<html xmlns:o="urn:schemas-microsoft-com:office:office" xmlns:w="urn:schemas-microsoft-com:office:word" xmlns:m="http://schemas.microsoft.com/office/2004/12/omml" xmlns="http://www.w3.org/TR/REC-html40">
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8">
<meta name="Generator" content="Microsoft Word 15 (filtered medium)">
<style><!--
/* Font Definitions */
@font-face
{font-family:"Cambria Math";
panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4;}
@font-face
{font-family:Calibri;
panose-1:2 15 5 2 2 2 4 3 2 4;}
@font-face
{font-family:Tahoma;
panose-1:2 11 6 4 3 5 4 4 2 4;}
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{margin:0cm;
margin-bottom:.0001pt;
font-size:12.0pt;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
a:link, span.MsoHyperlink
{mso-style-priority:99;
color:#0563C1;
text-decoration:underline;}
a:visited, span.MsoHyperlinkFollowed
{mso-style-priority:99;
color:#954F72;
text-decoration:underline;}
span.Shkpostityyli17
{mso-style-type:personal-compose;
font-family:"Calibri",sans-serif;
color:windowtext;}
span.spelle
{mso-style-name:spelle;}
span.apple-converted-space
{mso-style-name:apple-converted-space;}
.MsoChpDefault
{mso-style-type:export-only;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
@page WordSection1
{size:612.0pt 792.0pt;
margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.WordSection1
{page:WordSection1;}
--></style>
</head>
<body lang="FI" link="#0563C1" vlink="#954F72">
<div class="WordSection1">
<p class="MsoNormal"><span style="color:black">Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen: <<span class="spelle"><a href="https://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko"><span style="color:#954F72">agricolan.arvostelut</span><span class="apple-converted-space"><span style="color:#954F72"> </span></span><span style="color:#954F72">at
gmail.com</span></a></span>> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;caret-color: rgb(0, 0, 0);word-spacing:0px">
<span style="color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="caret-color: rgb(0, 0, 0);font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
<b><span style="font-size:11.0pt">Tutkijaliitto<o:p></o:p></span></b></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Mitä on tehtävä aivoillemme?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Catherine Malabou (suomentanut Eetu Viren)<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Biotieteiden uudet kehityskulut ovat paljastaneet ihmisaivojen olevan plastiset: ne kehittyvät ja muuttuvat läpi elämän vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kirjassa Mitä on tehtävä aivoillemme? Catherine Malabou tarkastelee uusien biotieteiden tutkimustuloksia filosofisesti suhteessa nyky-yhteiskuntaan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Biotieteet eivät ole kehittyneet irrallaan historiallisesta tai poliittisesta ympäristöstään, ja niiden löydökset muistuttavatkin kumman läheisesti nykykapitalismin keskeisiä ideoita: keskusjohtoinen, hierarkkinen
ja pysyvä on korvattu hajautetulla, verkostomaisella ja joustavalla. Työmarkkinoilla ja konsulttipuheessa plastisuus näyttää kuitenkin typistyvän pelkäksi ”joustavuudeksi”, iskulauseeksi, joka tuntuu loppujen lopuksi merkitsevän ihmisen kykyä sopeutua ja alistua
mihin tahansa markkinoiden vaatimuksiin.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Ihmisaivoille ominainen plastisuus on kuitenkin myös jotain aivan muuta: olosuhteisiin sopeutumisen lisäksi se on kykyä muuttaa juuri noita olosuhteita. Aivoista – ja aivotutkimuksesta – löytyy ennalta arvaamatonta
kumouksellista potentiaalia.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Lopun aikojen sieni – elämää kapitalismin raunioissa<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Anna Lowenhaupt Tsing (suomentanut Anna Tuomikoski)<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Antropologi Anna Lowenhaupt Tsing jäljittää palkitussa menestyskirjassaan matsutake-sienen matkaa kapitalismin reunamilla Oregonin ja Suomen Lapin metsistä japanilaisten herkkusuiden ruokapöytiin. Matsutake,
