<html xmlns:v="urn:schemas-microsoft-com:vml" xmlns:o="urn:schemas-microsoft-com:office:office" xmlns:w="urn:schemas-microsoft-com:office:word" xmlns:m="http://schemas.microsoft.com/office/2004/12/omml" xmlns="http://www.w3.org/TR/REC-html40">
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8">
<meta name="Generator" content="Microsoft Word 15 (filtered medium)">
<style><!--
/* Font Definitions */
@font-face
{font-family:"Cambria Math";
panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4;}
@font-face
{font-family:Calibri;
panose-1:2 15 5 2 2 2 4 3 2 4;}
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{margin-top:0cm;
margin-right:0cm;
margin-bottom:8.0pt;
margin-left:0cm;
line-height:106%;
font-size:11.0pt;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
a:link, span.MsoHyperlink
{mso-style-priority:99;
color:#0563C1;
text-decoration:underline;}
a:visited, span.MsoHyperlinkFollowed
{mso-style-priority:99;
color:#954F72;
text-decoration:underline;}
span.Shkpostityyli17
{mso-style-type:personal-compose;
font-family:"Calibri",sans-serif;
color:windowtext;}
span.spelle
{mso-style-name:spelle;}
span.apple-converted-space
{mso-style-name:apple-converted-space;}
.MsoChpDefault
{mso-style-type:export-only;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
@page WordSection1
{size:612.0pt 792.0pt;
margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.WordSection1
{page:WordSection1;}
--></style><!--[if gte mso 9]><xml>
<o:shapedefaults v:ext="edit" spidmax="1026" />
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 9]><xml>
<o:shapelayout v:ext="edit">
<o:idmap v:ext="edit" data="1" />
</o:shapelayout></xml><![endif]-->
</head>
<body lang="FI" link="#0563C1" vlink="#954F72">
<div class="WordSection1">
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;color:black">Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen:
<<span class="spelle"><a href="https://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko"><span style="color:#954F72">agricolan.arvostelut</span><span class="apple-converted-space"><span style="color:#954F72"> </span></span><span style="color:#954F72">at gmail.com</span></a></span>>
ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;caret-color: rgb(0, 0, 0);word-spacing:0px">
<span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><u><span style="font-size:14.0pt;line-height:106%;color:black">Syksyn kirjat 2021 – Atrain & Nord, Aula & Co., Avain<o:p></o:p></span></u></p>
<p class="MsoNormal"><u><span style="font-size:13.0pt;line-height:106%;color:black">Atrain & Nord<o:p></o:p></span></u></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;color:black">Sallamaa, Kari:
<i>Auringon kirjoittama. Nils-Aslak Valkeapään runous</i> <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;color:black">Saamelaisten kansalliskirjailijasta Nils-Aslak Valkeapäästä (1943–2001) ei ole elämäkertaa. Liioin ei ole ollut yleiskatsausta hänen runoudestaan. Oulun yliopiston kirjallisuuden
dosentti Kari Sallamaa on nyt kirjoittanut perustavanlaatuisen tutkimuksen Valkeapään lyriikasta koko laajuudessaan. Vaikka Valkeapää, Ailu, Áillohaš on kansainvälisesti tunnetuin musiikintekijänä, erityisesti modernin instrumenttisäestyksisen joiun kehittäjänä,
epäilemättä pysyvin jälki on hänen runoudessaan. Sen kuvista ja teemoista pulppusi myös hänen tuotantonsa kuvataiteissa ja musiikissa. Hänellä oli kolminkertainen synesteettinen aisti: sanansa mukaan hän näki runot kuvina ja ne kuuli ääninä, vastaavasti kuvat
sävelinä. Jo nuoruudessa kypsyneen taiteellisen ohjelmansa mukaisesti hän yhdisti lyyrisen puheen musiikkiin ja kuvataiteeseen piirrosten, maalausten ja valokuvien kautta. Tätä linjaa hän toteutti johdonmukaisesti loppuun saakka. Valkeapään tuotantoon kuuluu
yhdeksän runokokoelmaa, jonka toteuttamisohjelmassa nousee kolme aallonharjaa, ensimmäisenä nuoruuden trilo- gian yhdistävä Ruoktu Váimmus (Koti sydämessä 1985).
