<html xmlns:o="urn:schemas-microsoft-com:office:office" xmlns:w="urn:schemas-microsoft-com:office:word" xmlns:m="http://schemas.microsoft.com/office/2004/12/omml" xmlns="http://www.w3.org/TR/REC-html40">
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8">
<meta name="Generator" content="Microsoft Word 15 (filtered medium)">
<style><!--
/* Font Definitions */
@font-face
{font-family:"Cambria Math";
panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4;}
@font-face
{font-family:Calibri;
panose-1:2 15 5 2 2 2 4 3 2 4;}
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{margin:0cm;
margin-bottom:.0001pt;
font-size:12.0pt;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
a:link, span.MsoHyperlink
{mso-style-priority:99;
color:#0563C1;
text-decoration:underline;}
a:visited, span.MsoHyperlinkFollowed
{mso-style-priority:99;
color:#954F72;
text-decoration:underline;}
span.Shkpostityyli17
{mso-style-type:personal-compose;
font-family:"Calibri",sans-serif;
color:windowtext;}
span.spelle
{mso-style-name:spelle;}
span.apple-converted-space
{mso-style-name:apple-converted-space;}
.MsoChpDefault
{mso-style-type:export-only;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
@page WordSection1
{size:612.0pt 792.0pt;
margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.WordSection1
{page:WordSection1;}
--></style>
</head>
<body lang="FI" link="#0563C1" vlink="#954F72">
<div class="WordSection1">
<p class="MsoNormal"><span style="color:black">Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen: <<span class="spelle"><a href="https://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko"><span style="color:#954F72">agricolan.arvostelut</span><span class="apple-converted-space"><span style="color:#954F72"> </span></span><span style="color:#954F72">at
gmail.com</span></a></span>> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;caret-color: rgb(0, 0, 0);word-spacing:0px">
<span style="color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Teos, kevään 2021 kirjoja<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Olli Löytty: <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Jäähyväiset kotimaiselle kirjallisuudelle<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Mikä tekee kirjallisuudesta ”suomalaista”, tai minkään muun maalaista sen puoleen? Äidinkieli, kirjoituskieli, kansallisuuden todistavat asiakirjat? Kysymys ei ole aivan helppo, mutta käsitykset niin kirjallisuudesta kuin kotimaisuudestakin
ovat syvään juurtuneita. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Esseekokoelmassaan Jäähyväiset kotimaiselle kirjallisuudelle Olli Löytty etsii kirjallisuudesta ja sen ympäriltä outouden kuvia ja vieraan läheisyyttä. Hänen katseensa on yhtä tarkka kuin laajakin; kokoelma on rautaisannos historiaa ynnä
nykypäivää, Rajamäen rykmentistä Taikatalveen, Edith Södergranista Hassan Blasimiin. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Löytty tarjoilee hyvin jäsenneltyä kiukkua tylppää nationalismia kohtaan ja uudet kakkulat kaikille, jotka ovat joskus lukeneet jotain. Ennen kaikkea hän ihastelee kaunokirjallisuuden voimaa näyttää, millaisin säikein – ymmärtäväisin tai
vihamielisin – ihmiset ovat sidottuja toisiin ihmisiin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Eero Tarasti: <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Moi ja soi – Muistelmat<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Moi ja soi – näin hilpeästi on muistelmateoksensa nimennyt suomalaisen musiikkitieteen ja semiotiikan suurmies, emeritusprofessori Eero Tarasti. Ilahduttavan tuttavallisesti heti musiikin ääreen, niinkö? Kertokoon kirja sen tarkemmin! <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Jo nyt voi kuitenkin paljastaa, että kyseessä on suomalaisen kosmopoliitin tarina, jota kuljettavat korkeimman tutkimuksen, opetuksen ja taiteen ihanteet. Tarastin huikean monipuoliseen uraan sekä tieteen että taiteen piirissä on aina kuulunut
