<html xmlns:v="urn:schemas-microsoft-com:vml" xmlns:o="urn:schemas-microsoft-com:office:office" xmlns:w="urn:schemas-microsoft-com:office:word" xmlns:m="http://schemas.microsoft.com/office/2004/12/omml" xmlns="http://www.w3.org/TR/REC-html40">
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8">
<meta name="Generator" content="Microsoft Word 15 (filtered medium)">
<style><!--
/* Font Definitions */
@font-face
{font-family:"Cambria Math";
panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4;}
@font-face
{font-family:Calibri;
panose-1:2 15 5 2 2 2 4 3 2 4;}
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{margin:0cm;
margin-bottom:.0001pt;
font-size:11.0pt;
font-family:"Calibri",sans-serif;}
a:link, span.MsoHyperlink
{mso-style-priority:99;
color:#0563C1;
text-decoration:underline;}
a:visited, span.MsoHyperlinkFollowed
{mso-style-priority:99;
color:#954F72;
text-decoration:underline;}
span.Shkpostityyli17
{mso-style-type:personal-compose;
font-family:"Calibri",sans-serif;
color:windowtext;}
span.spelle
{mso-style-name:spelle;}
span.apple-converted-space
{mso-style-name:apple-converted-space;}
.MsoChpDefault
{mso-style-type:export-only;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
@page WordSection1
{size:612.0pt 792.0pt;
margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.WordSection1
{page:WordSection1;}
--></style><!--[if gte mso 9]><xml>
<o:shapedefaults v:ext="edit" spidmax="1026" />
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 9]><xml>
<o:shapelayout v:ext="edit">
<o:idmap v:ext="edit" data="1" />
</o:shapelayout></xml><![endif]-->
</head>
<body lang="FI" link="#0563C1" vlink="#954F72">
<div class="WordSection1">
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12.0pt;color:black">Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen: <<a href="https://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko"><span style="color:#954F72">agricolan.arvostelut at
gmail.com</span></a>> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12.0pt;color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><b>Vastapainon syksyn 2022 kirjoja<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><b><o:p> </o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><b>Intersektionaalinen feministinen pedagogiikka</b><br>
Aino-Maija Elonheimo, Sari Miettinen, Hanna Ojala & Tuija Saresma (toim.)<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Miten kehonormatiivisuus muokkaa käsityksiämme hyväksytyistä kehoista ja ulkonäöstä, ja miten näitä normatiivisuuksia voidaan murtaa? Miten puretaan rasistisia toimintarakenteita? Kuinka käsitellä opetukseen liittyviä tunteita, joista puhuminen
on hankalaa? Voiko ääripäitä korostavaa polarisoitumista vähentää? <br>
<br>
Teos tarkastelee koulutuksen, opetuksen ja ohjauksen toimintatapoja varhaiskasvatuksesta korkeakouluopetukseen. Kirjassa käsitellään erityisesti vallan, tunteiden ja ihmisten välisten erojen merkitystä koulutuksen eri konteksteissa.
<br>
<br>
Kirjassa puretaan opetukseen ja pedagogiikkaan piiloutuneita normeja ja hahmotellaan inklusiivisia opetuskäytäntöjä. Ihmisen asemaan yhteiskunnassa vaikuttavat sukupuolen lisäksi myös ainakin ikä, ihonväri, yhteiskuntaluokka ja seksuaalinen suuntautuminen.
Näitä eroja ja niiden suhteita käsittelee Intersektionaalinen feministinen pedagogiikka.
<br>
<br>
Intersektionaalinen feministinen pedagogiikka tarkoittaa dialogista prosessia, jossa monet äänet pääsevät esille ja jossa omaa toimintaa voidaan myös korjata. Se on tapa koetella feminististä teoriaa käytännössä: miten ajattelu voi muuttua eletyksi feminismiksi,
omaksi ja monen näköiseksi arjen pedagogiseksi toimijuudeksi? <br>
<br>
Kirja tarjoaa käytännön vinkkejä opetukseen ja ohjaukseen, eri koulutusasteilla käytettäväksi soveltuvia tehtäviä ja harjoituksia sekä inspiraatiota. Se käsittelee feministisessä pedagogiikassa tapahtuneita murroksia ja rohkaisee utopioiden kuvitteluun.
<br>
<br>
Teos on itsenäinen jatko-osa suuren suosion saaneelle teokselle Feministisen pedagogiikan ABC - opas ohjaajille ja opettajille (2018).<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Pieni teekirja<br>
</b>Ville Raivio<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Legendan mukaan tee syntyi, kun munkki repi silmäluomensa irti ja heitti ne maahan. Tästä kasvoi ensimmäinen teepuu.
<br>
<br>
Teen historia on niin ihmisen kuin globalisaation historiaa. Teekauppa loi paperirahan, nostatti oopiumisodat ja edisti merenkulun teknologiaa. Tänä päivänä planeetan pinnasta yli kolme ja puoli miljoonaa hehtaaria on teepensaiden peitossa.
<br>
<br>
Tee-entusiasti Ville Raivion kirjasta selviävät maailman suosituimman lämpimän juoman historia, valmistusmenetelmät, teetyyppien erot ja teen nauttimisen kulttuurit eri maissa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Jalkapallon MM-kisojen suurimmat ottelut<br>
</b>Markus Pantzar<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Jalkapallon maailmanmestaruuskisat ovat planeettamme seuratuin urheilutapahtuma. Miesten MM-turnauksen historiasta löytyy unohtumattomia otteluja ja legendaarisia
<br>
pelaajia, mutta myös monenlaisia ristiriitoja <br>
ja myyttisiä skandaaleja. <br>
<br>
Tässä kirjassa jokainen MM-turnaus käsitellään yhden ikimuistoisen ottelun kautta. Legendaarisin kamppailu avaa kisojen koko tapahtumien, tunteiden ja intohimojen kirjon.