tuoksuvalmuska, on kenties maailman arvokkain sieni ja myös laji, joka menestyy ihmisen dramaattisesti muuttamissa ympäristöissä – väitetään, että ensimmäisenä Hiroshiman atomipommin jälkeen maasta puski juuri matsutake.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Matsutaken omintakeinen toimitusketju kietoo yhteen työpaikkansa menettäneiden yhdysvaltalaisten, Oregonin hylättyihin talousmetsiin päätyneiden entisten viidakkosissien, kiinalaisten vuohipaimenten, suomalaisten
luonto-oppaiden, japanilaisten bisnesmiesten ja lukemattomien muiden tarinat. Kiehtovan sienen kautta avautuukin näkymä kapitalismin ja sen marginaalien suhteisiin, vuorovaikutukseemme ei-inhimillisten toimijoiden kanssa ja lopulta elämän mahdollisuuksiin
antroposeenin aikakaudella – kapitalismin jälkeensä jättämissä raunioissa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Catherine Malabou: Sattuman ontologia. Essee tuhoisasta plastisuudesta<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Joskus elämänvirta poikkeaa uomastaan. Tapahtuu yllättävä onnettomuus, joka aiheuttaa katkoksen subjektissa: uusi henkilö syntyy ei-mistään.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Sattuman ontologia tutkii ilmiötä, jota Malabou kutsuu aivojen tuhoisaksi plastisuudeksi: yhtäkkiä aivoissa tapahtuu jotain, minkä seurauksena yksilö on peruuttamattomasti toinen kuin ennen. Tuhoisa plastisuus
avaa kysymyksen sattumasta, ennalta määrittämättömästä tapahtumasta, joka muuttaa kaiken ja on meidän jokaisen olemassaoloon kuuluva mahdollisuus.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Malabou kutsuu lukijansa pohtimaan, millaista ontologiaa aivojen tuhoisa plastisuus vaatii. Vastausta etsitään niin filosofiasta kuin kirjallisuudesta, kun Freud, Spinoza ja Deleuze kohtaavat Durasin ja Proustin.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Rajaseutu / La frontera. Uuden mestizan kutsu<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Gloria Anzaldúa, suomentaneet Heta Rundgren ja Oscar Ortiz-Nieminen<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Rajaseutu / La Frontera perustuu kirjoittajansa kokemuksiin monikielisenä chicanana, lesbona, feministiaktivistina ja kirjoittajana. Teoksessa Yhdysvaltojen ja Meksikon välinen raja nousee metaforaksi kaikenlaisille
rajanylityksille, niin geopoliittisille, kulttuurisille, kielellisille kuin seksuaalisillekin. Rajoja teos rikkoo myös muodollaan: siinä sekoittuvat luontevasti paitsi eri kielet, myös monet kirjallisuudenlajit; runous ja proosa, teoria ja omaelämäkerta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Rajaseutu / La Frontera oli ilmestyessään vuonna 1987 vallankumouksellinen. Yhä edelleen se on ohittamaton lähde tutkijoille muun muassa feministisen teorian, queer-teorian ja dekoloniaalisen tutkimuksen aloilla.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Paitsi merkittävä teoreettinen avaus, Rajaseutu / La Frontera on lukukokemuksena ruumiillinen, suorastaan aistillinen. Voimallinen teksti tarraa lukijaansa ja ravistaa, kunnes teoria ja runous, sanat ja kuvat,
metafora ja liha ovat auttamatta sekaisin eikä paluuta entiseen ole. Esimerkillään teos on sittemmin innoittanut lukuisia feministisiä kirjoittajia ja aktivisteja jatkuvassa kamppailussa globaalia rasismia ja seksismiä vastaan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Singulaarinen pluraalinen oleminen<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Jean-Luc Nancy, Suomentaneet Anna Nurminen ja Viljami Hukka<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Jean-Luc Nancy on yksi ranskalaisen nykyfilosofian ja dekonstruktion perinteen merkittävimmistä nimistä. Singulaarinen pluraalinen oleminen on kunnianhimoinen ontologinen tutkielma, joka pyrkii ajattelemaan