vilkas ja aktiivinen sosiaalinen elämä – ja siitähän kerrottavaa juuri syntyy: alati uteliaasta mielenlaadusta saman- ja erimielisten kanssaihmisten keskuudessa. Kirja dokumentoi Tarastin lukemattomia yhteyksiä ja kohtaamisia mitä erilaisimmissa älymystöpiireissä,
hänen tieteellisiä saavutuksiaan ja lukuisia matkojaan Ranskaan, Brasiliaan, Japaniin… <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kaiken kaikkiaan Eero Tarastin tarina Moi ja soi on riemastuttava kuvaus sivistyksestä yhteiskunnassamme ja inhimillisen hengenelämän suuruudesta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Seppo Kimanen: <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Iltanuotistolla<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Konsertin jälkeen muusikot päätyvät usein karonkkaan – syömään, juomaan ja vaihtamaan ajatuksia kollegojensa ja muun asiaankuuluvan väen seurassa. Etenkin pitkillä kiertueilla karonkat ovat korvaamattoman tärkeitä, kun matkustusaikataulujen
ja esiintymisten paineet ovat muutoin alati mielessä. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tämän kirjan inspiraationa on juuri tällainen karonkka. Tai siis karonkat – sadat, ellei peräti tuhannet karonkat, joihin Seppo Kimanen on osallistunut. Ja vielä täsmentäen: ei niinkään se syömis- ja juomispuoli, vaan säkenöivät tarinat.
Muusikoiden ajatukset. Ja ajatukset musiikista. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kimanen on koonnut Iltanuotistolle koko joukon karonkkaolosuhteista kumpuavia kaskuja, mietteitä, heittoja, provokaatioita, korkealentoisempia pohdintoja ja kaikenlaisia henkevyyksiä. Niitä on perimätietona kertynyt satojen vuosien ajalta
toki musiikkihistorian suuruuksilta, mutta mukana on kosolti myös nykypäiväistä aineistoa. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tätä kirjaa kannattaa kuljettaa mukana kaikkialle. Ainoa paikka, missä siitä ei ole suoraan iloa, on konsertti, kun siellä on usein niin pimeää, ettei näe lukea. Sitä paitsi naurunpurskahdusten aika on sitten konsertin jälkeen, karonkassa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Anna-Leena Laurén: <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Samettidiktatuuri<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Samettidiktatuurissa pehmeys yhdistyy kovuuteen. Venäjällä pehmeyttä edustavat esimerkiksi vapaus ilmaista mielipiteensä ja äänioikeus. Se, että eri mielipiteillä kuitenkin harvoin on käytännön merkitystä tai että valinnat on oikeastaan
tehty jo ennen vaaleja, on silti useimmille venäläisille ihan vain vallitseva asiaintila. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Vaan ei kaikille, ja sellaisista ihmisistä Anna-Lena Laurén kertoo. He vastustavat sitä, että maaseudusta on tehty suurkaupunkien kaatopaikka – vaikka onhan tietysti edullisempaa kaataa jätteet luontoon kuin lajitella ne. Joku puolestaan
on menettänyt peltonsa suuryritykselle ja haluaa protestoida. Oppositiopoliitikkoja ahdistellaan, vangitaan, tapetaan. On vaarallista ryhtyä vastustamaan ikinuoren presidentin hahmon ottanutta valtaa, mutta niin vain mielenosoitukset jatkuvat. Demokratia ei
Venäjällä ole mitenkään luonnoton ajatus, mutta sen päämääristä vallitsee paljon väärinkäsityksiä. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Muutos on käynnissä. Tämä on Laurénin toiveikas väite kirjassa, joka on eräänlainen jatko-osa hänen loisteliaalle esikoisteokselleen Hulluja nuo venäläiset. Sävyltään se on tummempi ja otteeltaan yhteiskunnallisempi, mutta aivan yhtä mukaansatempaava.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ollivier Pourriol: <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Jalkapallon likaiset legendat<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kirjassa Jalkapallon likaiset legendat Ollivier Pourriol pohtii kuutta kuuluisaa ”rumaa temppua” jalkapallon historiassa: Zidanen pusku Materazzin rintaan MM-loppu- ottelussa 2006, Maradonan Jumalan käsi -maali Meksikossa 1986, Henryn käsivirhe
