<html xmlns:v="urn:schemas-microsoft-com:vml" xmlns:o="urn:schemas-microsoft-com:office:office" xmlns:w="urn:schemas-microsoft-com:office:word" xmlns:m="http://schemas.microsoft.com/office/2004/12/omml" xmlns="http://www.w3.org/TR/REC-html40">
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8">
<meta name="Generator" content="Microsoft Word 15 (filtered medium)">
<style><!--
/* Font Definitions */
@font-face
        {font-family:"Cambria Math";
        panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4;}
@font-face
        {font-family:Calibri;
        panose-1:2 15 5 2 2 2 4 3 2 4;}
@font-face
        {font-family:"Calibri Light";
        panose-1:2 15 3 2 2 2 4 3 2 4;}
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
        {margin:0cm;
        margin-bottom:.0001pt;
        font-size:12.0pt;
        font-family:"Calibri",sans-serif;
        mso-fareast-language:EN-US;}
h1
        {mso-style-priority:9;
        mso-style-link:"Otsikko 1 Char";
        margin-top:12.0pt;
        margin-right:0cm;
        margin-bottom:0cm;
        margin-left:0cm;
        margin-bottom:.0001pt;
        line-height:115%;
        page-break-after:avoid;
        font-size:16.0pt;
        font-family:"Calibri Light",sans-serif;
        color:#2F5496;
        mso-fareast-language:EN-US;
        font-weight:normal;}
a:link, span.MsoHyperlink
        {mso-style-priority:99;
        color:#0563C1;
        text-decoration:underline;}
a:visited, span.MsoHyperlinkFollowed
        {mso-style-priority:99;
        color:#954F72;
        text-decoration:underline;}
span.Shkpostityyli17
        {mso-style-type:personal-compose;
        font-family:"Calibri",sans-serif;
        color:windowtext;}
span.spelle
        {mso-style-name:spelle;}
span.apple-converted-space
        {mso-style-name:apple-converted-space;}
span.Otsikko1Char
        {mso-style-name:"Otsikko 1 Char";
        mso-style-priority:9;
        mso-style-link:"Otsikko 1";
        font-family:"Calibri Light",sans-serif;
        color:#2F5496;}
span.A5
        {mso-style-name:A5;
        mso-style-priority:99;
        color:black;
        font-weight:bold;}
.MsoChpDefault
        {mso-style-type:export-only;
        font-family:"Calibri",sans-serif;
        mso-fareast-language:EN-US;}
@page WordSection1
        {size:612.0pt 792.0pt;
        margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.WordSection1
        {page:WordSection1;}
--></style><!--[if gte mso 9]><xml>
<o:shapedefaults v:ext="edit" spidmax="1026" />
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 9]><xml>
<o:shapelayout v:ext="edit">
<o:idmap v:ext="edit" data="1" />
</o:shapelayout></xml><![endif]-->
</head>
<body lang="FI" link="#0563C1" vlink="#954F72">
<div class="WordSection1">
<p class="MsoNormal"><span style="color:black">Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen: <<span class="spelle"><a href="https://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko"><span style="color:#954F72">agricolan.arvostelut</span><span class="apple-converted-space"><span style="color:#954F72"> </span></span><span style="color:#954F72">at
 gmail.com</span></a></span>> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;caret-color: rgb(0, 0, 0);word-spacing:0px">
<span style="color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<h1><span style="font-size:12.0pt;line-height:115%;color:black"> </span>Aviadorin syksyn 2022 kirjoja<o:p></o:p></h1>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Wunderball – Saksan jalkapallon tarina<br>
</b>Esa Mäkijärvi<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Leikkimielisen määritelmän mukaan jalkapallo on peli, jossa ”22 miestä jahtaa palloa 90 minuuttia ja lopuksi Saksa aina voittaa.” Kirjailija ja jalkapallon rakastaja
<strong><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Esa Mäkijärvi</span></strong> pureutuu teoksessaan
<em><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Wunderball – Saksan jalkapallon tarina</span></em> pintaa syvemmälle asettaen Kuningaspelin avariin kulttuurisiin kehyksiin. Hän käsittelee kirjassa hävityn toisen maailmansodan raunioista nousseen Saksan taloudellista