uudestaan Martin Heideggerin Olemisessa ja ajassa esittämää olemiskysymystä lähtien liikkeelle ajan sijaan tilasta ja Daseinin sijaan kanssaolemisesta. Nancyn kantava teesi on, että oleminen on lähtökohtaisesti olemista yhdessä, kanssaolemista: “kanssa” ei
ole pelkkä lisäys olemiseen vaan jotain, mikä tekee olemisen.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kanssaoleminen on mahdollista vain, kun kaikki olevat jakavat olemisen ja ovat kuitenkin ainutkertaisia ja moninaisia – singulaarisia ja pluraalisia. Tästä seuraa, että ontologia on Nancylle väistämättä myös
etiikkaa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Singulaarinen pluraalinen oleminen jatkaa Nancyn ajattelulle ominaista pyrkimystä ajatella yhdessäoloa, yhteisöä ja itseyttä identiteetin ja autenttisuuden kategorioiden ulkopuolella. Teos sisältää yhteensä
viisi esseetä, joissa Nancy tarjoaa uusia tapoja ajatella muun muassa valtiollista suvereeniutta, sotaa, tekniikkaa, monikulttuurisuutta sekä globaalia maailmanjärjestystä ja sen edellyttämää globaalia vastuuta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Angela Y. Davis: Naiset, rotu ja luokka. Suomentanut Anna Tuomikoski<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Angela Davis tarkastelee klassikkoteoksessaan Naiset, rotu ja luokka amerikkalaisten yhteiskunnallisten liikkeiden historiaa orjuuden ajoista nykypäivään. Emansipatoristen liikkeiden, abolitionistien ja naisasianaisten,
tuttu tarina saa uusia sävyjä, kun Davis nostaa esiin kamppailujen sokeat pisteet. Teoksessa kaikkien tuntemien naisten oikeuksien esitaistelijoiden rinnalle nousevat historiankirjoituksen monesti sivuuttamat rodullistetut ja työväenluokkaiset feministit,
ja samalla käy piinallisen selväksi, kuinka kyvyttömyys ottaa oppia menneisyyden virheistä johtaa vain niiden toistamiseen.
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Naiset, rotu ja luokka on vielä vuonna 2021, neljäkymmentä vuotta ilmestymisensä jälkeen, traagisen ajankohtainen analyysi ongelmista, joihin yhteiskunnalliset liikkeet helposti kompastuvat, elleivät ne ota
toiminnassaan huomioon eri ryhmien kohtaamia erityisiä sorron muotoja. Teos onkin vaikuttanut ratkaisevasti intersektionaalisen feminismin kehitykseen. Se on ohittamaton oppitunti patriarkaattia, rasistista yhteiskuntajärjestystä ja kapitalismia vastaan käytävien
kamppailujen yhdistämisen välttämättömyydestä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Angela Y. Davis on Kalifornian yliopiston professori emerita, kirjailija ja poliittinen aktivisti. Davis on kirjoittanut lukuisia teoksia, joissa käsittelee paitsi naisten, rodullistettujen ihmisten ja työväenluokan
kamppailuja, myös muun muassa Palestiinan kysymystä ja vankilajärjestelmää. Vuosikymmeniä kestäneellä aktivistiurallaan Davis on innoittanut useampia sukupolvia kamppailemaan yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden puolesta, ja hän kiertää edelleen aktiivisesti
luennoimassa ympäri maailmaa. Aiemmin Davisilta on suomennettu omaelämäkerta Sydämeni halusi vapautta (Tammi 1975).<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Anna Tuomikoski on helsinkiläinen suomentaja. Aiemmin hän on kääntänyt muun muassa Simon Critchleyn, Jacques Derridan, Darian Leaderin, Jacques Rancièren ja Anna Lowenhaupt Tsingin teoksia.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Eetu Viren: Vallankumouksen asennot. Brecht, Benjamin ja kysymys estetiikan politisoimisesta<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Vallankumouksen asennot on tutkielma taiteen ja vallankumouksellisen toiminnan välisistä suhteista. Kirjassa puretaan vastakkainasettelua kantaaottavan taiteen ja kokeellisen taiteen välillä – poliittisen
taiteen ja esteettisen taiteen välillä. Tässä tehtävässä merkittävän lähtökohdan tarjoavat Bertolt Brechtin ja Walter Benjaminin taiteellinen ja teoreettinen työ.
