<html xmlns:v="urn:schemas-microsoft-com:vml" xmlns:o="urn:schemas-microsoft-com:office:office" xmlns:w="urn:schemas-microsoft-com:office:word" xmlns:x="urn:schemas-microsoft-com:office:excel" xmlns:m="http://schemas.microsoft.com/office/2004/12/omml" xmlns="http://www.w3.org/TR/REC-html40">
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8">
<meta name="Generator" content="Microsoft Word 15 (filtered medium)">
<style><!--
/* Font Definitions */
@font-face
{font-family:"Cambria Math";
panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4;}
@font-face
{font-family:Calibri;
panose-1:2 15 5 2 2 2 4 3 2 4;}
@font-face
{font-family:Tahoma;
panose-1:2 11 6 4 3 5 4 4 2 4;}
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{margin:0cm;
margin-bottom:.0001pt;
font-size:12.0pt;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
a:link, span.MsoHyperlink
{mso-style-priority:99;
color:#0563C1;
text-decoration:underline;}
a:visited, span.MsoHyperlinkFollowed
{mso-style-priority:99;
color:#954F72;
text-decoration:underline;}
span.Shkpostityyli17
{mso-style-type:personal-compose;
font-family:"Calibri",sans-serif;
color:windowtext;}
span.spelle
{mso-style-name:spelle;}
span.apple-converted-space
{mso-style-name:apple-converted-space;}
.MsoChpDefault
{mso-style-type:export-only;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
@page WordSection1
{size:612.0pt 792.0pt;
margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.WordSection1
{page:WordSection1;}
--></style><!--[if gte mso 9]><xml>
<o:shapedefaults v:ext="edit" spidmax="1026" />
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 9]><xml>
<o:shapelayout v:ext="edit">
<o:idmap v:ext="edit" data="1" />
</o:shapelayout></xml><![endif]-->
</head>
<body lang="FI" link="#0563C1" vlink="#954F72">
<div class="WordSection1">
<p class="MsoNormal"><span style="color:black">Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen: <<span class="spelle"><a href="https://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko"><span style="color:#954F72">agricolan.arvostelut</span><span class="apple-converted-space"><span style="color:#954F72"> </span></span><span style="color:#954F72">at
gmail.com</span></a></span>> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;caret-color: rgb(0, 0, 0);word-spacing:0px">
<span style="font-size:11.0pt;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal">Kynälä <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Heli Laaksonen ja Aleksandrs Čaks: Poimit sydämeni kirjahyllystä. Kustantamo Kynälä 2021
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Poimit sydämeni kirjahyllystä -runovuoropuhelu sai alkunsa, kun runoilija Heli Laaksonen tutustui latvialaiseen modernistiin Aleksandrs Čaksiin (1901-1950). Satavuotiaat, silti tuoreet runot puhuttelivat niin, että Laaksonen alkoi kääntää
niitä suomeksi - yleiskielelle - ja kirjoitti jokaiseen myös vastausrunon - omalla lounaismurteellaan. Hän myös maalasi kirjan kuvitukseksi joka runoparista teoksen. Runot ilmestyvät äänikirjanakin Laaksosen ja lavarunoilija Harri Hertellin esittämänä. Kirjan
jälkisanoissa Laaksonen kertoo Čaksin kirjailijan urasta milloin saksalaismiehityksen, milloin venäläismiehityksen, milloin neuvostovallan sorron alla. Hän vertailee kahden eri murroskauden kirjailijan elämiä: omaansa digitaalisuuden kaikennielevän voiman,
luontokadon, sivistyskadon ja pandemian varjossa ja Čaksin elämää kaupungistumisen, autoistumisen ja maailmansotien puristuksessa.
