<html xmlns:v="urn:schemas-microsoft-com:vml" xmlns:o="urn:schemas-microsoft-com:office:office" xmlns:w="urn:schemas-microsoft-com:office:word" xmlns:m="http://schemas.microsoft.com/office/2004/12/omml" xmlns="http://www.w3.org/TR/REC-html40">
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8">
<meta name="Generator" content="Microsoft Word 15 (filtered medium)">
<style><!--
/* Font Definitions */
@font-face
{font-family:"Cambria Math";
panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4;}
@font-face
{font-family:Calibri;
panose-1:2 15 5 2 2 2 4 3 2 4;}
@font-face
{font-family:"Calibri Light";
panose-1:2 15 3 2 2 2 4 3 2 4;}
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{margin:0cm;
margin-bottom:.0001pt;
font-size:12.0pt;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
h1
{mso-style-priority:9;
mso-style-link:"Otsikko 1 Char";
margin-top:12.0pt;
margin-right:0cm;
margin-bottom:0cm;
margin-left:0cm;
margin-bottom:.0001pt;
line-height:115%;
page-break-after:avoid;
font-size:16.0pt;
font-family:"Calibri Light",sans-serif;
color:#2F5496;
mso-fareast-language:EN-US;
font-weight:normal;}
a:link, span.MsoHyperlink
{mso-style-priority:99;
color:#0563C1;
text-decoration:underline;}
a:visited, span.MsoHyperlinkFollowed
{mso-style-priority:99;
color:#954F72;
text-decoration:underline;}
span.Shkpostityyli17
{mso-style-type:personal-compose;
font-family:"Calibri",sans-serif;
color:windowtext;}
span.spelle
{mso-style-name:spelle;}
span.apple-converted-space
{mso-style-name:apple-converted-space;}
span.Otsikko1Char
{mso-style-name:"Otsikko 1 Char";
mso-style-priority:9;
mso-style-link:"Otsikko 1";
font-family:"Calibri Light",sans-serif;
color:#2F5496;}
.MsoChpDefault
{mso-style-type:export-only;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
@page WordSection1
{size:612.0pt 792.0pt;
margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.WordSection1
{page:WordSection1;}
--></style><!--[if gte mso 9]><xml>
<o:shapedefaults v:ext="edit" spidmax="1026" />
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 9]><xml>
<o:shapelayout v:ext="edit">
<o:idmap v:ext="edit" data="1" />
</o:shapelayout></xml><![endif]-->
</head>
<body lang="FI" link="#0563C1" vlink="#954F72">
<div class="WordSection1">
<p class="MsoNormal"><span style="color:black">Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen: <<span class="spelle"><a href="https://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko"><span style="color:#954F72">agricolan.arvostelut</span><span class="apple-converted-space"><span style="color:#954F72"> </span></span><span style="color:#954F72">at
gmail.com</span></a></span>> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;caret-color: rgb(0, 0, 0);word-spacing:0px">
<span style="color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<h1><span style="font-size:12.0pt;line-height:115%;color:black"> </span>Gaudeamuksen syksyn 2022 kirjoja<o:p></o:p></h1>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Tutankhamonin salaisuudet – Arkeologinen matka muinaiseen Egyptiin<br>
Minna Silver<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal">Tutankhamon on nykyään Egyptin tunnetuin faarao, koska hänen hautansa löydettiin lähes koskemattomana vuonna 1922. Löytö avasi oven ennestään tuntemattomaan maailmaan. Hauta ja sieltä löytynyt koskematon muumio ovat muinaisen tiedon aarteisto,
josta on ammennettu jo sadan vuoden ajan.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><em><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Tutankhamonin salaisuudet</span></em> astuu nuoren faaraon elämään ja aikaan arkeologin näkökulmasta. Haudasta löytyviä johtolankoja seuraten arkeologi ryhtyy salapoliisityöhön avatakseen
niin yksilön kuin hänen yhteiskuntansakin historiaa. Uudet tutkimusmenetelmät paljastavat yhä uutta tietoa muinaisten egyptiläisten elämästä, tavoista ja uskomuksista.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Teos johdattaa lukijaa kaivauksilta toisille, hiekan kovertamien palatsien raunioille ja kiehtovien esinelöytöjen äärelle. Millaisin menoin Tutankhamon saateltiin hautaan? Mitä löydöt kertovat Tutankhamonin hallituskaudesta?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kirja juhlistaa haudan löydöstä lähtenyttä satavuotista tutkimustaivalta. Se avaa myös suomalaisten ja muiden pohjoismaalaisten osuutta Tutankhamonin ja muinaisen Egyptin tutkimuksissa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b><o:p> </o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><b>Naisia valtaistuimella – Kuningattaria ja keisarinnoja uuden ajan alun Euroopassa<br>
Pekka Valtonen<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal">Naisia toimi 1400-luvulta 1700-luvulle hallitsijoina lähes kaikkialla Euroopassa. Naishallitsijoiden väylät valtaan olivat erilaisia: asemaan noustiin virallisen kruununperimyksen kautta, vallasta kamppailtiin kilpailevien kruununtavoittelijoiden
kanssa tai joskus valta piti vain kaapata. Päättäväiset monarkit siivosivat naisten vallan rajoittamista tavoitelleet tieltään.
