<html xmlns:v="urn:schemas-microsoft-com:vml" xmlns:o="urn:schemas-microsoft-com:office:office" xmlns:w="urn:schemas-microsoft-com:office:word" xmlns:x="urn:schemas-microsoft-com:office:excel" xmlns:m="http://schemas.microsoft.com/office/2004/12/omml" xmlns="http://www.w3.org/TR/REC-html40">

<head>

<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8">

<meta name="Generator" content="Microsoft Word 15 (filtered medium)">

<style><!--

/* Font Definitions */

@font-face

        {font-family:"Cambria Math";

        panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4;}

@font-face

        {font-family:Calibri;

        panose-1:2 15 5 2 2 2 4 3 2 4;}

/* Style Definitions */

p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal

        {margin:0cm;

        margin-bottom:.0001pt;

        font-size:12.0pt;

        font-family:"Calibri",sans-serif;

        mso-fareast-language:EN-US;}

a:link, span.MsoHyperlink

        {mso-style-priority:99;

        color:#0563C1;

        text-decoration:underline;}

a:visited, span.MsoHyperlinkFollowed

        {mso-style-priority:99;

        color:#954F72;

        text-decoration:underline;}

span.Shkpostityyli17

        {mso-style-type:personal-compose;

        font-family:"Calibri",sans-serif;

        color:windowtext;}

span.spelle

        {mso-style-name:spelle;}

span.apple-converted-space

        {mso-style-name:apple-converted-space;}

.MsoChpDefault

        {mso-style-type:export-only;

        font-family:"Calibri",sans-serif;

        mso-fareast-language:EN-US;}

@page WordSection1

        {size:612.0pt 792.0pt;

        margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}

div.WordSection1

        {page:WordSection1;}

--></style><!--[if gte mso 9]><xml>

<o:shapedefaults v:ext="edit" spidmax="1026" />

</xml><![endif]--><!--[if gte mso 9]><xml>

<o:shapelayout v:ext="edit">

<o:idmap v:ext="edit" data="1" />

</o:shapelayout></xml><![endif]-->

</head>

<body lang="FI" link="#0563C1" vlink="#954F72">

<div class="WordSection1">

<p class="MsoNormal"><span style="color:black">Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen: <<span class="spelle"><a href="https://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko"><span style="color:#954F72">agricolan.arvostelut</span><span class="apple-converted-space"><span style="color:#954F72"> </span></span><span style="color:#954F72">at

 gmail.com</span></a></span>> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.<o:p></o:p></span></p>

<p class="MsoNormal" style="font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;caret-color: rgb(0, 0, 0);word-spacing:0px">

<span style="color:black">***<o:p></o:p></span></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal"><b>Siltala kevät 2022<o:p></o:p></b></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">MICHAELEEN DOUCLEFF<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Metsästäjä, keräilijä, kasvattaja<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Alkuperäiskansojen kasvatusoppeja<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">Kun tri Michaeleen Doucleff tuli äidiksi, hän kahlasi läpi tuhansia sivuja tuoreimpia lastenkasvatusoppaita – löytämättä etsimäänsä. Moderni länsimainen vanhemmuus näytti rajoittuneelta. Mikseivät länsimaiset kasvatusopit

 toimi? Mistä löytyisi parempia keinoja?<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">MARKKU ESKELINEN <o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Kolmen kehän sirkus <o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">Esseitä kirjallisuuden torjutuista mahdollisuuksista, unohdetusta historiasta ja avoimesta tulevaisuudesta

<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Kolmen kehän sirkuksessa kuljetaan myötäja vastapäivään etsimässä kirjallisuudelta kadonnutta tulevaisuutta, teorialta karannutta aikalaisuutta ja (kirjallisuus)historiasta kadonnutta menneisyyttä. Historiat, teoriat ja käytännöt

 törmäävät, pysähtyvät ja toistavat itseään, kehien sisäja ulkopuolet muuttuvat toisikseen eikä mikään ole aukotonta.

