<html xmlns:v="urn:schemas-microsoft-com:vml" xmlns:o="urn:schemas-microsoft-com:office:office" xmlns:w="urn:schemas-microsoft-com:office:word" xmlns:m="http://schemas.microsoft.com/office/2004/12/omml" xmlns="http://www.w3.org/TR/REC-html40">
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8">
<meta name="Generator" content="Microsoft Word 15 (filtered medium)">
<style><!--
/* Font Definitions */
@font-face
{font-family:"Cambria Math";
panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4;}
@font-face
{font-family:Calibri;
panose-1:2 15 5 2 2 2 4 3 2 4;}
@font-face
{font-family:"Calibri Light";
panose-1:2 15 3 2 2 2 4 3 2 4;}
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{margin:0cm;
margin-bottom:.0001pt;
font-size:12.0pt;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
h1
{mso-style-priority:9;
mso-style-link:"Otsikko 1 Char";
margin-top:12.0pt;
margin-right:0cm;
margin-bottom:0cm;
margin-left:0cm;
margin-bottom:.0001pt;
line-height:115%;
page-break-after:avoid;
font-size:16.0pt;
font-family:"Calibri Light",sans-serif;
color:#2F5496;
mso-fareast-language:EN-US;
font-weight:normal;}
a:link, span.MsoHyperlink
{mso-style-priority:99;
color:#0563C1;
text-decoration:underline;}
a:visited, span.MsoHyperlinkFollowed
{mso-style-priority:99;
color:#954F72;
text-decoration:underline;}
span.Shkpostityyli17
{mso-style-type:personal-compose;
font-family:"Calibri",sans-serif;
color:windowtext;}
span.spelle
{mso-style-name:spelle;}
span.apple-converted-space
{mso-style-name:apple-converted-space;}
span.Otsikko1Char
{mso-style-name:"Otsikko 1 Char";
mso-style-priority:9;
mso-style-link:"Otsikko 1";
font-family:"Calibri Light",sans-serif;
color:#2F5496;}
.MsoChpDefault
{mso-style-type:export-only;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
@page WordSection1
{size:612.0pt 792.0pt;
margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.WordSection1
{page:WordSection1;}
--></style><!--[if gte mso 9]><xml>
<o:shapedefaults v:ext="edit" spidmax="1026" />
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 9]><xml>
<o:shapelayout v:ext="edit">
<o:idmap v:ext="edit" data="1" />
</o:shapelayout></xml><![endif]-->
</head>
<body lang="FI" link="#0563C1" vlink="#954F72">
<div class="WordSection1">
<p class="MsoNormal"><span style="color:black">Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen: <<span class="spelle"><a href="https://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko"><span style="color:#954F72">agricolan.arvostelut</span><span class="apple-converted-space"><span style="color:#954F72"> </span></span><span style="color:#954F72">at
gmail.com</span></a></span>> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;caret-color: rgb(0, 0, 0);word-spacing:0px">
<span style="color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<h1><span style="font-size:12.0pt;line-height:115%;color:black"> </span>Siltalan syksyn 2022 kirjoja<o:p></o:p></h1>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Elämän mittainen salaisuus</b><br>
Gunilla Boëthius<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">73-vuotiaana tukholmalaisen Gunilla Boëthiuksen elämä järkkyy. DNA-testi osoittaa vääjäämättä, että Carl Gustaf Boëthius, tunnettu ruotsalainen kansanvalistaja ja yhteiskunnallinen keskustelija, ei olekaan hänen isänsä. Biologiseksi isäksi