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><br>
Naisia valtaistuimella lähtee yhdentoista suvereenin naishallitsijan mukaan aikamatkalle heidän hoveihinsa. Se seuraa hallinnon uudistamista, tieteiden ja taiteiden vaalimista, henkilökohtaisen elämän käänteitä ja joskus häikäilemätöntäkin valtapeliä. Valtaan
päästyään naishallitsijoiden oli usein kamppailtava sukupuoleensa liitettyjä ennakkoluuloja vastaan.
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><br>
Tapaamme muun muassa Englannin ”Verisen” Maria I Tudorin, joka vaali uskoa, sekä Espanjan Isabella Katolilaisen, joka rahoitti Kolumbuksen tutkimusmatkoja. Samalla selviää, millaista oli Maria Teresian poliittinen viisaus ja kuinka vain hallitsijan puolisoksi
matkannut saksalainen Sophie nousi Venäjän yksinvaltiaaksi, joka muistetaan Katariina Suurena.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Punapakolaiset – Suomalaisnaisten elämä ja kohtalo Neuvosto-Karjalassa<br>
Maria Lähteenmäki<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal">Suomen raskaan sisällissodan mainingeissa kaoottiselle Neuvosto-Venäjälle rynnisti satoja suomalaisia poliittisia siirtolaisia, punapakolaisia. Neuvostoliitto veti puoleensa myös 1930-luvun laman ja oikeistoradikalismin liikkeelle pakottamia
työläisiä sekä työttömyyttä pakenevia suomalaisia Amerikan-siirtolaisia. Uutta elämää tavoitelleiden naisten kohtalo tuossa massamuutossa on jäänyt historiankirjoissa vain sivumaininnoille.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><em><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Punapakolaiset</span></em> paljastaa, millaiseksi Neuvosto-Karjalaan asettuneiden suomalaisnaisten elämä muodostui. Teos kertoo ravisuttavasti siitä, kuinka unelmat särkyivät ja sokea usko
tulevaisuuteen muuttui painajaiseksi. Väkivalta ja kontrolli alkoivat hallita neuvostoyhteiskuntaa ja ulottuivat tavallisten perheiden intiimiinkin elämään.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Yksinvaltaisuuteen syöksyneessä valtiossa maahanmuuttajien korkeat ihanteet murskattiin, ja naisten arki sekä toimintamahdollisuudet ohjattiin palvelemaan totalitaristista järjestelmää. Suomen valtio tiesi neuvostosuomalaisten julmasta
kohtalosta, mutta miksi se ei tehnyt tilanteelle mitään?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Arkkitehtuurista<br>
Marcus Vitruvius Pollio<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal">Vitruviuksen <em><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Arkkitehtuurista</span></em> vie lukijan keskelle antiikin kulttuuria, uskomuksia ja maailmankuvaa. Se on arkkitehtuurin historian vaikutusvaltaisin teos ja ainoa meille säilynyt
laaja esitys antiikin ajan rakentamisesta ja arkkitehtuurista.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Vitruviukselle arkkitehtuurin keskeiset päämäärät ovat viehättävyys, kestävyys ja hyödyllisyys. Hyvä arkkitehtuuri pohjautuu symmetrisiin mittasuhteisiin, joiden tavoitteena on harmoninen kokonaisuus.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Vitruviuksen arkkitehtuurikäsitykseen kuuluu myös mekaanisten laitteiden suunnittelua, astronomiaa, maantiedettä, lääketiedettä, filosofiaa sekä historiaa ja musiikkia. Hänen mukaansa arkkitehdin tulee olla oppinut kaikilla aloilla, ja
laaja oppineisuus palvelee paitsi arkkitehtuuria myös ihmisenä kehittymistä ja hyvän elämän saavuttamista.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><em><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Arkkitehtuurista</span></em> käsittelee terveyden ja hyvinvoinnin merkitystä rakentamisessa sekä ihmisen ja ympäristön suhdetta hyvin ajankohtaisella tavalla. Suuri osa arkkitehtuurin ja
taidehistorian sanastoa ja käsitteistöä on peräisin Vitruviukselta – nykyarkkitehti puhuu yhä Vitruviuksen kieltä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Ihmisiä nautintojen ajassa – Kuinka käsitykset seksuaalisuudesta muuttuvat?<br>
Marika Haataja<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal">Mitä on seksuaalisuus? Onko nautinto tärkeää? Millaista seksuaalielämää on mahdollista haluta?
<br>
<br>
Seksuaalisuuteen liittyvät käsitykset muuttuvat jatkuvasti, ohjaavat ajatuksiamme ja saavat meidät toteuttamaan seksuaalisuutta tietyin tavoin. Nykyiset käsityksemme seksuaalisuudesta ovat monella tapaa yhtä hataralla pohjalla kuin esimerkiksi 1900-luvun alussa
laajasti hyväksytyt näkemykset, joiden mukaan naisten seksuaaliset halut ja tarpeet ovat olemattomia.