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-top:12.0pt"><u>***<o:p></o:p></u></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-top:12.0pt"><u>Karjalan sivistysseura<o:p></o:p></u></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-top:12.0pt">Nick Baron: <i>Karjalan kuningas. Eversti P. J. Woods ja brittiläinen interventio Pohjois-Venäjälle 1918–1919</i><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-top:12.0pt">Nick Baronin kirja kertoo runsaan sadan vuoden takaisista tapahtumista Vienan korpikylissä maailmansodan viimeisenä syksynä. Britannian armeijan palveluksessa Etelä-Afrikassa ja Ranskan rintamalla ansioitunut pohjoisirlantilainen
eversti Woods muodosti Vienan Kemistä löytyneistä kansallismielisistä karjalaisista Karjalan rykmentin. Näillä kansalaisuuksiltaan ja sotataidoiltaan varsin kirjavilla joukoilla oli ensin ajettava Saksan liittolaisiksi uskotut suomalaiset Vienasta ja sitten
käännyttävä punaisia venäläisiä vastaan.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-top:12.0pt"><span style="background:#FDFBFA">Kirjassa on kaksi osaa: Baronin kirjoittama Woodsin elämäkerta ja Woodsin omat muistelmat Karjalan retkestään. Tohtori Nick Baronin erikoisalaa on 1900-luvun Venäjän ja Itä-Euroopan
poliittinen historia, kulttuuri- ja sosiaalihistoria sekä</span> <span style="background:#FDFBFA">
poliittinen maantiede. Teoksen on kääntänyt Mirko Harjula.</span><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-top:12.0pt">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-top:12.0pt">Irina Takala: <i>Taistelua ja kuolemaa. Neuvosto-Karjalan suomalaiset 1920- ja 1930-luvuilla</i><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-top:12.0pt"><span style="background:#FDFBFA">Irina Takalan kirja keskittyy Neuvostoliittoon 1920- ja 1930-luvuilla Suomesta ja Pohjois-Amerikasta muuttaneiden suomalaisten traagiseen historiaan aikakaudella, joka päättyi Suureen
terroriin ja Stalinin vainoihin vuosina 1937–1938. Unelmissaan tulijoilla oli valoisa tulevaisuus ja oikeudenmukainen maailma, jopa yhteiskunnallisiin ihanteisiinsa perustuva maailmanvallankumous. He olivat valmiita rakentamaan tämän tulevaisuuden omin käsin.
Mukanaan he toivat osaamisensa ja ammattitaitonsa, amerikansuomalaiset jopa modernit työkalunsa ja -koneensa, sekä pääomia.<o:p></o:p></span></p>
<p style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;background:#FDFBFA;vertical-align:baseline">
<span style="font-size:11.0pt;font-family:"Calibri",sans-serif">Kirja perustuu Takalan vuosia kestäneeseen Suurta terroria koskeneeseen tieteelliseen tutkimukseen, laajoihin arkistoaineistoihin mukaan lukien FSB:n arkisto Karjalan tasavallassa, lukuisiin kirjallisiin
lähteisiin, haastatteluihin ja muistelmiin. Kirja valottaa Suuren terrorin taustoja ja uhrien kohtaloita mukaansa tempaavalla tavalla. Irina Takala pohtii kirjan lopussa syitä siihen, miksi juuri suomalaiset joutuivat niin laajassa mittakaavassa sortotoimien
kohteeksi. Hän toteaa, ettei syynä ollut suomalaisten etninen alkuperä, vaan se, että he olivat eläneet muualla ja nähneet liikaa.<o:p></o:p></span></p>
<p style="mso-margin-top-alt:12.0pt;margin-right:0cm;margin-bottom:0cm;margin-left:0cm;margin-bottom:.0001pt;background:#FDFBFA;vertical-align:baseline">