<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Kohinan ja vale-esseiden läpi näkyviin piirtyy ja näkyvistä katoaa parin fossiilivuosisadan kaistale läntistä ja vähän globaaliakin kirjallisuushistoriaa: syklejä ja spiraaleja, ihmiskokeita ja tapausselosteita, outoja kysymyksiä,

 hylättyjä suunnitelmia, toteutuneita ennusteita, muistelmia, hakemistoja ja lukijan haamu, pehmeää avantgardea ja mutumodernismia, itseään tuhoavia teorioita ja tutkimustehtaita – ja kuten aina ennenkin, käyttämättömiä mahdollisuuksia, harkittuja

 loukkauksia ja ivallisia kommentteja. <o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Kolmen kehän sirkus on Markku Eskelisen neljäs ja todennäköisesti viimeinen kirjallisuusesseiden kokoelma.

<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">MIKKO HUHTAMIES<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Seitsemäs vyöhyke<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Pohjoista merihistoriaa<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">Maantieteilijä Klaudios Ptolemaioksen (n. 150 jKr.) mukaan tunnettu maailma jakaantui seitsemään vyöhykkeeseen. Pohjoisessa oli seitsemäs vyöhyke, johon Itämeren maailma ja varhainen Suomikin kuuluivat.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Mikko Huhtamiehen Seitsemäs vyöhyke tarkastelee laaja-alaisesti Itämeren ja erityisesti Suomenlahden historiaa 1200-luvulta 1600-luvulle. Millaisilla aluksilla Itämerellä liikuttiin ja miten laivat pääsivät määränpäähänsä

 ilman karttoja tai valomajakoita? Mikä on totuus laivoja hämäävistä harhatulista ja miten haaksirikkoaluksia ja niiden lasteja kohdeltiin? Millä tavoin Mikael Agricola ohjeisti merenkulkijoita Rukouskirjassaan?<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Kirjan aikajänne ulottuu keskiajalta suurvaltakauden alkuun. Keskiajalla Itämeren kauppaa hallitsi Lyypekin johtama Hansaliitto. Sen vaikutus taantui 1500-luvun alussa, kun Ruotsista tuli Vaasa-dynastian johtama keskusjohtoinen merivaltio.

 Ruotsissa rakennettiin tuolloin maanosan suurimmat sotalaivat. Espanjan Filip II kiinnostui samoihin aikoihin Pohjolan laivanrakennuksesta ja metsävaroista. Suomen takametsien tervahaudat kytkeytyivät näin ensi kertaa globaaliin kauppaan ja aikakauden lukuisiin

 sotiin. Eurooppalaisia armadoja ei olisi voitu rakentaa ilman Suomen metsistä saatua raaka-ainetta.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Kirja perustuu alkuperäislähdeaineistoon ja laajaan tutkimuskirjallisuuteen. Runsas kuvitus täydentää yleistajuista teosta.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">RIITTA KONTTINEN<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Tarinankertoja<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Anni Swanin elämä<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">Kaikki tuntevat Anni Swanin (1875–1958), usean sukupolven rakastaman satukuningattaren ja lastenja nuortenkirjailijan, jonka teosten myynti ylsi miljoonaan kirjaan. Mutta tiedetäänkö hänen elämästään mitään?

<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Tarinankertojassa etsitään luovaa, rohkeaa, voimakkaasti tuntevaa ja omilla aivoillaan ajattelevaa Anni Swania hänen kirjeenvaihtonsa, teostensa ja kaiken hänestä kirjoitetun takaa. Sieltä löytyy monivaiheisen, ajoittain kiihkeän

 elämän elänyt kirjailija, joka onnistui siinä missä monet hänen sukupolvensa naiset epäonnistuivat.

<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Anni Swan löysi tien ulos aikansa naisille suodusta ahtaasta tilasta. Hän halusi omillaan toimeen tulevaksi ja omaa elämäänsä hallitsevaksi ihmiseksi. Monien epäilysten jälkeen hän pystyi myös yhdistämään luovan työn ja avioliiton.

