<html xmlns:v="urn:schemas-microsoft-com:vml" xmlns:o="urn:schemas-microsoft-com:office:office" xmlns:w="urn:schemas-microsoft-com:office:word" xmlns:m="http://schemas.microsoft.com/office/2004/12/omml" xmlns="http://www.w3.org/TR/REC-html40">
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8">
<meta name="Generator" content="Microsoft Word 15 (filtered medium)">
<style><!--
/* Font Definitions */
@font-face
{font-family:"Cambria Math";
panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4;}
@font-face
{font-family:Calibri;
panose-1:2 15 5 2 2 2 4 3 2 4;}
@font-face
{font-family:"Calibri Light";
panose-1:2 15 3 2 2 2 4 3 2 4;}
@font-face
{font-family:ScalaPro-Ita;
panose-1:2 11 6 4 2 2 2 2 2 4;}
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{margin-top:0cm;
margin-right:0cm;
margin-bottom:10.0pt;
margin-left:0cm;
line-height:115%;
font-size:11.0pt;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
h1
{mso-style-priority:9;
mso-style-link:"Otsikko 1 Char";
margin-top:12.0pt;
margin-right:0cm;
margin-bottom:0cm;
margin-left:0cm;
margin-bottom:.0001pt;
line-height:115%;
page-break-after:avoid;
font-size:16.0pt;
font-family:"Calibri Light",sans-serif;
color:#2F5496;
mso-fareast-language:EN-US;
font-weight:normal;}
a:link, span.MsoHyperlink
{mso-style-priority:99;
color:#0563C1;
text-decoration:underline;}
a:visited, span.MsoHyperlinkFollowed
{mso-style-priority:99;
color:#954F72;
text-decoration:underline;}
span.Shkpostityyli17
{mso-style-type:personal-compose;
font-family:"Calibri",sans-serif;
color:windowtext;}
span.Otsikko1Char
{mso-style-name:"Otsikko 1 Char";
mso-style-priority:9;
mso-style-link:"Otsikko 1";
font-family:"Calibri Light",sans-serif;
color:#2F5496;}
span.spelle
{mso-style-name:spelle;}
span.apple-converted-space
{mso-style-name:apple-converted-space;}
.MsoChpDefault
{mso-style-type:export-only;
mso-fareast-language:EN-US;}
@page WordSection1
{size:612.0pt 792.0pt;
margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.WordSection1
{page:WordSection1;}
--></style><!--[if gte mso 9]><xml>
<o:shapedefaults v:ext="edit" spidmax="1026" />
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 9]><xml>
<o:shapelayout v:ext="edit">
<o:idmap v:ext="edit" data="1" />
</o:shapelayout></xml><![endif]-->
</head>
<body lang="FI" link="#0563C1" vlink="#954F72">
<div class="WordSection1">
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12.0pt;line-height:115%;color:black">Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen:
<</span><span class="spelle"><span lang="EN-US" style="font-size:12.0pt;line-height:115%;color:black"><a href="https://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko"><span lang="FI" style="color:#954F72">agricolan.arvostelut</span><span class="apple-converted-space"><span lang="FI" style="color:#954F72"> </span></span><span lang="FI" style="color:#954F72">at
gmail.com</span></a></span></span><span style="font-size:12.0pt;line-height:115%;color:black">> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti
miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;caret-color: rgb(0, 0, 0);word-spacing:0px">
<span style="font-size:12.0pt;line-height:115%;color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<h1>Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjoja<o:p></o:p></h1>
<p class="MsoNormal">Yli-Iin kylä Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsee kahden joen risteyskohdassa. Pohjoisessa virtaa vapaa Siuruanjoki, etelässä monesta kohtaa padottu Iijoki, Yöjoen valojen päähenkilö.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Monikerroksellinen valokuva- ja haastatteluteos tarkastelee ihmisen yhteyttä asuinympäristöön ja maisemaan - padottuun jokeen ja ympäröivään luontoon. Suuren joen vaikutuspiirissä asuvat ihmiset kertovat oman asuinympäristönsä ja sen muuttumisen
merkityksestä sekä suhteestaan jokivarren luontoon. Teos on kunnianosoitus unohdetun pohjoissuomalaisen kylän entisille ja nykyisille asukkaille sekä heidän kollektiivista sielunmaisemaansa hallitsevalle joelle.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Alikartanon Nordenskiöldit<br>
Matti Blåfled<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height:normal">Kuusi sukupolvea Alikartanon Nordenskioldeja kertovat suomalaisten kartanoiden historiasta. Mantsalassa sijaitseva Alikartano oli tutkimusmatkailija Adolf Erik Nordenskiöldin (1832–1901) lapsuudenkoti ja suvun
asuinpaikka yli 200 vuoden ajan. Alikartanon mielenkiintoinen historia on samalla ikkuna suomalaisten kartanoiden harjoittamiin elinkeinoihin – maatalouden lisäksi kartanolla oli oma saha ja kalkkilouhos.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Työn historia – Mihin käytämme aikamme?<br>
James Suzman<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal">Työ määrittelee, keitä olemme. Se ratkaisee statuksemme ja sanelee miten, missä ja kenen kanssa vietämme eniten aikaa. Se vaikuttaa itsetuntoomme ja muokkaa arvojamme. Mutta nain ei ole aina ollut: lajimme historiasta 95 prosenttia oli
aikaa, jolloin työn merkitys oli täysin erilainen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kuinka työstä sitten tuli keskeisin yhteiskuntiamme järjestävä kriteeri? Miten se muutti kehoamme, ympäristöämme, aikakäsitystämme ja suhtautumistamme tasa-arvoon? Ja miksi me nykyisenä aineellisen yltäkylläisyyden aikana teemme enemmän
työtä kuin koskaan?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kansainvälisessä bestsellerissään James Suzman etsii näihin kysymyksiin vastauksia kartoittamalla työn historiaa. Suzman haastaa monet perusoletuksemme siitä, keitä me olemme. Hän ammentaa oivalluksia antropologiasta, arkeologiasta, evoluutiobiologiasta,
eläintieteestä, fysiikasta ja taloustieteestä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Volter Kilpi – Elämänkerta.<br>
Laura Kokko<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal">Odotettu elämänkerta kirjallisuutemme klassikosta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Volter Kilpi tunnetaan yhdestä kaikkien aikojen ylistetyimmistä suomalaisista romaaneista,
