<html xmlns:v="urn:schemas-microsoft-com:vml" xmlns:o="urn:schemas-microsoft-com:office:office" xmlns:w="urn:schemas-microsoft-com:office:word" xmlns:m="http://schemas.microsoft.com/office/2004/12/omml" xmlns="http://www.w3.org/TR/REC-html40">
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8">
<meta name="Generator" content="Microsoft Word 15 (filtered medium)">
<style><!--
/* Font Definitions */
@font-face
{font-family:"Cambria Math";
panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4;}
@font-face
{font-family:Calibri;
panose-1:2 15 5 2 2 2 4 3 2 4;}
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{margin:0cm;
margin-bottom:.0001pt;
font-size:12.0pt;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
a:link, span.MsoHyperlink
{mso-style-priority:99;
color:#0563C1;
text-decoration:underline;}
a:visited, span.MsoHyperlinkFollowed
{mso-style-priority:99;
color:#954F72;
text-decoration:underline;}
span.Shkpostityyli17
{mso-style-type:personal-compose;
font-family:"Calibri",sans-serif;
color:windowtext;}
span.spelle
{mso-style-name:spelle;}
span.apple-converted-space
{mso-style-name:apple-converted-space;}
.MsoChpDefault
{mso-style-type:export-only;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
@page WordSection1
{size:612.0pt 792.0pt;
margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.WordSection1
{page:WordSection1;}
--></style><!--[if gte mso 9]><xml>
<o:shapedefaults v:ext="edit" spidmax="1026" />
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 9]><xml>
<o:shapelayout v:ext="edit">
<o:idmap v:ext="edit" data="1" />
</o:shapelayout></xml><![endif]-->
</head>
<body lang="FI" link="#0563C1" vlink="#954F72">
<div class="WordSection1">
<p class="MsoNormal"><span style="color:black">Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen: <<span class="spelle"><a href="https://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko"><span style="color:#954F72">agricolan.arvostelut</span><span class="apple-converted-space"><span style="color:#954F72"> </span></span><span style="color:#954F72">at
gmail.com</span></a></span>> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;caret-color: rgb(0, 0, 0);word-spacing:0px">
<span style="color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="caret-color: rgb(0, 0, 0);font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
Tommi Uschanov<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">ONKO BREXIT TOTUUS SUOMESTA?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Britannia erosi EU:sta. Mutta miten Suomi eroaa Britanniasta?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Brexit, Britannian päätös hylätä pitkäaikainen EU-jäsenyytensä, on eräs tämän vuosisadan erikoisimmista poliittisista kehityskuluista. Suomalaisesta näkökulmasta se tuntuu lähes käsittämättömältä: täällä EU:ta pitää hyvänä asiana kansalaisten
suuri enemmistö, eikä jäsenyyttä uhkaa juuri mikään.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tommi Uschanovin teos on ensimmäinen Suomessa kirjoitettu kirjan mittainen analyysi brexitistä. Se tuo näkyviin, millaiset syvät kulttuuriset ja historialliset tekijät ovat Britannian aluksi järjettömältä tuntuvan ratkaisun taustalla, ja
millaisia kiinnostavia puolia asiasta on toistaiseksi jäänyt pimentoon.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Samalla kirja kysyy, minkä nimenomaan Suomessa täytyisi olla toisin, jotta brexitin kaltainen poliittinen haksahdus voisi olla mahdollinen myös täällä. Ovatko britit jotenkin ajattelemattomampia kuin suomalaiset, vai onko kyse vain siitä,