<span style="font-size:11.0pt;font-family:"Calibri",sans-serif">Irina Takala on filosofian tohtori, Petroskoin valtionyliopiston dosentti, yksi arvostetuimmista Stalinin terrorin tutkijoista. Hän on Karjalan tiedekeskuksen Kielen, kirjallisuuden ja historian
instituutin tutkijatohtori, Suomalaisen Tiedeakatemian ulkomainen jäsen, Suomen Historiallisen Seuran kirjeenvaihtajajäsen ja <em><span style="font-family:"Calibri",sans-serif;border:none windowtext 1.0pt;padding:0cm">Nordic and Baltic Studies Review</span></em> -lehden
päätoimittaja.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-top:12.0pt">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-top:12.0pt"><u>Siirtolaisuusinstituutti<o:p></o:p></u></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-top:12.0pt">Silja Hiironniemi: <i>Amerikan matkaajat</i><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-top:12.0pt"><span style="background:white">Tässä tarinassa on kysymys postikorteista, matkoista, suvusta, tiloista ja taloista. Kortit olivat lähtökohta. Niitä kirjoitti kolme Amerikkaan lähtenyttä sisarusta toisilleen ja
puolisoilleen Suomeen ja Amerikkaan, ja niitä he saivat ystäviltään. Korteista avautui pieniä ikkunoita vanhaan maailmaan, tiedon ja tunnelmien sirpaleita. Niistä ja rekisteritiedoista Silja Hiironniemi kokosi pala palalta isoisänsä ja hänen kahden sisaruksensa
matkakertomukset. Pikkuhiljaa heistä muodostui kuva myös ihmisinä. Millaisia he olivat, miksi he lähtivät, miten elivät, milloin tulivat takaisin, ja miten heidän elämäänsä siirtolaisuus vaikutti. He elivät viime vuosisadan alussa parasta nuoruuttaan ja hakivat
siirtolaisuudesta vauhtia ja vakautta elämälleen. Kurkistus heidän elämäänsä luo näkymän menneeseen ja auttaa ymmärtämään myös nykyhetkeä ja tulevaisuutta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-top:12.0pt"><u>Sopfi<o:p></o:p></u></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-top:12.0pt">Maritta Itäpuisto & Henna Pirskanen:
<i>Myrkylliset aikuiset</i><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-top:12.0pt">Aikuisten vahingollisuuden tai lasten ja aikuisten välisen ristiriidan kuvaamiseen ei ole Suomessa yleiseen käyttöön juurtuneita käsitteitä.
<i>Myrkylliset aikuiset </i>-teoksessa kysymystä aikuisten ja lasten vahingollisista sukupolvisuhteista tarkastellaan aikuisten ”myrkyllisyyden” kautta tuoreella tavalla ja etsien uudenlaisia tapoja ja käsitteitä tällaisten ilmiöiden kuvaamiseen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-top:12.0pt">Kiinnostuksen kohteena ovat niin aikuisten ja lasten väliset, poliittisen päätöksenteon ja lainsäädännön raamittamat laajemmat yhteiskunnalliset suhteet, kuin myös aikuisten ja lasten vuorovaikutussuhteet. Kirjan
tarkoituksena ei ole demonisoida tai syyllistää aikuisia, vaan tarkastella tematiikkaa analyyttisesti ja kokonaisvaltaisesti.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-top:12.0pt"><i>Myrkylliset aikuiset</i> tarkastelee monitieteisesti aikuisten myrkyllisyyttä lapsuudentutkimuksen, päihdetutkimuksen, lasten oikeuksien filosofian, kemikalisaation, hengellisten yhteisöjen tutkimuksen, sisäilman
myrkyllisyyksien ja kriisien näkökulmista. Teos tarjoaa ymmärrystä aikuisten toiminnan ja yhteiskunnallisten päätösten vaikutuksista lapsiin yhteiskunnassamme.