<br>
<br>
Ihmisiä nautintojen ajassa tarjoaa oivalluksia ja ravistelee harhoja seksuaalisuuden luonnollisuudesta. Tieto seksuaalisuudesta on aina yhteiskunnan ja kulttuurin - kulloistenkin ihanteiden, odotusten ja arvojen - määrittelemää ja rajaamaa. Tähän liittyykin
paradoksi: seksuaalisuutta koskeva tieto auttaa meitä ymmärtämään sitä paremmin, mutta toisaalta samanaikaisesti seksuaalisuus otetaan sanoilla haltuun. Voidaankin ajatella, että seksuaalinen vapautuminen on aina illuusio, joka perustuu sillä hetkellä olemassa
olevaan tietoon.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Lautapelien historia<br>
Ari Saastamoinen<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal">Jo muinaiset sumerilaiset… pelasivat lautapelejä! Siitä lähtien nappuloita onkin siirrelty pelilaudoilla kutakuinkin kaikissa inhimillisissä kulttuureissa. Tällä hetkellä uusia lautapelejä ilmestyy vuosittain lähes 3 500.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><em><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Lautapelien historia</span></em> etsii vastauksia siihen, minkälaisia lautapelejä on pelattu, ketkä niitä ovat pelanneet ja miksi niitä on pelattu – ja pelataan edelleen. Kirjassa seurataan
esimerkiksi kaikkien aikojen suosituimman lautapelin shakin polveilevia kehitysvaiheita sen levitessä Intiasta muualle maailmaan. Lisäksi paljastuu, missä ja milloin on eletty tammen, myllyn ja backgammonin kukoistuskautta ja millä tavoin lautapelejä on käytetty
diplomatian ja juonittelujen välineinä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Teos kertoo myös, minkälainen oli ensimmäinen puhtaasti sattuman varassa etenevä lautapeli
<em><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Gioco dell’Oca</span></em>, hanhipeli, ja tutustuttaa lukijan Afrikassa erityisen suosittuihin
<em><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">mancala</span></em>-peleihin. Entä miten päättyi Japanin ja Kiinan suurimpien go-mestarien välinen kamppailu, jota käytiin kuukausien ajan kireässä maailmanpoliittisessa tilanteessa 1930-luvulla?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Paras leikkini – Muumiohipasta vakoojaoraviin<br>
Marjatta Kalliala<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal">Mitä tekevät krokotiilisankarit? Kuinka kuumaa on lumipallosaunassa? Mitä tapahtuu, kun leikitään käsijalkahoosiannaa? Kun äiti kieltää koneella pelaamisen, lapset lähtevät ulos ja polkevat lumeen kodin, joka varustetaan lumilohkareläppärein.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><em><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Paras leikkini</span></em> pohjautuu satoihin erilaisia leikkejä kuvaaviin kertomuksiin, joita ovat kirjoittaneet leikkijät itse. Tarinat tavoittavat leikkien hauskuuden ja jännityksen
ainutlaatuisella tavalla. Lapsuuden paras leikki on voinut olla tuttu kisailu kavereiden kanssa tai jotain aivan itse keksittyä ja ainutlaatuista.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Teos laajentaa ja syventää käsitystä leikistä elämää kantavana voimana. Se avaa myös näkökulmia leikkien muutokseen ja pysyvyyteen. Tämä kysymys on ajankohtainen, kun lasten ajankäyttö on muuttumassa muun muassa digitalisaation ja lasten
luontosuhteen haurastumisen vuoksi. Lapsille merkitykselliset leikit auttavat näkemään, mitä ehkä olemme menettämässä, mitä on tullut tilalle ja mistä on hyvä pitää kiinni. Teos virittää myös lukijansa muistelemaan omia parhaita leikkejään.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Kestokamut järkieväiden jäljillä<br>
Maijaliisa Erkkola, Riikka Pajulahti & Tiina Konttila<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal">Kun bussi kaartaa Katajamäen tilan pihaan, ulos kirmaa iloinen joukko kesäleiriläisiä. Viikon aikana retkeillään, musisoidaan, ongitaan ja kokataan – ja tietysti herkutellaan. Mikään ei voita tuoreita mustikoita ja omin käsin letitettyä
pullaa!<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Mutta hetkinen… kuka kähvelsi ohrarieskat Kalevin repusta? Entä härkäpavut pellosta? Kesäleirin lapset alkavat jäljittää salaperäistä eväsvarasta, joka jätöksistä päätellen saattaa olla hirviömäisen suuri! Ja mahtaako tunkeilijan ruokavalio
olla kunnossa?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><em><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Kestokamut järkieväiden jäljillä</span></em> on hulvaton ruokaseikkailu, jossa tarjoillaan terveellistä, maistuvaa ja maapallolle suopeaa syötävää. Samalla tutustutaan siihen, mistä ruoka