osoittautuu kiistelty suomalainen kenraali Paavo Talvela.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><em><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Elämänmittainen salaisuus</span></em> on Gunilla Boëthiuksen riipaiseva kertomus edesmenneistä vanhemmistaan ja tilinteko heidän salaisuuksistaan. Kirja kertoo vaikuttavasti elämänvalheesta,
emotionaalisesta kriisistä ja yrityksestä sovitukseen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Gulag: vankileirien saariston historia<br>
</b>Anne Applebaum<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Anne Applebaumin Pulitzer-palkittu <em><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Gulag</span></em> on kokonaisvaltainen selvitys Neuvostoliiton vankileireistä. Kirja kuvaa leirijärjestelmän rakentamista, ylläpitoa ja lukemattomia Stalinin
aikaisia leiriverkoston laajennusprojekteja.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Gulag-järjestelmä sai alkunsa vallankumouksen jälkeen vuonna 1917. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin vankileirejä oli jo kymmeniätuhansia. Leirejä perustettiin Neuvostoliiton jokaiselle kahdelletoista aikavyöhykkeelle. Neljän vuosikymmenen
aikana sivilisaation ulkopuolelle karkotetut rikolliset ja poliittiset vangit rakensivat asuinalueita ja edelleen käytössä olevia teitä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Käytännöt leireillä vaihtelivat, mutta brutaalit sääolot sekä ravinnon, vaatetuksen ja suojan puute vallitsivat kaikkialla. Vankiyhteisöt muodostivat omia erillisiä selviämisen kulttuurejaan. Vaihtelua oli paitsi leirien hallintotavoissa
myös vankien keskuudessa kerrotuissa tarinoissa sekä olosuhteiden seurauksena korostuneissa arvoissa. Leirien läpi kulki arvioiden mukaan 18 miljoonaa ihmistä. Lähes kolmasosa heistä ei koskaan palannut kotiin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Murharyhmä 2 & 3</b><br>
Mikko Gustafsson & Janne Huuskonen<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Helsingin poliisin murharyhmä kuuluu kiistatta suomalaisten rikostutkijoiden arvostetuimpaan joukkoon. Vuonna 1997 väkivaltarikostutkijat alkoivat toimittaa samannimistä lehteä, jota ei voinut ostaa kioskeilta tai tilata koteihin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><em><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Murharyhmää</span></em> on jaettu poliiseille, ministeriöihin, kansanedustajille, pelastajille ja lehtien toimituksiin. Siitä on tullut kurkistusaukko vakavaan väkivaltarikollisuuteen ja
sitä työssään päivittäin kohtaavien poliisien mieleen, taktiseen ja rikostekniseen tutkintaan, oikeuslääketieteeseen, rikoshistoriaan ja aikansa rikosilmiöihin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Nyt poikkeukselliseen aineistoon voi ensimmäistä kertaa tutustua valikoiduilta osin kirjana. Lukija pääsee katsomaan rikostapauksia suoraan ammattilaisten silmin, ilman median suodattimia.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Tasavallan ensimmäiset – Presidenttipari Ester ja Kaarlo Juho Ståhlberg 1919–1925<br>
</b>Marjaliisa Hentilä & Seppo Hentilä<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kaarlo Juho ja Ester Ståhlberg olivat Suomen tasavallan ensimmäinen presidenttipari vuosina 1919-1925. Ståhlbergit olivat uranuurtajia, sillä tasavalta oli valtiomuotona uusi. Euroopassa eikä juuri muuallakaan ollut montaa sellaista maata,
jonka valtionpäämies olisi ollut vaaleilla valittu presidentti.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Presidenttien puolisoita ei ole tavallisesti käsitelty presidentti-instituutioon kuuluvina vaikuttajina.