<br>
Jalkapallon MM-kisojen suurimmat ottelut ei pyöri vain pallon ympärillä, vaan selventää myös turnausten yhteiskunnallista ja poliittista taustaa. Teos on kirjoitettu rakkaudesta jalkapalloon, mutta unohtamatta sen pimeää puolta.
<br>
<br>
Jalkapallon ja sen historian ystävien lisäksi kirja sopii myös lukijoille, jotka haluavat ymmärtää, miksi lähes koko maailma seuraa MM-kisoja joka neljäs vuosi. Kuningaslaji jalkapallo ei kenties ole elämää suurempaa, mutta se on ehdottomasti urheilua suurempaa.
<br>
<br>
Markus Pantsar (s. 1979) on tutkija RWTH-yliopistossa Aachenissa, Saksassa, ja teoreettisen filosofian dosentti Helsingin yliopistossa. Tutkijan työ on vienyt häntä ympäri maailmaa ja intohimo jalkapalloon on seurannut aina mukana.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<b><o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><b>Perkele – Johdatus demonologiaan</b><br>
Ülo Valk<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Pahalla on yhtä monta nimeä kuin olomuotoakin. Voimme pukea sen sanoiksi puhumalla saatanasta, pirusta, paholaisesta tai perkeleestä. Paholaiselle ei ole vieras helvetin ruhtinaan viitta, muttei myöskään jäniksen nahka tai avaruusolion
asu. Sielunvihollinen on väijynyt syntistä mieltä jo vuosisatojen ajan. <br>
<br>
Nimet ja naamiot vaihtuvat, mutta merkitys säilyy: ”Niin kuin yhteinen uskontunnustus, myös yliluonnolliset olennot voidaan käsittää suurten ja pienten ihmisryhmien identiteetin ilmentäjiksi”, kirjoittaa virolainen Ülo Valk esipuheessaan. Hän tarttuu pelättyä
olentoa sarvista ja selvittää kiehtovassa tutkimuksessaan, millaisia uskomuksia kansanperinteen rikkaimpaan ja arvoituksellisimpaan hahmoon on historian saatossa liittynyt.
<br>
<br>
Pirullinen tutkimus, oikea kirjapaholainen. Uskalla tietää!<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<b><o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><b>Huuto kaupunkiluonnon puolesta<br>
</b>Jaana Kanninen<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Suurissa kaupungeissa on meneillään ennätysmäärä lähiluontokonflikteja, kun asukkaat ovat käyneet puolustamaan heille tärkeitä metsiä, puistoja, rantoja tai kallioita. Tämä on seurausta siitä, että uusia rakennuksia nousee ennätysvauhtia
vanhoille asuinalueille. Vallalla on korkean ja tiiviin rakentamisen ihanne. <br>
<br>
Teos kuvailee kymmenen lähiluontokiistaa asukkaiden näkökulmasta. Kertojina ovat asukasaktiivit, jotka ovat vuosia kamppailleet lähiluontonsa säilyttämisen puolesta. Vastassa on kaupunkisuunnittelukoneisto, jonka on vaikea kuulla asukkaiden ääntä. Siksi nyt
pitää huutaa! <br>
Samalla kun kaupungit kasvavat, pitäisi huolehtia luonnon monimuotoisuudesta, jarruttaa ilmastonmuutosta ja taata ihmisille pääsy luonnon helmaan. Yhtälö on vaikea, mutta ei mahdoton. Kaupunkisuunnittelussa on korkea aika ottaa käyttöön uudet aatteet, jotta
selvittäisiin kaikista haasteista. Kirja esittelee ”maanpinnan kiertotalouden”, jossa luonnolta ei vallata enempää alaa kuin on jo tehty.
<br>
<br>
Mukana on lyhyt opas asukasaktiiveille, jotka vasta aloittelevat lähiluontonsa puolustamista sekä kartta-arkki tulevaisuuden hyvästä kaupungista.
<br>
<br>
Kirjan tekijänpalkkiot käytetään vanhan metsän suojeluun Luonnonperintösäätiön kautta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<b><o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><b>Kulttuurintutkimus tietämisen tapana<br>
</b>Taina Kinnunen & Juhana Venäläinen (toim.)<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Miten kulttuurintutkijat tuottavat tutkimusaineistoja ja tietoa ympäröivästä maailmasta 2020-luvulla? Millaista on kriittinen kulttuurintutkimus tieteen välineellistymisen ja tiedekritiikin aikakaudella?
<br>
<br>
Kulttuurintutkimus tietämisen tapana kokoaa kulttuurintutkimuksen menetelmällistä keskustelua muuttuneessa yhteiskunnallisessa ja akateemisessa ympäristössä. Kirjan tapaustutkimukset ulottuvat lean-asiantuntijuudesta perinteenkerääjien tunteisiin, abiturienttien
melukokemuksista pakkomuuttajien perheenyhdistämisongelmiin sekä populaarikulttuurin tyttöenergiasta erilaisiin aistietnografisiin tutkimusasetelmiin.
<br>
<br>
Monialainen kirjoittajakunta ilmentää kulttuurintutkimuksen poikkitieteellisyyttä. Yhdistävänä tekijänä on herkkyys tiedon paikantuneisuudelle: miten tieto kietoutuu tutkimusmenetelmiin ja miten se on moninaisten rakenteiden ja välitysten kautta neuvoteltua,
rajattua ja kiisteltyä. <br>
<br>
Teos soveltuu laadullisten tutkimusmenetelmien oppikirjaksi mm. kulttuuri-, sosiaali- ja yhteiskuntatieteiden opiskelijoille. Se tarjoaa ajankohtaista tarttumapintaa menetelmällisiin keskusteluihin myös tutkijoille.
