<html xmlns:o="urn:schemas-microsoft-com:office:office" xmlns:w="urn:schemas-microsoft-com:office:word" xmlns:m="http://schemas.microsoft.com/office/2004/12/omml" xmlns="http://www.w3.org/TR/REC-html40">
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8">
<meta name="Generator" content="Microsoft Word 15 (filtered medium)">
<style><!--
/* Font Definitions */
@font-face
        {font-family:"Cambria Math";
        panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4;}
@font-face
        {font-family:Calibri;
        panose-1:2 15 5 2 2 2 4 3 2 4;}
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
        {margin-top:0cm;
        margin-right:0cm;
        margin-bottom:10.0pt;
        margin-left:0cm;
        line-height:115%;
        font-size:11.0pt;
        font-family:"Calibri",sans-serif;
        mso-fareast-language:EN-US;}
h1
        {mso-style-priority:9;
        mso-style-link:"Otsikko 1 Char";
        margin-top:12.0pt;
        margin-right:0cm;
        margin-bottom:0cm;
        margin-left:0cm;
        margin-bottom:.0001pt;
        line-height:115%;
        page-break-after:avoid;
        font-size:16.0pt;
        font-family:"Calibri Light",sans-serif;
        color:#2F5496;
        mso-fareast-language:EN-US;
        font-weight:normal;}
a:link, span.MsoHyperlink
        {mso-style-priority:99;
        color:#0563C1;
        text-decoration:underline;}
a:visited, span.MsoHyperlinkFollowed
        {mso-style-priority:99;
        color:#954F72;
        text-decoration:underline;}
span.Shkpostityyli17
        {mso-style-type:personal-compose;
        font-family:"Calibri",sans-serif;
        color:windowtext;}
span.Otsikko1Char
        {mso-style-name:"Otsikko 1 Char";
        mso-style-priority:9;
        mso-style-link:"Otsikko 1";
        font-family:"Calibri Light",sans-serif;
        color:#2F5496;}
span.spelle
        {mso-style-name:spelle;}
span.apple-converted-space
        {mso-style-name:apple-converted-space;}
.MsoChpDefault
        {mso-style-type:export-only;
        font-family:"Calibri",sans-serif;
        mso-fareast-language:EN-US;}
@page WordSection1
        {size:612.0pt 792.0pt;
        margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.WordSection1
        {page:WordSection1;}
--></style>
</head>
<body lang="FI" link="#0563C1" vlink="#954F72">
<div class="WordSection1">
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12.0pt;line-height:115%;color:black">Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen:
 <</span><span class="spelle"><span lang="EN-US" style="font-size:12.0pt;line-height:115%;color:black"><a href="https://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko"><span lang="FI" style="color:#954F72">agricolan.arvostelut</span><span class="apple-converted-space"><span lang="FI" style="color:#954F72"> </span></span><span lang="FI" style="color:#954F72">at
 gmail.com</span></a></span></span><span style="font-size:12.0pt;line-height:115%;color:black">> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti
 miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12.0pt;line-height:115%;color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="caret-color: rgb(0, 0, 0);font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
Niin & Näin kustannuksen kirjoja<span style="font-size:12.0pt;line-height:115%;color:black"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><b>Minä, et sinä – Me Too ja valtavirtafeminismin ongelmat<br>
</b>Alison Phipps<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Hyökkäykset naisten ja vähemmistöjen oikeuksia vastaan ovat arkipäivää ympäri maailmaa. Myös Me too -liike on nostanut seksuaalisen häirinnän ja väkivallan vastustamisen suuren yleisön tietoisuuteen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Seksuaalisen väkivallan tutkija Alison Phipps luo katsauksen seksuaalisen väkivallan vastustamisen historiaan ja osoittaa, että liian usein oikeudenmukaisuutta tavoittelevat liikkeet päätyvät toistamaan juuri niitä toimintatapoja, joita
 ne kritisoivat.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><em><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Minä, et sinä</span></em> kysyy polttavia kysymyksiä: Miksi julkisesta häpäisemisestä tulee oikeuden toteutumisen synonyymi? Voiko oikeudenmukaisuuden puolesta taistella keinolla millä
 hyvänsä? Miksi osa feministeistä on ottanut vihollisikseen transihmiset ja seksityöntekijät?