 Hän oli ”metsän tyttö”, jonka vahva, elämyksellinen suhde luontoon sulautui osaksi hänen satujaan ja tarinoitaan. Anni Swan kirjoitti ylioppilaaksi, mikä oli 1800-luvun lopun tytölle tavatonta. Yliopistovuosina vilkkaalla ja viehättävällä Annilla

 oli lukuisia ihailijoita, kuten Eino Leino ja Otto Manninen, joiden runoissa hän Oton sanoin ”väikkyi luo ja väikkyi pois”. Avioliitto epäilytti Annia, mutta vuosien seurustelun jälkeen runoilija Otto Mannisesta tuli hänen elämänkumppaninsa, kolmen

 poikansa isä ja tukijansa kirjailijan tiellä. Avioitumisesta huolimatta Anni Swan pystyi jatkamaan kirjallista uraansa ja eli pitkän elämän, joka pääosin oli onnellinen, vaikka siihen sisältyi myös suruja – katkerimpana keskimmäisen pojan menehtyminen.

<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Annin sukulaispiiri laajeni Järnefelteihin ja Sibeliuksiin, kun Annin vanhempi sisar Saimi avioitui taidemaalari Eero Järnefeltin ja nuorempi sisar Nelma Jean Sibeliuksen veljen Christian Sibeliuksen kanssa.

<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Kirjailijana Anni Swanilla oli tunnistettava oma ääni, ja sekä saduista että nuorisokertomuksista on löydetty paljon hänen persoonansa ja elämäänsä liittyvää: tuttuja nimiä, paikkoja ja ihmistyyppejä.

<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">TIINA-MAIJA LEHTONEN – LAILA TARPILA <o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Tutkimaton Boris Sirpo  ja Viipurin musiikin menestystarina <o:p>

</o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">Keväällä 1939 suomalaisen musiikin historiassa kirjoitettiin uusi lehti, kun 13-vuo-<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">tias viipurilainen Heimo Haitto voitti Lontoossa kansainvälisen viulukilpailun. Heti kesällä Toivo Särkkä teki nuoresta viuluvirtuoosista elokuvan Pikku pelimanni.

<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Miksi lahjakas lapsi tuotiin juuri Viipuriin ja jätettiin kasvatiksi armenianjuutalaiselle Boris Sirpolle? Syynä oli Viipurin Musiikkiopiston ylivertainen maine Suomessa. Boris Sirpo oli perustanut opiston sisällissodan raunioille, sen

 jälkeen kun kaupungin musiikkielämän keskeinen henkilö, säveltäjä Toivo Kuula oli kuollut väkivallan uhrina jääkärien huuruisten voitonjuhlien jälkeen.

<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Kunnianhimoisella Sirpolla riitti Viipurissa ihailijoita ja vihamiehiä. Kovalla työllä hän onnistui nostamaan opistonsa kansainväliselle tasolle, ja nuorten ammattisoittajien voimin Viipurin kaupunginorkesteri perustettiin uudelleen

 kymmenen vuoden hiljaisuuden jälkeen. Sirpo itse nousi sinfoniaorkesterin kapellimestariksi.

<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Edessä oli kuitenkin uusi tragedia. Boris Sirpon 20 vuoden aikana rakentama menestystarina päättyi äkisti marraskuussa 1939, kun talvisota syttyi ja pommit putosivat Viipuriin.

<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Viipurin musiikin menestystarinassa särmikkään Sirpon ympärillä kuplii 1920–1930-lukujen kosmopoliittinen karjalainen kaupunki taiteilijoineen, teattereineen ja ravintoloineen Terijoen hiekkoja unohtamatta.

<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">”Hän oli niin demoninen ja vastustamaton loihtiessaan musiikkia orkesterista, että näin ihan sähkökipinöitä sinkoavan hänen selästään”, viulutaiteilija Heimo Haitto muisteli myöhemmin Boris Sirpoa, jota hän sekä rakasti että

 pelkäsi. <o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">HANNELE POKKA <o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Pioneerityötä <o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Kun ympäristöväki Venäjälle lähti <o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">Ympäristöyhteistyötä Suomen ja Venäjän välillä viriteltiin perestroikan ja glasnostin hengessä jo 1980-luvulla, jolloin venäläiset uskalsivat puhua neuvostoajan aiheuttamista ympäristöongelmista avoimesti. Suomalaiset ympäristöaktivistit

 osallistuivat innolla keskusteluun. 1980-luvun Pietarin hämärillä kujilla vaelsivat niin suomalaiset luonnonsuojelijat ja rock-muusikot kuin nuori Pekka Haavistokin.

