<html xmlns:o="urn:schemas-microsoft-com:office:office" xmlns:w="urn:schemas-microsoft-com:office:word" xmlns:m="http://schemas.microsoft.com/office/2004/12/omml" xmlns="http://www.w3.org/TR/REC-html40">
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8">
<meta name="Generator" content="Microsoft Word 15 (filtered medium)">
<style><!--
/* Font Definitions */
@font-face
{font-family:"Cambria Math";
panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4;}
@font-face
{font-family:Calibri;
panose-1:2 15 5 2 2 2 4 3 2 4;}
@font-face
{font-family:"Calibri Light";
panose-1:2 15 3 2 2 2 4 3 2 4;}
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{margin:0cm;
margin-bottom:.0001pt;
font-size:11.0pt;
font-family:"Calibri",sans-serif;}
h1
{mso-style-priority:9;
mso-style-link:"Otsikko 1 Char";
margin-top:12.0pt;
margin-right:0cm;
margin-bottom:0cm;
margin-left:0cm;
margin-bottom:.0001pt;
line-height:115%;
page-break-after:avoid;
font-size:16.0pt;
font-family:"Calibri Light",sans-serif;
color:#2F5496;
mso-fareast-language:EN-US;
font-weight:normal;}
a:link, span.MsoHyperlink
{mso-style-priority:99;
color:#0563C1;
text-decoration:underline;}
a:visited, span.MsoHyperlinkFollowed
{mso-style-priority:99;
color:#954F72;
text-decoration:underline;}
span.Shkpostityyli17
{mso-style-type:personal-compose;
font-family:"Calibri",sans-serif;
color:windowtext;}
span.Otsikko1Char
{mso-style-name:"Otsikko 1 Char";
mso-style-priority:9;
mso-style-link:"Otsikko 1";
font-family:"Calibri Light",sans-serif;
color:#2F5496;}
span.spelle
{mso-style-name:spelle;}
span.apple-converted-space
{mso-style-name:apple-converted-space;}
.MsoChpDefault
{mso-style-type:export-only;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
@page WordSection1
{size:612.0pt 792.0pt;
margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.WordSection1
{page:WordSection1;}
--></style>
</head>
<body lang="FI" link="#0563C1" vlink="#954F72">
<div class="WordSection1">
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12.0pt;color:black">Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen: <<a href="https://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko"><span style="color:#954F72">agricolan.arvostelutat
gmail.com</span></a>> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12.0pt;color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<h1><span lang="EN-US">John Nurmisen Säätiön kirjoja<o:p></o:p></span></h1>
<p class="MsoNormal"><b><o:p> </o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><b>Kalastajien kyydissä Itämerellä<br>
</b>Jukka Ahonen, Janne Sundell, Pekka Turunen<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kalastajien kyydissä Itämerellä kertoo muutoksen kourissa olevasta elinkeinosta. Moni rannikkokalastaja nostaa verkkonsa ja rysänsä vedestä viimeistä kertaa, ja samalla katoaa pala ikiaikaista elämäntapaa. Yhä suurempi osuus saaliista tuodaan
avomereltä troolaamalla.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kalastajat näkevät työssään, että Itämeri ei voi hyvin. Vaikka päästöt Itämereen ovat vähentyneet merkittävästi, sen tila on huono.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Lähivesistä pyydetylle kalalle on kuitenkin kysyntää. Millainen on kalastajien ammatti, joka tuo ruokapöytäämme kalaherkkuja? Mitä kaloja Itämeressä on, ja mitä niistä hyödynnetään eniten? Kirjailija Jukka Ahonen ja biologi Janne Sundell
ovat seuranneet kalastajia kahden vuoden aikana eri puolilla Itämerta. Kuvaaja Pekka Turunen on dokumentoinut mieleenpainuvat matkat.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Meri ja Tove – Elämää saaristossa</b><br>
Otto Latva & Maarit Leskelä-Kärki<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Meri ja Tove -kirjassa tarkastellaan Tove Janssonia – taidemaalaria, kirjailijaa, kuvittajaa, piirtäjää ja sarjakuvataiteilijaa – merellisen linssin läpi. Kirjailijat