tulee, miten sitä valmistetaan ja millaisia ominaisuuksia siinä piilee. Koko komeus on kuorrutettu huumorilla ja aimo annoksella ruokailoa! Kirja on suunnattu erityisesti lapsille 5-vuotiaista alkaen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Persianlahden pikkujättiläiset – Bahrain, Kuwait, Oman, Qatar ja Yhdistyneet Arabiemiirikunnat<br>
Marko Halonen & Mari Ahmajärvi<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal">Persianlahden rannoilla Saudi-Arabian, Irakin ja Iranin puristuksissa sijaitsee viisi pientä mutta taloudellisesti ja maailmanpoliittisesti merkittävää valtiota. Näissä maissa on noin 25 miljoonaa asukasta. Niiden hallussa on kuitenkin
jopa neljännes Persianlahden valtavista öljyvarannoista.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><em><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Persianlahden pikkujättiläiset</span></em> kokoaa tietoa alueen pitkästä historiasta ja omaperäisistä yhteiskunnista ensimmäistä kertaa suomeksi. Se selvittää, miksi mahtavien sivilisaatioiden
ja imperiumien katveesta syntyi niin monta pientä itsenäistä monarkiaa. Kehitys helmenkalastajien kylistä ja Britannian protektoraateista mielikuvituksellisten rakennushankkeiden turismikeitaiksi on ollut nopeaa. Voiko taloudellinen kukoistus jatkua fossiilisen
energiantuotannon päättymisen jälkeen? Uhkaavatko äärijärjestöt alueen haurasta poliittista tasapainoa? Lisääntyvätkö vaatimukset ihmisoikeuksien kunnioittamisesta?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kirjoittajat ovat asuneet ja työskennelleet Qatarin Dohassa ja kertovat myös tavallisesta arjesta sekä ympäröivästä luonnosta. Miten opettaa historiaa maassa, jossa historiateosten myyminen on kiellettyä?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b><o:p> </o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><b>Luvatun maan lumo – Israelin kristityt ystävät Suomessa<br>
Timo R. Stewart<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal">Kulkue marssi Eduskuntatalon editse laulaen: ”<em><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">hevenu šalom alekhem</span></em>, me teille rauhaa toivomme”. Mieltään osoittivat kristillisten järjestöjen jäsenet, jotka tukivat kiihkeästi
Israelia. He arvostelivat tiedotusvälineitä tavasta, jolla ne olivat kesällä 2010 uutisoineet maan armeijan iskusta Gazan merisaartoa uhmanneeseen alukseen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Israelin valtion tarina on kietoutunut käsityksiin Raamatusta, Raamatun maista, juutalaisuudesta ja Jumalan toiminnasta maailmassa.
<em><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Luvatun maan lumo</span></em> selittää, miksi monet suomalaiset kristityt ovat olleet niin kiinnostuneita heille vieraasta kansallisesta liikkeestä, sionismista, ja asettuneet puolustamaan Israelia.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Vuosikymmenten aikana sadattuhannet suomalaiset ovat matkanneet Pyhään maahan. Innostukseen sekoittuu yhteenkuuluvuuden tunne: suomalaiset ja israelilaiset on nähty Jumalalle uskollisina kansoina, joiden karu kotimaa on saatu kovalla työllä
kukkimaan itäisten, jumalattomien vihollisten alituisesta uhasta huolimatta. Osalle Israelin valtio näyttäytyy todisteena Raamatun ennustusten luotettavuudesta. Israelin kohdalla uskonnollisesta on tullut hyvin poliittista.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Onnellinen turvallisuus – Turvallista arkea etsimässä<br>
Ilona Suojanen<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal">Turvallisuutta tarkastellaan useimmiten uhkien ja pelkojen puuttumisen kautta. Mutta kun tunnemme olomme turvalliseksi, kyse on muustakin kuin siitä, että emme pelkää. Mistä turvallisuuden tunne syntyy? Miten turvallisuus ja onnellisuus
kietoutuvat toisiinsa?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><em><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Onnellinen turvallisuus</span></em> kutsuu katsomaan turvallisuutta uudesta näkökulmasta. Turvallisuus on myös elämisen helppoutta, tuttuuden tunnetta, onnea ja iloa. Siihen vaikuttavat
vahvasti niin paikka, muut ihmiset kuin elämänkokemuksemmekin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tutkimustietoa ja ihmisten omakohtaisia kokemuksia yhdistelevä teos kuljettaa lukijaa Suomessa ja maailmalla, julkisessa ja yksityisessä tilassa, kaupungissa ja luonnon helmassa. Matkan varrella hahmottuu, mistä turvallinen arki koostuu,
miten turvallisuuden tunnetta voitaisiin lisätä ja miksi se on elämässämme niin tärkeää. Rinnalla kulkee Ilona Suojasen oma tarina korona- ajalta: mikä tuo turvaa, kun on muutettava maasta toiseen ja etsittävä uutta työtä tilanteessa, jossa koko maailma menee
