FI">Hanna Weselius on palkittu kirjailija, valokuvataiteilija ja taiteen tohtori. Hän toimii valokuvataiteen yliopistonlehtorina Aalto-yliopistossa. Kokoelman muut kirjoittajat ovat Laura Böök, Eeva Hannula,
Utu-Tuuli Jussila, Kastehelmi Korpijaakko, Aura Saarikoski, Noora Sandgren, Maija Annikki Savolainen, Maija Tammi ja Nita Vera. He kaikki ovat opiskelleet Aalto-yliopiston valokuvataiteen koulutusohjelmassa, joka on yksi Pohjoismaiden johtavista alan koulutuksista.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Omistuskirjoituksia<br>
</b>Deborah Levy<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-fareast-language:FI">Koskaan ei voi olla varma siitä, mitä nainen todella haluaa, koska muut tietävät sen niin usein hänen puolestaan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-fareast-language:FI">Deborah Levy kirjoittaa ylistetyn trilogiansa kolmannessa osassa kodeista, joita hän on elämässään rakentanut ja purkanut. Mitä koti merkitsee naiselle? Onko se patriarkaatin kahle vai vapauden tila
- kuuluisa oma huone?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-fareast-language:FI">Levy on täyttämäisillään kuusikymmentä vuotta, kun hänen nuorempikin tyttärensä lähtee opiskelemaan kodista, jonka Levy on perustanut itselleen ja lapsilleen avioeronsa jälkeen. Sekä hänen asuinrakennuksensa
että rakkauselämänsä ovat kipeästi korjauksen tarpeessa. Hän alkaa haaveilla hienosta vanhasta talosta ja granaattiomenapuusta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><i><span style="mso-fareast-language:FI">Omistuskirjoituksissa</span></i><span style="mso-fareast-language:FI"> Levy liikkuu jälleen pienten arjen tilanteiden, muistin ja terävien yhteiskunnallisten havaintojen välillä vaivattomalla eleganssilla,
joka on tehnyt hänen elämäkertatrilogiastaan kirjallisuusmaailman ilmiön.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Vapauden tavoittelijat – Miksi haluamme irti palkkatyöstä<br>
</b>Aurora Airaskorpi<b><o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-fareast-language:FI">Yhä useampi meistä pohtii vaihtoehtoja perinteiselle työsuhteelle: perustaisinko oman yrityksen, opiskelisinko uuden ammatin, ryhtyisinkö freelanceriksi tai kokeilisinko sijoittaa osakkeisiin? Samankaltaisen
pohdinnan tuloksena Aurora Airaskorpi irtisanoutui luovan johtajan työstään ja ryhtyi freelanceriksi. Tämä on kertomus hänen ensimmäisestä vuodestaan itsensätyöllistäjänä ja käsikirja jokaiselle omaa hyppyään harkitsevalle.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-fareast-language:FI">Kirjassa perataan yhteiskunnallisia syitä itsensätyöllistämisen yleistymisen taustalla ja haastatellaan ihmisiä, jotka ovat syystä tai toisesta valinneet raivata omanlaisensa työpolun perinteisen työsuhteen
sijaan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-fareast-language:FI">Jokainen heistä tavoittelee työelämässään vapautta, ja jokaiselle se tarkoittaa hieman eri asioita.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-fareast-language:FI">Tarina ei kuitenkaan pääty siihen, kun päätös hypätä oravanpyörästä on tehty. Airaskorpi kuvaa realistisesti itsensätyöllistäjän arkea ja punnitsee erilaisten työnteon mallien hyviä ja huonoja puolia.
Hän pohtii myös, onko työn vapaus saavutettavissa vain työsuhteisen työn ulkopuolella vai voisivatko itsensätyöllistäjien kokemuksista oppia muutkin.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="color:black"> <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="caret-color: rgb(0, 0, 0);font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
<span style="color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;caret-color: rgb(0, 0, 0);word-spacing:0px">
<span style="color:black">HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta
sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;caret-color: rgb(0, 0, 0);word-spacing:0px">
<span style="color:black">Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan<span class="apple-converted-space"> </span><span class="spelle">sivulle:<a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></a></span><span class="apple-converted-space"> </span>josta
se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle:<span class="apple-converted-space"> </span><a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/.</span></a><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="caret-color: rgb(0, 0, 0);font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
<span style="color:black"> <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
</div>
</body>
</html>