että Suomen poliittinen järjestelmä suojelee paremmin kansaa sen omalta harkitsemattomuudelta?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tuomas Kaseva, Reetta Räty & Olli Seuri (toim.)<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">FEATURE!<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kirjoittamisen mestarikurssi<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Hyvän tekstin tunnistaa heti. Tekee mieli puhua kaikille: luitko jo sen jutun, jossa...<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Miten sellainen teksti kirjoitetaan?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Feature! – Kirjoittamisen mestarikurssi auttaa jokaista kirjoittajaa nousemaan uudelle tasolle. Featurejournalismin opeilla teet teksteistäsi syvällisiä ja silmiä avaavia – sellaisia, jotka leviävät kehujen kera somessa tai keikkuvat luetuimpien
listoilla.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tässä kirjassa 15 featureammattilaista jakaa tärkeimmät oppinsa ja vinkkinsä. Miten aiheesta kuin aiheesta rajataan kirkas idea? Millainen rakenne pakottaa lukijaa jatkamaan? Miten yksityiskohdilla voi lisätä kiinnostavuutta? Miten kierretään
tylsän kirjoittamisen sudenkuopat?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Feature!-kirjan ovat toimittaneet palkitut journalismin tekijät Tuomas Kaseva, Reetta Räty ja Olli Seuri. Kirjan kirjoittajia ovat myös Ulla Ahvenniemi, Touko Hujanen, Elina Järvinen, Ilkka Karisto, Jaakko Lyytinen, Lauri Malkavaara, Tommi
Nieminen, Anu Nousiainen, Emma-Leena Ovaskainen, Katriina Pajari, Sonja Saarikoski, Virpi Salmi ja Anu Silfverberg.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Eero Koivistoinen<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">LENNOSTA KII!<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Lennosta kii! on suomalaisen jazzmuusikko- ja säveltäjälegenda Eero Koivistoisen riemukas muistelmateos. Koivistoisen ura on suomalaisittain poikkeuksellisen monipuolinen sekä sisällöllisesti että kansainvälisyydessään. Hänen tarinoissaan
ovat keskeisessä roolissa toki juuri jazz ja oma instrumentti, saksofoni, mutta kun sitä on tullut oltua niin monessa mukana, niin pelkästään standardeista tämä kirja ei koostu.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Maailmanluokan muusikkona Koivistoinen on tehnyt uransa varrella kosolti yhteistyötä muiden maailmanluokan muusikoiden ja persoonien kanssa. Hän on ylipäätään kiertänyt maailmaa, mutta pidempiä aikoja hän on oleskellut esimerkiksi eri puolilla
Afrikkaa perehtymässä paikallisiin perinteisiin. Oman osionsa saavat opiskeluajat jazzin kotimaassa Yhdysvalloissa. Kotimaassa Koivistoinen on ollut näköalapaikalla vaikkapa UMO Helsinki Jazz Orchestran tai Pori Jazzin kaltaisten instituutioiden kehityksessä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Lennosta kii! kuuluu itsestään selvästi jokaisen suomalaisen jazzdiggarin lukemistoon. Lämpimästi sitä suositellaan kuitenkin myös niille, jotka eivät jazzdiggaria itsessään tunnista. Vielä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Laura Lindstedt<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">MIELEN REUNOILLA, MERKITYKSEN KYNNYKSELLÄ<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tropismit tietoisuudenkuvauksen lähtökohtana Nathalie Sarrauten tuotannossa<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ranskalainen kirjailija Nathalie Sarraute (1900–1999) uudisti tietoisuudenkuvauksen 1900-luvun kaunokirjallisuudessa. Läpi tuotantonsa hän tutki ”tropismeja”, mikroskooppisia ja vaistonvaraisia mielenliikkeitä, jotka jäävät tajunnan katvealueille.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Joukkohurmos, määrittelemätön ahdistuksen tunne ja kalvava epäily ovat perusesimerkkejä Sarrauten tuotannossa toistuvista tropismeista. Kirjailija kohdisti katseensa väkivallan mekanismeihin, jotka arkinen kommunikaatio kätkee alleen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Väitöskirjassaan Mielen reunoilla, merkityksen kynnyksellä Laura Lindstedt porautuu kaunokirjallisten tropismien mysteeriin. Onko kyse vertauskuvasta, kirjallisesta tyylistä vai aiheen rajauksesta? Löytyykö tropismeille neurologista perustaa?
