<html xmlns:v="urn:schemas-microsoft-com:vml" xmlns:o="urn:schemas-microsoft-com:office:office" xmlns:w="urn:schemas-microsoft-com:office:word" xmlns:m="http://schemas.microsoft.com/office/2004/12/omml" xmlns="http://www.w3.org/TR/REC-html40">
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8">
<meta name="Generator" content="Microsoft Word 15 (filtered medium)">
<style><!--
/* Font Definitions */
@font-face
{font-family:"Cambria Math";
panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4;}
@font-face
{font-family:Calibri;
panose-1:2 15 5 2 2 2 4 3 2 4;}
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{margin:0cm;
margin-bottom:.0001pt;
font-size:12.0pt;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
a:link, span.MsoHyperlink
{mso-style-priority:99;
color:#0563C1;
text-decoration:underline;}
a:visited, span.MsoHyperlinkFollowed
{mso-style-priority:99;
color:#954F72;
text-decoration:underline;}
span.Shkpostityyli17
{mso-style-type:personal-compose;
font-family:"Calibri",sans-serif;
color:windowtext;}
span.spelle
{mso-style-name:spelle;}
span.apple-converted-space
{mso-style-name:apple-converted-space;}
.MsoChpDefault
{mso-style-type:export-only;
mso-fareast-language:EN-US;}
@page WordSection1
{size:612.0pt 792.0pt;
margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.WordSection1
{page:WordSection1;}
--></style><!--[if gte mso 9]><xml>
<o:shapedefaults v:ext="edit" spidmax="1026" />
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 9]><xml>
<o:shapelayout v:ext="edit">
<o:idmap v:ext="edit" data="1" />
</o:shapelayout></xml><![endif]-->
</head>
<body lang="FI" link="#0563C1" vlink="#954F72">
<div class="WordSection1">
<p class="MsoNormal"><span style="color:black">Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen: <<span class="spelle"><a href="https://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko"><span style="color:#954F72">agricolan.arvostelut</span><span class="apple-converted-space"><span style="color:#954F72"> </span></span><span style="color:#954F72">at
gmail.com</span></a></span>> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;caret-color: rgb(0, 0, 0);word-spacing:0px">
<span style="color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Vastapaino kevään 2022 kirjat<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kiinan poliittinen järjestelmä<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Mattlin, Mikael (Kirjoittaja) ; Paltemaa, Lauri (Kirjoittaja) ; Vuori, Juha A. (Kirjoittaja)<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Vastapaino, 2022<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kiinasta on muodostumassa globaali poliittinen mahtitekijä, jonka vaikutus näkyy myös Suomessa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kiina on vaurastunut ja voimistunut, mutta Kiinan autoritaarinen poliittinen järjestys ei vieläkään muistuta länsimaiden toimintatapoja. Siksi on oleellista ymmärtää Kiinan poliittisen järjestelmän perusteet
ja sen toimintaperiaatteet.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kiinan poliittinen järjestelmä on ainutlaatuinen yhdistelmä keisarillista menneisyyttä, leninististä (jälki)totalitarismia ja nykyaikaisia julkisjohtamisen oppeja. Sen toiminnassa korostuvat sekä muodolliset
puoluevaltion instituutiot että epämuodolliset poliittisen kulttuurin piirteet.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kirja tarjoaa lukijalleen uusimpaan tutkimukseen perustuvan keskeisen käsitteistön Kiinan politiikan ymmärtämiseksi. Siinä käsitellään valtion ja yhteiskunnan välisiä suhteita, valtion roolia taloudessa sekä
Kiinan ulkopolitiikkaa. Kirjassa esitellään myös Kiinan kansantasavallan keskeiset poliittiset instituutiot, niiden historialliset taustat ja toiminnalliset piirteet sekä tutkimuksessa käytetyt keskeiset käsitteet.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kirjoittajat ovat Kiinan tutkimuksen asiantuntijoita: Mikael Mattlin on Turun yliopiston valtio-opin professori. Lauri Paltemaa on Turun yliopiston Itä-Aasian oman aikamme historian ja politiikan professori