 ja poliittista kehitystä pohtien samalla jalkapallon merkitystä tässä muutoksessa. Teoksessa käydään läpi jalkapallon historia Saksassa 1800-luvulta nykyaikaan. Kirja sisältää myös tiiviin tietopaketin Franz Beckenbauerin, Gerd Müllerin, Sepp Mayerin, Lothar
 Matthäusin ja muiden  legendaaristen pelaajien ikimuistoisimmista hetkistä kansallisilla ja kansainvälisillä pelikentillä. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><strong><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Esa Mäkijärvi</span></strong> (s. 1984) on Helsingissä asuva kouvolalaislähtöinen kirjailija ja toimittaja. Häneltä on julkaistu romaaneja, tietokirjoja ja runokokoelmia. Jalkapallosta
 hän on kirjoittanut aiemmin teoksissaan <em><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Valkoinen baletti – kirjoituksia Real Madridista</span></em> ja
<em><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Pyhä peli – Italian jalkapallon tarina</span></em>.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Näin Suomi homehtui<br>
</b>Seppo Mölsä<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Suomalaiset ovat viime vuosikymmeninä maksaneet kovaa terveydellistä ja taloudellista hintaa aikanaan ”hyvän rakentamistavan” mukaan toteutetuista talojensa virheellisistä rakenteista. Miten oli mahdollista, että koulutetut ammattilaiset
 suosittelivat luopumaan aiemmin hyviksi ratkaisuiksi tunnustetuista tuulettuvista alapohjista ja seinärakenteista? Miksi harjakatto yhtäkkiä oli vanhanaikainen ja piti korvata tasakatolla?Kun homevaurioita ja niistä johtuvia sisäilmaongelmia ikävine terveydellisine
 seurauksineen alkoi esiintyä, alkoi myös laaja tutkimustoiminta. Tulokset olivat keskenään ristiriitaisia: terveystiede ja rakennusalan ammattilaisuus eivät lyöneet kättä, ja seurasi juupas-eipäs -kiistoja, oikeudenkäyntejä, ali- ja ylitulkintoja ongelmien
 syistä ja seurauksista. Onneksi on seurannut myös se, että aiemmin rakennusammattilaisten ammattitaidossa ja koulutuksessa vähäisellä huomiolla olleen rakennusfysiikan arvostus ja hallinta on noussut kohisten.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Selvisin Rumbulasta<br>
</b>Frida Michelson<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Natsien suorittama joukkomurha Rumbulan metsässä Latviassa syystalvella 1941 vei hengen 25 000 juutalaiselta. Silti tämä tragedia on lähes vaiettu. Riikalainen ompelija Frida Michelson (19061982) on yksi harvoista Rumbulassa eloonjääneistä.
 Hän selvisi piileksimällä ensin uhrien kengistä kasatun röykkiön alla ja paikalta paettuaan seudun metsissä ja Riiassa avuliaiden ihmisten kodeissa yhteensä kolmen vuoden ajan. Sodan päätyttyä jäi Neuvostoliittoon, mutta muutti sieltä Israeliin, jossa asui
 elämänsä loppuun asti.Selvisin Rumbulasta kertoo Frida Michelsonin uskomattoman selviytymistarinan. Muistelmateos näyttää, miten yhteistyöllä ja neuvokkuudella sekä toivoa ylläpitävällä uskon voimalla voi selvitä silloinkin, kun hengissä selviämisen todennäköisyys
 on äärimmäisen pieni. Kirja muistuttaa sen tärkeydestä, että historian häpeällisimmistäkin tapahtumista on kerrottava yhä uudelleen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Peltoveturi ja notkistelija – unohdettujen sanojen kirja<br>
Kalevi Koukkunen<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-fareast-language:FI">Suomen kielen kehittäminen eurooppalaiseksi kulttuurikieleksi oli 1800-luvun keskeinen kansallinen projekti. Sen onnistumiseksi oli keksittävä valtava määrä uusia sanoja, joita julkaistiin sanakirjoissa,
 tieto- ja oppikirjoissa, lehdissä ja sanakilpailuissa. Vain murto-osa sanaehdotuksista vakiintui, ja moni onnistunutkin ehdotus unohtui. <br>
<b>Kalevi Koukkunen</b> on kaivanut esiin keskeiset unohdettujen sanojen lähteet. Vanhimpiin kuuluva ja laajin lähde on
<b>Elias Lönnrotin</b> <i>Suomalais-Ruotsalainen Sanakirja</i>, joka on odottanut sanastamistaan 150 vuotta. <br>
Uudissanojen keksimistarve ei tietenkään tähän päättynyt. Kun yhteiskunta muuttuu, syntyy jatkuva tarve löytää luonteva suomenkielinen vastine uusille asioille. Kalevi Koukkusen sanakirjan muotoon kokoama teos avaa kiehtovan näkymän suomen kielen kehitykseen