<i>Myrkylliset aikuiset</i> on tieto- ja tiedekirja, joka soveltuu yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen oppimateriaaliksi, sekä ammattilaisten ja kaikkien aiheesta kiinnostuneiden luettavaksi.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-top:12.0pt"><u>Ursa<o:p></o:p></u></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-top:12.0pt">Heikki Oja: <i>Einsteinin perintö. Mitä Albert Einstein ennusti oikein – ja mitä väärin<o:p></o:p></i></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-top:12.0pt">Albert Einstein oli outo ilmestys 1900-luvun alun fyysikoiden joukossa. Nuori patenttitoimiston virkailija tuli tuntemattomuudesta vauhdilla mukaan akateemisten tutkijoiden eturiviin. Hän kehitti uskomattoman
nopeassa tahdissa uuden idean toisensa jälkeen ja esitti käänteentekeviä muutoksia sen ajan fysiikkaan lähinnä omien ajatuskokeittensa perusteella.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-top:12.0pt">Einsteinin suhteellisuusteoria on ollut paras selitys maailman suuren mittakaavan rakenteille runsaan sadan vuoden ajan. Se on myös arkielämässämme tärkeä esimerkiksi kännyköiden gps-paikannuksen kautta. Einstein
julkaisi monia muitakin teorioita, ja hänen suuhunsa on pantu monenlaisia asioita.<span style="font-family:"Tahoma",sans-serif">
</span> Heikki Oja selvittää, mitä Einstein on todellisuudessa kirjoittanut alkuperäisissä artikkeleissaan ja onko Einsteinin
ennustuksia pystytty havainnoilla varmistamaan.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-top:12.0pt">Kirjassa käydään läpi Einsteinin teorioiden tunnetuimpia ilmiöitä yksi kerrallaan. Luku alkaa keskeisellä lainauksella Einsteinin kirjoituksista, minkä jälkeen käsitellään kyseisen ilmiön teoriaa ja ennustusten
toteutumista. Kirja sisältää noin neljäkymmentä hänen esittämäänsä teoriaa. Kuinka monessa Einstein oli oikeassa?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-top:12.0pt">Professori Heikki Oja on tähtitieteilijä ja palkittu tietokirjailija.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-top:12.0pt">Kirsi Lehto, Harry Lehto ja Pekka Janhunen:
<i>Elämä maapallolla. Mitä astrobiologia kertoo meistä ja tulevaisuudestamme</i><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-top:12.0pt">Maapallon jokainen kolkka kuhisee elämää. Noin neljä miljardia vuotta sitten yksinkertaisista yhdisteistä muodostui sellaista toiminnallista monimuotoisuutta, jota elottomassa luonnossa ei esiinny. Elämän erikoisimmat
ominaisuudet ovat sen kyky lisääntyä ja sopeutua. Suuret ympäristömuutokset ovat aiheuttaneet toistuvasti suuria sukupuuttoja, mutta niiden jälkeen elämä on aina noussut uuteen kasvuun ja kukoistukseen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-top:12.0pt">Miljardien vuosien aikana olosuhteiden muutokset ja sukupuuttoaallot maapallolla ovat johtaneet nykyisen lajiston kehittymiseen. Nyt ihmiskunta muokkaa maapallon elinoloja voimakkaasti. Hitaan biologisen evoluution
rinnalle on noussut monta kertaluokkaa nopeampi kulttuurievoluutio, joka on tuottanut ulkoisille katastrofeille alttiin teknologisen yhteiskunnan. Mikä on ihmiskunnan ja elämän tulevaisuus maapallolla? Onko ihmisten mahdollista levittäytyä muille planeetoille
tai avaruusasemille?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-top:12.0pt">Dosentti Kirsi Lehto on astrobiologiaan ja elämän syntyyn erikoistunut kasvivirologi ja kirjailija, dosentti Harry Lehto taas on astrobiologiaan erikoistunut tähtitieteilijä. He molemmat työskentelevät Turun yliopistossa.
FT Pekka Janhunen on Ilmatieteen laitoksen tutkimuspäällikkö ja avaruudessa liikkumiseen tarkoitetun sähköpurjeen keksijä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-top:12.0pt"><u>Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura<o:p></o:p></u></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-top:12.0pt">Reijo E. Heinonen: Muistojen parantola: Halilan keuhkotautiparantola ja sen ylilääkäri Robert Elmgren<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-top:12.0pt">Professori Reijo E. Heinosen Muistojen parantola kertoo Halilan keuhkotautiparantolasta ja sen ylilääkäristä Robert Elmgrenistä. Teoksessa käydään läpi parantolan vaiheita sen perustamisesta vuonna 1889 aina 1930-luvun