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Taide ei ole koskaan neutraalia ja puhtaasti esteettistä, vaan siihen sisältyy aina poliittinen ulottuvuus. Toisaalta taidetta ei pidä myöskään valjastaa pelkäksi ideologiseksi työkaluksi, jolloin se jää ylhäältä
annetuksi julistukseksi siitä, miten pitäisi toimia. Sen sijaan taiteessa on kyse itse kokemuksen muodon muuttamisesta. Taiteen vallankumouksellisuus tarkoittaa taiteen voimaa muuttaa aistikykymme ehtoja. Tämä muutos vaatii kuitenkin taiteen käytäntöjen ja
tekniikoiden uudistamista. Uudenlaiset taiteelliset tekniikat voivat auttaa ruumista löytämään sellaisen asennon, josta käsin se voi aistia maailman uudella tavalla ja siten myös mullistaa maailman perustan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Eetu Viren on aiemmin kirjoittanut teoksen Raha ja työvoima (2018) sekä Jussi Vähämäen kanssa teokset Perinnöttömien perinne. Marx ilman marxismia (2011) ja Seutu joka ei ole paikka. Kapitalismi ja metropoli
(2015). Hän on suomentanut filosofiaa ja yhteiskuntateoriaa, kuten Walter Benjaminin, Gilles Deleuzen, Frantz Fanonin, Catherine Malaboun, Christian Marazzin ja Eduardo Viveiros de Castron teoksia.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Logomimesis. tutkielma esiintyvästä ruumiista<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Esa Kirkkopelto<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Mitä esiintyvillä taiteilla, erityisesti näyttelijäntaiteella, on annettavanaan filosofiselle, eettiselle ja poliittiselle ajattelulle tänä päivänä?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Logomimesis. Tutkielma esiintyvästä ruumiista on filosofinen ja taiteellinen tutkielma esiintyvistä taiteista, ruumiista ja kielestä. Omintakeisen filosofisen analyysin ja toisaalta tarkan kokemusperäisen
kuvauksen avulla teos näyttää, mihin taiteellinen tutkimus taiteellisten ilmiöiden tutkimuksena voi yltää ja kuinka se voi osallistua yhteiseen tiedonmuodostukseen tässä ja nyt. Se summaa tekijänsä monivuosikymmenisen filosofisen työn esiintyvien taiteiden
tekijänä ja tutkijana.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Teos synnyttää uudenlaista ymmärrystä ruumiillisuudesta, jolla ei ole suoraa vastinetta olemassa olevien ruumiin filosofioiden, luonnontieteen eikä arkikokemuksen piirissä. Kun esiintyvää ruumista tarkastellaan
kielellisenä ilmiönä, kielen jäljittelynä – logomimesiksenä – alkaa taiteellisen kokemuksen ja muiden kokemuksen lajien välille ilmetä odottamattomia yhteyksiä.<br>
</span><span style="color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><b><span style="color:black">Ursa<o:p></o:p></span></b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-top:12.0pt">Heikki Oja: <i>Einsteinin perintö. Mitä Albert Einstein ennusti oikein – ja mitä väärin<o:p></o:p></i></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-top:12.0pt">Albert Einstein oli outo ilmestys 1900-luvun alun fyysikoiden joukossa. Nuori patenttitoimiston virkailija tuli tuntemattomuudesta vauhdilla mukaan akateemisten tutkijoiden eturiviin. Hän kehitti uskomattoman
nopeassa tahdissa uuden idean toisensa jälkeen ja esitti käänteentekeviä muutoksia sen ajan fysiikkaan lähinnä omien ajatuskokeittensa perusteella.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-top:12.0pt">Einsteinin suhteellisuusteoria on ollut paras selitys maailman suuren mittakaavan rakenteille runsaan sadan vuoden ajan. Se on myös arkielämässämme tärkeä esimerkiksi kännyköiden gps-paikannuksen kautta. Einstein