<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Sittemmin Neuvostoliiton tilalle tuli Venäjä – perestroikan tilalle autoritäärisesti johdettu maa. Tiivis vuoropuhelu ympäristöasioissa silti jatkui. Pietarin kaupungin jätevesien lisäksi monta muutakin päästölähdettä siivottiin,

 ja uusia luonnonsuojelualueita perustettiin Suomen rajan tuntumaan. <o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Tultuaan presidentiksi vuonna 2000 Vladimir Putin lakkautti koko Venäjän silloisen ympäristöhallinnon. Tavallisten venäläisten huolta jätevuorista, myrkyllisistä kaatopaikoista ja pilatuista vesistöistä Kremlkään ei voi silti

 ohittaa. Suomalaisten asiantuntemukselle on kysyntää. <o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">SEPPO SIIRALA (toim.) <o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Uutta aikaa ei uhreitta luoda <o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Lääkäri Martti Johannes Siiralan päiväkirja 1914–1918 <o:p>

</o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">Värikäs ja runsas aikalaiskuvaus Helsingistä ja Suomesta itsenäisyyden murroskaudelta

<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Lääkäri Martti Johannes Siirala (1889–1948) ryhtyi pitämään päiväkirjaa ensimmäisen maailmansodan syttyessä elokuussa 1914. Yhteiskunnallisesti valveutunut ja aikaansa seuraava Siirala pohti päiväkirjalleen sodan suurpoliittisia

 syitä ja seurauksia, mutta talletti yhtä lailla lääkäriperheen arkipäivää elintarvikepulan, mustan pörssin, spekuloinnin ja villien huhujen keskellä.

<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Jääkärit lähtivät Saksaan, venäläiset sotilassaappaat tallasivat Helsingin katuja, Siirala kirjoitti muistiin. Maaliskuun vallankumouksen 1917 matruusikapinaa ja upseerimurhia Siirala todisti kalmoja ruumishuoneella laskien. Siirala

 seurasi sisällissodan syttymistä, Helsingin valtausta ja Pitkänsillan verisiä taisteluja lähietäisyydeltä. Sodan jälkeen hän hoiti Viaporissa viruvia punavankeja.

<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Siiraloille syntyi lapsi tammikuun lopulla 1918, juuri sisällissodan syttymisen alla. Päiväkirjassa vauvanvaatteet porisevat hellalla lipeässä, halkoja hankitaan sylyksittäin, voikortteja jonotetaan. Maailmansodan ja punakapinan kumussa

 ongelmat ovat arkisia. Missä pesettää ylioppilaslakki? <o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Siiralan päiväkirja on harvinaislaatuinen aikalaisdokumentti Suomen murroskaudelta. Laajuudessaan, runsaudessaan ja kielellisessä värikkyydessään se vetää vertoja Juhani Ahon päiväkirjalle Hajamietteitä kapinaviikoilta. Kirja

 sisältää alkuperäisen päiväkirjan runsaan kuvituksen ja liiteaineiston lehtileikkeineen.

<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Kirjan on toimittanut Martti Johannes Siiralan pojanpoika Seppo Siirala ja johdannon kirjoittanut dosentti Samu Nyström.

<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">SAKARI SILTALA <o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Kirnu ja kartelli <o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">F. M. Pitkäniemen ja Axel Solitanderin työt, taistot ja totuudet