<em><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Tasavallan ensimmäiset</span></em> on kaksoiselämäkerta, joka kertoo millä tavalla Ståhlbergit rakensivat Suomeen presidentti-instituutiota ja miten he tekivät sitä yhdessä ja suunnitelmallisesti.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Natsit tiesivät nimeni – Tarina selviytymisestä ja rohkeudesta Auschwitzissa<br>
</b>Magda Hellinger & Maya Lee<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Maaliskuussa 1942 25-vuotias lastentarhanopettaja Magda Hellinger pakotettiin muiden paikkakunnan juutalaisnaisten tavoin nousemaan junaan Michalovcessa, Slovakiassa. Magdalle oli valehdeltu: perillä ei odottanutkaan uusi työpaikka tsekkiläisen
Batan kenkätehtaalla, vaan hän ja muut junassa olleet naiset tajusivat joutuneensa Auschwitzin keskitysleirille.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Hellinger joutui leirillä poikkeukselliseen tehtävään: SS-vartijat nimittivät hänet leirinvanhimman asemaan, vastuuseen tuhansista muista naisvangeista. Oman henkensä uhalla Hellingerin oli pidettävä yllä järjestystä jopa 30 000 vangin
leirissä. Vankeutensa aikana hän löysi yhä uusia, usein uhkarohkeitakin tapoja vaikuttaa SS-vartijoiden päätöksentekoon ja leirin toimintaan. Älykäs keinottelu pelasti lukemattomia henkiä: Hellinger muun muassa salakuljetti satoja tohtori Mengelen kaasukammioon
tuomitsemia naisvankeja turvaan ja auttoi monia lavantautiin sairastuneita ihmisiä kätkeytymään – löytyessään nämä olisivat kohdanneet varman kuoleman.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Magda Hellingerin kanssa Auschwitziin saapuneista noin 7 000 naisesta alle 300 selvisi hengissä sodan loppuun. Kokonaisuudessaan Slovakian juutalaisista tapettiin yli 80 prosenttia. Vuosikymmeniä myöhemmin 87-vuotias Hellinger päätti kirjoittaa
muistelmateoksen, jonka hänen tyttärensä Maya Lee myöhemmin kirjoitti uudelleen täydentäen kirjaa omalla tutkimustyöllään.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Riivattu ja siunattu – Kalle Holmbergin elämä ja teot<br>
</b>Annina Holmberg<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-fareast-language:FI">Kalle Holmberg (1939–2016) oli legendaarinen ohjaaja ja teatterivaikuttaja. Hänen kuuluisimpia ohjauksiaan olivat mm. Ylioppilasteatterin
<i>Lapualaisooppera</i> (1966), Turun Kaupunginteatterin <i>Seitsemän veljestä</i> (1972), KOM-teatterin
<i>Kullervo</i> (1981), Helsingin Kaupunginteatterin <i>Riivaajat</i> (1989), Pyynikin kesäteatterin
<i>Tuntematon sotilas</i> (1997), Kansallisteatterin <i>Demokratia</i> (2005), TV-elokuva
<i>Rauta-aika</i> (1982) ja Aulis Sallisen oopperat <i>Ratsumies</i> (1975), <i>Punainen viiva</i> (1978),
<i>Kuningas lähtee Ranskaan</i> (1984) ja <i>Palatsi</i> (1995).<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-fareast-language:FI">Annina Holmbergin isästään kirjoittama elämäkerta
<i>Riivattu ja siunattu</i> kulkee Kalle Holmbergin eteläsavolaisista lapsuudenmaisemista
<i>Mental Finland</i> -näytelmän spektaakkeliin, näyttelijänä jäähdytelleen ohjaajan viimeiseen erään.<i> Riivattu ja siunattu</i> on intohimoisen totuudenetsijän ja tunteita herättäneen taiteilijan henkilökuva. Tytär kertoo karskisti mutta hellästi niin yksityiselämän
ja dramaturgi Ritva Holmbergin kanssa solmitun taiteilijaliiton myrskyistä kuin ammatillisesta kunnianhimosta, huikeasta menestyksestä ja kirvelevistä pettymyksistä. Näkemyksellisen ja rohkean elämäkerran sivuilla teatteri- ja kulttuurihistoria elävät.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><b><span style="mso-fareast-language:FI">Peikko – Näin menestys tehtiin</span></b><span style="mso-fareast-language:FI"><br>
Karo Hämäläinen<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal">Ei pitäisi olla mahdollista, että suomalainen perheyhtiö kasvaa kansainvälisesti merkittäväksi rakentamisen teräsosien valmistajaksi, jolla on omat tuotantolaitokset kahdessatoista maassa Australiaa, Kiinaa ja Arabiemiraatteja myöten. Peikon