kiinni?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Kestävyyden avaimet – Kestävyystieteen keinoin ihmisen ja luonnon yhteiseloon<br>
Tarja Halonen, Kaisa Korhonen-Kurki, Jari Niemelä & Janna Pietikäinen (toim.)<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal">Maapallon ekologiset rajat ovat koetuksella ihmisen toiminnan vuoksi. Ilmaston ja ympäristön nopeat muutokset poikivat viheliäisiä ongelmia, jotka kietoutuvat yhteen monimutkaiseksi vyyhdeksi. Ihmisen ja luonnon yhteiseloon pureutuva kestävyystiede
on tiedemaailman vastaus siihen, miten näitä ongelmia voitaisiin lähteä ratkomaan.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><em><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Kestävyyden avaimet</span></em> on ensimmäinen suomenkielinen yleisesitys kestävyystieteestä ja sen taustalla olevasta ajattelusta. Teos esittelee kattavasti kestävyystieteen käsitteitä
ja teorioita sekä keinoja, joiden avulla yhteiskunnan kestävyysmurros voisi toteutua. Samalla pohditaan, miten arjen toiminta, oppiminen, kulttuuriperintö ja taide edistävät kestävää elämäntapaa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ajankohtainen tietopaketti niin kansalaisille kuin päättäjille soveltuu myös oppikirjaksi yliopistoihin ja korkeakouluihin. Tutkimustiedon ohella mukana on puheenvuoroja esimerkiksi julkisen sektorin, liike-elämän ja järjestökentän toimijoilta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Kartellien maa – Yritysten yhteistyö teollisessa Suomessa<br>
Mika Kallioinen<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal">Suomi on maailman vähiten korruptoitunut maa – jota on kutsuttu myös kartellien luvatuksi maaksi. Huonosta maineestaan huolimatta kilpailua rajoittaneet kartellit ovat olleet kiinteä osa Suomen taloutta ja kulkeneet käsi kädessä teollisen
kehityksen kanssa. Yritysten näkökulmasta keskinäinen kilpailu on usein haitallista, ja myös valtio pitkään kannusti yrityksiä yhteistyöhön tai jopa edellytti sitä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><em><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Kartellien maa</span></em> kuvaa Suomen liike-elämän kartellisoitumista kartellien syntyvaiheista 1800-luvun jälkipuolelta niiden kieltämiseen 1990-luvun alussa. Ensimmäiset kartellit muodostettiin
vientiteollisuudessa, mutta sittemmin niitä ilmaantui myös kotimarkkinoille. Ajan saatossa koordinoituja kilpailunrajoituksia esiintyi kymmenillä aloilla elintarvikkeista tekstiileihin ja kaapeleista kauneustuotteisiin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kartellit kiellettiin laissa vuonna 1993, mutta laittomia yritysyhteistyön muotoja paljastuu edelleen säännöllisin väliajoin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b><o:p> </o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><b>Vastakkainasettelujen aika – Poliittinen polarisaatio ja Suomi<br>
Arttu Saarinen<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal">Millä tavoin perussuomalaisten nousu ja identiteettipoliittiset kysymykset ovat synnyttäneet uusia jakolinjoja? Ruokkiiko sosiaalinen media polarisaatiota? Voiko polarisaatio olla demokratian näkökulmasta hyväkin asia, kunhan se on ideologista
eikä tunnepohjaista?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Julkisen keskustelun perusteella poliittiset vastakkainasettelut vaikuttaisivat jyrkkenevän myös Suomessa. Monet poliitikot ja yhteiskunnalliset vaikuttajat toistelevat ilmapiirin kiristymistä korostavaa viestiä, mutta onko ihmisten välisiä
kuiluja lisäävä, tunteisiin perustuva poliittinen polarisaatio todella voimistunut? Entä miten Suomi pärjää kansainvälisessä vertailussa?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><em><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Vastakkainasettelujen aika</span></em> oikoo yksinkertaistuksia ja selvittää terävästi, mistä poliittisessa polarisaatiossa on kyse ja miltä ilmiö näyttää Suomessa. Kattavaa yleiskuvaa
havainnollistavat poliitikkojen ja politiikan taustavaikuttajien haastattelut.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Ajatusten näyttämö – Julkisen keskustelun synty varhaismodernissa Euroopassa<br>
Kaarlo Havu & Johannes Huhtinen<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal">Kun Erasmus Rotterdamilainen ja Martti Luther kalistelivat sanan säilää kiistassaan vapaan tahdon merkityksestä sielun pelastukselle, vastakkain eivät olleet vain katolisen maailman tunnetuin humanisti ja katolisen kirkon suuri kriitikko.
Kyse oli myös kahden täysin erilaisen keskustelukulttuurin yhteentörmäyksestä: siinä missä Erasmus korosti sivistynyttä keskustelua, Luther hyödynsi kansanomaista, tunteisiin vetoavaa retoriikkaa.