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<b><span style="mso-fareast-language:EN-US"><o:p></o:p></span></b></p>
<p class="MsoNormal"><b>Mustan kissan kirja — Miten välttää epäonni<br>
</b>Piia Kaskinen<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Neliapila pelasti Napoleonin salamurhalta. Sillä neliapila tuottaa onnea. Hitler vapisi saappaissaan mustan kissan nähdessään, sillä musta kissa tuottaa onnettomuutta.
<br>
Mutta miksi? <br>
<br>
Tämä teos johdattaa lukijansa perimmäisten kysymysten äärelle, eli suomalaisille tuttujen uskomusten luo. Se kertoo, miksi nämä uskomukset ovat juuri sellaisia, kuin ovat.
<br>
<br>
Kirja kertoo tarinat yli viidenkymmenen uskomuksen takaa. Miksi tikkaiden alta käveleminen ennustaa onnettomuutta ja käsilaukun lattialle laittaminen köyhyyttä? Miksi tupaantuliaisiksi tuodaan leipää ja suolaa ja ja vastanaineiden autoihin sidotaan purkkeja
ja kenkiä? <br>
<br>
Monien uskomusten juuret juontavat tuhansien vuosien taakse, jopa primitiivisiin aikoihin asti: maailmoihin, joissa ihminen tiesi, kuinka maailma toimi, ja kuinka sen toimintaan voi vaikuttaa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<b><o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><b>Abstraktin ja konkreettisen dialektiikka Marxin Pääomassa<br>
</b>Evald Iljenkov<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Evald Iljenkov osoittaa vallitsevan empiristisen filosofian rajoitukset tieteellisessä teorianmuodostuksessa. Kirja esittää materialistisen tulkinnan dialektisesta logiikasta ja teoreettisten käsitteiden luonteesta Marxin Pääoman perusteellisen
filosofisen analyysiin pohjalta. <br>
<br>
Tekijä, Evald Iljenkov (1924-1979) on yksi tunnetuimista ja tärkeimmistä Neuvostoliitossa eläneistä filosofeista. Hän kehitti omintakeisen, virallisesta tulkinnasta poikkeavan tulkinnan Marxin filosofiasta ja dialektisesta menetelmästä. Hänen filosofiassaan
näkyy vahvasti Spinozan ja Hegelin vaikutus. <br>
<br>
Iljenkov piti tärkeänä filosofisten oivallusten soveltamista käytäntöön. Hän teki yhteistyötä ns. kulttuurihistoriallisen psykologian ja toiminnan teorian kehittäjien kanssa uusien pedagogisten menetelmien kehittämisessä. Hänellä on ollut suuri merkitys myös
tämän teoriasuuntauksen tunnetun edustajan, Yrjö Engeströmin ekspansiivista oppimista koskevan teorioiden kehitykseen. Kääntäjät ovat Engeströmin työtovereita.
<br>
<br>
Iljenkovin asema Neuvostoliitossa oli vaikea. Moskovan yliopiston johto ja puolue suhtautuivat Iljenkovin ajatteluun epäillen ja painostivat häntä henkisesti. Hrustshevin aikana hänen sallittiin harjoittaa vapaammin filosofista tutkimusta, mutta sen jälkeen
työskentelyilmapiiri muuttui niin vaikeaksi, että Iljenkovin oli ylivoimaista kestää sitä. Hän teki itsemurhan vuonna 1979. Filosofi ja kulttuuriteoreetikko Vadim Mehuzev onkin todennut, että tuolloin oli vaikeampaa olla marxisti Neuvostoliitossa kuin missään
muussa maassa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<b><o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><b>Viestintätoimistojen valta — Politiikan uudet pelurit<br>
</b>Matti Ylönen, Mona Mannevuo & Niina Kari<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Pyöröovi pyörii! Politiikan ammattilaisia, journalisteja ja muita yhteiskunnallisia vaikuttajia värvätään yhä enemmän viestintätoimistoihin - ja sama pätee myös toiseen suuntaan.
<br>
<br>
Viestintätoimistobisnes perustuu uuden viestinnällisen vallan verkostoihin. Mutta millaista valtaa viestintätoimistoissa käytetään? Miksi viestintä kannattaa? Millaisia viestintäpalveluja toimistoista ostetaan ja myydään?
<br>
<br>
Kirjassa tarkastellaan haastattelujen, media-aineistojen, tietopyynnöillä hankittujen materiaalien ja tutkimuskirjallisuuden kautta politiikan uusien pelureiden toimintatapoja. Vivahteikas aineisto kertoo suomalaisen yhteiskunnan murroksesta kohti poliittista
järjestelmää, jossa viestintätoimistot toimivat viestinnällisen vallan solmukohtana.
<br>
<br>
Tutkimukseen perustuva kirja on ajankohtainen puheenvuoro demokratian puolesta keskellä muutosvoimia. Teos pohtii sitä, keiden ääni pirstoutuneessa mediamaisemassa kuuluu. Vievätkö voiton taitavat viestijät ja parhaat pelurit - sekä he, joilla on näiden palveluksiin
varaa?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<b><o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><b>Säädyttömät — Perheet ja murros pitkällä 1800-luvulla</b><br>
Johanna Annola<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Miksi piika varasti lankakerän? Miksi lukkari laati katkeran yleisönosastokirjeen? Miten leskiäiti koulutti kolme lastaan?
