<html xmlns:v="urn:schemas-microsoft-com:vml" xmlns:o="urn:schemas-microsoft-com:office:office" xmlns:w="urn:schemas-microsoft-com:office:word" xmlns:x="urn:schemas-microsoft-com:office:excel" xmlns:m="http://schemas.microsoft.com/office/2004/12/omml" xmlns="http://www.w3.org/TR/REC-html40">
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8">
<meta name="Generator" content="Microsoft Word 15 (filtered medium)">
<style><!--
/* Font Definitions */
@font-face
{font-family:"Cambria Math";
panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4;}
@font-face
{font-family:Calibri;
panose-1:2 15 5 2 2 2 4 3 2 4;}
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{margin:0cm;
margin-bottom:.0001pt;
font-size:12.0pt;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
a:link, span.MsoHyperlink
{mso-style-priority:99;
color:#0563C1;
text-decoration:underline;}
a:visited, span.MsoHyperlinkFollowed
{mso-style-priority:99;
color:#954F72;
text-decoration:underline;}
span.Shkpostityyli17
{mso-style-type:personal-compose;
font-family:"Calibri",sans-serif;
color:windowtext;}
span.spelle
{mso-style-name:spelle;}
span.apple-converted-space
{mso-style-name:apple-converted-space;}
.MsoChpDefault
{mso-style-type:export-only;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
@page WordSection1
{size:612.0pt 792.0pt;
margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.WordSection1
{page:WordSection1;}
--></style><!--[if gte mso 9]><xml>
<o:shapedefaults v:ext="edit" spidmax="1026" />
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 9]><xml>
<o:shapelayout v:ext="edit">
<o:idmap v:ext="edit" data="1" />
</o:shapelayout></xml><![endif]-->
</head>
<body lang="FI" link="#0563C1" vlink="#954F72">
<div class="WordSection1">
<p class="MsoNormal"><span style="color:black">Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen: <<span class="spelle"><a href="https://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko"><span style="color:#954F72">agricolan.arvostelut</span><span class="apple-converted-space"><span style="color:#954F72"> </span></span><span style="color:#954F72">at
gmail.com</span></a></span>> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;caret-color: rgb(0, 0, 0);word-spacing:0px">
<span style="color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="caret-color: rgb(0, 0, 0);font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
<b>SKS kevään 2022 kirjoja<span style="color:black"><o:p></o:p></span></b></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Liftausmuistoja<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Jalava, Marja-Leena<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Vapauden huumaa, unohtumattomia kohtaamisia, uhkaavia tilanteita… Liftausmuistoja vie lukijan matkalle liftauksen kulta-aikaan ympäri Suomea ja Eurooppaa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Entisten ja nykyisten liftareiden muistot konkretisoivat maailman muuttumista elävällä tavalla: monelle nuorelle tavallinen liikkumismuoto vaati luottamaan tuntemattomaan aikana ennen nettiä ja matkapuhelimia. Oliko maailma turvallisempi,
vai oliko matkassa vain roppakaupalla onnea?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Jenny Paulaharju — Maankiertäjän perintö<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Paulaharju, Marjut<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Elämäkerta pohjoisen kansanperinteen väsymättömästä kerääjästä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Jenny Paulaharju (1878-1964) oli huomattava suomalainen tiedenainen ja maamme ensimmäisiä naispuolisia kansanperinteen kerääjiä. Yhdessä miehensä Samuli Paulaharjun kanssa hän teki haastatteluretkiä vaikeakulkuisille seuduille yli kahden