sekä Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksen johtaja. Juha A. Vuori on Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Matkalla Maahan — Politiikka ja uusi ilmastojärjestys<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Latour, Bruno<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Vastapaino, 2022<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Bruno Latourin essee liittää toisiinsa kolme ilmiötä, jotka on kyllä havaittu mutta joiden keskinäistä yhteyttä ei aina ymmärretä. Sen vuoksi on jäänyt huomiotta, kuinka valtavan poliittisen energian näiden
ilmiöiden lähentäminen toisiinsa voisi tuottaa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Ensimmäinen ilmiöistä on mittava sääntelyn purkaminen, jonka seurauksena globalisaatiosta on tullut kirosana. Toinen ilmiö on eriarvoisuuden raju lisääntyminen ja kolmas järjestelmälliset pyrkimykset kieltää
ilmastonmuutoksen olemassaolo.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kirjoittajan hypoteesi on, että kukaan ei voi ymmärtää poliittisen kehityksen kulkua 50 viime vuoden ajalta, ellei keskiöön aseteta ilmastokysymystä ja sen kieltämistä. Latourin tulkinnan mukaan näyttää siltä,
että merkittävä osa vallankäyttäjistä olisi päätellyt, ettei Maan päällä ole enää tarpeeksi tilaa meille kaikille. Tämä ajatuskulku selittää eriarvoisuuden räjähdysmäisen kasvun, sääntelyn purkamisen laajuuden, globalisaation kritiikin ja erityisesti paniikinomaisen
halun palata kansallisvaltion entisaikaisiin suojiin.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Latour patistaa kiireellisesti tarkistamaan suuntaa ja määrittämään politiikkaa, joka perustuu Maahan eikä mihinkään globaaliin tai kansalliseen intressiin. On olennaista pohtia ja tuoda uudelleen esiin, mitä
kuuluminen elinympäristöön merkitsee. Vaativin haasteemme on oppia uudet tavat elää Maassa. Politiikan tehtävänä tänään on tuoda meidät takaisin Maan pinnalle.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Bruno Latour on ranskalainen filosofi, antropologi ja tieteensosiologi. Kirjan esipuheen on kirjoittanut sosiologian professori Turo-Kimmo Lehtonen.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Tunteiden historia<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Boddice, Rob (Kirjoittaja)<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Mitä tunteminen tarkoittaa? Miten toiveemme, aikeemme ja unelmamme viriävät? Tunsivatko esi-isämme samoin kuin me?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Vastapaino, 2022<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Historiantutkijat ovat viime vuosikymmenen aikana kiinnostuneet tarkastelemaan tunteita, intohimoja, mielialoja ja tuntemuksia. Rob Boddicen teoksessa uudet tutkimustulokset on ensi kertaa koottu yhteen esitykseksi,
joka ulottuu antiikista nykypäivään.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Tunteiden historia on kiehtova kuvaus sanattomasta menneisyydestä - kehollisesta, affektiivisesta ja kokemusperäisestä. Teos esittää, että tunteemme ovat mielen ja kehon tilannesidonnaisia tuotoksia. Yhdistelemällä
biologisia, antropologisia, sosiaalisia ja kulttuurisia näkökulmia Boddice kuvaa tunteita kohtaamisina ja kokemuksina eri aikoina ja eri maailmankolkissa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Teoksen kirjoittaja Rob Boddice kuuluu maailman johtaviin tunteiden historian tutkijoihin. Kirja on kiehtovaa luettavaa kaikille, joita kiinnostaa ihmisen tunne-elämä ja sen muutokset.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Boddice työskentelee Tampereen yliopistossa Suomen Akatemian kokemuksen historian huippuyksikössä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Tankasta mangaan — Miten suomentaa japanin kieltä ja kulttuuria<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Länsisalmi, Riikka (Toimittaja)<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Vastapaino, 2022<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Japanin kääntäminen on eräänlaista salapoliisityötä: kääntäjän on omaksuttava uudenlainen kirjoitusjärjestelmä sekä sen mukanaan tuomat omakieliset ilmaisutavat. Kieliopin konventioiden lisäksi haasteita tuottaa
japanin monitulkintaisuus. Käännöstyössä kielen taju on avainasemassa, mutta yhtä tärkeää on myös sosiokulttuurinen ymmärrys. Japanin kääntäminen valottaa japanin kääntämisen ja tulkkauksen erityispiirteitä monipuolisesti ja useasta eri näkökulmasta. Teoksen