<br>
<br>
”Säädyttömät” kertoo kahden perheen tarinan 1700-luvun lopusta 1900-luvun alkuun. Kertomusten päähenkilöt ovat piikoja ja pikkuvirkamiehiä, sotilaita ja suutareita, lukkareita ja lyseolaisia. Kirjassa tarkastellaan, millä tavoin säätyjen ulkopuolella eläneet
ihmiset kurkottivat kohti uusia sosiaalisen nousun mahdollisuuksia tai taistelivat köyhyyttä ja sosiaalista vajoamista vastaan.
<br>
Historiantutkija Johanna Annola pohtii tapoja, joilla menneisyyden ihmiset rakensivat elämäänsä. Samalla avautuu näkökulma yhteiskuntaan, joka siirtyi hiljalleen esimodernista kohti modernia. Ruohonjuuritason murtumalinjoja, katkoksia ja jatkuvuuksia kartoittamalla
muodostuu monisärmäinen kuva Suomen historiasta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<b><o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><b>Haavoittuva toimijuus — Sairastaminen ja hoiva hyvinvointivaltion laitamilla<br>
</b>Marja-Liisa Honkasalo, Leila Jylhäkangas & Anna Leppo (toim.)<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Millainen on ihmisen toimijuus, kun häntä kohdellaan potilaana, päihdeasiakkaana tai muistisairaana hoivakodissa? Millainen vastuu toimijuudesta siirtyy omaishoitajalle, kun sairaalat ovat tyhjentyneet ja sairaat sairastavat kotona?
<br>
<br>
Nykykeskustelussa korostuu yhä enemmän yksilöllinen vastuu terveydestä ja hyvinvoinnista, vaikka sairastamista ja siihen kuuluvaa inhimillistä haavoittuvuutta pitäisi tarkastella erityisesti yhteiskunnallisena kysymyksenä.
<br>
<br>
Sairastamisen seuraukset riippuvat yhä enemmän yhteiskunnallisista ja poliittisista tekijöistä, kuten taloudellisesta ja sosiaalisesta eriarvoisuudesta. Yksinäisyys, avuttomuus ja avun tarve lisääntyvät, kun taloudellinen tilanne heikkenee.
<br>
<br>
Eriarvoistumisen mekanismit arkielämässä jäävät helposti huomaamatta. Tässä kirjassa ongelmia valotetaan etnografisen tutkimuksen kautta. Se tarkoittaa pitkäaikaista viipymistä tutkittavien ihmisten, yhteisöjen ja heidän muodostamiensa verkostojen parissa.
On avauduttava sille, miten ihmiset elävät ja antavat merkityksiä erilaisille asioille elämässään.
<br>
<br>
Teoksessa pohditaan viime vuosikymmenien aikana tehtyjen poliittisten valintojen seurauksia. Miten muutokset ovat vaikuttaneet haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten mahdollisuuksiin elää hyvää elämää?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<b><o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><b>Eros ja sivilisaatio<br>
</b>Herbert Marcuse<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Herbert Marcusen (1898-1979) Eros ja sivilisaatio on mannermaisen yhteiskuntafilosofian klassikko. Teos edustaa Frankfurtin koulukunnan kriittistä teoriaa, jossa yhdistyy kiinnostus Sigmund Freudin psykoanalyysiin ja Marxin kapitalismikritiikkiin.
<br>
<br>
Teoksessa tarkastellaan kapitalismia tiedostumattoman näkökulmasta. Kuinka kapitalistinen talous tunkeutuu jokapäiväiseen elämään, ihmissuhteisiin, tunteisiin ja haluihin? Millaisia vastavoimia mielihyvä, halut ja ruumiillisuus voisivat muodostaa?
<br>
<br>
Marcuselle psyykkinen torjunta ei ole pelkästään ihmisen biologisen olemuksen edellyttämää vaan osittain alistavien yhteiskunnallisten olosuhteiden tuotosta. Ihmiseksi kasvaminen on myös alistumista yhteiskunnallisille hierarkioille ja välineellisen järjen
paaluttamille normeille. Mielihyvä ja Eros ovat Marcuselle vallankumouksellisia voimia. Niihin sisältyvä dynamiikka ilmenee erityisesti taiteessa, estetiikassa ja ruumiillisuudessa.
<br>
<br>
Eros ja sivilisaatio vaikutti 1900-luvun puolivälissä vastakulttuurin muotoutumiseen ja innosti seksuaalivähemmistöjen kamppailuja. Herbert Marcuse oli 1960-luvulla opiskelijaradikalismin keskeinen innoittaja. Kiinnostus Marcusen filosofiaan on nyt uudessa
nousussa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<b><o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><b>Hoitava lukeminen — Teoreettisia ja käytännöllisiä näkökulmia lukemistyöhön<br>
</b>Päivi Kosonen & Juhani Ihanus (toim.)<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Voiko lukeminen hoitaa? Unien tapaan kaunokirjallisuus sukeltaa ihmismielen syvempiin ulottuvuuksiin. Kirjallisuuden vaikutus kasvaa, jos lukukokemuksensa jakaa toisten kanssa.
<br>
<br>
Kaunokirjallisuus saattaa lukijan pohtimaan syvällisiä kysymyksiä, kuten ”Kuka minä olen?” tai ”Mikä minusta tulee”. Viihteellisenkään lukemisen terapeuttista merkitystä ei ole syytä väheksyä. Viihde ja viihtyminen voivat auttaa avaamaan mielen solmuja.
<br>
<br>
Monitieteinen kirja avaa käytännöllisiä ja kriittisesti pohtivia näköaloja lukemisen terapeuttiseen tai hoitavaan vaikutukseen. Lukemista voidaan hyödyntää monipuolisesti hyvinvoinnin ja itsensä kehittämisen tukena - niin itsenäisesti kuin yhteisöllisesti.