vuosikymmenen ajan. Retket veivät milloin Lapin erämaihin, milloin Ruijaan tai Länsipohjaan. Matkoillaan Jenny tallensi suuren määrän erityisesti naisten ja lasten perinnetietoa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Samuli Paulaharjun pojantyttären Marjut Paulaharjun kirjoittama elämäkerta kuljettaa lukijaa Jennyn ja Samulin matkoilla ja avaa kahden kiehtovan perinteenkerääjän työ- ja perhe-elämää. Teos näyttää, miten Jenny Paulaharjusta, herännäiskristillisyyden
ohjaamasta, värikkäästä ja ristiriitaisesta persoonasta, kasvoi uuttera opettaja ja perinteenkerääjä sekä naisasianainen, joka oli vaatimassa tasa-arvoa erityisesti naisopettajille. Maankiertäjän perintö elää yhä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Interrail-muistoja<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Manka, Mikko<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Lähdön hetken viimein koittaessa kaikkien ennakkovalmistelujen jälkeen tunnelma oli usein<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">niin korkealla, että nuoren reilaajan jalat tuntuivat irtoavan maasta."<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Interrail-matka on ollut monelle ensimmäinen kokemus muista maista ja kulttuureista: eurooppalaiset kaupungit muuttuivat nimistä paikoiksi, mielikuvat omakohtaisiksi kokemuksiksi.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Interrailmuistoja kokoaa nuorisomatkailun klassikoksi kehittyneen interrailin tarinan ensimmäistä kertaa yksiin kansiin. Reilaajat muistelevat, millaista oli matkailu aikana ennen kännyköitä, internetiä, maksukortteja ja yhteisvaluuttaa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Interrail sai alkunsa Kansainvälisen rautatieliiton juhlavuoden 1972 erikoistarjouksesta. Viisi vuosikymmentä myöhemmin yhä uudet ikäluokat hullaantuvat junamatkailun vapaudesta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">"Äkkiä vuonna 1972 Eurooppa oli auki. Sitä ennen oli käyty ehkä piikomassa Britanniassa tai kesätöissä Saksassa ja haaveiltu jostain Roomasta Alppien takana. Äkkiä saatoit mennä minne huvittaa: käväistä saman tien Madridissa, Roomassa ja
Ateenassa. Moni kävikin. Se oli kuin meiltä olisi murtunut pieni Berliinin muuri."<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Suomen suvun pakanallinen jumalanpalvelus — Neljä lukua Suomen suvun pakanallista jumaluusoppia<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Krohn, Julius<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Suomensukuisten kansojen muinaiset pyhät paikat, jumalankuvat, noidat ja tietäjät.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Vuonna 1894 ilmestynyt Suomen suvun pakanallinen jumalanpalvelus luo katsauksen suomalaisten ja muiden suomen sukukieliä puhuvien kansojen kansanuskontoon. Se esittelee laajasti säilyneitä tietoja suomensukuisten kansojen muinaisista pyhistä
paikoista ja jumalankuvista, noidista ja tietäjistä sekä näiden johtamista uskonnollisista menoista.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">"Myöhään on samoin historian valo kohdannut Pohjan perän lapsia, Suomen sukua, ja erittäin myöhään on se varsinkin tunkeutunut niihin salaisimpiin sopukoihin, joissa sen uskonto on piillyt."<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Teos pohjautuu alkujaan suomen kielen ja kirjallisuuden professori Julius Krohnin vuonna 1887 pitämään luentosarjaan. Juhlapainoksen uudet jälkisanat on kirjoittanut uskontotieteen emeritusprofessori Veikko Anttonen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Valtioneuvoston linnan 200 vuotta - Statsrådsborgens 200 år - The Government Palace: 200 years<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Maasalo, Katri<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kuvakavalkadi Suomen näyttävimmästä ja tärkeimmästä hallintorakennuksesta<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Valtioneuvoston linnan päärakennus valmistui vuonna 1822. Carl Ludvig Engelin suunnittelemaa rakennusta on kahden vuosisadan aikana isännöinyt ensin keisarillinen senaatti, sitten tasavallan hallitus. Kuvakavalkadi vuosien varrelta esittelee