<i><span style="font-family:"ScalaPro-Ita",serif">Alastalon salista</span></i>. Millainen oli Suomen Marcel Proustiksikin tituleerattu kirjailija? Laura Kokon kirjoittama elämäkerta kuvaa, millaisen elämän eli varhain modernistiseksi uudistajaksi ja sittemmin
kotiseutunsa Kustavin saaristoyhteisön armoitetuksi kuvaajaksi päätynyt kirjailija.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kilpi seurasi aikaansa aktiivisesti ja eli kokemusrikkaan elämän, vaikka karttoikin boheemielämän ailahtelevaisuutta. Onneton rakkaus muovasi esikoisteosta ja kuohuva vuosisadanvaihde uusine taidevirtauksineen johti myös politiikan ja yhteiskunnallisten
asioiden pariin. Kilven nuoruus kietoutui Suomen historiallisiin kohtalon hetkiin ja henkilökohtaisiin huoliin sekaantui aina huoli kansakunnan ja maailman tilasta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Sydänsurujen historia<br>
Henna Karppinen-Kummunmäki<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal">Onnettomasta rakkaudesta on kirjoitettu historian alusta saakka. Ihmiset ovat kautta aikojen pohtineet rakkauden olemusta, myös sen kääntöpuolta. Huumaavan onnentunteen ja suuren epätoivon välinen raja on joskus hiuksenhieno.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><i><span style="font-family:"ScalaPro-Ita",serif">Sydänsurujen historia
</span></i>luo tuokiokuvia kadotettuun rakkauteen antiikista nykypäivään. Miten ihmiset ennen meitä ovat kaivaneet rakkautta? Kuinka rakkauden takia on surtu ja kärsitty? Teemat ovat ikuisia. Meistä jokainen on särkenyt sydämensä joskus.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Keski-ikä – Kulttuurihistoria<br>
Marjo Kaartinen & Hannu Salmi (toim.)<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal">Keski-ikä on olematon mutta olemassa, painava mutta epämääräinen. Keski-ikä on kehollista: ruumiin alkavaa rapistumista, kaksoisleukoja ja kuumia aaltoja. Se on nostalgiaa: kaipuuta takaisin nuoruuteen ja kadotettuun. Keski-ikään liittyy
myös kokemus vedenjakajalla olemisesta. Elämäntaivalta on jo muutama vuosikymmen takana, ja sen pohjalta kasvaa tietoisuus siitä, että elämällä voisi olla myös toinen suunta. Syntyy kriisi. Auttaako siihen moottoripyörä?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ihminen liukuu nuoruuden päivistään kohti keski-ikää vääjäämättä, vaikka usein vastusteleekin. Määrittääkö keski-ikä ihmistä vai ihminen keski-ikää? Onko keski-ikäisyys aina ollut yhtä merkityksellistä kuin nykyisin?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Sorretut sanat – Vainottujen neuvostokirjailijoiden jäljillä<br>
Ville Ropponen & Ville-Juhani Sutinen<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal">Sananvapaus kaventuu Venäjällä ja menneisyyden kipukohdista vaietaan taas. Tekeekö Neuvostoliiton tapainen sensuuri paluuta? Tulemmeko pian näkemään jopa uusia kirjailijavainoja?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><i><span style="font-family:"ScalaPro-Ita",serif">Sorretut sanat
</span></i>kertoo neuvostokirjallisuudesta ja kirjailijoiden kohtaloista lokakuun vallankumouksesta imperiumin romahtamiseen. Neuvostoliitossa kirjailijat olivat vallanpitäjien armoilla, sopeutumisen, vastahangan ja vainojen vyöhykkeillä. Eilen valtiolta huvilan
palkkiokseen saanut kirjailija saattoi huomenna istua vankileirin piikkilangan takana.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Miten Neuvostoliitossa sai tai ei saanut kirjoittaa eri aikoina? Kumpi oli kirjailijoilla voimakkaampaa, itseilmaisun tarve vai itsesuojeluvaisto? Oliko konformistinen taide aina kehnoa ja vastarinnan taide aina hyvää? Entä miten neuvostokirjallisuus
on kestänyt aikaa, ja miten sitä tulkitaan tänä päivänä? Palkitut kirjailijat Ville Ropponen ja Ville-Juhani Sutinen etsivät uusia näkökulmia Neuvostoliiton kirjalliseen elämään – ja kuolemaan.<br>
<br>
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Huuhaa-Suomen historia<br>
Vesa Sisättö<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal">Suomen historia on täynnä outoja tapauksia Pudasjärven ufoista ja kummituslentokoneista Vaasan salakäytäviin ja radion telepatiakokeisiin.
<i><span style="font-family:"ScalaPro-Ita",serif">Huuhaa-Suomen historia </span></i>kertoo naista yliluonnollisina pidetyistä tapauksista, alkaen 1300-luvun profeetallisista näyistä ja päätyen 2000-luvun viljaympyröihin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Vesa Sisatön kirja ei verhoa mysteerejä arvoituksellisuuden viittaan, vaan kertoo niistä historiallisina ja ihmisiä suuresti kiinnostaneina ilmiöinä. Villit tarinat Suomen muinaiskuninkaista, Aino Kassisen ennustuksista ja 1990-luvun saatananpalvontapaniikista
herättävät lukijan kysymään, miksi haluamme niin kovasti uskoa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Lunastamaton Viena – Suomalaiset siirtomaaherroina 1918–1920<br>
Pekka Nevalainen<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal">Suomen ensimmäinen heimosotaretki suuntautui Vienaan keväällä 1918. Kesästä 1919 kesään 1920 suurimmat osat Vienasta, itäisiä kuntia lukuun ottamatta, muodostivat Suomen epävirallisen siirtomaan. Taloudellisen hyötymisen lisäksi suomalaiset
suunnittelivat alueen monipuolista<br>
kehittämistä – rajantakaiset laulumaat piti nostaa kehitysmaasta modernille 1920-luvulle.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><i><span style="font-family:"ScalaPro-Ita",serif">Lunastamaton Viena
</span></i>on kokonaisselvitys tapahtumista Vienan Karjalassa vuosina 1918–1920. Teos tarjoaa uuden näkökulman irrendenta-aikaan ja Suomen idänpoliittisiin tavoitteisiin Vienassa. Postuumisti julkaistava teos jäi Pekka Nevalaisen viimeiseksi.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Karjala sydämessä – Elämänvoimaa itäisistä juurista<br>
Sirpa Pääkkönen<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal">Jatkosodan jälkeen yli 400 000 karjalaista menetti kotinsa, pakeni Karjalasta ja aloitti elämänsä tyhjästä uusilla kotipaikkakunnillaan. Matkatavaroita ei juuri ollut, mutta omat tavat ja kulttuuriperintö seurasivat mukana. Karjalaiset
kokoontuivat yhteen, lauloivat, tapasivat sukulaisiaan ja kutsuivat vieraita kylään. He näyttivät tunteensa ja heittäytyivät juttusille tuntemattomienkin kanssa.