 ja samalla Suomen historiaan. Esimerkiksi ensimmäiset balettiesitykset olivat hyppynäytelmiä, balettitanssijat notkistelijoita ja autot hyrysysyjä. Kun maatalous alkoi koneellistua, tarvittiin sana peltoja kyntävälle kulkuneuvolle: peltoveturi.  <br>
 <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-fareast-language:FI">FL <b>Kalevi Koukkunen</b> on tehnyt suuren osan elämäntyöstään tietosanakirjojen ja sanakirjojen toimittajana. Suomen kielen sanastoa hän on tutkinut 55 vuotta. Hänen aiempaan kirjalliseen tuotantoonsa
 kuuluu muun muassa etymologinen sanakirja <i>Atomi ja missi </i>(1990).<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span class="A5"><span style="font-size:18.0pt">Wild Thing</span></span><b>
</b><span class="A5"><span style="font-size:18.0pt">– Jimi Hendrixin lyhyt ja vaikuttava elämä<br>
</span></span>Philip Norman<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><strong><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Jimi Hendrixin</span></strong> merkitys aikaansa edellä olleena sähkökitaran uudistajana ja roturajat ylittävänä kulttuurin esitaistelijana on nykyään kiistattomasti tunnustettu. Monille
 Jimin musiikki on pyhää ja Jimi itse soittimensa kaikkien aikojen ykkönen. Hänen elämänsä päättyi vain 27-vuotiaana, mutta sen vaikutus ulottuu tähän päivään asti. Hendrixin aikalaiset Eric Claptonista ja Johnny Winteristä alkaen kunnioittivat tätä ujoa mestitsiä
 ei ainoastaan vertaisenaan, vaan itseään parempana – Johnny Winterin sanoin: ”Jimi yhdisti avaruuden ja bluesin. Miten siitä voisi enää panna paremmaksi?”  <br>
Jimin vaikutus ulottui ja ulottuu laajalle rockin ja bluesin genrerajojen ulkopuolelle. Silti hänen traagisen elämänsä monet yksityiskohdat ja hänen syvimmät ajatuksensa jäivät salatuiksi. Tätä salattua meritoitunut rockkirjailija
<strong><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Philip Norman</span></strong> valottaa tuoreessa,
<strong><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Jussi Niemen</span></strong> suomentamassa elämäkerrassa
<em><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Wild Thing – Jimi Hendrixin lyhyt ja vaikuttava elämä</span></em>. Norman paneutuu myös hyvin tarkasti Hendrixin kuoleman olosuhteisiin ja sen moniin hämäriksi jääneisiin yksityiskohtiin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><strong><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Philip Norman</span></strong> (s. 1943) on arvostettu englantilainen musiikkikirjailija, joka on kirjoittanut ansiokkaat bänditarinat muun muassa Beatlesista ja Rolling Stonesista sekä
 elämäkerrat muun muassa John Lennonista, Mick Jaggerista, Paul McCartneysta ja Eric Claptonista – nyt myös Jimi Hendrixistä. Normanin teosten vahvuuksia ovat musiikista kertomisen lisäksi syvälliset ja persoonalliset kuvaukset elämäkertojen kohteista ihmisinä.
  <br>
<strong><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Jussi Niemi </span></strong>(s. 1950) on tamperelainen musiikkijournalisti ja suomentaja, jonka kirjoittajaura käynnistyi jo 1970-luvulla Musa- ja Soundi-lehtien toimittajana. Hän on suomentanut lukuisia
 musiikkielämäkertoja, kuten Johnny Winter- ja Eric Clapton -elämäkerrat <em><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Rankkaa menoa</span></em> ja
<em><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Slowhand</span></em> sekä Charles Mingusin kaunokirjallisesti ansiokkaan omaelämäkerran
<em><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Koiraakin kurjempi</span></em>. Hänen viimeisin suomennoksensa ennen nyt julkaistavaa Hendrix-elämäkertaa on vuoden 2020 nobelistin Louise Glückin teos
<em><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Esseitä amerikkalaisuuden ytimestä</span></em>.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Muistojen Virta – kohtaamisia Olavi Virran kanssa<br>
</b>Hannu Ignatius<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kun lähes kaikesta oli pulaa, musiikki toi lohtua tavallisten suomalaisten arkeen. Yksi oli ääni ylitse muiden:
<strong><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Olavi Virta</span></strong><b>,</b> vaatimattomista oloista lähtenyt laulaja, jonka ääni ja musikaalisuus kesti vertailun kenen tahansa maailmantähden kanssa.