Suomen näyttävimmän ja tärkeimmän hallintorakennuksen, historian kuvastajan ja arkkitehtonisen helmen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Daalia ja pelakuu — Suomalaisen puutarhan kasvutarina<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Alanko, Teija<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Hedelmäpuita ja hortensioita porvariston puutarhoissa<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Porkkanoita ja pioneja siirtolapuutarhojen palstoilla<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tulppaaneja, tiikerililjoja, syreenejä ja alppiruusuja<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Daalia ja pelakuu kertoo suomalaisten puutarhojen historiasta. Kuinka turhana kartanoelämän ylellisyytenä pidettyjen puutarhojen hoidosta tuli jokaisen pihan harrastus? Miten syntyivät kaupunkilaisten rakastamat siirtolapuutarhat, ja mitä
niissä on eri aikoina kasvatettu? Millaisia olivat Tarvaspään ja muiden kansallisromanttisten taiteilijahuviloiden puutarhat?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Näyttävästi kuvitetusta teoksesta löytyy satoja puutarhakasveja astereista ukonhattuihin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">FT Teija Alanko on hyötykasvien ja puutarhojen historiaan perehtynyt tietokirjailija, kasviarkeologi ja -biologi. Hänen teoksensa Malva ja mulperi (2018) kuvasi varhaisempaa puutarhahistoriaa ja sai Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kalle Päätalo tutkijoiden silmin<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Saviniemi, Maija<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kaikkien tunteman kirjailijan Kalle Päätalon tuotanto on noussut viime aikoina myös tieteellisen mielenkiinnon kohteeksi. Päätalon yksityiskohtaisesta Iijoki-sarjasta on koostettu myös laaja tekstikorpus, minkä ansiosta koko sarja on tutkittavissa
sähköisessä muodossa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Maija Saviniemen toimittama Kalle Päätalo tutkijoiden silmin kokoaa yhteen tällä hetkellä tehtävää Päätalo-tutkimusta ja sen tulevaisuudenmahdollisuuksia, joita tekstikorpus laajentaa ja monipuolistaa entisestään.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Monitieteisen kokoomateoksen kirjoittajat ovat historiantutkijoita, kielitieteilijöitä ja kirjallisuudentutkijoita. Teoksen liitteessä Päätalon tytär ja tyttärentytär kommentoivat isäänsä ja isoisäänsä tutkimuskohteena.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Vantaanjoki — Tutkimusmatkailijan opas<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Apajalahti, Hanna<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Vantaanjoki – 100 kilometriä mahdollisuuksia ulkoiluun, seikkailuun ja harrastamiseen<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Vantaanjoen varsi rantateineen on vanha kulttuurireitti. Joki virtaa kuuden kunnan läpi, kuohuu yli 40 koskessa ja laskee Vanhankaupunginlahteen Helsingissä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Vantaanjoki – Tutkimusmatkailijan opas kutsuu virkistäytymään ainutlaatuisen joen varsilla kävellen, pyöräillen, meloen tai lumisena talvena hiihtäen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Opas vinkkaa parhaat lintubongaus- ja kalannarrauspaikat, hienoimmat kosket ja uimarannat, kauneimmat lehdot ja luontopolut sekä matkan varrelle osuvat kahvilat ja piknikpöydät. Samalla tutustutaan seudun kiinnostavaan historiaan.