<br>
<br>
Kirjastoihmisten ja äidinkielen opettajien lisäksi uusia eväitä kirjasta voivat ammentaa kirjallisuudentutkijat, sanataide- ja kirjallisuusterapiaohjaajat, taide- ja psykoterapeutit sekä kaikki lukemisen vaikutuksista kiinnostuneet.
<br>
<br>
Kirjan kirjoittajat edustavat kirjallisuudentutkimuksen, kirjallisuusterapian, psykologian, psykoterapian, kasvatustieteen, neurotieteen ja kirjastotyön aloja.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Sodasta sovintoon</b><br>
Pertti Koistinen & Ilpo Salonen (toim.)<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Sodan keskellä sotilaat puhuvat ammusten ja ohjusten kielellä, poliitikot voimasuhteiden, liittoutumien ja pakotteiden kielellä, mutta me yhteiskuntatieteilijät ja humanistit haluamme puhua siitä ihmisen kärsimyksen, sovituksen ja toivon
kielellä. Me, yhteiskunta emme puhu vain Ukrainan sodasta, vaan yleisemmin sodista, asevarustelusta, sosiaalisesta kehityksestä ja globaaleista järjestelmistä. Nykyisen turvallisuusajattelun taustalla on pitkälti kapea sotilaallinen turvallisuus, joka ei sisällä
esimerkiksi ympäristöä, energiaa, eläimiä ja luontoa. Me haluamme tuoda esiin tämän laajemman näkökulman ja vaihtoehtoisen tavan hahmottaa poliittisia- ja valtiojärjestelmiä. Kestävä rauha ja sovinto suorastaan huutavat uutta ajattelua ihmisten ja luonnon
sekä poliittisten järjestelmien tulevaisuudesta. <br>
<br>
Kirjoittajat ovat Sirkka Ahonen, Heikki Hiilamo, Aino-Kaisa Koistinen, Pertti Koistinen, Jyrki Korpua, Anitta Kynsilehto, Lassi Heininen, Raija-Leena Punamäki-Gitai, Sia Spiliopoulou-Åkermark, Unto Vesa & Tarja Väyrynen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<b><o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><b>Riistopallon MM-kisat Qatarissa<br>
</b>Sami Kolamo<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Qatar on satumaisen rikas lilliputtimaa Persianlahden rannikolla. Maassa ei ole kunnollista jalkapallokulttuuria, mutta silti Qatar järjestää marras-joulukuussa 2022 urheilun tunnetuimman megatapahtuman, miesten jalkapallon MM-kisat.
<br>
Kisojen kustannukset ovat rikkoneet kaikki aiemmat ennätykset. Tuotantokoneisto keskittyy hehkuttamaan uusia loisteliaita tapahtumapaikkoja ja muita olosuhteita. Samanaikaisesti isäntämaa on saanut kritiikkiä heikosta ihmisoikeustilanteestaan.
<br>
Kansainväliset työ- ja ihmisoikeusjärjestöt ovat toistuvasti ottaneet kantaa erityisesti ulkomaisten rakennustyöläisten riistoon ja tuhansiin kuolemiin. Tämä järkyttävä epäkohta on ollut tiedossa yli kymmenen vuotta, mutta paikallinen kisaorganisaatio ja Fifa
eivät ota tapahtumista vastuuta. <br>
Kirjassa tarkastellaan Qatarin öljy- ja maakaasuvaroihin perustuvaa taloudellista ja poliittista valtaa. Kirjassa valotetaan myös MM-turnauksen brändikuvaston ja ”urheilupesun” taakse kätkeytyviä mittavia yhteiskunnallisia epäkohtia, kuten Fifan korruptiota,
Qatarin orjatyömarkkinoita, kiinteistökeinottelua ja ihmisten valvontaa. <br>
Sami Kolamo on Tampereen yliopisto mediakulttuurin dosentti ja kulttuurimaantieteilijä, joka on väitellyt jalkapallon MM-kisoista.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<b><o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><b>Katso kuule koulua — Kehollisuus, materiaalisuus ja tekstit koulun vuorovaikutuksessa<br>
</b>Pilvi Heinonen & Ulla Karvonen (toim.)<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Millainen on luokkahuoneen materiaalinen ekologia? Miten robotteja käytetään oppimistilanteissa? Kuinka kasvattaja kohtaa lapsen mielipahan? Millaista on kehollisuus musiikintunnilla? Mitä kieliä koululuokassa saa käyttää? Millä tavoin
fiktio- ja tietokirjallisuutta käytetään eri oppiaineiden opetuksessa? <br>
<br>
Katso kuule koulua - kehollisuus, materiaalisuus ja tekstit koulun vuorovaikutuksessa tarjoaa tuoretta tutkimustietoa nykykoulun vuorovaikutuskäytänteistä ja sen muuttuvasta, entistä moninaisemmasta kieli- ja tekstimaisemasta. Kirjan artikkeleissa tarkastellaan
tilan, kehon ja kehollisuuden sekä erilaisten tekstien, esineiden ja teknologian hyödyntämistä luokkahuoneen vuorovaikutustilanteissa.
<br>
<br>
Artikkelit liikkuvat eri koulutusasteilla varhaiskasvatuksesta lukioon ja ammatilliseen opetukseen. Erityisesti niissä keskitytään oppilaiden väliseen vuorovaikutukseen, joka on tähänastisessa tutkimuksessa jäänyt vähemmälle huomiolle. Tutkimusmenetelminä ovat
multimodaalinen keskustelunanalyysi, etnografia, vuorovaikutuslingvistiikka ja diskurssianalyysi.