<strong><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Hannu Ignatius</span></strong> on koonnut kirjaansa Olan kohdanneiden suomalaisten muistot ja myöhemmät, tallenteiden välittämät kokemukset tähdestä, joka tiesi arvonsa ja joka joutui kohtaamaan myös suosionsa
 itsetuhoisen elämän vauhdittaman laskun. Olavi Virta kuoli vain 57-vuotiaana, mutta hänen musiikkinsa elää suomalaisten muistoissa, joista kuvastuu syvä kunnioitus laulajan elämäntyötä kohtaan.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><strong><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Hannu Ignatius</span></strong> on Tampereella asuva, pohjoiskarjalaislähtöinen populaarimusiikin tuntija, joka on aiemmin toimittanut teoksen
<em><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Tapsa – koko kansan reissumies</span></em>. Lisäksi hän on toiminut 30 vuoden ajan Elvis Presley Fan Clubin toiminnanjohtajana ja toimittanut aiheeseen liittyvää lehteä. Olavi Virta musiikkeineen ja elämänvaiheineen
 on niin ikään kuulunut hänen kiinnostuksen kohteisiinsa kymmenien vuosien ajan.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Olis vierellä hän – oopperalaulaja Kalevi Ollin elämä<br>
</b>Ulla Ora<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-fareast-language:FI">Pitkän uran Keski-Euroopan johtavissa oopperataloissa tehnyt Kalevi Olli haaveili koulupoikana säveltäjän ja laulajan ammatista. Pitkään nämä molemmat juonteet kulkivat hänen elämässään rinnakkain,
 mutta lopulta laulajan kutsumus voitti. Roolit Viimeisten kiusausten Paavona, Punaisen viivan Topina sekä keskeiset roolit Richard Wagnerin ja italialaisen oopperan monissa mestariteoksissa sekä menestykselliset lied-konsertit olivat laulajalle haaveiden täyttymyksiä.
 Monet tärkeät roolit, kuten Toscan Scarpia ja Don Giovannin Leporello, jäivät silti pelkäksi haaveeksi. Myös rakkauselämä toi laulajalle pettymyksiä, jos kohta myös suuria onnen hetkiä.  <br>
Elämäkertateos <i>Olis vierellä hän</i> on kuvaus Kalevi Ollin ainutlaatuisesta laulajanurasta. Samalla kirja kuvaa syvästi tuntevan taiteilijan palavaa toivetta rakastaa ja tulla rakastetuksi. Teos kertoo onnen hetkistä ja niiden päättymisestä, toivosta ja
 toivon menetyksestä – elämästä, jonka täyttävät musiikki, runous ja ihmisen kaipuu toisen ihmisen luo. Kirja paljastaa 40 vuotta säilyneen salaisuuden, katkeransuloisen rakkauden.</span><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-fareast-language:FI">Ulla Ora</span><span style="mso-fareast-language:FI"> (s. 1967) kertoo Kalevi Ollin tarinan perusteellisesti, totuudenmukaisesti ja herkästi laulajan ajatuksia välittäen. Toimittajana työskentelevä
 Ora on kokenut kirjoittaja myös kaunokirjallisuuden saralla, erityisesti runoilijana.</span><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><b>Mandoliinin maailmanhistoria – Kaksoisvirroilta kammareihin<br>
</b>Sauli Heikkilä<span style="font-size:11.0pt"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal">Mandoliini esimuotoineen on yksi musiikin historian vanhimmista ja monipuolisimmista instrumenteista. Ahtaimman taidekäsityksen mukaisesti mandoliini on tuomittu ”rämpyttelysoittimeksi”, koska se on aina ollut halvempi hankkia ja helpompi
 oppia kuin viritykseltään samankaltainen viulu. Kuitenkin mandoliinille on sävelletty jo barokkiaikana vaativia konserttoja, ja monissa etnisissä musiikkikulttuureissa, muun muassa Brasiliassa ja yhdysvaltalaisessa juurimusiikissa, mandoliini on arvostettu
 virtuoosisoitin.Nykyisen kaltaisen mandoliinin juuret ovat Napolissa, ja Suomessa mandoliini saavutti alusta lähtien suosiota kansansoittimena. Se on helppo kuljettaa mukana, ja siksi ”maniska” päätyi soittajiensa matkassa myös sotarintamille. Vasta 1970-luvulta
 lähtien mandoliinista on tullut konsertti- ja studiokelpoinen soitin, ja sittemmin mandoliininsoittajia on myös alettu kouluttaa - tosin lähes pelkästään kansanmusiikin koulutusohjelmissa ja kursseilla.Erityisen suuri mandoliinin merkitys on kansanmusiikissa,
 jossa soittimen uranuurtaja on mestaripelimanni, myös opettajana ansioitunut Heikki Lahti (1934-2019). Hänen elämäntyönsä on saanut arvoisensa huomion tässä Sauli Heikkilän kirjoittamassa teoksessa, jossa ovat esillä myös muut suomalaiset mandoliinin taitajat.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="color:black"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="caret-color: rgb(0, 0, 0);font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
<span style="color:black"> <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="caret-color: rgb(0, 0, 0);font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
<span style="color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;caret-color: rgb(0, 0, 0);word-spacing:0px">
<span style="color:black">HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta
 sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;caret-color: rgb(0, 0, 0);word-spacing:0px">
<span style="color:black">Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan<span class="apple-converted-space"> </span><span class="spelle">sivulle:<a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></a></span><span class="apple-converted-space"> </span>josta
 se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle:<span class="apple-converted-space"> </span><a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/.</span></a><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="caret-color: rgb(0, 0, 0);font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
<span style="color:black"> <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
</div>
</body>
</html>