<html xmlns:v="urn:schemas-microsoft-com:vml" xmlns:o="urn:schemas-microsoft-com:office:office" xmlns:w="urn:schemas-microsoft-com:office:word" xmlns:m="http://schemas.microsoft.com/office/2004/12/omml" xmlns="http://www.w3.org/TR/REC-html40">
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8">
<meta name="Generator" content="Microsoft Word 15 (filtered medium)">
<style><!--
/* Font Definitions */
@font-face
{font-family:"Cambria Math";
panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4;}
@font-face
{font-family:Calibri;
panose-1:2 15 5 2 2 2 4 3 2 4;}
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{margin:0cm;
margin-bottom:.0001pt;
font-size:12.0pt;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
a:link, span.MsoHyperlink
{mso-style-priority:99;
color:#0563C1;
text-decoration:underline;}
a:visited, span.MsoHyperlinkFollowed
{mso-style-priority:99;
color:#954F72;
text-decoration:underline;}
span.Shkpostityyli17
{mso-style-type:personal-compose;
font-family:"Calibri",sans-serif;
color:windowtext;}
span.spelle
{mso-style-name:spelle;}
span.apple-converted-space
{mso-style-name:apple-converted-space;}
.MsoChpDefault
{mso-style-type:export-only;
mso-fareast-language:EN-US;}
@page WordSection1
{size:612.0pt 792.0pt;
margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.WordSection1
{page:WordSection1;}
--></style><!--[if gte mso 9]><xml>
<o:shapedefaults v:ext="edit" spidmax="1026" />
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 9]><xml>
<o:shapelayout v:ext="edit">
<o:idmap v:ext="edit" data="1" />
</o:shapelayout></xml><![endif]-->
</head>
<body lang="FI" link="#0563C1" vlink="#954F72">
<div class="WordSection1">
<p class="MsoNormal"><span style="color:black">Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen: <<span class="spelle"><a href="https://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko"><span style="color:#954F72">agricolan.arvostelut</span><span class="apple-converted-space"><span style="color:#954F72"> </span></span><span style="color:#954F72">at
gmail.com</span></a></span>> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;caret-color: rgb(0, 0, 0);word-spacing:0px">
<span style="color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><b>Kansantietouden Tutkijain Seura<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Pekka Suutari (toim.) Karjalankieliset rajalla<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kultaneito XI, Vantaa 2021, 298 s.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Karjalan tutkijoiden uutuuskirja Karjalankieliset rajalla tarkastelee monitieteisen kulttuurintutkimuksen keinoin ylirajaista Karjalaa, karjalankielisiä Suomessa sekä kielivähemmistöjä Venäjän Karjalassa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Karjalankielisiä elää molemmin puolin Suomen ja Venäjän rajaa. Karjalankieliset, samoin kuin heidän lähinaapurinsa vepsäläiset ja lyydiläiset, ovat rajalla myös siinä mielessä, että perinteiset vähemmistökielten puhujayhteisöt ikääntyvät
ja vähenevät. Silti uusiakin kielen käytön muotoja nousee esiin. Karjalankieliset rajalla tuo tuoreita tulkintoja ja näkökulmia Suomen ja lähialueiden itämerensuomalaisia ja karjalaisia koskevaan keskusteluun.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">– Perinteisesti karjalan kielen status on ollut epämääräinen, ja nyt natiivikielenpuhujien väistyessä on vastuunkantajia etsittävä koulutetuista ja kielenkäyttäjinä aktiivisista sukupolvista. Uusimmat vähemmistökielten ympäristöt löytyvät
tiedotusvälineistä, sosiaalisesta mediasta, musiikista ja lasten kielipesistä. Niiden avulla voidaan luoda arvoa karjalaiselle perinnölle ja kielen säilymiselle, sanoo kirjan toimittaja, professori Pekka Suutari Karjalan tutkimuslaitokselta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kirjassa tutkijat luotaavat muun muassa rajakarjalaisuuden identiteettiä, murrehaastattelupuheita, karjalan ja vepsän kielen muutosta, karjalankielistä musiikkia, median etnisyyskäsityksiä, karjalankielisiä radiouutisia, vepsänkielistä