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;color:black">Sauri, Eero:
<i>Apumiehenä, Sanomarenkinä. Lehtimiehen ja kustantajan muistelmat</i> <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;color:black">Lehtimiesten muistelmia Suomessa on ilmestynyt poikkeuksellisen vähän, mutta nyt sellainen on tulossa: Avun entinen päätoimittaja Eero Sauri on kirjoittanut reportteri-, päätoimittaja-
ja kustantajavuosistaan värikkäät ja yksityiskohtaiset muistelmansa. Teos on samalla kuvaus Suomen aikakauslehdistön kultaisista vuosista, 1900-luvun loppuvuosikymmenistä, jolloin aikakauslehdistö eli kukoistuskauttaan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;color:black">Fil.maist. Eero Sauri (s. 1938) on ollut Avun toimituspäällikkönä 1967–69 ja päätoimittajana 1969–75, A-lehtien julkaisujohtajana 1971–85 sekä Helsinki Media/Sanoma Magazines Finlandin
Erikoislehtien johtajana 1986–2002 ja Milvus Förlags Ab:n toimitusjohtajana 1996–2001. Hän on toiminut Julkisen Sanan Neuvoston jäsenenä ja varapuheenjohtajana, perustanut Aikakauslehtien Päätoimittajien yhdistyksen ja toiminut sen puheenjohtajana, kuulunut
useisiin valtion komiteoihin ja toimikuntiin ja toiminut aikakauslehtien kansainvälisen kustantajajärjestön FIPP:n editorial committeen puheenjohtajana ja pohjoismaisten hakemistokustantajien järjestön SADP:n puheenjohtajana. Hän on kirjoittanut mm. Lapin
kokoomuslehtien historian ”Suomen Klondykeen vai Pohjolan punaiseen nyrkkiin?” (2005).<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;color:black">Fahidi, Èva:
<i>Anima rerum – Esineet puhuvat</i>. Suomentanut Tuuli Huovila <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;color:black">Éva Fahidin
<i>Anima rerum – Esineet puhuvat</i> on perhekronikka. Kirjoittaja kuvaa omaa kaksivaiheista elämäänsä ennen Auschwitzia ja sen jälkeen. Hän taustoittaa tekstiä Itä-Unkarissa eläneen juutalaisperheensä ja entisen Itävalta-Unkarin kaksoismonarkian alueella hajallaan
asuneiden sukulaistensa vaiheilla. Heidän maailmansa katosi aikoinaan kaasukammioihin, hetkessä toisen maailmansodan jälkipuoliskolla. Näin syntymäkaupunkiinsa 1945 palanneelle kirjoittajalle kaikesta entisestä olivat kertomassa vain naapurien ja ystävien
tuomat valokuvat ja esineet.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;color:black">Éva Fahidin kirja on laaja-alaisesti taustoitettu elämäntarina, joka puhuttelee lukijaa yhtä hyvin yksilön, erilaisten yhteisöjen, politiikan kuin ihmisoikeuksien näkökulmasta.
Tarkkuudeltaan ja kirja laadultaan kävisi joillakin foorumeilla melkein kvalitatiivisesta tutkimuksesta. Éva Fahidin ilmaisutapa on tehokas. Se perustuu tarkkoihin ja runsaisiin havaintoihin, joiden perusteella hän haluaa ymmärtää todellisuutta. Tästä seuraa
kielen sanaston rikkaus, osin virkkeiden laajuus ja tyylilajien käyttö.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;color:black">Kälkäjä, Mirjam:
<i>Teatteri 41 – Rohkea kokeilu pohjoisessa</i> <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;color:black">Teatteri 41 oli Lapin ensimmäinen ammatillinen ryhmäteatteri. Se toimi 1972–1974 Torniossa. Aluksi neli- ja myöhemmin kuusihenkisen, kokeellisen ryhmän ohjaajana toimi Carita Rindell.
Ryhmän muita jäseniä olivat Esatapani Eskola, Pauli Joronen sekä Anna-Maija Nousiainen-Lauri. Myöhemmin ryhmään liittyivät Timo Nurmi ja Esa Pesonen. Ryhmän toimintaa rahoitti Maaseudun Sivistysliitto. Uusi teatteri otettiin innolla vastaan Torniossa ja myös
muualla Lapissa. Teatteri 41 saikin maineen eräänä aikansa kiinnostavimpana teatterina Suomessa.
