<html xmlns:v="urn:schemas-microsoft-com:vml" xmlns:o="urn:schemas-microsoft-com:office:office" xmlns:w="urn:schemas-microsoft-com:office:word" xmlns:m="http://schemas.microsoft.com/office/2004/12/omml" xmlns="http://www.w3.org/TR/REC-html40">
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8">
<meta name="Generator" content="Microsoft Word 15 (filtered medium)">
<style><!--
/* Font Definitions */
@font-face
{font-family:"Cambria Math";
panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4;}
@font-face
{font-family:Calibri;
panose-1:2 15 5 2 2 2 4 3 2 4;}
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{margin-top:0cm;
margin-right:0cm;
margin-bottom:8.0pt;
margin-left:0cm;
line-height:106%;
font-size:11.0pt;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
a:link, span.MsoHyperlink
{mso-style-priority:99;
color:#0563C1;
text-decoration:underline;}
a:visited, span.MsoHyperlinkFollowed
{mso-style-priority:99;
color:#954F72;
text-decoration:underline;}
span.Shkpostityyli17
{mso-style-type:personal-compose;
font-family:"Calibri",sans-serif;
color:windowtext;}
span.spelle
{mso-style-name:spelle;}
span.apple-converted-space
{mso-style-name:apple-converted-space;}
.MsoChpDefault
{mso-style-type:export-only;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
@page WordSection1
{size:612.0pt 792.0pt;
margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.WordSection1
{page:WordSection1;}
--></style><!--[if gte mso 9]><xml>
<o:shapedefaults v:ext="edit" spidmax="1026" />
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 9]><xml>
<o:shapelayout v:ext="edit">
<o:idmap v:ext="edit" data="1" />
</o:shapelayout></xml><![endif]-->
</head>
<body lang="FI" link="#0563C1" vlink="#954F72">
<div class="WordSection1">
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;color:black">Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen:
<<span class="spelle"><a href="https://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko"><span style="color:#954F72">agricolan.arvostelut</span><span class="apple-converted-space"><span style="color:#954F72"> </span></span><span style="color:#954F72">at gmail.com</span></a></span>>
ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;caret-color: rgb(0, 0, 0);word-spacing:0px">
<span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal">SKS:n syksyn 2021 kirjoja<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kersti Juva: <i>Tolkienin tulkkina. Tarina Sormusten herran suomentamisesta<o:p></o:p></i></p>
<p class="MsoNormal">Kersti Juva suomensi Tarun sormusten herrasta (kaksi ensimäistä osaa kirjailija Eila Pennasen kanssa) vuosina 1972–1975 ja on sen jälkeen suomentanut lähes koko Tolkienin tuotannon. Mutta miten 23-vuotias aloittelija sai käännettäväkseen
yhden vuosisadan merkittävimmistä romaaneista? Tässä teoksessa Juva kertoo työstään Tolkienin tulkkina. Hän käy läpi erityisesti suomentamiinsa nimiin ja nimityksiin liittyviä ratkaisuja Aarnilasta örkkeihin sekä kommentoi Tolkienin vastaanottoa Suomessa.
Tarkastelussa on myös ainutlaatuinen katkelma suomennoksen käsikirjoituksesta, jossa ovat nähtävissä raakakäännös, Juvan korjaukset ja Pennasen muutosehdotukset<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">FM Kersti Juva on maamme huomattavimpia suomentajia. Hän on kääntänyt englanninkielisiä klassikoita, nykyproosaa ja näytelmiä. Juva on saanut valtionpalkinnon kahdesti.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Marjut Hjelt: <i>Maaginen vuosi. Taikoja, enteitä ja haltijaväkeä</i><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Minkälaisia taikoja pääsiäiseen perinteisesti kuuluu? Mitä uudenvuodenaaton enteistä voi ennustaa? Kuinka löytää puoliso tai vappuheila? Maaginen vuosi on verraton opaskirja vanhojen ja uusien taikojen ja enteiden pariin. Kirja etenee vuodenkierron
mukaisesti, ja se esittelee jokaiselle kuukaudelle ajankohtaiset haltijat. Näitä taikoja voi ja saa kokeilla kotona! Kirjassa esivanhempiemme arkistoitu perinne lyö kättä sen humoristisille nykytulkinnoille ja vanha patriarkaalinen talonpoikaisyhteiskunta
kohtaa tasa-arvoon pyrkivän postmodernin maailman. Samalla selviää, että monissa nykyajan juhla- ja arkitavoissa on mukana yllättävän paljon vanhaa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Aura Korppi-Tommola: <i>Alli Paasikivi. Eturivin taustavaikuttaja</i><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Alli Paasikivi (1879–1960, o.s. Valve, vuoteen 1907 Hildén) oli uuden ajan kaupunkilainen virkanainen ja presidentin puoliso. Miehensä rinnalla hän osallistui jopa valtakunnan politiikkaan: kun J. K. Paasikivi oli ärtyisä ja vaikeasti lähestyttävä,