<em><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Minä, et sinä</span></em> kertoo, millaisiin vaikeuksiin valtavirtafeminismi ajautuu, kun kritiikin keinoja ja kohteita ei punnita riittämiin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Ajatteleva maailma – Filosofian maailmanhistoria<br>
</b>Julian Baggini<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-fareast-language:FI">Länsimaisella filosofialla on ollut niin kosolti väkeä ja voimaa, että muun maailman ajattelu on usein jäänyt kulttuuripiirissämme pimentoon. Välttämättä sille ei ole edes tahdottu myöntää filosofian
 arvonimeä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><i><span style="mso-fareast-language:FI">Ajatteleva maailma</span></i><span style="mso-fareast-language:FI"> on toisenlainen filosofian historia: länsimaisten miekkosten sijasta se luotaa Afrikan, Australian, islamilaisen maailman, Japanin,
 Intian ja Kiinan tuumintatapoja ja selvittää, millaisia kysymyksiä niissä esitetään, mikä niitä erottaa, mikä yhdistää. Samalla maailmanympärimatka auttaa hahmottamaan länsimaisen ajattelun ääriviivat entistä terävämmin.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-fareast-language:FI">Julian Baggini (s. 1968) on brittiläinen filosofi ja
<i>Ajatteleva maailma</i> on viides hänen tuotannostaan suomennettu teos; niin & näin -kirjat on aiemmin julkaissut hänen yhdessä Peter S. Foslin kanssa kirjoittamansa opukset
</span><span lang="EN-US"><a href="https://netn.fi/fi/ajattelun-pikkujattilainen"><span lang="FI" style="color:windowtext;mso-fareast-language:FI">Ajattelun pikkujättiläinen</span></a></span><span style="mso-fareast-language:FI"> (2013) ja
</span><span lang="EN-US"><a href="https://netn.fi/fi/etiikan-pikkujattilainen"><span lang="FI" style="color:windowtext;mso-fareast-language:FI">Etiikan pikkujättiläinen</span></a></span><span style="mso-fareast-language:FI"> (2012).<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><b>Näin toimii fasismi – Vastakkainasettelun politiikka</b><br>
Jason Stanley<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-fareast-language:FI">Mitä on fasismi, ja kuka on fasisti? Selviä vastauksia ei ole, sillä ”fasisti” on ollut niin ylpeästi omaksuttu nimi kuin leimakirves vastustajien lyömiseen.
<i>Näin toimii fasismi </i>ei anna määritelmiä vaan etsii fasismin synnyttämisen käytäntöjä ympäri maailman, Venäjältä Yhdysvaltoihin, Puolasta Brasiliaan. Tärkeä kysymys ei ole se, milloin fasismiin on tultu, vaan millä keinoin sinne matkataan. Fasismin käytännöt
 elävät jo kauan ennen kuin fasismissa eletään.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><i><span style="mso-fareast-language:FI">Näin toimii fasismi
</span></i><span style="mso-fareast-language:FI">kuvaa, miten fasistiset puhetavat rakentavat kahtiajaon, naisten sortamisen ja uhrina esiintymisen avulla omaa lumetodellisuuttaan, kunnes lopulta siteet tositodellisuuteen katkeavat kokonaan. Kirja kertoo, miten
 maahanmuuttovastaisuus, köyhien kyykyttäminen ja perinteisten sukupuoliroolien haikailu eivät ole vain yksittäisiä asenteita. Kun niistä puristetaan kimppu, perustellaan vakiintuva viha, väkivalta ja fyysisen vahvemmuuden ihailu.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Matkanteon mieli – Filosofit liikkeellä</b><br>
Emily Thomas<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-fareast-language:FI">Mitä tapahtuu, kun filosofi saa tarpeekseen filosofian tutkimisesta alankomaalaisessa pikkukaupungissa ja päättää painua Alaskaan? Paljastuu, ettei matkustamisen filosofiasta ole kirjoitettu vielä ensimmäistäkään
 kirjaa, vaikka jo Platon kavahti matkalaisten mukanaan tuomia vieraita vaikutteita, matkakirjojen selonteot vieraista kulttuureista vaikuttivat Locken ajatteluun ja Thoreau paineli metsälammelle. Lisäksi matkustaminen jättää jälkensä perin konkreettisesti:
 Covid-pandemia aiheutui osittain yleistyneestä maailmanmatkailusta, turismi uhanalaisiin paikkoihin jouduttaa niiden tuhoa ja avaruuteen uskaltautuminen kutistaa ihmisen paikkaa maailmankaikkeudessa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><i><span style="mso-fareast-language:FI">Matkanteon mielen</span></i><span style="mso-fareast-language:FI"> kirjoittaja Emily Thomas (s. 1985) työskentelee filosofian apulaisprofessorina Durhamin yliopistossa. Matkustamisen filosofian lisäksi
 hän on kiinnostunut tilan ja ajan metafysiikasta sekä varhaismodernin ajan naisfilosofeista.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><b><o:p> </o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><b>Filosofinen menetelmä<br>
</b>Timothy Williamson<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-fareast-language:FI">Yksi filosofialle luonteenomaisista piirteistä on alituinen kiista filosofian olemuksesta. Miten filosofiaa tulisi tehdä? Yleistajuisessa, tiiviissä teoksessaan brittifilosofi Timothy Williamson (s.
 1955) esittää oman käsityksensä filosofiasta. Hänen mukaansa filosofia on paljon lähempänä erityistieteitä kuin usein edes osataan uumoilla: siinä pyritään rationaalisesti tutkimustuloksiin ajatuskokeiden ja loogisen päättelyn avulla.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-fareast-language:FI">Timothy Williamson toimii logiikan professorina Oxfordin yliopistossa. Tutkimuksissaan hän onkin tarkastellut ennen kaikkea tietoteoriaa ja kielifilosofiaa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Joutilaisuus – Essee filosofiasta</b><br>
Brian O’Connor<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-fareast-language:FI">Nykyajan työelämässä ei useinkaan ole tärkeää saada mitään aikaan; olennaista on, ettei ainakaan näytä joutilaalta. Mutta vaikka joutilaisuuden mustamaalaamisella on pitkät filosofiset perinteet, rentoiluvastaisuus
 ei välttämättä ole niin tukevalla pohjalla kuin annetaan ymmärtää.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><i><span style="mso-fareast-language:FI">Joutilaisuus</span></i><span style="mso-fareast-language:FI"> on tutkielma siitä, millaisia teorioita filosofit ovat laiskuudesta esittäneet ja miten ne ovat yhteiskunnallisesti vaikuttaneet. Kun
 valistus yhdisti toimeliaisuuden itsenäiseen yksilöön, Kant, Hegel ja Marx jo tuomitsivat toimettomuuden yhteiskunnallisesti hyödyttömäksi.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-fareast-language:FI">Brian O'Connor on irlantilainen, ennen kaikkea saksalaiseen idealismiin ja kriittiseen teoriaan keskittynyt filosofian professori.
<i>Joutilaisuus</i> on ensimmäinen häneltä suomennettu teos.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12.0pt;line-height:115%;color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;caret-color: rgb(0, 0, 0);word-spacing:0px">
<span style="font-size:12.0pt;line-height:115%;color:black">HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale
 Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;caret-color: rgb(0, 0, 0);word-spacing:0px">
<span style="font-size:12.0pt;line-height:115%;color:black">Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan<span class="apple-converted-space"> </span><span class="spelle">sivulle:</span></span><span class="spelle"><span lang="EN-US" style="font-size:12.0pt;line-height:115%;color:black"><a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span lang="FI" style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></a></span></span><span class="apple-converted-space"><span style="font-size:12.0pt;line-height:115%;color:black"> </span></span><span style="font-size:12.0pt;line-height:115%;color:black">josta
 se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle:<span class="apple-converted-space"> </span></span><span lang="EN-US" style="font-size:12.0pt;line-height:115%;color:black"><a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span lang="FI" style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/.</span></a></span><o:p></o:p></p>
</div>
</body>
</html>