artikkeleissa tarkastellaan japanin kirjoitusjärjestelmää, japanin kielen tyylillisiä piirteitä, japanista suomennettua kirjallisuutta sekä esitellään eri tekstilajien suomentamista asiateksteistä mangaan. Samalla teos luo katsauksen kielityöläisten arkeen
ja japanin kääntäjien urapolkuihin.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Mökin kanssa ajattelu — Ympäristösosiologinen mielikuvitus ympäristökriisin aikakaudella<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Valkonen, Jarno (Kirjoittaja)<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Vastapaino, 2022<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Mökin kanssa ajattelu on kirja mökkeilystä ja siitä, mitä mökki voi opettaa meille ihmisen ja luonnon kitkaisesta yhteiselosta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Suomi on tilastollisesti tarkasteltuna mökkeilyn suurmaa. Keskeisenä osana mökin viehätystä on pidetty sitä, että mökillä voi kohdata luonnon ja elää luonnonläheistä elämää. Teos kääntää tämän asetelman toisinpäin
ja kysyy, miltä normaaliasuminen näyttää, kun sitä katsotaan mökiltä käsin - millaista luontoyhteyttä tavanomainen asuminen tarjoaa ja miten sitä voisi muuttaa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Teos kutsuu ainutkertaiselle tutkimusmatkalle kirjoittajan omalle mökille ja sitä kautta tavanomaiseen asumiseen. Se osoittaa, että mökki on paljon muutakin kuin vain paikka asua. Mökki on tietämisen paikka.
Se opettaa asujaansa luonnon kanssa yhdessä elämisen mahdollisuuksista.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kirja auttaa hahmottamaan suuntia tulevaisuuden kestävälle yhteiskunnalle. Samalla se kokoaa humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen keskusteluja ihmisen ja muun luonnon ekososiaalisesta
yhteiselosta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kirjoittaja on ympäristösosiologi Lapin yliopistosta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Digi-askeesi — Miten elää ja ajatella digitaalisella aikakaudella<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Jylhämö, Kimmo (Kirjoittaja)<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Vastapaino, 2022<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Karanteenin jälkeen tiedämme, että pelkkä digitaalinen maailma ei riitä meille. Monella meistä on jo ennestään ristiriitainen suhde digitaalisuuteen. Välillä haaveilemme<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">elämästä ilman digilaitteita. Välillä olemme digitaalisuuden varassa ja ne ovat ainoa yhteys maailmaan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Digitaalisuus tulee muuttamaan ihmisyyttä vielä radikaalimmin. Nyt on oikea hetki pohtia, millaisia vääristäviä toimintatapoja vaivihkaa omaksuttu digitaalinen ohjaus edellyttää ja millaisia turhia lupauksia
se tuottaa. Vain kriittisellä ajattelulla voimme vielä vaikuttaa siihen, mitä meistä on tulossa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kirjassa etsitään keinoja, joilla hillitä digitaalista hyökyä ja löytää tilaa omalle ajattelulle ja kestäville periaatteille.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Vastapaino — 40 esseetä kirjahistoriasta<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Lahtinen, Mikko (Kirjoittaja)<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Vastapaino, 2022<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Vastapaino on julkaissut 40-vuotisen historiansa aikana yli 600 kirjaa. Niiden myötä Vastapainosta on kehittynyt keskeinen suomalainen tiede- ja tietokirjakustantamo. Sen julkaisemien kirjojen vaikutus suomalaiseen
keskusteluun on ollut huomattava varsinkin yhteiskuntatieteissä, sukupuolentutkimuksessa ja monikulttuurisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Filosofian ja ihmistieteiden klassikkojen ja kansainvälisesti merkittävien nykytutkijoiden yli 170 suomennettua teosta
ovat nekin monin tavoin rikastuttaneet kulttuuria. Vastapainon menetelmäoppaat ovat auttaneet tuhansia opinnäytteen tekijöitä selviytymään urakastaan, kustantamon tentti- ja pääsykoekirjojen äärellä on hikoiltu ja tuskailtu mutta myös koettu oppimisen iloa