virkamiehet ja ministerit oppivat käyttämään Alli-rouvaa välikätenä saadakseen asiansa esille. Paasikivi oli myös aktiivinen kolmannen sektorin taustavaikuttaja. Yhdessä Arvo Ylpön kanssa hän perusti Lastentautien Tutkimussäätiön ja Linnamäkeä ylläpitävän
Lasten Päivän Säätiön. Alli Paasikiven Säätiö työskentelee perheen sosiaalisen turvallisuuden lisäämiseksi yhteiskunnassa. Säätiö juhlii 70-vuotista taivaltaan vuonna 2022.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ville Jalovaara: <i>Piispa Wallinmaan surma. Partisaani-isku Saariselällä 1943</i><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Neuvostopartisaanit tekivät jatkosodan aikana kymmeniä hyökkäyksiä suomalaisiin siviilikohteisiin, joissa kuoli lähes parisataa siviiliä. Kuolonuhrien lisäksi iskut aiheuttivat suurta pelkoa ja epävarmuutta rajaseuduilla ja sitoivat joukkoja
partisaanien torjuntatehtäviin. Sodanjälkeisessä Suomessa iskut olivat tabu, joka murtui vasta Neuvostoliiton kaatumisen myötä. Piispa Yrjö Wallinmaa menehtyi Suomen tunnetuimmassa partisaani-iskussa. Miksi hänet surmattiin? Oliko isku kohdistettu Suomen luterilaisen
kirkon johtoa vastaan? Vankkaan arkistoaineistoon pohjautuva Ville Jalovaaran teos piirtää tarkan kuvan tapahtumien etenemisestä ja vastaa tähän edelleen Lapissa monia askarruttavaan kysymykseen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Satumaarit Myllyniemi: <i>Yliluonnollinen sota 1939–1945</i><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Sotavuodet 1939–1945 mullistivat jokaisen suomalaisen elämän ja herkistivät sen yliluonnollisille kokemuksille sotatantereella, kotirintamalla ja evakkoteillä. Erilaiset enteet ja aavistukset omasta, läheisen ihmisen tai maan kohtalosta
olivat yleisiä. Sotilaan kuolema paljastui unessa, ja rintamalla kaatuneiden nähtiin palaavan kotiovelleen. Moni kantaa edelleen mukanaan omaa tai sukunsa salaperäistä sotamuistoa. Yliluonnollisen sodan kertomukset ovat tavallisten ihmisten arkoja muistoja.
Monet kokemukset ovat jääneet selittämättömiksi. Toisaalta ne ovat myös antaneet toivoa, lievittäneet pelkoa ja auttaneet valmistautumaan pahimpaan. Teos pohjautuu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoaineistoon.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kalle Kananoja: <i>Ihmelääkärit Suomessa 1850–1950. Kuhnekylpyjä, sähköä ja suggestiota</i><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kansanparantajat kilpailivat lääkäreiden kanssa potilaiden suosiosta 1900-luvun alun Suomessa, kun näyttöön perustuvan lääketieteen ja julkisen terveydenhuollon läpimurto ei ollut vielä tapahtunut. Rohdoskauppiaat kauppasivat yrttilääkkeitä,
maallikkoterapeutit vannoivat suggestion nimeen ja luonnonparantajat vastustivat rokotuksia. Parantajien toiminta koetteli laillisuuden rajoja ja lääkärien monopoliasemaa, ja laitonta lääkärintointa käsiteltiin lukuisissa oikeudenkäynneissä ympäri Suomen vaihtelevin
lopputuloksin. Ihmelääkärit 1850–1950 kuvaa parantamisen monimuotoista historiaa Suomessa. Teos kertoo samalla suomalaisessa terveysajattelussa ja terveydenhuollossa tapahtuneista mullistuksista ja muutoksista, jotka historiankirjoitus on aiemmin sivuuttanut.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Janne Saarikivi ja Taina Riikonen (toim.): Turhan tiedon kirja. Tutkimuksista pois jätettyjä sivuja<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Maailma on täynnä tietoa. Miksi tietyt tiedot arvioidaan tarpeellisiksi ja toiset vähemmän tarpeellisiksi? Miksi osa julkaistaan ja osa jää julkaisematta? Kuka valinnan tekee ja millä perustein? Turhan tiedon kirja koostuu tunnettujen ja
aloillaan menestyneiden tutkijoiden väitöskirjoista tai muista laajoista tutkimuksista pois jätetyistä osista. Samalla se on tieteensosiologinen puheenvuoro keskusteluun yliopistojen ja tutkimuslaitosten profiloinnista, koulutuksen poisvalinnoista ja tieteen
tehostamisesta. Se muistuttaa, että näennäisen turhakin tieto voi osoittautua merkitykselliseksi, kun kontekstia vaihdetaan. Tieteellinenkin maailman - kuva on aina ihmisen valinnan tulos.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Pete Europa: <i>Helsinki 1984. Yön olennot ja uusi aalto</i><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Punk sysäsi Suomen taiteen kulttuurivallankumoukseen 1980-luvulla. Sen kokoavana voimana toimivat Helsingin underground-klubit, joiden juuret olivat Berliinin kabareissa, Andy Warholin Factoryssa ja Euroopan taiteessa. Esiin nousi eri taiteen
ja kulttuurin aloilla vaikuttavia vahvoja yksilöitä ja yhteisöjä: Esa Saarinen toi punk-hengen yliopistoon, Jorma Uotinen nosti suomalaisen modernin tanssin maailmankartalle, uudet naisartistit nousivat valokiilaan ja syntyi todellisia avantgarde-teatteriesityksiä.