<br>
<br>
Kirja on tarkoitettu kaikkien koulutusasteiden opettajille, varhaiskasvattajille ja opettaja-opiskelijoille sekä koulun tutkimuksesta kiinnostuneille tutkijoille ja opiskelijoille muun muassa kasvatustieteen, ainedidaktiikan ja kielentutkimuksen kentällä. Artikkelit
voivat myös toimia inspiroivina menetelmällisinä avauksina ja pohdintoina myös esimerkiksi sukupuolentutkimuksen tai teknologian aloilla.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<b><o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><b>Tunteva tuote — Kuinka eläimistä tuli osa teollista tuotantoa?<br>
</b>Taija Kaarlenkaski & Otto Latva<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tuotantoeläinten olosuhteet ja teollisen eläintuotannon oikeutus ovat nousseet merkittäviksi yhteiskunnallisiksi kysymyksiksi 2020-luvulla.
<br>
<br>
Tämänhetkiseen laajamittaiseen ja teollistuneeseen eläintuotantoon ovat vaikuttaneet monet yhteiskunnalliset ja historialliset mekanismit. Teos paljastaa, mitä eläintuotannon kulissien takana piilee. Lukijalle hahmottuu, miten lyhyessä ajassa nykyaikaiset ikuisina
pitämämme eläinten käytön tottumukset ovat muodostuneet. <br>
<br>
Kirjassa historioitsijat, yhteiskuntatieteilijät sekä kulttuurin- ja taiteentutkijat pohtivat eläintuotannon historiaa ja teollistumista, tuotantoeläimiin liittyviä mielikuvia sekä eläintuotannon tehostumisen myötä ihmisten ja eläinten suhteissa tapahtuneita
muutoksia. Kirjoittajien näkökulmat ovat tuoreita ja ajatuksia herättäviä. <br>
<br>
Teoksessa käsitellään ruoantuotannon lisäksi turkis- ja lemmikkieläinten tuotteistamista ja laaja-alaisesti eläimen määrittymistä tuotantoeläimeksi. Keskeinen tarkastelukohde on tuotantoeläinten rooli teollisessa ja teknologisoituneessa tuotantoprosessissa.
Erityisesti teos tarkastelee tuotantoeläinten julkisessa esittämisessä tapahtuneita muutoksia.
<br>
<br>
Kirja paneutuu eläintuotannon kritiikkiin ja eläinaktivismiin. Kokonaisuudessaan teos tuo esille paljon uutta tietoa suomalaiseen eläintuotantoon liittyvistä ilmiöistä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<b><o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><b>Digi-askeesi — Miten elää ja ajatella digitaalisella aikakaudella<br>
</b>Kimmo Jylhämö<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Karanteenin jälkeen tiedämme, että pelkkä digitaalinen maailma ei riitä meille. Monella meistä on jo ennestään ristiriitainen suhde digitaalisuuteen. Välillä haaveilemme
<br>
elämästä ilman digilaitteita. Välillä olemme digitaalisuuden varassa ja ne ovat ainoa yhteys maailmaan.
<br>
<br>
Digitaalisuus tulee muuttamaan ihmisyyttä vielä radikaalimmin. Nyt on oikea hetki pohtia, millaisia vääristäviä toimintatapoja vaivihkaa omaksuttu digitaalinen ohjaus edellyttää ja millaisia turhia lupauksia se tuottaa. Vain kriittisellä ajattelulla voimme
vielä vaikuttaa siihen, mitä meistä on tulossa. <br>
<br>
Kirjassa etsitään keinoja, joilla hillitä digitaalista hyökyä ja löytää tilaa omalle ajattelulle ja kestäville periaatteille.
<br>
<br>
Kimmo Jylhämö on tiedekustantaja, journalisti ja filosofi.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<b><o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><b>Häiriö? — Näkökulmia työrauhan säröihin koulussa<br>
</b>Maija Lanas & Tomi Kiilakoski (toim.)<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Mikä koulussa häiritsee? Ketä se häiritsee? Kun häiriöitä pyritään kasvatuksessa korjaamaan, mitä oikeastaan korjataan - ja voiko niitä edes korjata?
<br>
<br>
Erilaiset häiriöt koulussa ja kasvatuksessa paikannetaan yksittäisiin tyypillisesti lapsiin ja nuoriin. Niitä yritetään korjata näitä lapsia ja nuoria korjaamalla. Kirja haastaa tämän lähestymistavan. Teos ottaa lähtökohdakseen sen, ettei häiriö ole ihmisissä
vaan heidän välillään. Se on ensimmäinen suomalainen teos, jossa tarkastellaan häiriöitä koulussa tai kasvatuksessa muusta kuin psykologisesta tai lääketieteellisestä näkökulmasta. Teoksessa suomalaiset tutkijat tuovat keskusteluun mukaan uusia yhteiskunnallisia,
pedagogisia, sekä lapsuus- ja nuorisotutkimuksellisia näkökulmia. <br>
<br>
Kirja tarkastelee häiriötä pedagogisena, vertaisryhmän ja yhteiskunnallisena ilmiönä. Teos käsittelee muun muassa kiusaamista ja muita vertaishaasteita, aikuisen tulkintoja lapsen toiminnasta, ADHD-diagnoosia, ryhmiä ja kaverisuhteita koulussa, sekä yhteiskunnallista
eriarvoisuutta ja rasismia. <br>
<br>
Kirja on tarkoitettu kaikille lasten ja nuorten kanssa toimiville. Se tarjoaa käytännönläheisesti uusia ajattelun ja ymmärtämisen työkaluja. Kirja antaa luvan pysähtyä hetkeksi häiriöön kuuntelemaan korjaamisen sijaan.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<b><o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><b>Itsemääräämisoikeus — Teoriasta käytäntöön<br>
</b>Paul Tiensuu, Maija Aalto-Heinilä & Anna Mäki-Petäjä-Leinonen<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Yksilöiden oikeus määrätä itse omista asioistaan on yksi moraalisen ja oikeudellisen ajattelumme kulmakivistä. Mutta mistä tämä kulmakivi on peräisin? Mitä itsemäärääminen eli autonomia oikeastaan tarkoittaa? Kuka tai mikä voi olla itseään
määräävä subjekti? Millaisilla oikeudellisilla keinoilla itsemääräämistä voidaan tukea?