mediaa ja lyydin puhujia. Näkökulmat vaihtelevat karjalaisuuden määrittymisestä mediaan ja kielenelvyttämiseen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Julkistustilaisuus Zoomissa pe 26.2.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kirja julkaistaan etäjulkistustilaisuudessa perjantaina 26.2. klo 13–14. Tilaisuus pidetään Zoom-kokouksena verkko-osoitteessa https://uef.zoom.us/j/65850921952. Tervetuloa kuuntelemaan ajankohtaista tietoa Karjalan tutkimuksesta!<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><b><span style="font-size:11.0pt">Gummeruksen kevään 2021 kirjoja<o:p></o:p></span></b></p>
<p class="MsoNormal">Gummerus kevät 2021<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Niin kauan kuin tunnen eläväni. Taidemaalari Elin Danielson-Gambogi<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Salla Leponiemi<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">”En viitsi enää jatkaa Helsingin-elämää”, taidemaalari Elin Danielson kirjoitti ystävälleen Akseli Gallen-Kallelalle vuonna 1895. Danielson tunnettiin omapäisenä ja boheemina taiteilijana, joka matkusti yksin, kävi ravintoloissa, tupakoi,
rakasti suurkaupunkien vilinää ja ostereita, viftasi ja juhli aamuun saakka. Myös opettajana hän oli osoittautunut liian itsenäiseksi. Hän ei piitannut turhista säännöistä, eikä häntä valittu piirustuskoulun maalausluokan johtoon. Taiteilijana Elinin erinomaisuutta
ei kiistetty – hänhän oli yksi parhaista – mutta ongelmia aiheutti se, että hän kuvasi asioita, joita ei ollut soveliasta kuvata.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Stipendin turvin Elin jätti Helsingin taakseen ja kohtasi matkalla norjalaisen kuvanveistäjän, Gustav Vigelandin, ja rakastui, kunnes vuotta myöhemmin Firenzessä tapasi tulevan miehensä Raffaello Gambogin ja rakastui jälleen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Miksi en enää puhu valkoisille rasismista<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Reni Eddo-Lodge<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Vuonna 2014 Reni Eddo-Lodge julkaisi blogitekstin otsikolla ”Miksi en enää puhu valkoisille rasismista”. Teksti alkoi näin: ”Minä en enää keskustele valkoisten kanssa rasismista. Enkä nyt tarkoita kaikkia valkoisia, tarkoitan vain sitä
suurta enemmistöä, joka kieltäytyy tunnustamasta rakenteellisen rasismin ja sen ilmentymien olemassaoloa.”<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kun samanniminen kirja julkaistiin pari vuotta myöhemmin, se käynnisti rasismista uudenlaisen keskustelun Isossa-Britanniassa. Teoksessaan Eddo-Lodge tarkastelee mustien historian häivyttämistä, luokan ja rodullisuuden yhteyttä, valkoisten
etuoikeutettua asemaa, monikulttuurisuuden pelkoa sekä valkoista feminismiä. Se on käsikirja jokaiselle, joka haluaa ymmärtää, miltä rasismi näyttää, miten sen tunnistaa ja miten sitä vastaan voi toimia.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Esipuheen suomenkieliseen laitokseen on kirjoittanut toimittaja Maryan Abdulkarim.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;caret-color: rgb(0, 0, 0);word-spacing:0px">
<span style="color:black">HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta
sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;caret-color: rgb(0, 0, 0);word-spacing:0px">
<span style="color:black">Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan<span class="apple-converted-space"> </span><span class="spelle">sivulle:<a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></a></span><span class="apple-converted-space"> </span>josta
se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle:<span class="apple-converted-space"> </span><a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/.</span></a><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
</div>
</body>
</html>