Asioita tehtiin aivan uudella tavalla ja omilla ehdoilla. Helsinki 1984 kertoo tuosta ajasta sen keskiössä vaikuttaneiden henkilöiden suulla. Teos on inspiroitunut, filosofinen sekä omakohtaisesti kokemuksellinen kertomus siitä, mitä tapahtui ja missä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Erkki Sevänen: <i>Järjen harhapolut. Juha Seppälän romaanit Yhtiökumppanit, Paholaisen haarukka ja Mr. Smith kapitalistisen rationalisaation kritiikkinä</i><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><i>Järjen harhapolut</i> käsittelee Juha Seppälän kapitalismikriittisiä romaaneja. Ne pyrkivät osoittamaan, millaisia henkisiä ja aineellisia vaurioita yhteiskunnan markkinallistuminen aiheuttaa yksilöille ja yhteisöille. Hyödyntämällä
länsimaisen yhteiskunta-ajattelun perintöä ja erilaisia kerronnallisia ratkaisuja ne uudistavat samalla kriittisen yhteiskuntaromaanin traditiota.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Outi Hupaniittu ja Ulla-Maija Peltonen (toim.): <i>Arkistot ja kulttuuriperintö</i><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">1800-luvulta 2000-luvulle kulttuuriperinnön muotoutuminen on ollut ja on edelleen aktiivisen vallankäytön, muistamisen ja unohtamisen prosessi. Arkistot ja kulttuuriperintö on keskustelunavaus suomalaisen arkistotoiminnan mekanismeista,
käytänteistä ja tavoitteista. Teos haastaa alan toimijoita ja organisaatioita pohtimaan toimintatapojaan ja tekemään näkyväksi aktiivisia valintojaan.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tuomas Tammisto ja Heikki Wilenius (toim.): <i>Valtion antropologiaa. Tutkimuksia ihmisten hallitsemisesta ja vastarinnasta</i><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Valtiot vaikuttavat lähes kaikkien ihmisten elämään, mutta mitä ne oikeastaan ovat? Valtion antropologiaa esittelee erilaisia valtion ilmenemismuotoja ja historiallisia kehityskulkuja eri puolilta maailmaa. Teos tarkastelee valtiota vertailevasti
kulttuurisena ilmiönä. Samalla piirtyy kuva, joka haastaa eurooppalaisen tarinan valtiosta rationaalisen järjestyksen tuottajana.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kati Kallio, Lassi Saressalo ja Riho Grünthal (toim.): <i>Inkerikot, setot ja vatjalaiset. Kansankulttuuri, kieli ja uskomusperinteet<o:p></o:p></i></p>
<p class="MsoNormal">Ensimmäinen suomenkielinen tietopaketti inkerikoista, setoista ja vatjalaisista tarjoaa uusinta tieteellistä tietoa sekä kokoaa yhteen aiempaa tutkimusta näiden itämerensuomalaisten ortodoksisten väestöjen historiallisesta kulttuurista,
uskomusperinteistä ja kielestä. Yleisesitys soveltuu kaikille laajemminkin etnisistä vähemmistöistä kiinnostuneille.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Aappo Kähönen: <i>Suomi Moskovasta nähtynä. Suurvaltapolitiikan, sisällissodan ja vallankumouksen leikkauspisteessä 1920–1930<o:p></o:p></i></p>
<p class="MsoNormal">Millainen rooli Suomella oli Neuvostoliiton ulkopolitiikassa Suomen itsenäisyyden ja neuvostovallan ensimmäisellä vuosikymmenellä? Tämä teos selvittää, mitä neuvostoulkopolitiikka tavoitteli Suomessa, millaisten kontaktien pohjalta Neuvostoliitto
sai tietoa Suomen ulkopolitiikasta ja miten hyvin Neuvostoliitossa ymmärrettiin Suomen tavoitteita. Tutkimus perustuu laajaan, aiemmin julkaisemattomaan venäläiseen arkistoaineistoon.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Maria Lähteenmäki (toim.): <i>Laatokka. Suurjärven kiehtova rantahistoria</i><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Yleistajuinen teos on ensimmäinen historiaesitys Euroopan suurimmasta järvestä Laatokasta, sen muuttuvista rannoista ja yhteisöistä sekä merkittävä avaus uuteen nousussa olevaan rantahistoriaan. Kirja avaa näkymiä Laatokan pohjoispuolen