<br>
<br>
Tässä teoksessa itsemääräämisoikeutta lähestytään monipuolisesti eri näkökulmista ja eri menetelmin. Kirjassa tarkastellaan esimerkiksi itsemääräämisoikeuden käsitettä suhteessa eri oikeudenmukaisuuden ja autonomian teorioihin, sekä sen historiallista kehitystä
antiikin tasavaltalaisesta perinteestä moderniin liberalismiin ja feminismiin saakka.
<br>
<br>
Kirjassa kiinnitetään erityistä huomiota sellaisiin henkilöihin, joiden autonominen toimintakyky ei ole kehittynyt tai on alentunut, kuten lapset, vammaiset ja muistisairaat ihmiset. Yksilön itsemääräämisoikeutta tarkastellaan eri yhteyksissä, kuten hoitotilanteissa,
digitaalisesta yksilöllisyydestä päättämisessä, sekä suhteessa muihin ihmisiin ja valtioon. Myös eläinten ja yhteisöjen itsemääräämisoikeutta tarkastellaan omissa luvuissaan.
<br>
<br>
Teoksen avulla piirtyy kuva yhtäältä itsemääräämisoikeuden käsitteen kompleksisuudesta, toisaalta sen alati kasvavasta tärkeydestä etenkin haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<b><o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><b>Hallinnon tutkimuksen tulevaisuus<br>
</b>Anni Jäntti, Anna-Aurora Kork, Ulriika Leponiemi, Henna Paananen, Lotta-Maria Sinervo & Sanna Tuurnas (toim.)<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Mitä hallintotieteellinen tutkimus on ja minkälaista se voisi olla? Miten yhteiskunnallinen kehitys ja hallinnon tutkimus ovat sidoksissa toisiinsa?
<br>
<br>
Hallintotieteellinen tutkimus kohdistuu julkishallinnon toimintaan hallinnon ja politiikan välimaastossa. Siihen kytkeytyy kriittinen keskustelu demokratian murroskehityksestä, julkisorganisaatioiden muutosprosesseista ja johtamisesta, julkisen toiminnan kestävyydestä
tai toimintapolitiikkojen vaikuttavuudesta. <br>
<br>
Hallinnon tutkimuksen tulevaisuus on 54 tutkijan kirjoittama monitieteinen teos, joka luo näkymiä tieteenalan muutokseen ja tulevaisuuteen. Hallintotieteellisellä tutkimuksella on vahva käytännön yhteys ja merkittävä rooli yhteiskunnallisen muutoksen tekijänä.
Samanaikaisesti se on myös muutoksen kohteena. Teos jäsentää tätä kaksoisroolia.
<br>
<br>
Teos soveltuu julkishallinnon muutoksesta, kehittämisestä ja tutkimuksesta kiinnostuneille lukijoille: tutkijoille, asiantuntijoille sekä opiskelijoille.
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<b><span style="mso-fareast-language:EN-US"><o:p></o:p></span></b></p>
<p class="MsoNormal"><b>Kirja-alan sanakirja</b><br>
Raimo Jussila<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Laajasti määritetyn kirja-alan sanaston ensyklopedispainotteinen kuvaus suomenkielisenä sanakirjana. Mukana runsaasti etymologioita sekä etenkin englannin, latinan, ranskan, ruotsin, saksan, venäjän ja viron vastineita.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<b><o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><b>Työ, raha ja talouspolitiikka globaalitaloudessa<br>
</b>Hannu Laurila & Hannu Koskinen (toim.)<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Globalisaation levittämän markkinatalouden sanotaan tuottavan kiihtyvään tahtiin finanssikriisejä, eriarvoisuutta, pandemiavyöryjä, ilmastonmuutosta ynnä muita kansoja ja kansantalouksia uhkaavia ilmiöitä. Onko se pysäyttämätön helvetinkone,
vai voisiko sen tuhovoimaa vielä hallita ihmisjärjen keinoin? Yksilö on siinä suhteessa avuton, mutta taloustiede tekee asiassa parhaansa ja tarjoaa auliisti neuvojaan talous- ja yhteiskuntapolitiikasta päättäville.
<br>
<br>
Kirja pyrkii antamaan mahdollisimman realistisen talousopillisen kuvauksen markkinatalouteen nojaavasta kansantaloudesta ja sen kohtaamista ongelmista hoitokeinoineen. Painopiste on talouspolitiikan suunnittelussa yleisesti sovelletussa mikroperustaisessa makrotalousteoriassa.
Läpileikkaavana teemana on rahan rooli talouden kiertokulussa ja mekaniikassa. Onhan nimittäin niinkin, että kehittyneiden teollisuusmaiden taloushistoria on pitkälti rahalla kirjoitettua.