<br>
<br>
Ajatusten näyttämö syventyy julkisen keskustelun syntyyn 1500-1700-lukujen Euroopassa. Kirjapainotaidon keksiminen mullisti sen, miten uskonnosta, politiikasta ja tieteestä puhuttiin. Painokulttuuri mahdollisti areenan valtahierarkioiden ulkopuolisille kirjoittajille,
toi ajatuksille uusia yleisöjä ja rikkoi sovinnaisen keskustelun konventioita. <br>
<br>
Teos avaa havainnollistavasti muun muassa kristikuntaa järkyttäneen vuoden 1527 Rooman ryöstön puintia julkisuudessa, 1600-luvun vallankumouksellisessa Englannissa käytyä debattia ja ponnisteluja sensuurin lakkauttamiseksi 1700-luvun Ruotsissa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Rikoksen ja rangaistuksen filosofia<br>
Esko Yli-Hemminki, Sakari Melander & Kimmo Nuotio (toim.)<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal">Rangaistaessa ihmistä häneltä riistetään yksilölle normaalisti kuuluvia oikeuksia ja hänelle aiheutetaan tarkoituksellisesti kärsimystä. Tarkoituksellinen kärsimyksen aiheuttaminen on lähtökohtaisesti moraalisesti väärin ja riitelee keskeisten
eettisten periaatteiden kanssa. Miten rangaistuksen tuottama kärsimys yksilölle oikeutetaan?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><em><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Rikoksen ja rangaistuksen filosofia</span></em> kuvaa rikosoikeuden ja filosofian yhtymäkohtia. Ikiaikaisten kysymysten lisäksi esiin nostetaan ajankohtaisia näkökulmia rankaisemiseen ja
rikosvastuuseen. Asettavatko neurotieteen ja käyttäytymistieteiden tulokset moraaliseen vastuullisuuteen liittyvät käytäntömme kyseenalaiseen valoon? Voisivatko robotit ja tekoäly olla rikosoikeudellisessa vastuussa?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Rikoslaki rangaistuksineen on merkittävä valtion vallankäytön väline, joka vaikuttaa jokaisen elämään. Sen perustavanlaatuiset oletukset tulee voida kyseenalaistaa ja tarpeen tullen määrittää uudelleen. Muuten on vaarana, että ajaudumme
yhteiskuntajärjestykseen, joka ei kohtele jäseniään tasavertaisesti.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Ihmisyyden ytimessä – Filosofisen humanismin idea<br>
Jarno Hietalahti<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-fareast-language:FI">Miksi ihmisyyden pohtiminen on äärimmäisen tärkeää aikana, jota leimaavat ilmastonmuutos, kulkutaudit ja autoritaarisuuden nousu niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa? Millaisia filosofisia haasteita
humanismille asettavat antihumanismi, posthumanismi, transhumanismi ja feministiset humanismin kriitikot?
<br>
<br>
Ihmisyyden ytimessä on filosofinen puolustus- ja ylistyspuhe humanismille. Se kuvaa, millaista on ihmismyönteinen, epäitsekäs ja elämää kunnioittava filosofinen asennoituminen, joka pohjautuu perusteltuun tietoteoreettis-metafyysis-eettiseen kantaan.
<br>
<br>
Ihmisyys on syvimmältä olemukseltaan paradoksi, ja humanismi on eettinen prosessi, joka kehittyy ihmisyyden mukana. Teos tarkastelee humanismia ja ihmisyyttä laajasti eri näkökulmista: esille tulevat niin huumorin yhteys humanismiin kuin vapauden, kauhun ja
kuoleman filosofia. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><b><span style="mso-fareast-language:FI">Hyvä, parempi, valmis – Opinnäyteopas ammattikorkeakouluille<br>
Juha T. Hakala<o:p></o:p></span></b></p>
<p class="MsoNormal">Hienoa! Olet opinnoissasi jo niin pitkällä, että on aika ryhtyä opinnäytetyön tekoon. Oli opinnäytteesi sitten tutkimus tai vaikkapa uudenlainen tuote, selviät urakasta kunnialla – varsinkin, jos luet tämän kirjan.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><em><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Hyvä, parempi, valmis a</span></em>ntaa selkeät ohjeet ammattikorkeakoulun opinnäytetyön tekoon alalle kuin alalle. Se kertoo opinnäytetyön luonteesta sekä hommaan tarvittavasta asenteesta
realistisesti ja käytännönläheisesti. Muhkeasta urakasta tulee hallittava, kun sen purkaa osiin ja huomaa tyypillisimmät kompastuskivet. Työn eri vaiheet esitellään seikkaperäisesti esimerkkien avulla. Lämpimällä huumorilla höystetty teos kannustaa lukijaa
kohti maalia: valmista, hyväksyttyä ja tekijäänsä hyödyttävää opinnäytetyötä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><em><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Hyvä, parempi, valmis</span></em> on tämän päivän vaatimuksia vastaavaksi uudistettu laitos teoksesta
<em><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Opinnäyteopas ammattikorkeakouluille</span></em> (2004). Se sopii opiskelijoiden lisäksi opinnäytetöiden ohjaajille sekä kaikille tutkimus- ja kehittämistyöstä kiinnostuneille.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Työnohjaus ja coaching – Tukea työssä onnistumiseen<br>
Päivi Kupias<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal">Työnohjauksessa asiakas tutkii omaa työtään koulutetun työnohjaajan avulla ja oppii samalla sekä työstään että itsestään. Työelämään sijoittuvassa coachingissa tavoitteena on, että asiakas oppii hyödyntämään ammatillista potentiaaliaan