<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">...kun täytyy iskeä, koetan tehdä sen niin pontevasti kuin suinkin... Kirvellä sen täytyy vielä kauan jälkeen päin ja mies, joka tekee vaarallisen hyökkäyksen, täytyy tehdä vaarattomaksi.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">– F.M. Pitkäniemi 1918 <o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">Ilman vastustusta ei kannata kirjoittaa, sillä parhaankin apostolin saarnat jäisivät tehottomiksi, ellei hänellä olisi vastassa perkele, maailma ja liha. – – Jyrkän kielen käyttäjällä täytyy olla paksu selkänahka, koska hän

 saa takaisin samalla mitalla millä antaa. <o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">– Axel Solitander 1935 <o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Tilallisen poika F. M. Pitkäniemi (1878–1948) väitteli vuonna 1908 tohtoriksi kartelleista, renkaista ja trusteista. Hän kauppasi voita Valion pääjohtajana kolmekymmentäkuusi vuotta. Kovaluisen bisnesmiehen johdossa osuusliike paisui

 mahtiinsa. Pitkäniemi paimensi Suomen osuustoimintaliikettä, kirnusi ja lypsi maalle mehevät sopimuksetkansainvälisissäkauppaneuvotteluissa.Valionlaboratoriossakeiteltiinhänen kaudellaan Nobelin arvoiset AIV-suolot ja -rehut.

<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Paperi-insinööri Axel Solitander (1878–1944) nousi verkostoillaan sisällissodan melskeistä valtion teollisuushallintoon ja New Yorkin pääkonsuliksi. Solitander pestattiin neljännesvuosisadaksi Suomen metsäteollisuuden ”poliittisen

 kartellin” kärkipaikalle, alan ykköslobbariksi. Hän toimi Lapuanliikkeen aikana kauppaja teollisuusministerinä. Solitander oli armoton valtiokapitalismin ja holhoavan osuustoiminnan vastustaja.

<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Voipaavi ja metsälobbari, metsän ja mullan aateliset, tunnettiin ja tiedettiin. Nykyään heitä ei enää muisteta. Syytä olisi.

<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Kirnu ja kartelli on rikasta, runsasta ja rouheaa ajankuvaa 1900-luvun alkuvuosikymmenten Suomesta. Se on kielellisesti eläväinen, vuorovedoin vauhdikkaasti etenevä kaksoiselämäkerta, jota höystää lempeä ironia ja huumori.

<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">PIRJO SUHONEN <o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Vapaus valita <o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Millaisia ovat merkitykselliset elämänvalinnat? <o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">Elämä on täynnä valintoja. Alun perin pieneltä vaikuttanut valinta voi osoittautua yhdeksi merkittävimmistä elämänvalinnoista. Vastaavasti isolta tuntunut valinta voi ollakin vain sivujuonne elämänpolulla.

<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Vapaus valita antaa äänen 22 naiselle, jotka kertovat heidän ainutlaatuisista elämänvalinnoistaan ja niitä seuranneista käännekohdista elämässään. He kertovat myös, mitkä asiat ja tapahtumat ovat olleet tärkeitä omaksi itseksi

 kasvamisessa, ja esittelevät elämäntaipaleelta mieleen jääneet merkittävät vaikuttajat, tukijat ja suunnannäyttäjät. Suomi on yksi maailman tasa-arvoisimpia maita, mutta onko meillä rakenteita, jotka tekevät naisten elämänkulusta ennalta määrätyn?

<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Kirjan naiset pohtivat mm. sitä, millainen vapaus naisena on valita ja vaikuttaa omaan elämänpolkuunsa. Mikä on yksilön vastuu ja vapaus, mikä läheisten ja yhteiskunnan merkitys? Onko elämässä valintojen sijaan kyse myös johdatuksesta

 ja kohtalosta? <o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">PERTTI TORSTILA <o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Komennus Budapestiin <o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">Talvella 1975 lähetystösihteeri Pertti Torstilan diplomaattiura sai uuden suunnan, kun hän sai siirtomääräyksen Pariisista Budapestiin. Suurlähettiläs Ralph Enckell varoitti rautaesiripun toiselle puolelle lähtevää nuorta alaistaan

 ”vaipumasta fenno-ugristiseen hömpötykseen”. Kului vuosia, ja Unkari kutsui uudelleen. Euroopan ”ihmeiden vuoden” 1989 jälkeen Torstila nimitettiin suurlähettilääksi sosialismin kahleista vapautuneeseen maahan.