ja riemua.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Filosofi ja politiikan tutkija Mikko Lahtisen kirjan neljässäkymmenessä esseessä nousevat esille niin Vastapainon suuret ”julkaisulinjat” kuin oman alansa tai lajityyppinsä ainutkertaiset edustajatkin. Hän
arvostelee presentististä ajattelutapaa, jossa vanhan kirjan oletetaan olevan uutta huonompi tai peräti vanhentunut teos. Lahtisen esseissä Vastapainon vanhemmat ja uudemmat kirjat muodostavat vuolaan kirjojen virran, jossa eriaikaiset ja eriaineksiset teokset
yhdessä avaavat yhä uusia näkökulmia inhimilliseen elämään globaaleista kysymyksistä pieniin talventörröttäjiin.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Pelit kulttuurina<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Friman, Usva (Toimittaja) ; Arjoranta, Jonne (Toimittaja) ; Kinnunen, Jani (Toimittaja) ; Heljakka, Katriina (Toimittaja) ; Stenros, Jaakko<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Pelit ovat kulttuurimuoto, jolla on pitkät juuret ihmisen historiassa ja joka näkyy nykypäivänä kaikkialla arjessamme. Pelejä suunnitellaan ja kehitetään kaikenikäisille ja niitä pelataan lähes kaikissa ikäryhmissä,
yksin ja yhdessä. Pelaamista harrastetaan vapaa-ajalla, harjoitetaan ammattina ja hyödynnetään niin oppimistilanteissa kuin työelämässä koko ajan enemmän.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Suomalaiset ovat pelikansaa. Melkein kaikki pelaavat Suomessa jotain, oli se sitten Lottoa, Mölkkyä, Returnalia tai Clash of Clansia. Suomi kuuluu myös pelinkehityksessä Euroopan kärkikastiin, ja suomalaiset
kilpapelaajat niittävät menestystä maailmalla. Pelialan sankaritarinoiden siivittämänä peleihin kohdistuu myös monenlaisia yhteiskunnallisia toiveita ja huolia. Miten pelien Suomea pitäisi ymmärtää?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kirjassa Pelit kulttuurina neljätoista Suomen eturivin pelitutkijaa kuvaa pelien kulttuurista ja yhteiskunnallista merkitystä Suomessa ja kansainvälisesti. Kirjoittajat kertovat, miten pelejä tehdään, pelataan
ja tutkitaan, millaisia yhteisöjä niiden ympärille rakentuu, ja millaisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin ne liittyvät. Digitaalisten viihdepelien lisäksi kirja käsittelee urheilua, rahapelejä ja pelien suhdetta taiteeseen ja leikkiin.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Abstraktin ja konkreettisen dialektiikka Marxin Pääomassa<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Iljenkov, Evald (Kirjoittaja)<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Vastapaino, 2022<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Evald Iljenkov osoittaa vallitsevan empiristisen filosofian rajoitukset tieteellisessä teorianmuodostuksessa. Kirja esittää materialistisen tulkinnan dialektisesta logiikasta ja teoreettisten käsitteiden luonteesta
Marxin Pääoman perusteellisen filosofisen analyysiin pohjalta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Evald Iljenkov (1924-1979) on yksi tunnetuimista ja tärkeimmistä Neuvostoliitossa eläneistä filosofeista. Hän kehitti omintakeisen, virallisesta tulkinnasta poikkeavan tulkinnan Marxin filosofiasta ja dialektisesta
menetelmästä. Hänen filosofiassaan näkyy vahvasti Spinozan ja Hegelin vaikutus.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Iljenkov piti tärkeänä filosofisten oivallusten soveltamista käytäntöön. Hän teki yhteistyötä ns. kulttuurihistoriallisen psykologian ja toiminnan teorian kehittäjien kanssa uusien pedagogisten menetelmien
kehittämisessä. Hänellä on ollut suuri merkitys myös tämän teoriasuuntauksen tunnetun edustajan, Yrjö Engeströmin ekspansiivista oppimista koskevan teorioiden kehitykseen. Kääntäjät ovat Engeströmin työtovereita.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Iljenkovin asema Neuvostoliitossa oli vaikea. Moskovan yliopiston johto ja puolue suhtautuivat Iljenkovin ajatteluun epäillen ja painostivat häntä henkisesti. Hrustshevin aikana hänen sallittiin harjoittaa
vapaammin filosofista tutkimusta, mutta sen jälkeen työskentelyilmapiiri muuttui niin vaikeaksi, että Iljenkovin oli ylivoimaista kestää sitä. Hän teki itsemurhan vuonna 1979. Filosofi ja kulttuuriteoreetikko Vadim Mehuzev onkin todennut, että tuolloin oli