pääomistaja ja toimitusjohtaja, palkittu kasvuyrittäjä Topi Paananen on tiiminsä kanssa tehnyt mahdottomasta mahdollisen. Tämä kirja kertoo, kuinka menestys tehtiin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Lahtelaisen Peikon tuotteita ei myydä suurkaupunkien kävelykatukeskustoiden lippulaivamyymälöissä eikä kiiltävissä kauppakeskuksissa. Silti kerrostalojen seinät pysyvät paikoillaan juuri niiden ansiosta. Yli kahteensataan metriin roottoreillaan
viuhtovat tuulivoimalaitokset seisovat tukevasti paikoillaan, koska perustuksissa on käytetty Peikon ankkurointipultteja.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Peikon tuotteet vaikuttavat yksinkertaisilta. Tehtaalle tulee terästä tankoina, levyinä ja lankoina. Koneet venyttävät, leikkaavat ja muovaavat terästä, hitsaajat ja koneet liittävät kappaleita yhteen. Tuotteet kuljetetaan rekka-autoilla
asiakkaille, jotka valavat ne betoniin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tämän Peikko onnistuu tekemään paremmin kuin muut. Peikko on toiminnallaan ja asenteellaan uudistanut jähmeäksi miellettyä rakennusalaa. Aina joukon kärjessä oleminen ei ole ollut pelkästään<br>
mukavaa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Peikko sai alkunsa 1960-luvun puolivälissä vanhassa navetassa, jossa yhtiön ainut työntekijä hitsasi elementeissä käytettäviä ansaita.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tämä on Peikon tarina. Tähän asti.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:8.0pt;font-family:"Arial",sans-serif;mso-fareast-language:FI">Top of FormBottom of Form</span><span style="mso-fareast-language:FI"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><b><span style="mso-fareast-language:FI">Äitini muistina – Toinen kierros<br>
</span></b><span style="mso-fareast-language:FI">Hanna Jensen<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal">Kun Hanna Jensen saa vuonna 2015 tietää äitinsä sairastuneen muistisairauteen, on hänen muistisairaan isänsä kuolemasta ehtinyt kulua vain kolme vuotta. Alkaa omaishoitajan toinen kierros, jonka aikana Jensen huomaa heti, ettei isän hoitaminen
ole pätevöittänyt häntä äidin hoitamiseen. Jokainen muistisairas ihminen sairastaa omalla tavallaan.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Henkilökohtaisen tositarinan ja uusinta tietoa muistisairauksista yhdistävä kirja kysyy yllättäviä kysymyksiä: Mitä me voimme oppia muistisairailta? Onko muistisairaudessa lopulta kyse vain toisella tavalla muistamisesta? Ja ennen kaikkea:
voiko omainen jatkaa vaikeasta tilanteesta huolimatta hyvää elämää?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kirja kulkee läpi koronapandemian ja ottaa yhteiskunnallisesti kantaa muistisairaiden ihmisten yksin asumiseen ja omaisen takkuiseen taipaleeseen hoitopolulla. Kolmentoista vuoden omaishoitokokemuksella Jensen etsii vastausta siihen, kuinka
muistisairaan ihmisen voi kohdata arvokkaasti. Lopuksi Jensen uskaltautuu pohtimaan, kuinka suuri riski hänellä on sairastua muistisairauteen itse.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Hattujen sota</b><br>
Teemu Keskisarja<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Hattujen sota (1741–1743) on Suomen historian vähiten tutkittu sota. Historioitsija Teemu Keskisarja apujoukkoineen kaivautui arkistoihin. Niistä löytyi tarina kenraalien hulluudesta ja rivi-ihmisten mittaamattomista kärsimyksistä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Jokin voima liikutti kymmeniätuhansia miehiä ja hevosia Ruotsista ja Venäjältä näille raukoille rajoille, poloisille pohjan maille. Ulkopolitiikka hankki ystäviä kaukaa ja vihollisia läheltä. Taisteleminen meni sattuneista syistä päin helvettiä.