täysipainoisesti. Käytännössä molempia tehdään paljolti samalla tavalla ja samanlaisen ohjausosaamisen varassa. Milloin siis työnohjaus sopii paremmin, ja milloin coachingista olisi enemmän hyötyä?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><em><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Työnohjaus ja coaching</span></em> pureutuu ohjausmuotojen eroihin ja yhtäläisyyksiin. Ohjauksen tilaajan lisäksi myös ohjaajan on hyvä olla kartalla eri ohjausmuotojen vahvuuksista. Mitä
useammanlaisia työvälineitä ohjaajalla on käytössään, sitä paremmin hän hahmottaa avun ja tuen tarvetta ja osaa auttaa sopivalla tavalla.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Teos kuvaa myös työnohjaajien ja coachien käsityksiä omasta työstään ohjaajana. Millaisista lähtökohdista käytännön työtä tehdään? Koetaanko toisen ohjausmuodon edustajat kumppaneiksi vai kilpailijoiksi? Voisivatko työnohjaajat ja coachit
oppia toisiltaan?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Ikääntyvät digiyhteiskunnassa – Elinikäisen oppimisen mahdollisuudet<br>
Kristiina Korjonen-Kuusipuro, Päivi Rasi-Heikkinen, Hanna Vuojärvi, Kaisa Pihlainen & Eija Kärnä (toim.)<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal">Digitalisaatio on tuonut koko maailman napin painalluksen päähän, mutta ilmiöllä on myös varjopuolia. Se voi vaarantaa ikäihmisten osallistumisen yhteiskunnan toimintoihin. Onkin tärkeää pohtia, miten ikäihmisten digitaitojen opettelua
ja ylläpitoa tuetaan heille sopivalla tavalla.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><em><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Ikääntyvät digiyhteiskunnassa</span></em> saa lukijan tarkastelemaan kriittisesti yhteiskunnan kiihtyvää digitalisoitumista ja sen vaikutusta ikäihmisten arkeen. Teos antaa äänen ikäihmisille
itselleen ja tarjoaa tietoa digitaalisten teknologioiden ja median roolista heidän elämässään. Samalla nostetaan esille ikääntyvien kokemuksia erilaisten teknologioiden käytöstä ja käytön opettelusta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ikääntyvillä on moninaisia taitoja ja voimavaroja, joiden käyttöä on syytä tukea ja tutkia. Näin suodaan myös ikääntyville mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen ja varmistetaan, että esimerkiksi sosiaaliset tukiverkostot pystyvät tukemaan
heitä digitaitojen omaksumisessa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b><o:p> </o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><b>Suomen kolmas tasavalta – Hallitsemistapa EU-aikakaudella<br>
Risto Heiskala, Jari Aro, Olli Herranen & Riku Viitamäki<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal">Kun maailmalla puhkeaa kriisi, Suomen pääministeri matkustaa Brysseliin. Huippukokousten ja muiden korkean tason tapaamisten saamasta näkyvyydestä huolimatta julkista keskustelua leimaa sitkeästi puutteellinen ymmärrys siitä, kuinka merkittävä
vaikutus Euroopan unionilla on Suomen sisä- ja ulkopolitiikkaan.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><em><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Suomen kolmas tasavalta</span></em> kertoo, millaiseksi Suomen hallitsemistapa muuttui maan liittyessä vuonna 1995 Euroopan unioniin. Laajan haastatteluaineiston perusteella teos piirtää
kokonaiskuvan suomalaista Eurooppa-politiikkaa muotoilevasta poliittis-hallinnollisesta eliitistä – sen jäsenten taustoista, näkemyksistä ja työskentelykulttuurista. Haastateltujen joukossa on muun muassa komissaareja ja muita EU:n huippuvirkailijoita, eurokansanedustajia,
kansliapäälliköitä sekä ministereitä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ilmastonmuutoksen, pandemioiden ja sotilaallisten konfliktien kaltaisten kohtalonkysymysten ratkaisemisessa Euroopan unioni on avainasemassa. Siksi on syytä tietää, ketkä Suomen asioita EU-elimissä ajavat – ja miten.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b><o:p> </o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><b>Sanat siltana menneeseen – Kielelliset lähestymistavat historiantutkimuksessa<br>
Pasi Ihalainen & Heli Valtonen (toim.)<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal">Menneisyyden kirjallisia lähteitä tulkitessaan historiantutkija on aina tekemisissä kielen kanssa. Sen avulla on voitu ilmaista ajatuksia, tuntemuksia ja asenteita, jotka muuten olisivat jääneet unholaan. Sanat eivät silti ole yksiselitteisiä.
Kuinka saadaan selville, mihin laajempaan keskusteluun lähdetekstien kirjoittajat ovat osallistuneet?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><em><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Sanat siltana menneeseen</span></em> tarjoaa havainnollisen johdatuksen historiantutkimuksen kielellisiin menetelmiin, kuten diskurssianalyysiin, käsitehistoriaan ja kontekstoivaan aatehistoriaan.