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kirjassa kymmenen eri ikäistä karjalaistaustaista kertoo, mitä karjalaisuus merkitsee heille, kun sodan päättymisestä on kulunut pian kahdeksankymmentä vuotta. Karjala elää muistoissa ja mielikuvissa, jotka siirtyvät sukupolvelta toisella.
Evakoiden jälkipolvet näkevät merkityksellisenä sen, että he kuuluvat laajempaan kokonaisuuteen, sukupolvien ketjuun. Tarinoiden myötä avautuu ikkuna toisiin aikoihin ja omiin juuriin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Kansanuskon yöpuoli – Hiidet, manalaiset ja muut demonit<br>
Pasi Klemettinen<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><strong><span style="font-family:"Calibri",sans-serif;font-weight:normal">Millaisia olentoja ovat karu ja kiira? Onko Suomessa ollut jättiläisiä ja lohikäärmeitä? Kuinka horkasta pääsee eroon?</span></strong><br>
<br>
<em><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Kansanuskon yöpuoli </span></em>nostaa päivänvaloon suomalaisen perinteen ja kansanuskon pimentoon jääneet olennot, joita pidettiin pahoina, inhottavina tai kammottavina. Synkkään joukkoon lukeutuu niin demoneita
ja hirviöitä kuin eläimiä ja vainajia. Tavallisesti niitä tuli karttaa kuin ruttoa, mutta joskus pahalaisten apuun turvauduttiin.<br>
<br>
Perinteentutkija Pasi Klemettinen on selvittänyt, miten ja mistä hiidet, manalaiset ja muut myyttiset olennot ovat tulleet pohjoisen havumetsän kansan riesaksi. Kirja sisältää runsaasti vanhoja taikoja, loitsuja ja myyttejä Suomenlahden ulkosaaristosta Pohjoiselle
jäämerelle saakka.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b><o:p> </o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><b>Tolkien ja Kalevala<br>
Jyrki Korpua<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal">J. R. R. Tolkien on aikamme tunnetuin fantasiakirjailija, modernin fantasian isä ja yksi kaikkien aikojen menestyneimmistä kirjailijoista.
<i><span style="font-family:"ScalaPro-Ita",serif">Taru sormusten</span></i> <i><span style="font-family:"ScalaPro-Ita",serif">herrasta
</span></i>ja muut Tolkienin teokset tekivät mielikuvituksellisesta kirjallisuudesta yhden suosituimmista kirjallisuuden lajeista. Mistä Tolkien ammensi inspiraatiota? Miten suomen kieli ja Kalevala liittyvät Bilbon ja Frodon fantasiamaailmaan?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Fantasiakirjallisuuden kirjoittamisen lisäksi Tolkien oli myyttejä rakastava kielitieteilijä ja Oxfordin yliopiston professori. Hän oli haltioitunut Kalevalasta, opiskeli suomea ja hyödynsi kansalliseepoksemme tarinoita ja sanastoa omissa
kirjoituksissaan. <i><span style="font-family:"ScalaPro-Ita",serif">Tolkien ja Kalevala</span></i> tutkii Kalevalan vaikutusta Tolkienin tarinoiden ja maailman taustalla sekä kirjallisuushistoriallisesti inspiraationa ja vaikutteena että teosten elementteinä
ja tarinankerronnan välineenä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Symbolinen Helsinki – Opas pääkaupungin salaisuuksiin<br>
Liisa Väisänen<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal">Jos seinät osaisivat puhua, mitä ne kertoisivat? Helsinki ja sen rakennukset ovat täynnä viestejä – jos vain osaat kuunnella. Kaupunki on rakennettu ja kasvanut aikana, jolloin arkkitehtuurissa käytettiin erityisen paljon symboleita. Rakennukset
kertovat paitsi kaupungin menneisyydestä myös Suomen historiasta, Euroopan tyylihistoriasta sekä rakennusajankohdan hengestä, utopioista, peloista ja ajatuksista tulevasta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><i><span style="font-family:"ScalaPro-Ita",serif">Symbolien Helsinki
</span></i>on opas pääkaupungin salattuihin viesteihin ja symboleiden mysteereihin. Kirjan kymmenen kävelyreittiä karttoineen johdattavat Helsingin eri kaupunginosiin. Teos nostaa esiin rakennuksia, joissa on kiinnostava symbolinen sanoma. Mukana on lisäksi
symbolisanasto, jonka avulla voi tutustua muihinkin kaupunkeihin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Trauma ja luonto – eli kuinka selviytyä ekoahdistuksesta<br>
Harri Virtanen<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal">Terapeutti Harri Virtanen halusi selvittää, miksi hänen sukupolvensa mieluummin antaa planeetan tuhoutua kuin muuttaa ruokavaliotaan. Mitä on hyvä elämä ja miksi muutos tuntuu niin ahdistavalta? Luonnosta eriytyminen tarjoaa syitä, ekopsykologia
vastauksia.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Luontosuhteen katkeamisen seuraukset ovat psykologisesti hirvittävät: hyväksymme eläinten kärsimyksen ja luonnon tuhoamisen sekä eriarvoisuuden omassa yhteiskunnassamme ja globaalisti. Tämä kuitenkin vaikuttaa myös meihin, koska olemme
osa luontoa. Tuhoamme samalla sisäistä luontoamme, sairastumme henkisesti ja fyysisesti.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><i><span style="font-family:"ScalaPro-Ita",serif">Trauma ja luonto
</span></i>-kirjassaan Virtanen tutkii ekopsykologiaa ja sen antamia vastauksia. Muutokset, jotka näyttävät ensin mahdottomilta, vievät meitä kohti parempaa elämäntapaa ja planetaarista hyvinvointia.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Ei minusta tarvitse välittää – Tuhkimotarinoita naisten päihderiippuvuudesta<br>
Hannele Nykänen<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal">Kuinka päihderiippuvuuteen sairastutaan? Miten siitä toivutaan? Millaista tukea ihminen tarvitsee silloin, kun kaikki on romahtanut?<br>
<br>