Torakat vilistivät pimeässä savutuvassa. Vaatetäin purema syyhytti. Armeijoiden kimppuun kävivät kylmä, nälkä ja tappavat kulkutaudit.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Sota oli mieletön mutta ei seuraukseton. Verinen metsäpolku johti 1700-luvulta kohti uutta Suomea ja suomalaisuutta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Keskisarjalta on aiemmin julkaistu tutkimuksia talvisodasta, vuodesta 1918 ja Suuresta Pohjan sodasta. Hattujen sodassa hän jatkaa lukijoidensa arvostamaa linjaa. Sotahistorian alkuperäislähteet heräävät henkiin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Venäläisten lähteiden ja Venäjän sotahistorian asiantuntijana osallistui kirjantekoon Mirko Harjula.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Monimuotoisuus<br>
</b>Juha Kauppinen<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Luonnon monimuotoisuus hupenee. Mitä tämä oikeastaan tarkoittaa? Kuinka ilmiö näkyy Suomessa? Palkittu tutkiva toimittaja Juha Kauppinen lopetti toimittajan työnsä puoleksitoista vuodeksi selvittääkseen, mistä luonnon monimuotoisuuden katoamisessa
on kysymys. Syntyi reportaasikirja matkasta Suomeen, suomalaisten lajien katoamispaikoille.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Yksittäisten lajien tarkastelusta aukeaa ikkunoita tuhansien ja miljoonien vuosien taakse ja toisaalta viime vuosikymmeniin, jolloin luonnontilainen luonto on dramaattisella tavalla kadonnut Suomesta, kuten lähes kaikkialta maailmasta.
Kirja kokoaa yhteen kymmenet pienet uutiset ja kertoo suuren tarinan niiden taustalla, ihmisen elämän seuraukset maapallolla. Kertomuksen tapahtumapaikkana on Suomi, mutta se puhuu koko maailmasta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><em><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Monimuotoisuus</span></em> on matka metsiin, soille, niityille ja jokivarsiin. Luontoon, joka on köyhtynyt, mutta jota ei Suomessa vielä ole tuhottu kokonaan. Kirjan viesti on, että meillä
on aikaa, mutta ei tuhlattavaksi asti. Suomen ainutlaatuinen luonto näyttäytyy yksittäisten tarinoiden kautta, monimutkaiset, vaikeasti hahmotettavat asiat on purettu jokaiselle ymmärrettävään muotoon.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kirja voitti vuoden 2019 Kanavan tietokirjapalkinnon.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Kenen syy? – Päiväkirjastani 2021–2022<br>
</b>Matti Klinge<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Professori Matti Klingen päiväkirja jatkuu.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Smittenin murha<br>
</b>Mirkka Lappalainen<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-fareast-language:FI">Nils Rosenschmidtin eli Smittenin surma oli oman aikansa kuohuttavin suomalainen murhajuttu. Se teki syrjäisestä porvoolaisesta kartanosta hetkeksi kaikkia kiinnostavan puheenaiheen, jolle jopa Ruotsin
kuninkaan oli uhrattava aikaansa. Kun mysteeri painui historian hämärään, kaivoon kätketty kartanonisäntä jatkoi elämäänsä kauhujuttuina, lehtiartikkeleina ja historiallisten tutkimusten aineistona.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-fareast-language:FI">Miksi Nils Rosenschmidt murhattiin ja miksi hän makasi seitsemän vuotta omassa pihakaivossaan? Mirkka Lappalaisen historiallinen true crime -murhamysteeri avaa näkymän menneisyyteen täynnä väkivaltaa
ja juonitteluja, rikkautta ja köyhyyttä, ystävyyttä ja pelkoa. Se on myös yhteiskunnan liepeillä eläjien ja syrjäytyneiden historiaa. Se on oikeussalidraama, jossa kukaan ei saa oikeutta. Tuomion julistaminen jää historiantutkijan ja lukijan tehtäväksi.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Ruotsin ja Venäjän välissä – Esseitä historian varrelta<br>