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;color:black">Mirjam Kälkäjä kuvaa Teatteri 41:n vaiheet sen optimistisesta synnyttämisestä aina äkkiloppuun. Tekstin kirjoittamisessa on voitu hyödyntää Anna-Maija Laurin tallentamia leikkeitä
ja valokuvia sekä hänen muistojaan teatterin vaiheista. ”Saimme kasaan monikirjavia muistoja eräästä maamme harvinaisimmista kulttuurihankkeista ja – usean kriitikon mukaan – maan eräästä parhaasta teatterista. ’Opetimme torniolaiset teatterille’, sanoivat
näyttelijät alakuloisina, mutta työhönsä tyytyväisinä lähtiessään uusia haasteita päin Teatteri 41:n toiminnan loppuessa. Eikä teatteri ollut uusi ja innolla vastaanotettu vain Torniossa: myös metsuri kairan keskellä kämpän ritsillä käänsi kylkeään esitystä
kohti, hyreksi naurua ja hyväksyi totisetkin pohjoisen asiat Teatteri 41:n kaamosrevyytä katsellessaan. – Vaikka tämä metsuri kuulemma olikin jo käynyt teatterissa. 30 vuotta sitten!” Lyhyestä toiminta-ajastaan huolimatta Teatteri 41 jätti pysyvän jäljen varsinkin
Tornion edelleen vireään harrastajateatteritoimintaan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;color:black">Ylipiessa, Matti:
<i>Kemi ja Peräpohjola 1905–1918 I–II</i> <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;color:black">Osa I:
<i>Vuoden 1905 suurlakosta syksyyn 1917<o:p></o:p></i></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;color:black">Tutkimuksen ensimmäinen osa käsittelee vuoden 1905 suurlakkoa, aktivismia, varhaisen työväenliikkeen luonnetta, äänioikeustaistelua, vuoden 1906 punakaarteja, puoluejärjestelmän
syntyä ja sen merkitystä, ammatillisen järjestäytymisen ensi askeleita ja siitä sahoilla seuranneita konflikteja sekä maailmansodan seurausilmiöitä (mm. sotatila, salakuljetus, jääkäriliike ja elintarvikepula) Kemin seudulla ja laajemminkin Peräpohjolassa.
Keskeinen kysymys on, missä määrin (ja miten) nämä varhaiset tapahtumat kytkeytyvät vuosien 1917–18 väkivaltaisuuksiin. Laajaan ja osaksi ennen tutkimattomaan arkistomateriaaliin perustuva tutkimus tuo uutta tietoa Kemin seudun kriisiajan tapahtumista mutta
sen tavoitteena on myös löytää tunteva ja toimiva ihminen historiallisten tapahtumien kohinasta. FK Matti Ylipiessa on aiemmin mm. kirjoittanut useita artikkeleita Kemin alueen paikallishistoriasta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;color:black">Osa II:
<i>Syksystä 1917 kesään 1918</i> <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;color:black">Lokakuusta 1917 kesäkuuhun 1918 tapahtui paljon: oli vallankumous, suurlakko, itsenäistyminen ja sisällissota. Jääkärit palasivat, tehtiin BrestLitowskin rauha ja saksalaiset ottivat
Suomen protektoraatikseen. Kemin seudulla ja Peräpohjolassakin koettiin myllerrys, kun helmikuun alun ”punaisen viikon” jälkeen suojeluskunnat saivat yliotteen ja kapinallisia punaisia pakeni, vangittiin ja teloitettiin. Kirjan toinen osa käsittelee marraskuun
suurlakkoa ja tammi-helmikuun vaihteen tapahtumia Rovaniemellä, Kemissä, Tervolassa ja Torniossa, suojeluskuntien organisointia, toimintaa ja vallankäyttöä sekä lopuksi valtiorikosoikeuksia ja pakolaisuutta. Laajaan ja osaksi ennen tutkimattomaan arkistomateriaaliin
perustuva tutkimus tuo uutta tietoa Kemin seudun kriisiajan tapahtumista mutta sen tavoitteena on myös löytää tunteva ja toimiva ihminen historiallisten tapahtumien kohinasta. FK Matti Ylipiessa on aiemmin mm. kirjoittanut useita artikkeleita Kemin alueen
paikallishistoriasta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;color:black"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><u><span lang="EN-US" style="font-size:13.0pt;line-height:106%;color:black">Aula & Co.<o:p></o:p></span></u></p>
<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US" style="font-size:12.0pt;line-height:106%;color:black">Richard Munson:
<i>Tesla – Modernin luoja</i><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;color:black">Kerrotaan, että kun Einsteinilta kysyttiin, miltä tuntuu olla maailman älykkäin ihminen, hän vastasi: ”En minä tiedä. Kysykää Teslalta.” Ensimmäinen suomennettu elämäkerta Nikola
Teslasta piirtää kiehtovan kuvan omalaatuisesta nerosta, jonka mukaan Elon Musk on nimennyt yrityksensä. Nikola Tesla (1856– 1943) keksi muun muassa radion ja kaukosäätimen, kehitti robotiikkaa ja laserteknologiaa, patentoi vaihtovirran ja oikosulkumoottorin.