Esimerkkeinä avataan muun muassa nuijasodasta esitettyjen tulkintojen kertomuksellisuutta, virallisiin teksteihin sisältyvää saamelaisten rodullistamista ja aikalaisten tarkoitushakuista historiapolitiikkaa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Digitalisaationkin myötä kielellisistä menetelmistä on muodostunut erittäin tärkeä osa historiantutkimusta. Teoksen konkreettinen esitystapa palvelee kaikkia historian parissa työskenteleviä perustutkinto-opiskelijoista ammatti- ja harrastajatutkijoihin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b><o:p> </o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><b>Projektioppiminen luonnontieteissä<br>
Kalle Juuti, Jari Lavonen & Katariina Salmela-Aro (toim.)<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal">Motivaatio ja sen kehittyminen ovat oppimisen kannalta tärkeitä. Maailman muuttuessa nopeasti tarvitaan yhä syvempää ja monipuolisempaa ymmärrystä maapallon ilmiöistä, lainalaisuuksista ja niitä kuvaavista malleista. Millä tavalla opiskelijat
saataisiin innostumaan luonnontieteiden oppimisesta?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><em><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Projektioppiminen luonnontieteissä</span></em> esittelee opetukseen soveltuvan projektioppimisen mallin, joka ottaa huomioon oppimiseen ja motivaatioon liittyvää kasvatuspsykologista tutkimustietoa.
Projektioppiminen on konkreettinen keino, jonka avulla voidaan uudistaa luonnontieteiden opetusta. Opiskelijoiden innostus opiskella ja hyvinvointi lisääntyvät, kun heidät ohjataan laatimaan tuotoksia, jotka perustuvat yhdessä esitettyihin kysymyksiin, kerättyyn
aineistoon, tulosten analysointiin ja selitysmallien luomiseen sekä tiedon jakamiseen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Teos tarjoaa ideoita oppituntien ja laajojen monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnitteluun ja oppimisen arviointiin. Se on tarkoitettu kaikille opetuksen uudistamisesta kiinnostuneille tutkijoille ja opettajille sekä erityisesti luonnontieteiden
opettajaksi opiskeleville.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b><o:p> </o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><b>Pedagogiikasta<br>
Immanuel Kant, Markus Nikkarla</b><br>
<br>
Filosofi Immanuel Kant (1724-1824) tunnetaan etenkin kolmesta Kritiikki-teoksestaan. Vähemmän tunnettua on, että hän pohti perusteellisesti myös kasvatuksen ja pedagogiikan kysymyksiä. Kant piti kasvatusta merkittävämpänä ja vaikeimpana haasteena, joka ihmiselle
voidaan antaa. <br>
<br>
Kantin mukaan ihmisen on kehitettävä itseään, jotta hän kykenisi ottamaan paremmin huomioon muiden ihmisten päämäärät. Ihmisyksilö ei voi kuitenkaan onnistua tässä yksin, vaan moraalinen edistyminen on yhteisön yhteinen ja sukupolvet ylittävä tehtävä.
<br>
<br>
Pedagogiikasta-teoksessaan Kant käsittelee pedagogisen ajattelun keskeisiä kysymyksiä ja kasvatusteoreettisia ongelmia, joihin myöhemmässä kasvatusfilosofiassa on toistuvasti palattu. Nykyisessä oppimisteoreettisessa keskustelussa keskeinen oppimisen itseohjautuvuuden
ja ulkoisen ohjausvaikutuksen välinen suhde on teoksessa vahvasti esillä. <br>
<br>
Teos perustuu Kantin yliopistossa pitämiin pedagogiikan luentoihin. Se tarjoaa merkittävän, aiempaa klassikkokirjallisuutta täydentävän lisän kasvatusalan käytäntöön ja tutkimukseen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Ukrainan historia<br>
Johannes Remy<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal">Ukraina on suuri eurooppalainen valtio, jonka kulttuurissa on aineksia sekä lännestä että idästä. Mistä ukrainalainen identiteetti muodostuu? Milloin Ukrainan kansa ja valtio ovat syntyneet?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ukrainan laajat arot ovat historian saatossa olleet vuoroin temmellyskenttänä mongoleille, tataareille ja kasakoille, vuoroin kiistakapulana järjestäytyneille valtioille, kuten Kiovan Rusille, Puolalle, Venäjälle ja Itävallalle. Vuosisatojen
kuluessa tästä kansojen kohtaamispaikasta on muodostunut koti ukrainalaisille ja heidän monenlaisille kansallisille asenteilleen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><em><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Ukrainan historia</span></em> on helposti lähestyttävä perusteos kaikille, jotka haluavat ymmärtää maata ja sen nykyisiä tapahtumia.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Teos on uusi nidottu versio alun perin vuonna 2015 ilmestyneestä kirjasta. Sen loppuun on lisätty katsaus Ukrainan tilanteesta vuodesta 2015 Venäjän täysimittaiseen hyökkäykseen helmikuussa 2022.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="color:black"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="caret-color: rgb(0, 0, 0);font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
<span style="color:black"> <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="caret-color: rgb(0, 0, 0);font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
<span style="color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;caret-color: rgb(0, 0, 0);word-spacing:0px">
<span style="color:black">HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta
sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;caret-color: rgb(0, 0, 0);word-spacing:0px">
<span style="color:black">Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan<span class="apple-converted-space"> </span><span class="spelle">sivulle:<a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></a></span><span class="apple-converted-space"> </span>josta
se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle:<span class="apple-converted-space"> </span><a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/.</span></a><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="caret-color: rgb(0, 0, 0);font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
<span style="color:black"> <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
</div>
</body>
</html>