Ei minusta tarvitse välittää kertoo, mitä päihderiippuvuudesta toipuminen tuo tullessaan. Kirjaan on haastateltu eri-ikäisiä naisia, joilla on takanaan vuosikymmeniä raitista elämää. Tarinat ovat yhtäältä rankkoja kuvauksia päihderiippuvuudesta, toisaalta valoisia
kertomuksia toipumisesta.<br>
<br>
Teos on samalla vahva kannanotto suomalaiseen päihdetyöhön. Se avaa AA:n toimintaa ja sitä, kuinka päihdetyötä voidaan tehdä sadan prosentin toipumistuloksella<span style="font-size:10.5pt;line-height:115%;font-family:"Arial",sans-serif;color:black;background:white">.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:10.5pt;line-height:115%;color:black;background:white"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><b><span style="font-size:10.5pt;line-height:115%;color:black;background:white">Bi- ja panseksuaalisuus<br>
Jenny Kangasvuo<o:p></o:p></span></b></p>
<p class="MsoNormal">Bi- ja panseksuaalisuuteen suhtaudutaan edelleen usein vähätellen: ne ovat yhtä aikaa näkymättömiä sekä ennakkoluulojen ja väärinkäsitysten varjostamia. Eivätkä syrjintä ja ennakkoluulot rajoitu ainoastaan valtakulttuuriin, vaan bi- ja
panseksuaalit kohtaavat kielteisiä asenteita myös sateenkaariyhteisön sisällä. Vastapainona näkymättömyydelle on kokemus vapaudesta rakastaa, solmia ihmissuhteita ja toteuttaa seksuaalisuuttaan omaehtoisesti.<br>
<br>
Jenny Kangasvuon tekemät haastattelut antavat äänen yksilöllisille kokemuksille, joissa on yllättävän paljon samaa sukupolvesta riippumatta. Kangasvuon omat kokemukset elämästä biseksuaalina taustoittavat ja värittävät teosta. Lisäksi hän on tutkinut, miten
bi- ja panseksuaalisuudesta on viimeisen 50 vuoden aikana kirjoitettu suomalaisessa lehdistössä. Teos myös kartoittaa suomalaisen bi- ja panseksuaalisuuden sekä ylipäätään suomalaisen seksuaalikulttuurin historiaa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Viikon eläimet – Tiedetoimittaja kertoo luonnon kummajaisista<br>
Niko Kettunen<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal">Mikä eläin järjesti maailman ensimmäisen ämpärijonon? <span style="background:white">
Olisiko Länsimetro valmistunut nopeammin, jos etana olisi kaivanut sen? Entä mitä yhteistä on karibianseepialla ja keskustapoliitikolla?</span><br>
<br>
Tiedetoimittaja Niko Kettusen oivaltavat eläinpakinat planeettamme pienistä ihmeistä ja erikoisuuksista esittelevät yli sata veikeää otusta maalta, mereltä ja ilmasta.
<span style="background:white">Kettusen ”Viikon eläin” -palsta Helsingin Sanomien Tiede-sivuilla on jo pitkään ilahduttanut lukijoita tasavallan presidenttiä myöten.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="background:white"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><b><span style="background:white">Talviretkeilijän opas<br>
Jouni Laaksonen<o:p></o:p></span></b></p>
<p class="MsoNormal"><strong><span style="font-family:"Calibri",sans-serif;font-weight:normal">Talvea on Suomessa noin puolet vuodesta, ja se on mahtavaa retkeilyaikaa!</span></strong><br>
<br>
Miten viihtyä talvisessa luonnossa ja tehdä se turvallisesti? Kuinka pukeutua niin, ettei tule hiki eikä vilu? Mitä on huomioitava ruoka- ja juomahuollossa, kun lämpötila on pakkasella?<br>
<br>
<em><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Talviretkeilijän opas</span></em> tarjoaa vuosikymmenien kokemukseen perustuvat vinkit helpoista päivä- ja perheretkistä vaativiin talvivaelluksiin. Näillä ohjeilla nuotio syttyy lumihangenkin keskellä ja telttailu
on turvallista myös silloin, kun mittari on miinuksella.<br>
<br>
”Hiihdimme Puuvrasjoen autiotuvalle tuulessa ja lumipyryssä. Mukava oli laittaa kamiinaan tuli! Illalla pilvet kaikkosivat ja revontulet nousivat kruunaamaan elämyksellisen päivän. Seuraava etappi valkoisten tunturien yli taittui sinitaivaan alla. Termisjärvellä
näimme ahman ja yhden elämäni upeimmista auringonnousuista”, Jouni muistelee yhtä viimetalvisista vaelluksistaan.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Äimän käkenä 2 – Äidinkielen puuhakirja aikuisille<br>
Suvi Kaipiainen & Annamari Saure<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><strong><span style="font-family:"Calibri",sans-serif;font-weight:normal">Äimän käki palaa uusien hassujen kielipulmien kanssa!</span></strong><br>
<br>
Oletko sivutoiminen kielipoliisi, joka kantaa henkistä punakynäänsä aina mukanaan? Tekeekö mielesi korjata kaikki kaupoissa näkemäsi kirjoitusvirheet? Vai tuntuvatko yhdyssanojen oikeinkirjoitus ja pilkkusäännöt korkeamman tason matematiikalta? <br>
<br>
<em><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Äimän käkenä 2</span></em> on iloinen ja humoristinen puuhakirja kaikille suomen kielestä kiinnostuneille.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Hyvä paikka – Aikakaaria Päijät-Hämeen historiaan<br>
Hannu Takala, Sini Ojala, Ilkka Kuhanen & Anu Lahtinen (toim.)<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><strong><span style="font-family:"Calibri",sans-serif;font-weight:normal">Miksi Lahti ja Päijät-Häme ovat ”Hyvä paikka asua, elää ja vierailla”? Millaista tavallinen arki on ollut eri aikakausina?</span></strong><br>
<br>
<em><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Hyvä paikka</span></em> kokoaa uusimman tutkimustiedon alueen geologiasta, luonnonoloista ja historiasta jääkaudelta nykypäivään saakka. Teos selvittää, mistä suunnista ensimmäiset asuttajat tulivat, miten