vaikeampaa olla marxisti Neuvostoliitossa kuin missään muussa maassa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Vilppulasta Tampereen porteille<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Hoppu, Tuomas (Kirjoittaja)<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Vastapaino, 2022<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kuinka sisällissotaan lähdettiin? Minkälaisista oloista taisteluihin osallistuneet tulivat? Kuinka Pohjois-Hämeen hangilta alkaneet taistelut siirtyivät Tampereen porteille?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Historiantutkija Tuomas Hoppu maalaa sisällissodan tapahtumat elokuvallisesti lukijan eläydyttäväksi. Kertojan näkökulma ei ole punaisten eikä valkoisten, vaan tuo esiin kummankin puolen sotimisen. Kertomuksissa
kulkevat mukana niin Pohjanmaan itsetuntoiset lapualaiset kuin Vesilahden-Lempäälän maalaiskaartlaiset ja vallankumouksen kehdon Helsingin peltisepät.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">"Vilppulasta Tampereen porteille" aloittaa kolmen teoksen kirjasarjan, joka kertoo sisällissodan kulusta Hämeessä ymmärrettävästi ja viihdyttävästi.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Lempi Lempisen matka Suomenlahden ympäri<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kekki, Minna-Kerttu (Kirjoittaja)<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Vastapaino, 2022<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Inkeriläinen Lempi Lempinen kiersi elämänsä aikana Suomenlahden useaan kertaan - aina pakotettuna lähtemään. Millaista oli inkeriläisen elämä Neuvosto-Virossa, ja miten inkeriläisen identiteetin sekä kansansa
historian kokee Lempisen jälkeläinen, väitöskirjatutkija Minna-Kerttu Kekki?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Lempisen muistelmista ja Kekin kommenteista muodostuva teos kuvaa Suomessa vähemmän tunnettuja kokemuksia inkeriläisistä nykyisen Viron alueella sekä syventää niitä Kekin pohdinnoilla. Samalla se tuo vironinkeriläisen
perspektiivin osaksi Suomessa käytävää inkeriläiskeskustelua.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Aikuiset maahanmuuttajat arjen vuorovaikutustilanteissa — Suomen kielen oppimisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Lilja, Niina (Toimittaja) ; Eilola, Laura (Kirjoittaja) ; Jokipohja, Anna-Kaisa (Kirjoittaja) ; Tapaninen, Terhi (Kirjoittaja)<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Vastapaino, 2022<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Maahanmuuttajaväestön kotoutumiseen liittyvien kielikysymysten yhteiskunnallinen merkitys on suuri. Tämä artikkelikokoelma tarkastelee kotoutumista yksilön näkökulmasta arjen kohtaamisina ja vuorovaikutustilanteina.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Vuorovaikutusta analysoidaan kirjassa toimintana, jossa korostuu kielen lisäksi toiminnan kehollisuus ja tilanteiden materiaalisuus. Tarkastelun kohteena ovat aikaisemmin vähän huomiota saaneet kieliluokkien
ulkopuoliset vuorovaikutustilanteet. Näytämme, miten aikuiset maahanmuuttajat käyttävät ja oppivat suomea esimerkiksi rakennusalaan painottuvassa kotoutumiskoulutuksessa, omavalmentajien vastaanotoilla ja sosiaalisessa sirkuksessa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kirja rakentuu arjen vuorovaikutusta muotoilemassa -tutkimusprojektissa tehtyyn tutkimukseen. Se on kirjoitettu suomi toisena kielenä -alan tutkijoille, opettajille ja opettajaopiskelijoille. Siitä hyötyvät
myös muut kotoutumisen kysymysten parissa työskentelevät. Monipuolisten aineistojen ja menetelmällisen pohdinnan ansiosta kirja kiinnostanee myös keskusteluntutkijoita ja muita yhteiskuntatieteilijöitä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Työ, raha ja talouspolitiikka globaalitaloudessa<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Laurila, Hannu (Kirjoittaja) ; Koskinen, Hannu (Kirjoittaja)<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Vastapaino, 2022<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Globalisaation levittämän markkinatalouden sanotaan tuottavan kiihtyvään tahtiin finanssikriisejä, eriarvoisuutta, pandemiavyöryjä, ilmastonmuutosta ynnä muita kansoja ja kansantalouksia uhkaavia ilmiöitä.