<br>
Kirjassa sivuutetaan uuden ajan fiktiivinen raha ja pitäydytään lapsenuskossa, että rahan ja sen arvon on viime kädessä perustuttava ihmisten jokapäiväistä hyvinvointia palvelevaan reaalitalouteen. Kaikesta globaalitalouden ja finanssimarkkinoiden ryöpsähtelystä
huolimatta kirjan pääteesi on varsin arkinen: Raha kiinnostaa ihmistä, mutta sillä ei ole mitään merkitystä ilman tuottavaa työtä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<b><o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><b>Protestista puolueeksi — Vihreiden vakiintuminen vaihtoehdosta vallankahvaan 1990-luvulla<br>
</b>Jenni Karimäki<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Vaihtoehtoliikkeistä alkunsa saanut Vihreä liitto vakiintui osaksi poliittista järjestelmää 1990-luvulla. Koijärven aktivistit siirtyivät kokoushuoneisiin ja Vihreä liitto muuttui puolueeksi puolueiden joukossa.
<br>
<br>
Menestys ja kasvu hyväksyttiin vallantavoittelun edellytyksiksi, mikä johti politiikan ja puoluetyön ammattimaistumiseen, tehokkuuden, yhtenäisen viestinnällisen linjan ja laajan yleisön tavoitteluun. Vihreät uskoivat itse, että liikkeen menestys oli kyvyssä
murtaa vanhojen puolueiden politiikka, joka perustui sadan vuoden takaisiin yhteiskunnallisiin konflikteihin.
<br>
<br>
Kirjassa tarkastellaan Vihreän liiton vakiintumiskehitystä sen toimijoiden itseymmärryksestä käsin. Esille nostetaan vihreiden tekemät strategiset valinnat, jotka muokkasivat järjestöorganisaatiota, ideologiaa, hallitusvastuuta sekä jäsenistön sitoutumista
ja sopeutumista. <br>
<br>
Kirjassa yhdistyvät historiantutkimuksen laadullinen analyysi ja politologisen puoluetutkimuksen lähestymistavat. Protestista puolueeksi kertoo, miten vihreät sopeutuivat osaksi suomalaista poliittista kulttuuria ja puoluejärjestelmää 1990-luvulla.
<br>
<br>
Kirjoittaja on puolue- ja aatehistoriaan erikoistunut valtiotieteiden tohtori ja yliopistotutkija Helsingin yliopistosta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<b><o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><b>Suomesta poistetut — Näkökulmia karkotuksiin ja käännytyksiin<br>
</b>Päivi Pirkkalainen, Eveliina Lyytinen & Saara Pellander (toim.)<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ulkomaalaisen maastapoistamista - käännytystä ja karkotusta - koskevaa keskustelua hallitsee viranomaisten näkökulmat ja käsitteet. Miltä lait ja hallinnolliset prosessit näyttävät ulkomaalaisen näkökulmasta?
<br>
<br>
Teos avaa lakien ja hallinnollisten prosessien historiaa, toimeenpanoa, niistä käytyjä kamppailuja ja niiden kohteena olevien ihmisten kokemuksia. Kirja haastaa vallalla olevaa kapeakatseista julkista keskustelua, jossa karkotukset typistyvät historiattomaksi
ja vain tiettyjä ihmisryhmiä koskevaksi ilmiöksi. Tosiasiassa karkotukset koskettavat laajasti koko yhteiskuntaa.
<br>
<br>
Tieteellinen artikkelikokoelma kritisoi karkotusten ja käännytysten yksioikoista normalisointia. Usein byrokraatttinen karkotustoiminta tuottaa myös monia tarkoittamattomia seurauksia. Teos avaa monitieteisesti - historiatieteiden, yhteiskuntatieteiden ja oikeustieteiden
- näkökulmista maastapoistamisiin liittyviä ilmiöitä. <br>
<br>
Kirja on kirjoitettu kaikille maahanmuutosta ja pakolaisuudesta kiinnostuneille. Kirja sopii myös kurssikirjaksi yliopistoihin ja sosiaalialan oppilaitoksiin.
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Erotuomarin päätöksenteko</b><br>
Hanna Willman-Iivarinen<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Mitä on erotuomarin intuitiivinen päätöksenteko? <br>
<br>
Erotuomarin pitää keskittyä herkeämättä ja tehdä päätöksiä samalla kun hän on itse osa pelitapahtumaa. Erotuomari luistelee, sijoittuu, katsoo, väistelee, hengästyy, päättelee ja tuomitsee. Päätöksiä pitää tehdä koko ajan, eikä ajatukset saa harhailla. Harva
päätöksentekotilanne on yhtä haastava, sillä tuomarin lisäksi myös kaikki pelaajat ja kiekko ovat jatkuvassa liikkeessä.
<br>
<br>
Miten päätös syntyy tilanteessa, jossa aikaa ajatteluun ei ole? Kirja tarkastelee urheilutuomarien päätöksenteon psykologiaa. Teemoiksi nousevat intuitio, ajattelun harhapolut, stressi, tuomaroinnin ja oikeudenmukaisuuden filosofia ja näkemisen psykologia.
Kirjoittajan omien kokemuksien ja hauskojen tarinoiden kautta selviää myös, miltä tuomaroinnin ja päätöksenteon haasteet tuntuvat aloittelevan erotuomarin näkökulmasta.
<br>
<br>
YTT Hanna Willman-Iivarinen on tehnyt väitöskirjansa kuluttajan päätöksenteosta mediavalintojen parissa. Hän tuomaroi jääkiekko-otteluita.<br>
<span style="font-size:12.0pt;color:black"> <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12.0pt;color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12.0pt;color:black">HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale
Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12.0pt;color:black">Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle:<a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></a> josta
se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: <a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/.</span></a><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="color:black"> </span><span style="font-size:12.0pt;color:black"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-fareast-language:EN-US"><o:p> </o:p></span></p>
</div>
</body>
</html>