Tesla puhui kahdeksaa kieltä ja pukeutui aina moitteettomasti, kärsi vakavasta bakteerikammosta ja eli elämänsä viimeiset vuodet erakkona hotellissa New Yorkissa seuranaan ainoastaan rakastamansa pulut. Hän oli puistokävelyllä lausumassa Faustia ulkomuistista,
kun maailmamme mullistaneen vaihtovirran idea yhtäkkiä pulpahti hänen mieleensä.
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;color:black">Thomas Edisonin entisestä alaisesta tuli tämän mustamaalauskampanjan kohde, kun Edison halusi todistaa maailmalle, että hänen tasavirtajärjestelmänsä on turvallisempi kuin Teslan
vaihtovirta. Tesla ei valitettavasti osannut markkinoida keksintöjään, saati itseään, ja niinpä hän on jäänyt tuon ajan vähäisempien keksijöiden varjoon.
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;color:black">Tietokirjailija Richard Munson kertoo mukaansatempaavasti tämän aliarvostetun, omalaatuisen neron vaiherikkaan tarinan. Kirjailijanuransa ohella Munson työskentelee ympäristöystävällisen
energiateknologian parissa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;color:black">Ari Turunen:
<i>Tuoksujen atlas<o:p></o:p></i></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;color:black">Tuoksut ohjaavat alitajuntaamme ja vaikuttavat muistiimme, mielikuviimme ja asenteisiimme. Pidämme tiedostamattamme ihmisistä, jotka mielestämme tuoksuvat hyviltä – toisen ihmisen
tuoksu vaikuttaa jopa kumppaninvalintaan. Tuoksut ovat myös Raamatun tunnetuimman kertomuksen ytimessä: kolmen itämaan tietäjän lahjoista kaksi olivat tuoksuja, mirhaa ja olibaanihartsia.
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><i><span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;color:black">Tuoksujen atlas</span></i><span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;color:black"> vie lukijan tuoksuaineiden kiehtovaan maailmaan ja kertoo, mistä eri tuoksut tulevat,
miksi niitä on käytetty ja ketkä niitä ovat käyttäneet. Teos esittelee yli 30 erilaisen tuoksuaineen alkuperän, moni naiset käyttötarkoitukset, kiehtovat valmistusprosessit sekä niihin liittyvän kulttuuri - ja tapahistorian. Ensyklopedisen osion lisäksi
teos esittelee tuoksuaineiden yleistä historiaa ja kemiaa sekä hygienian historiaa. Kirja on kuvitettu vanhoin taideteoksin, kasvitieteellisin piirustuksin sekä historiallisin arkistokuvin, jotka esittelevät esimerkiksi parfyymipullojen evoluutiota ja niiden
historiaa design -esineinä. Teos on upea ja uniikki tietokirja tuoksujen maailmasta.