seutukuntaa asutettiin esihistoriallisena aikana ja kuinka asutus muokkautui historialliselle ajalle tultaessa. Samalla selviää, miten Lahden kylä syntyi, kasvoi ja muuttui kaupungiksi. Keskiössä on yksilön näkökulma ja tavallinen arki, jota ihmiset elivät
eri aikakausina.<br>
<br>
Teoksen artikkelit ovat osa Lahden historiallisen museon perusnäyttelyn taustatutkimusta.<br>
<br>
<em><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">"Ensimmäiset merkit asutuksesta ovat ajalta noin 11 000 vuotta sitten. Vesistöt tarjosivat kulkureittejä varhaisille asuttajille. Ensimmäiset asuinpaikat ovatkin Porvoonjoen varrella. Yksi varhaisista asuinpaikoista
on Päijät-Hämeessä Orimattilan Myllykoskella (noin 8830 eaa.)."<o:p></o:p></span></em></p>
<p class="MsoNormal"><em><span style="font-family:"Calibri",sans-serif"><o:p> </o:p></span></em></p>
<p class="MsoNormal"><em><b><span style="font-family:"Calibri",sans-serif;font-style:normal">Hojo hojo! – Näyttelijä Antti Kuoppala</span></b></em><b><br>
<em><span style="font-family:"Calibri",sans-serif;font-style:normal">Jari Kurkinen<o:p></o:p></span></em></b></p>
<p class="MsoNormal">Veteraaninäyttelijä Ahti Kuoppala (s. 1930) on ollut todellisella näköalapaikalla seuraamassa suomalaisen teatterin sekä TV- ja elokuva-alan kehittymistä vuosikymmenien ajan. Kuoppalan tavaramerkiksi muodostuivat niin sanotut maalaiskomediat,
joiden juurevina ja sympaattisina hahmoina useimmat katsojat hänet tunnistavat ja muistavat. Jari Kurkisen kirjoittama elämäkerta luotaa Kuoppalan elämää ja rooleja.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Sensuurista sananvapauteen – Yleisradio 1926–2022<br>
Martti Soramäki<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal">Yleisradio on koko historiansa ajan ollut erilaisen sääntelyn kohteena kuin lehdistö. Journalismin alueella sääntelyn erot ovat nykypäivänä lähes poistuneet, mutta julkisena palveluna Yleisradio ja yhtiön ohjelmapolitiikka on ollut aika
ajoin voimakkaankin kiistelyn kohteena. Yleisradiossa pitkän uran tehnyt Soramäki kuvaa yhtiön sääntelyn kehityksen sen perustamisesta nykypäivään.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Rytmioppia – Pop & Jazz Konservatorio 1972–2022<br>
Janne Mäkelä<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal">Rytmimusiikin opetus Suomessa alkoi vuonna 1972, kun Oulunkylän Pop/Jazz Musiikkiopisto perustetiin. Rytmioppia luotaa nykyisin Arabianrannassa sijaitsevan konservatorion keskeiset vaiheet ja sijoittaa ne osaksi musiikkia ja koulutusta
koskevaa laajempaa kehitystä Suomessa. Kirja pohjautuu laajaan tutkimus- ja haastatteluaineistoon.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Perkeleitä ja enkeleitä – Ahlqvistien maailmat<br>
Antti Pirinen<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal">Maria Augustina Ahlqvistin ja hänen neljän aviottoman poikansa elämät avaavat värikkään näkymän 1800-luvun Suomeen ja suomenkielisen sivistyksen syntyvaiheisiin. Sukutarina laajenee savolaispiikojen maailmasta yliopiston saleihin.
<br>
<br>
Veljeksistä vanhin, kielentutkija, professori ja runoilija August Ahlqvist eteni tieteen huipulle ja fennomanian johtoasemiin, mistä lopulta suistui valtataistelujen kolhimana. Augustin varjosta piirtyy esiin nuorempi veli Fredrik, kirjanpainaja, toimittaja
ja suomentaja, joka työskenteli ennen rappiolle ajautumistaan suomenkielisen kirjallisuuden hyväksi. Pikkuveljet Oskar ja Yrjö Kivinen taas suuntautuivat kasvavan teollisuuden palvelukseen.
<br>
<br>
Antti Pirinen kertoo sukunsa tarinan ja avaa ihanteiden taakse kätkeytyvää arkitodellisuutta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Paritupia ja puustelleja – Vantaan talonpoikainen rakennusperintö<br>
Amanda Eskola<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-fareast-language:FI">Talonpoikaista rakennusperintöä on pääkaupunkiseudulla jäljellä yllättävän paljon. Vantaa on vanha agraaripitäjä, ja monet sen keskiaikaisista kylistä ovat edelleen olemassa. Kylämaisemien lisäksi Vantaalla
on säilynyt noin kaksisataa vanhaa maatilan päärakennusta, joista tässä teoksessa esitellään kolmisenkymmentä.
<br>
<br>
Kirjan talot on rakennettu 1700-1900-luvuilla, ja ne ovat edelleen asuinkäytössä. Suurin osa tiloista on ollut satojen vuosien ajan samojen sukujen hallussa. Talonpoikaistalot ovat aikaisemmin jääneet näyttävien kartanoiden ja voimallisesti kasvavan kaupungin
varjoon. <br>
<br>
Arkkitehti Amanda Eskolan teos on kunnianpalautus talonpoikaiselle rakennusperinnölle ja suomalaiselle hirsitalolle. Kirjaa kuvittavat Taneli Eskolan tuoreet valokuvat Vantaan kulttuurimaisemasta ja maatiloilta.
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b><span style="font-size:14.0pt;line-height:115%">Sks:n tiedekirjat:<o:p></o:p></span></b></p>
<p class="MsoNormal"><b><span style="font-size:14.0pt;line-height:115%"><o:p> </o:p></span></b></p>
<p class="MsoNormal"><b>Muistitietotutkimuksen paikka – Teoriat, käytännöt ja muutos<br>
Ulla Savolainen & Riikka Taavetti (toim.)<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal">Muistitietotutkimuksen paikka - Teoriat, käytännöt ja muutos on kattava perusteos muistitietotutkimuksesta. Kirjan artikkelit pohjautuvat uusimpaan tutkimukseen ja niissä esitellään muistitietotutkimuksen historiaa ja nykypäivää- Artikkelien
kirjoittajat ovat muistitietotutkimuksen asiantuntijoita eri tieteenaloilta ja he lähestyvät teorioita, menetelmiä ja aineistoja monipuolisten, omiin tutkimuksiinsa pohjautuvien tapausesimerkkien kautta.