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Porvoon talot kertovat<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Töyrylä, Inka<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Porvoon vanhojen talojen tarinoita<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Jos seinät osaisivat puhua, mitä ne kertoisivat? Joen varrelle rakentunut Porvoo kätkee kansallismaisemaansa lukemattomia tarinoita. Kaupungin vanhimmat yhä käytössä olevat asuintalot on rakennettu 1700-luvulla.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Monet Porvoon vanhoista taloista eivät juurikaan kiinnitä ohikulkijan huomiota. Ne seisovat paikallaan omassa rauhassaan. Kukapa arvaisi, että eräänkin vihreän puutalon ruokasalissa on syntynyt Venäjän kruununperijä? Entä missä sijaitsi
yksi Suomen ensimmäisistä konditorioista? Jäljellä on myös talo, jossa kansallisrunoilija J. L. Runeberg kirjoitti runonsa Maamme-lauluun. Yllättäen se on kuitenkin aivan eri talo kuin se, mikä Runebergin kotina tunnetaan.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Porvoon talot kertovat vie lukijan kävelylle 675-vuotiaan kaupungin tunnelmallisille kaduille ja kujille. Teos kuljettaa läpi kaupungin huikean historian, kurkistaa kiinnostaviin hetkiin ja tutustuttaa kiehtoviin asukkaisiin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ratajätkät — Rautatienrakentajien kokemukset 1857-1939<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kallio, Kalle<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Rautatietyöt Helsingin ja Hämeenlinnan välillä aloitettiin kesällä 1857, ja toiseen maailmansotaan mennessä rataverkko kattoi jo lähes koko maan. Radanrakentajat olivat teollisen yhteiskunnan tärkein ammattiryhmä, joka rakensi maamme yhdistävän
liikennejärjestelmän. Ratajätkät seuraa radanrakentajia läpi kuohuvien vuosikymmenten. Samalla se avaa aivan uuden näkökulman siihen, miten köyhästä suuriruhtinaskunnasta kasvoi moderni, teollinen ja itsenäinen Suomi.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ensimmäisellä ratatyömaalla kasakoiden raipaniskut antoivat vielä työlle tahdin, ja suurina nälkävuosina satoja rakentajia jouduttiin hautaamaan Pietarin radan pientareille. Vuosikymmenten vaihtuessa ratajätkät oppivat myös lakkoilemaan,
mutta sisällissodan päätyttyä ratatyömailla hoipertelivat nälkiintyneet punavangit. Vaikka työ oli vaarallista, pääsy ratatöihin oli monelle nuorelle miehelle askel kohti vapautta. Rautatierakennukset antoivat leivän tuhansille työmaalta toiselle kulkeville
jätkille.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kirjaan pohjautuva Ratajätkät-näyttely avautuu toukokuussa 2022 Suomen Rautatiemuseossa ja<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Työväenmuseo Werstaalla.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Vaivaisukot — Perusturvan pioneerit<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Vauhkonen, Ville<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">”On se miespolvien ajat sanattomin sanoin almuja anellut. Suuren suuri sen saalis ei lie koskaan ollut. Mutta olemassaolollaan on se ollut muistuttamassa meille ainaisesta avuntarpeesta ympärillämme, ja että autuaampi on antaa kuin ottaa.”<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Vaivaisukot keräyslippaineen ovat päivystäneet kirkkojemme porteilla jo 1600-luvulta lähtien. Ukot keräsivät rahaa vaivaiskassoille ja pitäjien vilja-avun tueksi. Vaivaisukko oli paikallinen auttamisen muoto aikana ennen sosiaaliturvaa.
Yhteisö piti huolen omistaan, ja puuveistokset symboloivat tätä perusturvajärjestelmää. Ne myös loivat auttamismallin eetoksen esittäessään tavallisia ihmisiä eivätkä pyhimyksiä tai muita sankarihahmoja.