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;color:black">Valtiotieteen lisensiaatti Ari Turunen on
<i>Le Monde diplomatiquen</i> suomenkielisen laitoksen päätoimittaja ja tietokirjailija, joka on erikoistunut tapa - ja kulttuurihistoriaan. Hänen teoksiaan on käännetty yhdelletoista kielelle. Tehdessään taustatöitä
<i>Tuoksujen atlasta</i> varten Turunen kävi muun muassa Borneolla, Sri Lankassa, Omanissa, Georgiassa ja Uzbekistanissa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><u><span style="font-size:14.0pt;line-height:106%;color:black">Avain<o:p></o:p></span></u></p>
<p class="MsoNormal"><strong><span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;font-family:"Calibri",sans-serif;color:black;font-weight:normal">Ari Haasio</span></strong><b><span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;color:black"> </span></b><span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;color:black">ja<b> </b><strong><span style="font-family:"Calibri",sans-serif;font-weight:normal">Markku
Mattila</span></strong><strong><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">:</span></strong><em><span style="font-family:"Calibri",sans-serif"> Suvaitsematon Suomi</span></em><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;color:black">Mitä suvaitsemattomuus on ja miksi sitä esiintyy? Miten se näkyy yhteiskunnassamme ja millaista suvaitsemattomuus on ollut aiemmin? Ari Haasio ja Markku Mattila pohtivat suvaitsemattomuuden
olemusta ja käyvät sen historiaa läpi havainnollisin esimerkein. Kertomukset eri elämänaloilta, kuten huoranliinoista, eri aikakausien siveettömästä pukeutumisesta, evakkojen kohtelusta ja vähemmistöjen vainoista tuovat tuoreita näkökulmia maamme historiaan
ja ihmismieleen. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;color:black">Teoksen kirjoittajat FT, dosentti Markku Mattila ja FT, yliopettaja Ari Haasio ovat kokeneita tutkijoita ja tietokirjailijoita. Mattilan erityisalaa on Suomen historia. Haasio
on informaatiotutkija, jolla on myös historioitsijan koulutus.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><strong><span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;font-family:"Calibri",sans-serif;color:black;font-weight:normal">Pertti Rajala ja</span></strong><b><span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;color:black"> </span></b><strong><span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;font-family:"Calibri",sans-serif;color:black;font-weight:normal">Susanna
Virkki:</span></strong><span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;color:black"> <em><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Annetaan tytön yrittää. Lasikaton murtajia ja vaikuttajanaisia</span></em><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;color:black">Suomessa jo yli sadan vuoden ajan naiset ovat olleet aktiivisessa roolissa sekä työelämässä että päätöksenteossa. Ovatko naiset siis tasa-arvoisia miesten kanssa? Kirjassa kerrotaan
naisista, jotka ovat omalla urallaan tai tehtävissään murtaneet lasikattoja tai olleet merkittäviä edelläkävijöitä tasa-arvotyössä politiikassa, virkauralla, yrityselämässä ja kirkossa sekä toimineet monin tavoin yhteiskunnallisina vaikuttajina. Kirjan aloittavat
19 ensimmäistä naiskansanedustajaa, ja se päättyy nykyisten naiskansanedustajien sekä yritys- ja vaikuttajanaisten ajatuksiin sukupuolten välisestä tasa-arvosta ja sen kehittämistarpeista.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;color:black">FM, tutkija Susanna Virkki valmistelee väitöskirjaa taidehistorian alueelta ja on julkaissut
<em><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Politiikan kuvat</span></em> -tietokirjan vuonna 2019. Tietokirjailija, emeritus maakuntajohtaja Pertti Rajala on kirjoittanut 110 tietokirjaa, pääosin selkosuomeksi, mutta myös yleiskielisiä historiaan liittyviä
teoksia. Kirja ilmestyy syyskuussa 2021. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><strong><span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;font-family:"Calibri",sans-serif;color:black;font-weight:normal">Hannu Pöppönen:</span></strong><b><span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;color:black"> </span></b><em><span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;font-family:"Calibri",sans-serif;color:black">Muurinmurtajat</span></em><span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;color:black"> <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;color:black">Kiinan merkitys on viime vuosina kasvanut luovilla aloilla nopeasti. Miten suomalaisten muusikoiden, elokuvantekijöiden, arkkitehtien ja muiden tekijöiden olisi mahdollista päästä
toimimaan Kiinan markkinoille? Teos <i>Muurinmurtajat</i> kertoo Kiinan luovista aloista ja nykykulttuurista elävällä ja kiinnostavalla tavalla. Keskeisessä osassa ovat myös suomalaiset eturivin luovien alojen tekijät. He kertovat oman tarinansa siitä, miten
ovat pystyneet valloittamaan Kiinaa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;color:black">Teoksen tekijä Hannu Pöppönen on kulttuuritoimittaja ja tietokirjailija, joka on työskennellyt vuodesta 2015 Kiinassa yliopistossa designalan vierailevana professorina. Teos ilmestyy
lokakuussa 2021. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;color:black">HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä
saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;caret-color: rgb(0, 0, 0);word-spacing:0px">
<span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;color:black">Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan<span class="apple-converted-space"> </span><span class="spelle">sivulle:<a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></a></span><span class="apple-converted-space"> </span>josta
se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle:<span class="apple-converted-space"> </span><a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/.</span></a><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="caret-color: rgb(0, 0, 0);font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
<span style="color:black"> </span><span style="font-size:12.0pt;line-height:106%;color:black"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
</div>
</body>
</html>