<br>
<br>
Teos toimii erinomaisesti yliopistotasoisena kurssikirjana muun muassa kulttuurien tutkimuksen ja historiantutkimuksen piirissä. Lisäksi teos toimii käsikirjana muistitietotutkimusta hyödyntäville tutkijoille ja opinnäytetöiden tekijöille.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Kalajoen kahakka – Viimeinen kansankapina 1953<br>
Juho Saari<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal">Kalajoen nuorisoseurantalolla tapahtui lokakuun 9. päivänä vuonna 1953 pidetyissä markkinatansseissa pieni kahakka, jossa poliisit ja noin tusina iltamiin osallistunutta paikallista miestä ottivat yhteen. Pimeässä perjantai-illassa noin
puoli yhdentoista aikaan tanssien vilvoittelutauolla alkaneen ja kymmenkunta minuuttia kestäneen tapahtuman kulusta on erilaisia versioita.
<br>
<br>
Lopputuloksena oli Suomen historian viimeinen kansankapina, johon kytkeytyi nopeasti monia muitakin tapahtumaketjuja. Oikeutta käytiin korkeimpaan oikeuteen saakka ja sen aikana kuulusteltiin noin sata ihmistä. Kaikkiaan tapahtumista tuomittiin kymmenkunta
miestä vankeuteen. <br>
<br>
Kalajoen kahakassa analysoidaan ja valikoivasti kuvaillaan kapinaan liittyvä tapahtumaketju, sen taustat ja seuraukset. Kirjan aineisto on kerätty paitsi oikeudenkäyntiasiakirjoista myös noin tusinasta muusta arkistosta, minkä ohella sitä on täydennetty lehdistöaineistolla
ja muistitiedolla. <br>
<br>
Tapahtumat asetetaan historialliseen kontekstiin kuvaamalla Kalajoen jännitteitä, jotka liittyvät kalastuskieltoon, uiton loppumiseen, köyhyyteen, alkoholiin sekä kuriin ja järjestykseen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Neuvostoliitto muistoissa ja mielikuvissa<br>
Anna Helle & Pia Koivunen (toim.)<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal">Mitä Neuvostoliitosta muistetaan ja miten se muistetaan? Miten Neuvostoliittoa on esitetty eri aikoina kulttuurin tuotteissa, kirjallisuudessa, museonäyttelyissä, taiteessa ja mediassa?
<br>
<br>
Neuvostoliitto muistoissa ja mielikuvissa esittelee Neuvostoliittoon ja neuvostoyhteiskuntaan liittyviä käsityksiä ja mielikuvia kulttuurisen muistin näkökulmasta. Kirjassa käsitellään niin "punakoneen" ylivoimaa jääkiekossa, neuvostojohtaja Gorbatsovin Suomen-vierailua,
venäjänkielistä dokumentaarista proosaa kuin virolaisten muistoja neuvostoajasta. Se avaa myös vähemmän tunnettuja aiheita, kuten inkerinsuomalaisiin ja juutalaisiin kohdistunutta vainoa.
<br>
<br>
Teos ei pyri kertomaan historiallista totuutta vaan tutkii Neuvostoliittoon liittyviä muistoja suomalaisista, venäläisistä ja virolaisista näkökulmista. Neuvostoliiton muistaminen ja sen perintö selittävät myös viime vuosien maailmanpoliittisia muutoksia ja
kehityskulkuja nyky-Venäjällä. <br>
<br>
Monitieteisen teoksen kirjoittajat ovat historian, kirjallisuuden, venäjän kielen ja kulttuurin sekä taiteen tutkijoita.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Arjen turvallisuus ja muuttoliikkeet<br>
Laura Assmuth, Ville-Samuli Haverinen, Eeva-Kaisa Prokkola, Pirjo Pöllänen, Anni Rannikko & Tiina Sotkasiira (toim.)<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal">Arjen turvallisuus ja muuttoliikkeet -kirjassa lähestytään turvallisuutta paikallisen ja ylirajaisen arjen näkökulmasta, eli analysoidaan, kuinka ympäröivät yhteiskunnat ja muuttoliikkeet tuottavat tai haurastuttavat muuttajien turvallisuuden
tunnetta ja kokemusta arjen turvallisuudesta. Arki on kirjassa sekä konteksti että analyyttinen käsite, jonka kautta turvallisuutta tarkastellaan.
<br>
<br>
Kirjan artikkelit valottavat turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten, kansalaisaktivistien, Suomen venäjänkielisten, rajaseudun asukkaiden, perhemuuttajien, maaseudulla asuvien maahanmuuttajien sekä turvapaikanhakijoiden vastaanottotyötä tekevien näkemyksiä ja
kokemuksia arjen turvallisuudesta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Uskonto, kieli ja yhteiskunta – Johdatus diskursiiviseen uskonnontutkimukseen<br>
Titus Hjelm (toim.)<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal">Diskursiivinen uskonnontutkimus on vähitellen vakiinnuttanut asemaansa uskonnontutkimuksen kentällä. Uskonto, kieli ja yhteiskunta on tuore johdatus suuntauksen perusteisiin ja käyttöön.
<br>
<br>
Teos avaa diskursiivisen uskonnontutkimuksen taustoja, käsitteitä ja lähestymistapoja teoreettisten katsausten ja empiiristen analyysilukujen myötä. Kirja tarjoaa esimerkkejä siitä, miten ja millaisia asioita uskontoihin liittyen voidaan diskursiivisesti tutkia.
Keskeisenä kysymyksenä on, miten uskonnosta puhuminen vaikuttaa uskontojen asemaan yhteiskunnassa.