loppuun saakka. Painopisteenä on erityisesti parantolaan liittyvä muistitieto, joka elävöittää historiallisia tapahtumia. Kirjan keskeinen toimija on parantolan ylilääkäri Robert Elmgren perheineen. Robert Elmgrenillä oli merkittävä rooli sekä ilmarintahoidon
uranuurtajana Suomessa että parantolan isällisenä johtohahmona. Myös hänen perheensä oli läheisesti mukana parantolan arjessa ja juhlassa, ja perheen sisäinen kirjeenvaihto onkin eräs keskeisiä lähdeaineistoja.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-top:12.0pt">Keuhkotuberkuloosin hoitomenetelmät 1900-luvun alussa eivät perustuneet pelkästään lääketieteelliseen hoitoon, vaan myös parantolan ympäristö nähtiin olennaiseksi tekijäksi parantumisprosessissa. Muistojen parantola
valottaakin kiehtovalla tavalla potilaiden elämän eri puolia. Potilaiden ja vieraiden joukossa tapaamme monikirjavan joukon niin kulttuuriväkeä kuin valtiovallan edustajia. Halilan parantolalla oli myös suuri merkitys koko Uudenkirkon pitäjälle ja sen asukkaille.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-top:12.0pt">VSKS:n Toimitteita 23 Diasporan Viipuri – Muistojen kaupunki sotien jälkeen (toim. Satu Grünthal ja Kristiina Korjonen-Kuusipuro)<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-top:12.0pt">Talvi- ja jatkosodan myötä luovutetusta Karjalasta pakeni noin 407 000 evakkoa muualle Suomeen, ja Viipurin kaupungista sekä maalaiskunnasta lähteneet muodostivat tästä siirtoväestä runsaan viidesosan. Alkoi hajaannuksen
eli diasporan aika, jolloin menetetyn kotiseudun perinteitä, tapoja ja historiaa sekä omaa kulttuurista identiteettiä alettiin vaalia ja toteuttaa uusissa oloissa ja ristiriitojen paineissa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-top:12.0pt">Antologia Diasporan Viipuri – Muistojen kaupunki sotien jälkeen tarkastelee, millaiseksi viipurilaisuus muodostui ja miten se on ilmennyt sotienjälkeisinä vuosikymmeninä aina 2020-luvulle saakka. Diasporan kokemukseen
kuuluu eläminen yhtä aikaa menetetyssä todellisuudessa ja nykyisyydessä, ja yhteisölliset muistot ovat silta kadotetusta tähän hetkeen. Toimitteen keskeisenä teemana onkin, kuinka menneisyys ja nykyisyys yhdistyvät toisiinsa ja miten muisti peilaa ja säilyttää
menetettyä. Monitieteisen kokonaisuuden lähtökohtia ovat diasporan, kulttuurisen trauman, nostalgian ja jälkimuistin käsitteet, ja mukana on myös venäläinen näkökulma.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-top:12.0pt">Sarjassa aiemmin ilmestyneet:<br>
Toimite 18: Muuttuvien tulkintojen Viipuri (2016, toim. Anu Koskivirta, Pentti Paavolainen ja Sanna Supponen)<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-top:12.0pt">Toimite 19: Arki kirkko, artefakti, Viipurin kulttuurihistoriaa Ruotsin ajalla (n. 1300–1719) (2017, toim. Petri Karonen)<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-top:12.0pt">Toimite 20: Kuvaukset mielikuvat identiteetit: Viipurin kulttuurihistoriaa 1710–1840 (2018, toim. Piia Einonen ja Antti Räihä)<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-top:12.0pt">Toimite 21: Politiikan ja jännitteiden Viipuri 1880–1939 (2019, toim. Anu Koskivirta ja Aleksi Mainio)<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-top:12.0pt">Toimite 22 Monumenteista tanssiaskeliin: Taiteiden ja kulttuurin Viipuri 1856–1944 (2020, toim. Anna Ripatti & Nuppu Koivisto)<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-top:12.0pt"><u>Väyläkirjat<o:p></o:p></u></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-top:12.0pt">Olavi Anttila & Pentti Anttila: <i>
Muonion asutus, 1600-luvun alusta 1930-luvun lopulle. Talot ja ihmiset. Osa II. Alamuonio, Kihlanki-Tapojärvi, Kangosjärvi ja Järvialue<o:p></o:p></i></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-top:12.0pt">MUONION ASUTUSTA yli 400 vuoden ajalta 1600-luvun alusta selvittävä Olavi ja Pentti Anttilan kirjapari “Muonion asutus, 1600-luvun alusta 1930-luvun lopulle. Talot ja ihmiset” on ainutlaatuinen sukellus yhden pitäjän
vuosisataiseen asutukseen. Samalla se on perusteellisin esitys Muonioniskana tunnetun pitäjän varhaisesta historiasta kattaen kaikki kylät sekä niiden asutuksen synnyn ja kehityksen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-top:12.0pt">Talo talolta ja perhe perheeltä kylittäin etenevä selostus pohjautuu perusteellisiin arkistotietoihin. Monien vain etunimiltä tunnettujen henkilöiden jäljittäminen on edellyttänyt koko Tornionlaakson tietojen jatkuvaa