julkaisi monia muitakin teorioita, ja hänen suuhunsa on pantu monenlaisia asioita.<span style="font-family:"Tahoma",sans-serif">
</span> Heikki Oja selvittää, mitä Einstein on todellisuudessa kirjoittanut alkuperäisissä artikkeleissaan ja onko Einsteinin
ennustuksia pystytty havainnoilla varmistamaan.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-top:12.0pt">Kirjassa käydään läpi Einsteinin teorioiden tunnetuimpia ilmiöitä yksi kerrallaan. Luku alkaa keskeisellä lainauksella Einsteinin kirjoituksista, minkä jälkeen käsitellään kyseisen ilmiön teoriaa ja ennustusten
toteutumista. Kirja sisältää noin neljäkymmentä hänen esittämäänsä teoriaa. Kuinka monessa Einstein oli oikeassa?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-top:12.0pt">Professori Heikki Oja on tähtitieteilijä ja palkittu tietokirjailija.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-top:12.0pt">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-top:12.0pt">Kirsi Lehto, Harry Lehto ja Pekka Janhunen:
<i>Elämä maapallolla. Mitä astrobiologia kertoo meistä ja tulevaisuudestamme</i><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-top:12.0pt">Maapallon jokainen kolkka kuhisee elämää. Noin neljä miljardia vuotta sitten yksinkertaisista yhdisteistä muodostui sellaista toiminnallista monimuotoisuutta, jota elottomassa luonnossa ei esiinny. Elämän erikoisimmat
ominaisuudet ovat sen kyky lisääntyä ja sopeutua. Suuret ympäristömuutokset ovat aiheuttaneet toistuvasti suuria sukupuuttoja, mutta niiden jälkeen elämä on aina noussut uuteen kasvuun ja kukoistukseen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-top:12.0pt">Miljardien vuosien aikana olosuhteiden muutokset ja sukupuuttoaallot maapallolla ovat johtaneet nykyisen lajiston kehittymiseen. Nyt ihmiskunta muokkaa maapallon elinoloja voimakkaasti. Hitaan biologisen evoluution
rinnalle on noussut monta kertaluokkaa nopeampi kulttuurievoluutio, joka on tuottanut ulkoisille katastrofeille alttiin teknologisen yhteiskunnan. Mikä on ihmiskunnan ja elämän tulevaisuus maapallolla? Onko ihmisten mahdollista levittäytyä muille planeetoille
tai avaruusasemille?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-top:12.0pt">Dosentti Kirsi Lehto on astrobiologiaan ja elämän syntyyn erikoistunut kasvivirologi ja kirjailija, dosentti Harry Lehto taas on astrobiologiaan erikoistunut tähtitieteilijä. He molemmat työskentelevät Turun yliopistossa.
FT Pekka Janhunen on Ilmatieteen laitoksen tutkimuspäällikkö ja avaruudessa liikkumiseen tarkoitetun sähköpurjeen keksijä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="color:black"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;caret-color: rgb(0, 0, 0);word-spacing:0px">
<span style="color:black">HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta
sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;caret-color: rgb(0, 0, 0);word-spacing:0px">
<span style="color:black">Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan<span class="apple-converted-space"> </span><span class="spelle">sivulle:<a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></a></span><span class="apple-converted-space"> </span>josta
se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle:<span class="apple-converted-space"> </span><a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/.</span></a><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
</div>
</body>
</html>