<br>
<br>
Teos soveltuu korkeakoulujen opetuskäyttöön ja kaikille diskurssintutkimuksesta kiinnostuneille niin uskontotieteiden kuin esimerkiksi kielen, politiikan ja kulttuurien tutkimuksen aloilla. Kirjan kirjoittajat ovat diskursiivisen uskonnontutkimuksen asiantuntijoita
ja työskentelevät eri yliopistoissa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Toista ajatellen – Historiallisia ja kulttuurisia näkökulmia toiseuden kohtaamiseen<br>
Sari Kivistö & Sami Pihlstörm <o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal">Elämäämme määrittää suhteemme toisiin ihmisiin. Millainen voisi olla sivistynyt ja kunnioittava tapa kohdata toinen? Teos pohtii tärkeää teemaa kirjallisuudentutkimuksen, aatehistorian ja filosofian näkökulmia toisiinsa sulauttaen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Lannistumaton – Matti Kurikan haaveet ja haaksirikot kolmella mantereella<br>
Sami Sudenjoki, Kirsti Salmi-Nikander, Mikko-Olavi Seppälä, Päivi Salmesvuori, Anna Rajavuori, Mikko Pollari & Anne Heimo (toim.)
<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal">Toimittaja ja työväenaktivisti Matti Kurikka (1863-1915) oli yksi kohutuimmista julkisuuden henkilöistä keisariajan lopun Suomessa. Parhaiten hänet ehkä muistetaan Kanadaan perustetun Sointulan ihanneyhteisön johtajana.
<br>
<br>
Inkeriläislähtöinen Kurikka vaikutti Suomen ja Pohjois-Amerikan ohella myös Australiassa. Häntä on luonnehdittu seikkailijaksi, haihattelijaksi, aikansa startup-yrittäjäksi ja epäonnistujaksi kolmella mantereella. Vaikka Kurikka ajautui toistuvasti haaksirikkoihin
niin yhteiskunnallisessa toiminnassaan kuin yksityiselämässään, hän toteutti visioitaan lannistumatta ja löysi yhä uusia toimintakanavia.
<br>
<br>
Tämä elämäkerrallinen tutkimus tarkastelee Matti Kurikkaa kirjallisena vaikuttajana, poliitikkona ja utopioiden rakentajana, jonka välityksellä avautuu kiehtovia näkymiä 1800-luvun lopun ja 1900-luvun kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin murroksiin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Kieliä ja kohtaamisia Turun historiassa – Näkökulmia monikielisyyteen<br>
Leena Kolehmainen, Aino Liira & Kirsi-Maria Nummila (toim.)<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal">Kieliä ja kohtaamisia Turun historiassa johdattaa lukijan Suomen vanhimman kaupungin rikkaaseen kielelliseen historiaan keskiajalta 1900-luvulle asti. Turku on ollut koko historiansa ajan kansainvälinen, monikulttuurinen ja monikielinen
kaupunki. Teos piirtää kuvaa Turun kielellisestä maisemasta eri aikakausina ja osoittaa, kuinka kieli- ja kulttuurirajojen ylittäminen on ollut kautta aikojen kiinteä osa kaupunkiyhteisössä toimimista.
<br>
<br>
Teos lähestyy monikielisyyttä kielitieteen, historian, arkeologian, kirjallisuustieteen ja kulttuuriperinnön tutkimuksen näkökulmista. Erilaisin metodein ja erilaisten kirjallisten aineistojen, esineistön, arkeologisten löytöjen, murrenauhoitteiden ja muistitietoaineiston
avulla se havainnollistaa, kuinka eri kielet usein kytkeytyvät tiettyihin tilanteisiin ja käyttötarkoituksiin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Suomen kielen hallinta ja sen kehitys – Peruskoululaiset ja nuoret aikuiset<br>
Anneli Pajunen & Mari Honko (toim.)<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal">Suomen kielen hallinta ja sen kehitys tarkastelee suomalaisten peruskoululaisten kielenhallintaa eli intuitiivista tietoa esimerkiksi sanojen ja rakenteiden kielenmukaisuudesta. Teoksessa selvitetään, millä tasolla eri ikäisten peruskoululaisten
kielenhallinta on, millä tavoin se vaihtelee ikäkausitasolla ja sukupuolittain sekä miten se muuttuu ikäryhmästä toiseen. Mitä erot tyttöjen ja poikien kielellisessä osaamisessa kertovat toisaalta heidän kehityksestään, toisaalta siitä, miten heidän osaamistaan
mitataan? <br>
<br>
Tutkimuksen laaja empiirinen aineisto mahdollistaa ensimmäistä kertaa eri ikäryhmien kattavan vertailun. Aineiston avulla voidaan määritellä ikäryhmittäisen osaamisen odotuksenmukainen taso ja poikkeamat siitä. Tästä on hyötyä niin opetuksessa kuin opetuksen
suunnittelussa, sillä riittävä sanasto ja kielitieto ovat hyvän luku- ja kirjoitustaidon edellytys.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Kieli ja eläin – Vuorovaikutusta ja kielioppia monilajisissa yhteisöissä<br>
Rea Peltola, Anni Jääskeläinen & Katariina Harjunpää (toim.)<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal">Kieli ja eläin - Vuorovaikutusta ja kielioppia monilajisissa yhteisöissä kuvaa ihmiskieltä osana ihmisen ja muiden eläinlajien välisiä suhteita. Miten me puhumme eläimille ja eläimistä? Miten kielenkäyttö synnyttää ja muovaa suhdettamme
muihin lajeihin, ja miten muiden lajien läsnäolo näkyy kielessä? <br>
<br>
Teoksen tutkimuksissa kuvataan niitä moninaisia tapoja, joilla ihmiset muotoilevat muunlajisia koskevia käytäntöjään, käsityksiään ja suhteitaan kielessä ja kielen avulla. Tutkimuksissa tarkastellaan ihmisten ja eläinten kohtaamisia monenlaisissa tilanteissa:
Miten vastataan koiran haukkuun ja papukaijan tervehdykseen? Miten koiran ja ihmisen palloleikki etenee? Minkälaisilla sanoilla lehmät kutsutaan kotiin? Miten eri puolueiden kansanedustajat puhuvat eläimistä? Miten kuvataan yllättävää kohtaamista eläimen kanssa?