<b>Otto Latva</b> ja <b>Maarit Leskelä-Kärki</b> kuljettavat lukijaa itäisen Suomenlahden Suur-Pellingin saariston kesäisissä maisemissa Tove Janssonin lapsuudesta vanhuuteen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Saariston luonto ja kulttuuri inspiroivat Janssonin taidetta ja hänen teoksensa ovat nykyään tärkeä osa suomalaista identiteettiä ja merellistä kulttuuriperintöä. Meri on tärkeä elementti koko kansan rakastamissa muumikirjoissa, mutta myös
Janssonin novelleissa, omaelämäkerrallisissa teksteissä ja hänestä kirjoitetuissa sekä hänen kirjoittamissaan artikkeleissa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Meri ja Tove -teoksessa Janssonin elämää käsitellään ympäristöelämäkertana – taiteilijan elämän kautta tarkastellaan 1900-luvun merellisyyden ja saariston kulttuurihistoriaa. Janssonista ovat kirjoittaneet lähinnä kirjallisuuden ja taiteen
tutkijat, mutta harvemmin, jos koskaan, historioitsijat.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Dokumentaarisen aineiston ohella keskiössä ovat myös Janssoneihin liittyvät tarinat ja muistot, joita on kertynyt vuosikymmenten varrella. Yksi kirjan keskeisistä teemoista on selvittää, mitä tapahtuu, kun pieneen yhteisöön ja saaristoluontoon
saapuu ulkopuolisia, jotka tuovat mukanaan taiteen ja kulttuurin.<o:p></o:p></p>
<h1>Bookcover kirjoja<o:p></o:p></h1>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Aateliskartanoiden helmassa, Rahvaan ja aateliston suhde Salon seudun paikallisyhteisössä 1865-1950</b><br>
Erja Suominen<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Salon seutu Halikonlahden perukoilla on maamme tärkeimpiä kulttuurihistoriallisia alueita. Sen ilmastollisesti ja geopoliittisesti edullinen sijainti Suomenniemen kulmakkeessa on tarjonnut oivat mahdollisuudet niin asutukselle, kulttuurimiljöölle
kuin taloudelliselle kehityksellekin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Alueelle syntyi Ruotsinvallan aikana suuria kartanoita, ennen muuta Joensuu, Wiurila ja Vuorentaka, jotka interaktioineen vaikuttivat monin tavoin seudun infrastruktuuriin, yleiseen hyvinvointiin ja henkiseen ilmapiiriin. Tämä vaikutus
oli jopa niin voimakas, että seudulle muodostui aivan omanlainen mentaliteetti, joka ilmeni erityisesti maalaisen kantaväestön ja kartanoiden aatelisen vallasväen keskinäisissä suhteissa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Kotina koulu</b><br>
Sirva Kuortti<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Sirva Kuortti (s. 1933) on helsinkiläinen eläkkeellä oleva toimistovirkailija. Hän on harrastanut kirjoittamista pitkään. Tekstit ovat syntyneet erillisinä tarinoina vuosien varrella ja tässä kirjassa ne on muokattu yhdeksi kokonaisuudeksi.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kirjassa piirtyy kuva aurinkoisesta lapsuudesta pienellä kyläkoululla Pukkilassa ennen sotia, oppikouluvuosista vaihtuvissa ”koulukortteereissa” Porvoossa ja opiskelijaelämästä ja perheen perustamisesta sodan jälkeisessä Helsingissä. Ikkuna
Eurooppaan aukeaa, kun kirjoittaja asuu välillä vuoden Ranskassa. Elämää Helsingissä leimaa puute kaikesta erityisesti ankara asuntopula vaikeuttaa nuoren perheen elämää.<o:p></o:p></p>
<h1>Kalevalaseuran vuosikirja<o:p></o:p></h1>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Kaanon ja marginaali. Kulttuuriperinnön vaiennetut äänet<br>
</b>Niina Hämäläinen ja Lotte Tarkka (toim.)<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Miksi Kalevala eikä Kanteletar? Kalevalaseuran 101. vuosikirjassa kartoitetaan perinteen, kulttuuriperinnön ja kirjallisuuden kanonisoinnin ja marginalisoinnin prosesseja keskittymällä kulttuuristen ideaalien ja normien katvealueisiin.