haravointia, sillä pitkistä etäisyyksistä huolimatta aviopuolisot Muonionkin taloihin löytyvät usein jokilaakson eteläisemmistä kylistä Turtola-Pelloa, Ylitorniota ja Alatorniota myöten Väylän molemmilta puolin. Ruotusotilaiden järjestelmä ja harjoitukset
edistivät osaltaan liikkumista.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-top:12.0pt">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-top:12.0pt">Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-top:12.0pt">Opas muistitietohaastattelun tekemiseen (Heimo, Anne; Juvonen, Tuula; Kurvinen, Heidi)<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-top:12.0pt">Suunnitteletko muistitietohaastattelujen tekemistä perhehistorian tallentamiseksi, sukututkimuksen tarpeisiin, historiikin kirjoittamisen tueksi tai opinnäytettä tai muuta tutkimusta varten? Tämä opas antaa runsaasti
konkreettisia vinkkejä ja koeteltuja neuvoja, joiden huomioiminen edesauttaa haastattelujen sujumista ja laadukasta tallentamista. Opas on suunnattu erityisesti muistitiedosta kiinnostuneille,
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-top:12.0pt">mutta siitä on apua myös tutkimushaastattelujen suunnittelemiselle ja toteuttamiselle. Oppaassa käydään läpi haastattelun eri vaiheet haastattelun suunnittelusta sen toteuttamiseen, unohtamatta arkistointia, jonka
ansiosta haastattelusta voi tulla arkistointikelpoinen historiallinen dokumentti.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-top:12.0pt">Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2021<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-top:12.0pt"><u>Sotamuseon julkaisusarja<o:p></o:p></u></p>
<p class="MsoNormal">Juha Joutsi: Suomalaiset sota-alukset 1918–1927<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kirja esittelee itsenäisen Suomen laivaston ensimmäisen vuosikymmenen aikana käytössä olleet alukset, jotka olivat pääasiassa vuonna 1918 venäläisiltä Suomeen jääneitä laivoja. Laivaston alusten lisäksi kirjassa on mukana Rannikkotykistön
sekä muiden Puolustuslaitoksen toimijoiden laivat. 141 sivun laajuinen teos sisältää tiedot noin 260 aluksesta. Kuvituksena on ennen julkaisemattomia mustavalkokuvia sekä aluksista laadittuja mittakaavapiirroksia.
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Helsingin kaupunginmuseo<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ivan Timiriasew – Helsinkiläinen valokuvaaja.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Venäläinen ratsuväenupseeri ja kenraalikuvernöörin adjutantti Ivan Timiriasew (1860–1927) tallensi aikansa Helsinkiä satoihin valokuviin, jotka ovat kiehtovia dokumentaarisia välähdyksiä pääkaupungin elämästä sadan vuoden takaa. Helsingin
kaupunginmuseo ja Kustannusosakeyhtiö Parvs julkaisevat 7.10.2021 Iisa Aaltosen ja Elina Maaniityn kirjoittaman kirjan Ivan Timiriasew – Helsinkiläinen valokuvaaja.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="color:black"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="caret-color: rgb(0, 0, 0);font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
<span style="color:black"> <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="caret-color: rgb(0, 0, 0);font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
<span style="color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;caret-color: rgb(0, 0, 0);word-spacing:0px">
<span style="color:black">HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta
sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;caret-color: rgb(0, 0, 0);word-spacing:0px">
<span style="color:black">Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan<span class="apple-converted-space"> </span><span class="spelle">sivulle:<a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></a></span><span class="apple-converted-space"> </span>josta
se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle:<span class="apple-converted-space"> </span><a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/.</span></a><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="caret-color: rgb(0, 0, 0);font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
<span style="color:black"> <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
</div>
</body>
</html>