Voiko eläimiin viitata he-pronominilla? <br>
<br>
Ensimmäinen Suomessa julkaistava kokoomateos aiheesta kokoaa yhteen kielitieteellisiä lähestymistapoja ihmisten ja muiden eläinten suhteeseen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Kertomus postmodernismin jälkeen<br>
Samuli Björninen (toim.)<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal">Kertomus postmodernismin jälkeen tarjoaa Suomen kirjallisuudentutkimuksessa uraauurtavan katsauksen teorioihin ja käsitteisiin, joilla on kuvattu kirjallisuuden ja kertomuskulttuurin muutosta uudella vuosituhannella. Kirjan artikkelit analysoivat
kertomustutkimuksen työkaluin tapoja, joilla nykykertomukset haastavat postmodernin ajan poetiikan ja muuttavat muotoaan uusien teknologioiden vaikutuksesta ja uusissa mediaympäristöissä. Samalla sivutaan yhteiskunnallisen keskustelun ajankohtaisia teemoja
sosiaalisen median kertomuskulttuurista “totuudenjälkeisyyteen”. <br>
<br>
Kirjan artikkelien tutkimuskohteet ovat ajankohtaisia ja monipuolisia, eri medioita ja lajityyppejä edustavia nykytekstejä. Kokoelman artikkelit muodostavat yhdessä vivahteikkaan kuvan nykykulttuurin kertomuksista, jotka kurottavat postmodernismin tuolle puolen.
Samalla artikkelit ovat kuitenkin kriittisiä akateemisia katsauksia teorioihin, joiden kykyä valaista nykykulttuurin tekstejä ei ole ehkä vielä riittävästi koeteltu.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Sofi Oksasen romaanitaide – Kertomus, etiikka, retoriikka<br>
Markku Lehtimäki<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal">Kattava tutkimus nostaa keskiöön Sofi Oksasen teosten muodon, kun aiemmin niiden vastaanotossa on keskitytty lähinnä tekijän persoonaan ja tarinoiden todellisuuspohjaan. Missä määrin romaanit ovat teemoiltaan samanlaisia mutta tyyliltään
ja keinoiltaan erilaisia? Miten kirjailija pyrkii muodon avulla tuottamaan merkityksiä? Teos on ensimmäinen suomenkielinen kokonaisesitys retorisesta kertomusteoriasta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b><span lang="EN-US">Versification – Metrics in Practice<br>
Frog, Satu Grünthal, Kati Kallio & Jarkko Niemi (toim.)<o:p></o:p></span></b></p>
<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US">Versification describes the marriage of language and poetic form through which poetry is produced. Formal principles, such as metre, alliteration, rhyme, or parallelism, take precedence over syntax and prosody, resulting
in expressions becoming organised as verse rather than prose. The aesthetic appeal of poetry is often linked to the potential for this process to seem mysterious or almost magical, not to mention the interplay of particular expressions with forms and expectations.
The dynamics of versification thus draw a general interest for everyone, from enthusiasts of poetry or forms of verbal art to researchers of folklore, ethnomusicology, linguistics, literature, philology, and more. The authors of the works in the present volume
explore versification from a variety of angles and in diverse cultural milieus. The focus is on metrics in practice, meaning that the authors concentrate not so much on the analysis of the metrical systems per se as on the ways that metres are used and varied
in performance by individual poets and in relationship to language.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><b>Kaanon ja marginaali – kulttuuriperinnön vaiennetut äänet<br>
Niina Hämäläinen & Lotte Tarkka (toim.)<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal">Miksi Kalevala eikä Kanteletar? Kalevalaseuran 101. vuosikirjassa keskitytään kulttuuristen ideaalien ja normien katvealueisiin. Miten tutkijat tai aineistot ovat nousseet keskeisiksi tai sysätty marginaaleihin? Millainen kansakunta olisi
kirjoitettu kanonisoimalla marginaalisia genrejä? Kulttuuristen kaanonien piirissä syntyvät kansalliset kertomukset ja kuvastot. Samalla kaanon voi ammentaa marginaaleista ja marginaali haastaa kaanonin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Kokemuksia mielisairaalasta – Muistoihin kaivertuneet tilat<br>
Saara Jäntti, Kirsi Heimonen, Sari Kuuva, Karoliina Maanmieli & Anu Rissanen (toim.)<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal">Suomessa psykiatrinen hoito on ollut pitkään hyvin laitoskeskeistä, ja mielisairaalat ovat koskettaneet monien elämää eri tavoin. Kokemuksia mielisairaalasta pureutuu siihen, miten sairaalakokemuksista kerrotaan: Millaisia tunteita ja ruumiillisia
muistoja liittyy sairaalassa vietettyyn aikaan? Millaisia suhteita sairaaloissa on syntynyt toisiin ihmisiin ja ympäristöön? Millaisena 1930-luvun potilas koki mielisairaalan, ja miten potilaat kertovat sairaalassa kohtaamastaan pakosta ja väkivallasta? Entä
mistä hyvät ja lämpimät sairaalamuistot ja -kokemukset muodostuvat? <br>
<br>
Monitieteinen teos perustuu ainutlaatuiseen muistitietoaineistoon, joka ulottuu 1930-luvulta 2010-luvulle. Se tarkastelee jälkiä, joita hoito, sairaudet ja kokemukset sairaalatiloista ovat jättäneet potilaiden, henkilökunnan, omaisten ja sairaala-alueilla kasvaneiden
henkilökunnan lasten elämään. Heidän muistonsa avaavat uusia näkökulmia mielisairaaloiden arkeen, historiaan ja vaikutukseen nyky-Suomessa.<br>
<span style="font-size:12.0pt;line-height:115%;color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;caret-color: rgb(0, 0, 0);word-spacing:0px">
<span style="font-size:12.0pt;line-height:115%;color:black">HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale
Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;caret-color: rgb(0, 0, 0);word-spacing:0px">
<span style="font-size:12.0pt;line-height:115%;color:black">Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan<span class="apple-converted-space"> </span><span class="spelle">sivulle:</span></span><span class="spelle"><span lang="EN-US" style="font-size:12.0pt;line-height:115%;color:black"><a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span lang="FI" style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></a></span></span><span class="apple-converted-space"><span style="font-size:12.0pt;line-height:115%;color:black"> </span></span><span style="font-size:12.0pt;line-height:115%;color:black">josta
se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle:<span class="apple-converted-space"> </span></span><span lang="EN-US" style="font-size:12.0pt;line-height:115%;color:black"><a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span lang="FI" style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/.</span></a></span><span style="font-size:12.0pt;line-height:115%;color:black"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
</div>
</body>
</html>