Onko käsite käyttökelpoinen myös muiden kuin Sarrauten teosten analyysissä?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tutkimus esittelee kattavasti Sarrauten tuotantoa ja johdattaa lukijan toisen maailmansodan jälkeiseen ranskalaiseen kirjallisuuskeskusteluun. Teos on myös matka ranskan kieleen, jonka erityispiirteitä Sarraute hyödyntää niin filosofisesti
kuin huumorinkin keinoin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US">David Graeber & David Wengrow<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US">ALUSSA OLI...<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal">Ihmiskunnan uusi historia<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Olemme kautta aikain pitäneet ihmisen esi-isiä alkukantaisina ja lapsenomaisina – joko jonkin luonnollisen vapauden ja tasa-arvon perikuvina tai sotaisan karkeina köriläinä. Niinpä sivilisaation hinta on ollut joko tuon alkuperäisen viattomuuden
uhraaminen tai primitiivisten vaistojemme kahlehtiminen. Antropologi David Graeberin ja arkeologi David Wengrow’n mukaan tämä meille nyt niin tuttu ajattelutapa muodostui vasta 1700-luvun mittaan. Kyse oli konservatiivisesta reaktiosta kritiikkiin, jota erityisesti
Amerikan alkuperäiskansojen edustajat eurooppalaista yhteiskuntaa kohtaan esittivät.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tämän oivalluksen myötä Alussa oli... järisyttää luutuneita käsityksiämme esimerkiksi maanviljelyn, omistamisen, kaupunkien, demokratian tai orjuuden merkityksestä. Väistämättöminä pitämämme kehityskulut ovat olleet kaikkea muuta kuin väistämättömiä.
Yhtäkkiä voimmekin kuvitella uudenlaisia vapauden muotoja ja tapoja järjestää yhteiskunta. Tekijöiden ajattelua ajaa poikkeuksellinen älyllinen uteliaisuus ja usko toiminnan voimaan.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Maria Vainio-Kurtakko<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">SOVELIAS LIITTO<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kohtauksia Ellan de la Chapellen ja Albert Edelfeltin elämästäVapaaherratar Ellan de la Chapellen ja taiteilija Albert Edelfeltin avioliitto solmittiin aikana, jolloin uudet aatteet horjuttivat perinteisiä arvoasetelmia. Sukupuoliroolit,
säädyllisyys ja naisten oikeus toteuttaa itseään tulivat keskustelun aiheiksi. Avioliitonkin merkitys oli muuttumassa taloudellisesta järjestelystä myös tunteen asiaksi.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ellan ja Albert olivat tietoisia sukuperinnön velvoitteista, mutta myös avoimia uusille ajatuksille. Heidän avioliittonsa vaikutti täyttävän ajan ristiriitaiset vaatimukset, mutta julkisivun takana se natisi liitoksissaan. Yhteiselossa
oli iloa ja ystävyyttä, mutta myös ristiriitoja ja huolia. Modernin naisen pyrkimyksiä ja taiteilijan värikästä elämää oli vaikea sovittaa yhteen. Säädynmukaisen elämän ylläpito söi taloudellisia resursseja ja ympäröivä yhteisö asetti omat vaatimuksensa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Sovelias liitto on runsaasti kuvitettu, eloisa kertomus Euroopan metropoleissa ja helsinkiläisissä seurapiireissä liikkuvan parin elämästä sekä monisyinen kuva 1800-luvun lopun yhteiskunnasta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Pekka Kauppi & Jyrki Kettunen<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">VIHREÄ KULTAKAUSI<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">1973–2008<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Vihreä kultakausi avaa näkymän Suomen metsäteollisuuden huippuvuosiin. Puunjalostuksen alalla nimenomaan paperiteollisuus siivitti 1960-luvulta lähtien suomalaisen yhteiskunnan ennennäkemättömään hyvinvointiinniin taloudellisesti, sosiaalisesti
kuin ekologisestikin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tuolloin alkoi painopaperien tarpeen räjähdysmäinen kasvu, kirjapainojen teknologia muuttui, ja tähän muutokseen suomalaisyrityksissä menestyksekkäästi tartuttiin. Varsin lyhyessä ajassa täkäläiset paperintoimittajat saavuttivat markkina-