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Vaivaisukot – perusturvan pioneerit kertoo suomalaisen perusturvan historiasta vaivaisukon silmin. Samalla teos käy läpi hyvinvointivaltiomme varhaista historiaa: perusturvan kehittäminen oli tärkeä osa kansakunnan rakentamista. Vaivaisukot
ovat ainutlaatuinen osa suomalaista kulttuuriperintöä ja perusturvamme todellisia pioneereja.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Vammaiset — Vaivaisista täysivaltaisiksi kansalaisiksi?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Laitinen, Matti; Pietilä, Paula<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Miltä tuntuu olla vammainen? Vammaisten henkilöiden elämää sanoittavat tavallisesti erilaiset asiantuntijat. Vammaiset - Vaivaisista täysivaltaisiksi kansalaisiksi? antaa puheenvuoron ja äänen vammaisille itselleen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Teos perustuu laajaan haastatteluaineistoon. Esiin nousee eri elämänvaiheissa olevien vammaisten arki ja ja elämänkokemus. Samalla teos pohtii yhteiskunnassa ja vammaisten oikeuksissa tapahtuneita muutoksia 1930-luvulta alkaen. Vammaisilla
on nykyään oikeuksia, ja vaivaisista on ainakin muodollisesti tullut täysivaltaisia kansalaisia. Mutta onko vammaisilla vieläkään yhdenvertaisia mahdollisuuksia, teos kysyy.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Matti Laitinen on aikuiskoulutuksen dosentti, joka opettaa kasvatustieteitä ja vammaistutkimusta Helsingin yliopistossa. Paula Pietilä on yhteiskuntatieteiden maisteri, joka toimii esteettömyyssuunnittelijana Turun yliopistossa. Molemmat
ovat toimineet luottamushenkilöinä tai aktiivisina jäseninä lukuisissa vammaisjärjestöissä jo lähes 30 vuoden ajan.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Suomalainen perheyritys — Kasvollisen omistajuuden historia<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kallioinen, Mika; Keskinen, Jarkko; Teräs, Kari<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Yrittäjyyden perusyksikkö on keskiajalta lähtien ollut perhe. Vanhimpana liiketoiminnan perusmallina perheyritys on jäänyt myöhemmin syntyneiden omistusmuotojen ja niiden määritelmien ulkopuolelle tai katveeseen. Tämä teos valottaa suomalaista
perheyrittäjyyttä ajallisesti muuttuvana ilmiönä 1800-luvulta nykyaikaan.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Perheyritykset alkoivat ensi kertaa erottua omana ryhmänä, kun Perheyritysten liitto perustettiin vuonna 1997 niitä kokoavaksi ja edustavaksi foorumiksi. Talouselämän katveessa pysytellyt perheyrittäjyys on liiton perustamisen myötä noussut
näkyväksi ilmiöksi.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Lannistumaton — Matti Kurikan haaveet ja haaksirikot kolmella mantereella<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Suodenjoki, Sami; Salmi-Niklander, Kirsti; Seppälä, Mikko-Olavi; Salmesvuori, Päivi; Rajavuori, Anna; Pollari, Mikko; Heimo, Anne<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Toimittaja ja työväenaktivisti Matti Kurikka (1863-1915) oli yksi kohutuimmista julkisuuden henkilöistä keisariajan lopun Suomessa. Parhaiten hänet ehkä muistetaan Kanadaan perustetun Sointulan ihanneyhteisön johtajana.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Inkeriläislähtöinen Kurikka vaikutti Suomen ja Pohjois-Amerikan ohella myös Australiassa. Häntä on luonnehdittu seikkailijaksi, haihattelijaksi, aikansa startup-yrittäjäksi ja epäonnistujaksi kolmella mantereella. Vaikka Kurikka ajautui
toistuvasti haaksirikkoihin niin yhteiskunnallisessa toiminnassaan kuin yksityiselämässään, hän toteutti visioitaan lannistumatta ja löysi yhä uusia toimintakanavia.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tämä elämäkerrallinen tutkimus tarkastelee Matti Kurikkaa kirjallisena vaikuttajana, poliitikkona ja utopioiden rakentajana, jonka välityksellä avautuu kiehtovia näkymiä 1800-luvun lopun ja 1900-luvun kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin
murroksiin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Aikamatka Katajanokalla - En tidsresa på Skatudden — Enen<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Helkama, Iris<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Katajanokalla Katajan korttelissa sijaitsee vuonna 1897 rakennettu kivitalo, Byggnads Ab Enen. Rakennuksen on suunnitellut Säätytalon ja Kansalliskirjastonkin piirtänyt arkkitehti Gustaf Nyström.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kun osakeyhtiömuotoinen Enen 125 vuotta sitten rakennettiin, suurin osa rakennuksista oli vielä puutaloja. Talon historia avaa kiinnostavia näkökulmia niin ajan arkkitehtonisiin tavoitteisiin ja Helsingin arkkitehtuuriin kuin kaupunginosan
kasvuun, kaupunkitutkimukseen ja kotiseutuhistoriaan.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Lapuan laki vai laillisuuslinja? — Poliittiset levottomuudet Keski-Pohjanmaalla 1929-1932<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kotila, Hannu<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Lapuanliike syntyi 1930-luvun vaihteessa ja omaksui toiminnan periaatteeksi Lapuan lain. Sen mukaan teon laillisuudella ei ollut merkitystä, jos tavoitteena oli kommunismin vastustaminen. Lapuanliike sai vastaansa Maalaisliiton laillisuuslinjan
edustajat, jotka kannattivat samaa tavoitetta mutta olivat eri mieltä menettelytavoista. Maalaisliittolaisten toimintaa ohjasi laillisuus siinä missä Lapuanliikkeen kannattajat paheksuivat laillisuuslinjaa ja kannattivat suoraa toimintaa, aktivismia.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Lapuan laki vai laillisuuslinja kuvaa Keski-Pohjanmaan maalaisliittolaisten, laillisuusmiesten, toimintaa Lapuanliikkeen vastaisessa taistelussa. Kotilan teos tarjoaa uudenlaisen alueellisen näkökulman Maalaisliiton laillisuusmiesten ja
Lapuan liikkeen väliseen valtataisteluun Pohjanmaalla.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kalajoen kahakka — Viimeinen kansankapina 1953<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Saari, Juho<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kalajoen nuorisoseurantalolla tapahtui lokakuun 9. päivänä vuonna 1953 pidetyissä markkinatansseissa pieni kahakka, jossa poliisit ja noin tusina iltamiin osallistunutta paikallista miestä ottivat yhteen. Pimeässä perjantai-illassa noin
puoli yhdentoista aikaan tanssien vilvoittelutauolla alkaneen ja kymmenkunta minuuttia kestäneen tapahtuman kulusta on erilaisia versioita.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Lopputuloksena oli Suomen historian viimeinen kansankapina, johon kytkeytyi nopeasti monia muitakin tapahtumaketjuja. Oikeutta käytiin korkeimpaan oikeuteen saakka ja sen aikana kuulusteltiin noin sata ihmistä. Kaikkiaan tapahtumista tuomittiin
kymmenkunta miestä vankeuteen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kalajoen kahakassa analysoidaan ja valikoivasti kuvaillaan kapinaan liittyvä tapahtumaketju, sen taustat ja seuraukset. Kirjan aineisto on kerätty paitsi oikeudenkäyntiasiakirjoista myös noin tusinasta muusta arkistosta, minkä ohella sitä
on täydennetty lehdistöaineistolla ja muistitiedolla.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tapahtumat asetetaan historialliseen kontekstiin kuvaamalla Kalajoen jännitteitä, jotka liittyvät kalastuskieltoon, uiton loppumiseen, köyhyyteen, alkoholiin sekä kuriin ja järjestykseen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Muistitietotutkimuksen paikka — Teoriat, käytännöt ja muutos<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Savolainen, Ulla; Taavetti, Riikka<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Muistitietotutkimuksen paikka - Teoriat, käytännöt ja muutos on kattava perusteos muistitietotutkimuksesta. Kirjan artikkelit pohjautuvat uusimpaan tutkimukseen ja niissä esitellään muistitietotutkimuksen historiaa ja nykypäivää- Artikkelien