Miten ja millä kriteereillä tutkijoita, taiteilijoita ja aineistoja on nostettu keskiöön tai sysätty syrjään? Millainen kansakunta olisi kirjoitettu toisin, kanonisoimalla marginaalisia genrejä? Katse kulttuurin ja tutkimuksen sokeisiin pisteisiin ja raja-alueille
paljastaa jatkuvan liikkeen kulttuurin hierarkkisilla kentillä. Kuuntelemalla marginaaleja kaanonit ja kaanonin idea muuttuvat.<o:p></o:p></p>
<h1>Karttakeskuksen kirjoja<o:p></o:p></h1>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Retkeilijän linnat ja rauniot<br>
</b>Tuomo Kesäläinen<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Retkeilijän linnat ja rauniot esittelee yli kuusikymmentä entisaikojen rakennusta ja rakennelmaa, joissa käydessä pääset aistimaan entisaikojen elämänmenoa.
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Suomessa on runsaasti linnoja, linnoituksia ja raunioita, joiden historiaa huokuvassa miljöössä riittää tutkittavaa ja seikkailtavaa retkeilijöille.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Linnojen ja linnakkeiden lisäksi kirjassa on myös useita kiehtovia rauniokirkkoja sekä muinaisia linnavuoria. Pohjoisimmat esiteltävät kohteet ovat Oulun ja Kajaanin linnat.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Teoksessa kerrotaan kohteiden historiasta, sijainnista kartan kera sekä retkeilystä linnalla. Jännittävän lisämausteen retkiin tuovat moniin vanhoihin linnoihin liittyvät kummitustarinat, erikoiset tapahtumat sekä muu perimätieto.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Retkeilijän linnat ja rauniot on <strong><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Tuomo Kesäläisen</span></strong> 12. tietokirja. Hän on kirjoittanut aiemmin muun muassa suositut <em><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Suomen
upeimmat luontokohteet</span></em> sekä <em><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Saariston rengastie – matka- ja retkeilyopas</span></em>.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Erikoiset kartat - 100 tapaa nähdä maailma uudella tavalla<br>
</b>Ian Wright<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tiedonjanoisille, ennakkoluulottomille, kaikenikäisille lukijoille sopiva kartasto esittää maailman uudella tavalla.
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Sata visuaalisesti näyttävää karttaa selvittävät muun muassa maailman pisimpien miesten kotimaat, villien leijonien asuinalueet, viikinkien valloitukset, Pohjois-Korean suurlähetystöt sekä erityisesti suomalaisia lämmittävän tiedon: missä
maailman maassa on väkilukuun suhteutettuna eniten heavy metal -bändejä.<br>
<br>
Ajatuksia herättävän kartaston aihepiirit käsittelevät monipuolisesti ihmisiä, kulttuureja, uskontoja ja tapoja sekä taloutta, politiikkaa ja historiaa unohtamatta myöskään luontoa ja maantiedettä.<o:p></o:p></p>
<h1>Kariston kirjoja<o:p></o:p></h1>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Lupauksen voima: kuinka selviydyin Auschwitzista ja säilytin elämänhaluni<br>
</b>Lily Ebert<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kun Lily Ebert vapautettiin vuonna 1945, juutalaisamerikkalainen sotilas antoi hänelle setelin, johon oli kirjoitettu ?Menestystä ja onnea?. Vuosikymmeniä myöhemmin Lilyn jälkeläinen jäljitti sotilaan perheen sosiaalisen median avulla,
jolloin Lily nousi otsikoihin ympäri maailmaa.<br>
<br>
Lily kertoo lapsuudestaan Unkarissa, äitinsä ja nuorimpien sisarustensa kuolemasta ja päätöksestään suojella jäljelle jääneitä siskojaan. Hän kuvailee leirin julmuutta ja pieniä uhman elkeitä, jotka antoivat hänelle voimaa. Lily lupasi itselleen, että jos selviäisi,