ja teknologiahegemonian samalla, kun Suomen metsävarat onnistuttiin kasvattamaan ennätyksellisen suuriksi. Täten taattiin raaka-aineen saatavuus unohtamatta luontoarvoja myös talousmetsissä. Hyvinvointi synnytti luonnonsuojelulle sekä kysynnän että tarjonnan.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kultakauden jälkeen ollaan tilanteessa, jossa on arvioitava uudelleen metsäalan mahdollisuudet, tavoitteet ja rakenteet. Siihen meillä on hyvät edellytykset.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Vihreä kultakausi on kiehtova kokonaisesitys maamme kohtalonyhteydestä runsaisiin luonnonvaroihimme ja niiden tarkoituksenmukaisesta hyödyntämisestä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kalle Kinnunen<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">VEDEN VARTIJA<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Teemestarin kirjasta elokuvaksi<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Emmi Itärannan romaani Teemestarin kirja ilmestyi vuonna 2012. Se sijoittuu dystooppiseen tulevaisuuteen, jossa vesi on arvokkain valuutta ja julma hallinto on ottanut kansallisvaltioiden paikan. Kirjasta tuli maailmanlaajuinen menestys
ja useat tahot halusivat sen elokuvaoikeudet. Saara Saarelan ohjaaman ja Ilja Rautsin käsikirjoittaman tieteiselokuvan suunnittelun ja tuotannon kaaresta tuli lopulta melkein kymmenvuotinen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Romaanin kuviteltu maailma on poikkeuksellinen, mutta niin on myös Bufo-yhtiön tuottaman suurelokuvan tarina. Nykyaikaisen suomalaisen elokuvantekemisen kansainvälistä todellisuutta ei ole aiemmin kartoitettu yhtä tarkasti kuin Kalle Kinnusen
kirjassa. Kinnunen pohtii myös kysymystä, miksi suomalaisen elokuvan kunnianhimo ja laatu ovat hurjassa nousussa juuri nyt. Elokuva, jonka pääosia esittävät muiden muassa Saga Sarkola, Mimosa Willamo, Lauri Tilkanen, Minna Haapkylä ja Pekka Strang, saa ensi-iltansa
24.8.2022.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Lea Pulkkinen<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">TUTKIJAN OMAKUVA<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Omakuvaksi mielletään yleisimmin kuvataiteilijan itsestään maalaama tai piirtämä muotokuva. Mutta millainen on tutkijan kirjallinen omakuva? Sellaista laatiessaan tutkija turvautuu tekemiinsä tutkimuksiin, suhdeverkostoihinsa tiedeyhteisössä,
tallennettuihin dokumentteihin ja muistiaineistoon elämän laajemmassa perspektiivissä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Lea Pulkkisen ura tieteentekijänä on Suomessa upea. Hän on alallaan psykologiassa noussut maailman huipulle ihmisen kehitystä lapsesta keski-ikään seuranneen tutkimuksensa ansiosta. Hän on saanut Suomen Tiedepalkinnon ja monia muita tunnustuksia
murrettuaan sitä ennen lasikaton professorinimityksessä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tutkijan omakuvaa Pulkkinen hahmottelee totunnaisen elämänkaariajattelun sijaan jänteenä, joka koostuu lukuisista toisiinsa limittyvistä säikeistä. Elämä kun ei ole mikään yksittäinen kaari, vaan sen aineksia ovat saavutukset ja valintojen
seuraukset, ilot, surut ja rakkaudet.<span style="color:black"> </span><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;caret-color: rgb(0, 0, 0);word-spacing:0px">
<span style="color:black">HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta
sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;caret-color: rgb(0, 0, 0);word-spacing:0px">
<span style="color:black">Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan<span class="apple-converted-space"> </span><span class="spelle">sivulle:<a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></a></span><span class="apple-converted-space"> </span>josta
se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle:<span class="apple-converted-space"> </span><a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/.</span></a><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
</div>
</body>
</html>