</b>René Nyberg<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-fareast-language:FI">Kokenut diplomaatti ja Venäjän-tuntija René Nyberg valottaa esseissään Suomen geopoliittista asemaa ajan pitkässä kaaressa. Nyberg liikkuu Skandinavian ja Venäjän historian maaperällä suvereenisti ja
löytää kiinnostavia rinnakkaisuuksia menneen ja uudemman maailman murroskohdista.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-fareast-language:FI">Nybergin esseet yllättävät ja näyttävät lukijalle historian jatkumon ja dynaamisuuden, alati muuttuvan muodon.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><b><span style="mso-fareast-language:FI">Me halusimme kaiken – 1980-luvun historiaa<br>
</span></b><span style="mso-fareast-language:FI">Minna Sarantola-Weiss<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal">Nostalgia ja 1980-luku. Olkatoppaukset ja pöyheät kampaukset. Kiiltävä elämä ja tyylikkyys. Mutta myös ydinaseet, harmaat pikkutakkimiehet ja hallittu rakennemuutos.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Suomi oli 1980-luvulla monimutkainen maa. Vuosikymmenen alkupuolta leimasivat rötösherrajahti, suomettuminen ja sisäänpäin kääntyminen. Aids ja ydinvoima pelottivat, ja naapurina oli mahtava Neuvostoliitto. Sitten saatiin muutamassa vuodessa
noususuhdanne ja luovuttiin pankkien sääntelystä. Pörssissä ja asuntomarkkinoilla kupli. Aktivistit loivat uutta kaupunkikulttuuria ja perustivat vihreän liikkeen. Hallittu rakennemuutos viitoitti tietä tulevaisuuteen. Kulutusjuhlastakin puhuttiin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><em><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Me halusimme kaiken</span></em> katsoo energiseen ja ristiriitaiseen vuosikymmeneen monista eri näkökulmista. Tuoksut, maut ja musiikki vievät muistelijat suoraan 1980-luvun ytimeen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><b><span style="mso-fareast-language:FI">Nuori Aaro – Aaro Hellaakosken tiede, taide ja runous 1893–1928<br>
</span></b><span style="mso-fareast-language:FI">Pekka Tarkka<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal">Aaro Hellaakosken runoutta on tutkittu paljon, mutta Pekka Tarkan teos poikkeaa edeltäjistään. Se tarkastelee runoilijan elämää kokonaisuutena ja ottaa huomioon, että Hellaakoski oli ammatiltaan luonnontieteilijä. Hänen elämäntyönsä ensimmäisen
vaiheen eri puolet yhdistyvät Tarkan kirjassa tavalla, jossa tinkimätön tiede ja suuri runous elävät samassa persoonassa.Hellaakoski rakasti kuvataiteita ja perehtyi ystävänsä Wäinö Aaltosen kanssa maalauksen ja kuvanveiston eurooppalaisiin virtauksiin ekspressionismista
kubismiin. Tarkka esittelee hänet taiteen tuntijana ja näyttää lyriikan taustalla vaikuttavat seikkailut kuvan ja sanan rajaseuduilla.Teoksen aiemmin käyttämättömiä lähteitä ovat Hellaakosken suorasukaiset lehtikirjoitukset ja persoonallinen kirjeenvaihto
sekä elämäkerrallinen kronikka ”Yhden runoniekan surullinen nuoruus”. Näkyviin piirtyy kehityskulku, joka alkoi huutokauppakamarien rallatuksista ja eteni kohti uuden aikakauden ydintä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Lievää voimakkaampaakin tyrmistystä – Poliittiset päiväkirjat 2003–2004<br>
</b>Erkki Tuomioja<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Vuosiin 2003–2004 tiivistyy paljon, kotona ja maailmalla. Vuosi 2003 alkaa traagisesti Yhdysvaltojen päätettyä hyökätä Irakiin. Ulkoministeri Tuomioja kiertää ja puhuu tiheääkin tiheämmissä kokouksissa, joissa Euroopan unioni jakaantuu