hän kertoisi kaikille totuuden Auschwitzista - jottei vastaavanlaista pahuutta koskaan tapahtuisi.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<h1>Karjalan sivistysseuran kirjoja<o:p></o:p></h1>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Rata Salmiin ja Aunuksenlinnaan<br>
</b>Tauno Hovatta<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Uuksu-Aunus -rautatie rakennettiin jatkosodan aikana vuosina 1942-43 puolustusvoimien päämajan ohjauksessa. Radan alkupisteenä oli Salmin Uuksun kylä, jonne rautatieliikenne oli käynnistynyt virallisesti vuoden 1934 alussa. Uusi rata rakennettiin
Salmin kirkonkylän kautta Suomen vuoden 1939 rajalle Manssilaan ja edelleen Aunuksen kaupunkiin ja Mäkriälle Itä-Karjalaan. Radan rakentamista ja käyttöä jatkosodan aikana on käsitelty juuri ilmestyneessä selvityksessä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Rata Salmiin ja Aunuksenlinnaan -selvityksen tekijä on eläkkeellä oleva insinööri Tauno Hovatta. ”Kirjan kirjoittamisen ajatus syntyi isäni kotiseudulle Salmiin tehtyjen matkojen jälkeen 2000-luvun alkupuolella, jolloin oli yhä nähtävissä,
kuinka vanha ratalinja halkoi Salmin pitäjän kyliä Laatokan rannikon läheisyydessä”, toteaa Hovatta. Kirjassa on runsas kuvitus ja ratalinjan karttoja.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b><o:p> </o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><b>Aunuksenmaa: matkakuvauksia<br>
</b>Mihail Krukovski<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Mihail Antonovitš Krukovski (1865-1936) oli tunnettu venäläinen etnografi. Vuonna 1899 Krukovski teki Keisarillisen tiedeakatemian tuen turvin viisi kuukautta kestäneen tutkimusmatkan eri puolille Aunuksenmaata.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Matkareitti kulki Pietarista Laatokan kautta pitkin syväriä, sisälsi Lotinanpellon, Aleksanteri Syväriläisen luostarin, Aunuksen kaupungin, Vitelen, Petroskoin, Poventsan, Kižin, Puutoisen, Podporožjen sekä muita asutuskeskuksia. Krukovski
kävi toukokuusta syyskuuhun kestäneellä matkallaan niin venäläisissä kuin karjalaisissakin Aunuksenmaan kunnissa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Matkan tulokset tiivistyivät julkaisuun <i>Aunuksenmaa. Matkakuvauksia.
</i>Krukovski kulkee jalan, hevosilla, veneillä ja laivoilla tuulta ja myrskyjä uhmaten paikoin mutavelliksi muuttuneita teitä ja vuolaina virtaavia jokia myöten halki Aunuksenmaan. Karjalaa taitamattoman Krukovskin tulkkeina toimivat kulloisetkin matkakumppanit.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Krukovski tekee havaintoja ympäristöstä ja ihmisistä. Hän kiinnittää huomiota karjalan ja venäjän kielten keskinäiseen vaikutukseen ja sosiaalisiin ongelmiin. Erityisesti häntä askarruttaa ”lapsikauppa”, lasten lähettäminen vanhempien saamaa
maksua vastaan oppiin Pietariin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12.0pt;color:black"> <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12.0pt;color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12.0pt;color:black">HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale
Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12.0pt;color:black">Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle:<a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></a> josta
se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: <a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/.</span></a><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-fareast-language:EN-US"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-fareast-language:EN-US"><o:p> </o:p></span></p>
</div>
</body>
</html>