kirjoittajat ovat muistitietotutkimuksen asiantuntijoita eri tieteenaloilta ja he lähestyvät teorioita, menetelmiä ja aineistoja monipuolisten, omiin tutkimuksiinsa pohjautuvien tapausesimerkkien kautta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Teos toimii erinomaisesti yliopistotasoisena kurssikirjana muun muassa kulttuurien tutkimuksen ja historiantutkimuksen piirissä. Lisäksi teos toimii käsikirjana muistitietotutkimusta hyödyntäville tutkijoille ja opinnäytetöiden tekijöille.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Neuvostoliitto muistoissa ja mielikuvissa<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Helle, Anna; Koivunen, Pia<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Mitä Neuvostoliitosta muistetaan ja miten se muistetaan? Miten Neuvostoliittoa on esitetty ja esitetään - aikalaisille ja tulevaisuuden ihmisille - erilaisissa kulttuurisissa teksteissä?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Neuvostoliitto muistoissa ja mielikuvissa käsittelee Neuvostoliittoon ja neuvostoyhteiskuntaan liittyviä muistoja, käsityksiä ja mielikuvia kulttuurisen muistin näkökulmasta. Kirjassa tarkastellaan sitä, miten Neuvostoliittoa on muistettu
eri aikoina ja millaisena se on näyttäytynyt erilaisissa kulttuurin tuotteissa, kirjallisuudessa, museonäyttelyissä, taiteessa sekä mediassa. Teos ei pyri kertomaan historiallista totuutta Neuvostoliitosta vaan tutkii Neuvostoliittoon liittyviä muistoja ja
mielikuvia.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kirjassa eri alojen tutkijat tarkastelevat Neuvostoliittoa eri aikoina kiinnittäen huomiota moni-ilmeisen valtion erilaisiin puoliin. Tutkimusteemat vaihtelevat avaruudenvalloituksesta ja jääkiekkojoukkueen ylivoimasta poliittiseen propagandaan
ja vähemmistöjen vainoamiseen. Näkökulmat ovat suomalaisia, venäläisiä ja eestiläisiä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Suomalaiset sivulliset — Eksistentiaalisten tunteiden kertominen 1950-luvun proosassa<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Nykänen, Elise<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">1950-luvulla suomenkieliseen proosakirjallisuuteen ilmaantuu joukko sivulliseksi itsensä tuntevia muukalaisia, vieraita, outoja ja mieleltään järkkyneitä. 1900-luvun keskeisenä filosofiana ja aatevirtauksena vaikuttanut ranskalainen eksistentialismi
edeltäjineen jätti jälkensä myös Suomessa ilmestyneeseen kaunokirjallisuuteen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Suomalaiset sivulliset - Eksistentiaalisten tunteiden kertominen 1950-luvun proosassa on ensimmäinen aihepiiriä yksityiskohtaisesti kartoittava tutkimus. Teos sisältää viisi tapaustutkimusta, joissa kuvataan sivullisen läpikäymää eksistentiaalista
muutosta ja tunteita olemisen rajatilanteessa: vieraantumista, ahdistusta, häpeää ja syyllisyyttä sekä toisaalta merkityksellisyyden ja yhteenkuuluvuuden kokemuksia.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kaunokirjallisten tunnekuvausten ohella tutkimus tarkastelee tunne-esitysten yhteyksiä 1950-luvun melankoliseen tunneilmapiiriin ja yhteiskunnalliseen tilanteeseen ja kartoittaa teosten vastaanottoa eli lukijassa herääviä tunteita. Analyysin
kohteena on Kerttu-Kaarina Suosalmen, Lassi Nummen, Marko Tapion, Tyyne Saastamoisen ja Eeva-Liisa Mannerin proosaa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;caret-color: rgb(0, 0, 0);word-spacing:0px">
<span style="color:black">HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta
sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;caret-color: rgb(0, 0, 0);word-spacing:0px">
<span style="color:black">Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan<span class="apple-converted-space"> </span><span class="spelle">sivulle:<a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></a></span><span class="apple-converted-space"> </span>josta
se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle:<span class="apple-converted-space"> </span><a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/.</span></a></span><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
</div>
</body>
</html>