Onko se pysäyttämätön helvetinkone, vai voisiko sen tuhovoimaa vielä hallita ihmisjärjen keinoin? Yksilö on siinä suhteessa avuton, mutta taloustiede tekee asiassa parhaansa ja tarjoaa auliisti neuvojaan talous- ja yhteiskuntapolitiikasta päättäville.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kirja pyrkii antamaan mahdollisimman realistisen talousopillisen kuvauksen markkinatalouteen nojaavasta kansantaloudesta ja sen kohtaamista ongelmista hoitokeinoineen. Painopiste on talouspolitiikan suunnittelussa
yleisesti sovelletussa mikroperustaisessa makrotalousteoriassa. Läpileikkaavana teemana on rahan rooli talouden kiertokulussa ja mekaniikassa. Onhan nimittäin niinkin, että kehittyneiden teollisuusmaiden taloushistoria on pitkälti rahalla kirjoitettua.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kirjassa sivuutetaan uuden ajan fiktiivinen raha ja pitäydytään lapsenuskossa, että rahan ja sen arvon on viime kädessä perustuttava ihmisten jokapäiväistä hyvinvointia palvelevaan reaalitalouteen. Kaikesta
globaalitalouden ja finanssimarkkinoiden ryöpsähtelystä huolimatta kirjan pääteesi on varsin arkinen: Raha kiinnostaa ihmistä, mutta sillä ei ole mitään merkitystä ilman tuottavaa työtä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Vesihuollon myytit<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Katko, Tapio (Kirjoittaja) ; Juuti, Petri (Kirjoittaja) ; Juuti, Riikka (Kirjoittaja)<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Vastapaino, 2022<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Onko pullotettu vesi parempaa kuin hanavesi? Tuhlataanko Suomessa vettä? Onko vesi ihmisoikeus?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Vesi on monella tapaa keskeinen osa arkielämäämme, ja sillä on ollut suuri vaikutus elämänlaatumme kohenemiseen. Vaikka vesi on tiiviisti läsnä arjessa, harvemmin tulemme ajatelleeksi, mitä kaikkea yhdyskuntien
vesihuoltoon kätkeytyy. Vesihän tulee hanasta - vai olisiko totuus sittenkin monisyisempi?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Tosiasiassa vesi ja vesihuolto ovat moninaisia ilmiöitä, ja niihin myös liitetään hyvin erityyppisiä merkityksiä. Välillä näistä merkityksistä voi muodostua myyttejä, eräänlaisia pinttyneitä puolitotuuksia.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Vesihuollon myytit esittää 24 myyttiä suomalaisen vesihuollon tilasta. Teos nojaa tutkittuun tietoon ja pyrkii avaamaan juuri niitä vesihuoltoon liittyviä kysymyksiä, jotka usein askarruttavat kansalaisia.
Samalla teos pohtii, kuinka suomalaista vesihuoltoa voisi kehittää kestävämmäksi.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Teoksen kirjoittajat Tapio Katko, Petri Juuti ja Riikka Juuti ovat vesihuoltopalveluiden tutkijoita Tampereen yliopistosta. Teosta elävöittävät Pertti Väyrysen humoristiset piirrokset.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;caret-color: rgb(0, 0, 0);word-spacing:0px">
<span style="color:black">HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta
sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;caret-color: rgb(0, 0, 0);word-spacing:0px">
<span style="color:black">Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan<span class="apple-converted-space"> </span><span class="spelle">sivulle:<a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></a></span><span class="apple-converted-space"> </span>josta
se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle:<span class="apple-converted-space"> </span><a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/.</span></a><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
</div>
</body>
</html>