<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Unkari tempaisi Torstilan mukaansa<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">tavalla, jota hän ei muissa asemamais-<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">saan ollut kokenut. Komennuksillaan hän seurasi, kuinka Unkari ensin varjeli paikkaansa itäblokin ”iloisimpana parakkina” ja kuinka vapaus 15 vuotta myöhemmin palasi kovia kokeneen kansan pariin. Hän näki ystäväpiirinsä takinkäännöt

 ja miten sen, kovista kommunisteista tuli yhdessä yössä kiihkeitä kapitalisteja. Viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana unkarilainen politiikan heiluri on liikkunut vasemmalta oikealle, sitten oikealta vasemmalle ja taas takaisin oikealle pysähtyen –

 ainakin hetkeksi – kiihkeään nationalismiin. <o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Suomalaisten ja unkarilaisten suhteessa on poikkeuksellisuutta, jota yksin kielisukulaisuus ei voi selittää. Suomelle on tärkeää, että keskellä Eurooppaa on kansa, joka tuntee meidät paremmin kuin muut. Torstila luo tarkan katsauksen

 maiden suhteiden historiaan. Hän uskoo, että vuosisadan aikana rakentuneen ”kansan diplomatian” syvää tunnesidettä ei kiistely demokratiasta ja oikeusvaltiosta kykene murtamaan.

<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Komennus Budapestiin ei ole perinteinen diplomaatin muistelmateos. Kirja myös elää tässä hetkessä ja selvittää lukijalle, miksi Unkarin ymmärtäminen juuri nyt on tärkeää. Unkari on sijaintinsa, historiansa ja vaikutusvaltansa

 takia kokoaan tuntuvasti painavampi tekijä Euroopan unionin tulevaisuutta arvioitaessa. Unkarin nykyjohdon markkinoima konservatiivinen kansallisvaltiomalli olisi levitessään eksistentiaalinen uhka koko EU:lle.

<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">JUHANI KOIVISTO – RIIKKA KORPPI-TOMMOLA – HANNELE NIIRANEN <o:p>

</o:p></p>

<p class="MsoNormal">Balettioppilaitos <o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">– Sata vuotta suomalaista balettikoulutusta <o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">Balettioppilaitoksen 100-vuotisjuhlakirjassa kuvataan suomalaisen balettikoulutuksen historiaa ja nykypäivää. Ääneen pääsevät myös opettajat, pianistit ja oppilaat, jotka kertovat mitä baletin opettaminen ja oppiminen käytännössä

 on. <o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Suomen kansallisoopperan ja -baletin balettioppilaitoksesta on valmistunut vuosikymmenten saatossa Suomen tanssitaidetta rikastuttaneita taiteilijoita, joiden esimerkki on mahdollistanut taidetanssin ammattina myös seuraaville sukupolville.

 Koulutus on seurannut tiiviisti aikaansa, ja nyt vuorovaikutuksellinen, opiskelijan oma-aloitteisuuteen perustuva pedagogiikka tukee niin opiskelijaa kuin opettajaa.

<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Kirja on puheenvuoro taiteellisen ilmaisun harjoittamisen puolesta taiteenalalla, jossa pikavoitot eivät ole mahdollisia. Tanssi on tekemistä, harjoittelemista, eläytymistä ja kokemista. Kuten yksi opettajista sanoo: ”Rakkaus balettiin

 on tärkein opetettava asia – ilman sitä ei tätä voi tehdä.” <o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><span style="color:black">***<o:p></o:p></span></p>

<p class="MsoNormal" style="font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;caret-color: rgb(0, 0, 0);word-spacing:0px">

<span style="color:black">HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta

 sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.<o:p></o:p></span></p>

<p class="MsoNormal" style="font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;caret-color: rgb(0, 0, 0);word-spacing:0px">

<span style="color:black">Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan<span class="apple-converted-space"> </span><span class="spelle">sivulle:<a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></a></span><span class="apple-converted-space"> </span>josta

 se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle:<span class="apple-converted-space"> </span><a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/.</span></a><o:p></o:p></span></p>

<p class="MsoNormal" style="caret-color: rgb(0, 0, 0);font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">

<span style="color:black"> <o:p></o:p></span></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>

</div>

</body>

</html>