MM-karsintaottelussa Irlantia vastaan 2009, Cantonan potku vastajoukkueen kannattajan vatsaan 1995, Schumacherin hyökkäys Saksan Battistonia vastaan 1982 ja Platinin pidäkkeetön riemu maalin jälkeen Heysel-stadionilla 1985, kun ottelua edeltäneissä mellakoissa
oli kuollut 39 ihmistä. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tarkastellessaan näitä tapauksia innokas jalkapalloihminen Pourriol löytää kuhunkin näkökulman, joka paljastaa niiden ”suuruuden”. Ihan niin kuin jalkapallo ei ole vain peliä, eivät sen rumat temputkaan ole vain rumia temppuja. Mutta miksi
oikeastaan vaikkapa Zidanen pusku tai Henryn käsivirhe herättävät valtavan kohun, johon verrattuna maali – vaikka poikkeuksellinenkin – herättää vain kohteliasta kiinnostusta? Ovatko rumat temput sittenkin oikeastaan juuri sitä, mitä miljoonat jalkapallokannattajat
hakevat? Millaisista sirkushuveista oikein on kyse?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Riikka-Maria Rosenberg: <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ninon - rakkauden mestari<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Isäänsä kaipaamaan jäänyt lapsi, maailman tunnetuin kurtisaani, luostariin pakotettu vanki, kulttuuripiirien rakastama älykkö, aikansa vahva nainen. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Vuonna 1623 köyhään aatelisperheeseen syntynyt Anne de Lenclos, lempinimeltään Ninon, oli tuota kaikkea. Mutta hänen täytyi olla myös intohimoinen ihminen, joka teki epäsovinnaisia valintoja. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ninon – rakkauden mestari kuvittaa ja kertoo, miten kuuliaisesta kahdeksanvuotiaasta pariisilaistytöstä kasvaa koko yläluokan ja hovimiesten himoitsema nainen, peloton henkisten ja ruumiillisten nautintojen puolustaja ja arvostettu ystävä.
Ninon on myös koskettava kertomus suuresta rakkaudesta, joka voi olla täydellistä vain saavuttamattomana. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Rosenbergin kerronta on asiantuntevaa ja aistillista, se herättää eloon 1600-luvun Pariisin. Aateliston tavat, kodit, vaatteet ja ruoat on kuvattu historioitsijan tarkkuudella, ja rakastaminen – sillä rakkautta monissa muodoissaan Ninonin
elämään mahtuu – hyökyy kohti lukijaa hävyttömän rohkeana. Uusi historiallisen romaanin taituri on syntynyt.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Riikka-Maria Rosenberg (s. 1977) on Helsingissä ja Janakkalassa asuva historioitsija, joka haluaa tuoda historian naiskohtaloita suuren yleisön tietoisuuteen. Hän on työskennellyt Ninon de Lenclos’n ja 1600-luvun pariisittarien parissa
yli kymmenen vuoden ajan. Aiheesta on syntynyt muun muassa tohtorin väitöskirja sekä Ulla Tuomarlan kanssa toimitettu tietokirja Markiisitar de Sévignén kirjeet 1648–1696 (Teos, 2020).<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;caret-color: rgb(0, 0, 0);word-spacing:0px">
<span style="color:black">HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta
sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;caret-color: rgb(0, 0, 0);word-spacing:0px">
<span style="color:black">Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan<span class="apple-converted-space"> </span><span class="spelle">sivulle:<a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></a></span><span class="apple-converted-space"> </span>josta
se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle:<span class="apple-converted-space"> </span><a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/.</span></a><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
</div>
</body>
</html>