sotaa vastustaviin ja puolustaviin. Tuomioja, kuten valtaosa kollegoistaan, on hyökkäystä vastaan.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Eduskuntavaalit 2003 ovat tasaiset – ja katkerat. Keskusta voittaa, Paavo Lipponen väistyy. Tuomioja varautuu jättämään ulkoministerin tuolin mutta jatkaakin uudessa punamultahallituksessa. Kesällä roihahtaa poliittinen kriisi: pääministeri
Anneli Jäätteenmäki eroaa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tuomiojan päiväkirjat jatkuvat tiiviinä ja harvinaisen todistusvoimaisina. Hänen terävä näkökykynsä ja yhtä terävä kynänsä takaavat, että lukija pääsee lähituntumaan politiikan kulisseista – ja pysyy varmasti hereillä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><em><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Lievää voimakkaampaakin tyrmistystä</span></em> -teoksen on toimittanut valtiotieteen tohtori, historioitsija Veli-Pekka Leppänen. Päiväkirjasarja on viidennessä osassaan.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><b><span style="mso-fareast-language:FI">Kongo / Köyhien sota<br>
</span></b><span style="mso-fareast-language:FI">Éric Vuillard<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal">KONGO<br>
”Kongoa ei ole olemassa” – se on siis keksittävä. Vuonna 1884 Berliinin konferenssissa suurvallat jakavat Afrikan. Syntyy Kongon vapaavaltio, yksityinen liikeyritys. Maat vallataan, kauppapaikat perustetaan. Alkaa kansanmurha. Éric Vuillard marssittaa esiin
kuningas Leopold II:n, tiedustelija Charles Lemairen, kiduttaja Léon Fiévezin ja Goffinetin neuvottelijaveljekset. Pahan kasvot paljastuvat. Kongo on paitsi historiaa, myös vapaakaupan kritiikkiä ja modernin maailman synkän kolonialistisen alkuhämärän ankara
tuomio.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">KÖYHIEN SOTA<br>
Vuonna 1524 köyhät nousevat kapinaan eteläisessä Saksassa. Uskonpuhdistuksen roihu leviää räjähtäen. Kapinoitsijat vaativat tasa-arvoista elämää tässä ja nyt. Eikö Jumalan pitänyt olla köyhien puolella? Tuhatpäisistä massoista nousee nuori mies, teologi Thomas
Müntzer, joka taistelee köyhien joukoissa hyväksymättä sen paremmin Martti Lutheria kuin katolista kirkkoa. Éric Vuillardin tiivis, terävä ja brutaali teos palavasieluisen Müntzerin elämästä on väkevä puheenvuoro eriarvoisuudesta ja sen sietämättömyydestä
minä hyvänsä historiallisena aikana.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="color:black"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="caret-color: rgb(0, 0, 0);font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
<span style="color:black"> <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="caret-color: rgb(0, 0, 0);font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
<span style="color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;caret-color: rgb(0, 0, 0);word-spacing:0px">
<span style="color:black">HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta
sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;caret-color: rgb(0, 0, 0);word-spacing:0px">
<span style="color:black">Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan<span class="apple-converted-space"> </span><span class="spelle">sivulle:<a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></a></span><span class="apple-converted-space"> </span>josta
se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle:<span class="apple-converted-space"> </span><a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/.</span></a><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="caret-color: rgb(0, 0, 0);font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
<span style="color:black"> <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
</div>
</body>
</html>