teollistumiseen, sota-aikojen tuhoihin, ympäristömuutoksiin ja aistihistoriallisiin kokemuksiin pääosin 1800-luvulta aina näihin päiviin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Petja Kauppi ja Niina Hämäläinen (toim.): <i>Paradigma. Näkökulmia tieteen periaatteisiin ja käsityksiin</i><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Paradigma on vallitsevien periaatteiden, uskomusten, arvostusten ja normien muodostama viitekehys, johon sisältyy käsitys oikeasta teoriasta ja tutkimusotteesta. Siksi paradigmaan liittyy aina myös kamppailua auktoriteetista suhteessa muihin
suuntauksiin ja ajattelumalleihin. Kalevalaseuran 100. vuosikirjassa pureudutaan kulttuurintutkimuksen vallitseviin ja ainaisessa muutoksen tilassa oleviin paradigmoihin ja metodeihin. Mitä ja miten tutkittiin 1900-luvun alussa, entä mitä tapahtui 1960–1980-luvuilla?
Onko tällä hetkellä suurta paradigmaa? Mitä metodeja nykypäivän tutkijat käyttävät? Minkälaisia kytköksiä ja jännitteitä paradigmat aiheuttavat; mistä puhutaan, mistä vaietaan? Miten erilaiset ”käänteet” ohjaavat tutkimuksentekoa?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<br>
Helena Telkänranta: <i>Millaista on olla lemmikki? Linnut, jyrsijät, terraarioeläimet ja muut<o:p></o:p></i></p>
<p class="MsoNormal">Miten marsu, undulaatti tai akvaariokala kokee maailmansa? Uuden tieteellisen tiedon valossa pientenkin lemmikkien älykkyys ja tuntemiskyky ovat osoittautuneet yllättävän rikkaiksi. Pienikokoisten eläinten tunnekokemukset ovat yhtä intensiivisiä
kuin koirien tai kissojen, useimpien lajien seuran- ja tilantarve on suurempi kuin usein uskotaan, ja jopa kalojen tuntemis- ja oppimiskyky on osoittautunut paljon kehittyneemmäksi kuin vielä hiljattain luultiin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">*** <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Helena Telkänranta: <i>Millaista on olla kissa? Uutta tutkimustietoa</i><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Millaisia tunteita kissa pystyy kokemaan? Mistä johtuvat kissojen suuret luonne-erot? Voiko kissaa kouluttaa? Uusin tieto kissojen käyttäytymisestä murtaa monia myyttejä. Arvaamattomalta näyttävän käyttäytymisen takaa löytyy loogiset syyt,
kissojen ilme- ja elekielestä paljastuu uusia vivahteita, ja kissan kiintymys perheenjäseniään kohtaan osoittautuu syvemmäksi kuin moni on uskonut.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Helena Telkänranta: <i>Millaista on olla koira? Uutta tutkimustietoa</i><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kuinka paljon puhetta koira pystyy ymmärtämään? Mitä koira kokee, kun se katsoo omistajaansa silmiin? Millaisin koulutuskeinoin saadaan yhdistettyä luotettava oppiminen ja koiran hyvinvointi? Tutkimustieto avaa uusia näkymiä siihen, miten
koira kokee ihmis- ja eläinystävänsä, mistä koirien erilaiset käyttäytymiset kumpuavat ja millaisten kokemusten ja ympäristöjen avulla pennulle voi parhaiten järjestää eväät hyvään elämään.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Helena Telkänranta on eläinten käyttäytymistä ja kognitiota tutkiva evoluutiobiologi ja palkittu tietokirjailija. Hänen työnsä eläimiin liittyvän tutkimustiedon tunnetuksi tekemiseksi on huomioitu mm. Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla
vuonna 2016.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;caret-color: rgb(0, 0, 0);word-spacing:0px">
<span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;color:black">HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale
Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;caret-color: rgb(0, 0, 0);word-spacing:0px">
<span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;color:black">Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan<span class="apple-converted-space"> </span><span class="spelle">sivulle:<a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></a></span><span class="apple-converted-space"> </span>josta
se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle:<span class="apple-converted-space"> </span><a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/.</span></a><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
</div>
</body>
</html>