<html xmlns:o="urn:schemas-microsoft-com:office:office" xmlns:w="urn:schemas-microsoft-com:office:word" xmlns:m="http://schemas.microsoft.com/office/2004/12/omml" xmlns="http://www.w3.org/TR/REC-html40">
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8">
<meta name="Generator" content="Microsoft Word 15 (filtered medium)">
<style><!--
/* Font Definitions */
@font-face
{font-family:"Cambria Math";
panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4;}
@font-face
{font-family:Calibri;
panose-1:2 15 5 2 2 2 4 3 2 4;}
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{margin:0cm;
margin-bottom:.0001pt;
font-size:11.0pt;
font-family:"Calibri",sans-serif;}
a:link, span.MsoHyperlink
{mso-style-priority:99;
color:#0563C1;
text-decoration:underline;}
a:visited, span.MsoHyperlinkFollowed
{mso-style-priority:99;
color:#954F72;
text-decoration:underline;}
span.Shkpostityyli17
{mso-style-type:personal-compose;
font-family:"Calibri",sans-serif;
color:windowtext;}
span.spelle
{mso-style-name:spelle;}
span.apple-converted-space
{mso-style-name:apple-converted-space;}
.MsoChpDefault
{mso-style-type:export-only;
mso-fareast-language:EN-US;}
@page WordSection1
{size:612.0pt 792.0pt;
margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.WordSection1
{page:WordSection1;}
--></style>
</head>
<body lang="FI" link="#0563C1" vlink="#954F72">
<div class="WordSection1">
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12.0pt;color:black">Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen: <<a href="https://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko"><span style="color:#954F72">agricolan.arvostelut at
gmail.com</span></a>> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12.0pt;color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal">Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran syksyn 2020 kirjoja<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b><o:p> </o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><b>Homo Fennicus — Itämerensuomalaisten etnohistoria</b><span style="font-size:12.0pt;color:black"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><b>Valter Lang<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Mistä suomalaiset tulevat? Minne suomensukuisten kansojen juuret ulottuvat? Mitä kieli, geenit ja arkeologia kertovat itämerensuomalaisten historiasta?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Virolaisen arkeologian professorin Valter Langin käänteentekevä uutuuskirja Homo Fennicus johdattaa lukijan suomalaisten alkukodin jäljille. Yhden alkukodin sijaan Lang löytää esihistoriasta monia itämerensuomalaisten kulttuurien ja yhteisöjen
syntysijoja.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Mukaansatempaava teos perustuu genetiikan, kielitieteen ja arkeologian uusimpiin tutkimustuloksiin. Käänteentekevä teos herätti suurta huomiota ilmestyessään Virossa vuonna 2018.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Pullopostia Seilin saarelta — Potilas numero 43<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><b>Susan Heikkinen</b><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Pulloihin kätketyt kirjoitukset kertovat elämästä syrjäisellä Seilin saarella, jonne mieleltään järkkyneitä naisia unohtui vuosikymmeniksi.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Lasipullot olivat säilyneet Seilin saaren metsissä 1950-luvulta saakka. Niihin kätketyissä lappusissa kerrottiin lääkkeistä ja sähköiskuista, elämästä suljettujen ovien takana. Kuka ne oli kirjoittanut? Mitä hänelle oli tapahtunut?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kallionkoloon haudattujen muistojen kirjoittajaksi paljastui Seilin sairaalan potilas numero 43, Saima Rahkonen. Saima eli viimeiset vuotensa Seilissä, jonne hänet oli passitettu parantumattomasti mielisairaana. Pullopostia Seilin saarelta
kertoo hänen tarinansa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Saima vietti lähes koko aikuisikänsä mielisairaaloissa, yhteiskunnan varjoissa. Nykypäivänä hänen kohtalonsa olisi todennäköisesti hyvin erilainen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Susan Heikkisen teos avaa Saiman tarinan kautta näkymiä psykiatrisen hoidon kehitykseen ja hulluuden historiaan. Se puhuttelee jokaista, jota mielen sairaudet ovat jotenkin koskettaneet.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Spiritistinen istunto<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><b>Marjo Kaartinen<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Hämärässä salissa on asetuttu piiriksi. Jännittynyt seurue on kokoontunut spiritistiseen istuntoon. Elizabeth d'Esperance saapuu paikalle viimeisenä. Aika tuntuu pysähtyvän.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">1800-luvun loppu, fin-de-siecle, oli kiihkeää vaihtoehtoisen hengellisyyden ja okkultismin aikaa. Eurooppa Suomea myöten janosi esoteerista tietoa, mysteereitä ja magiaa. Spiritistiset istunnot keräsivät suuria yleisöjä, ja niistä puhuttiin
kaikkialla.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Helsingissä vieraili loppuvuodesta 1893 maineikas Madame d'Esperance, ja koko Suomi kuhisi kuuluisan meedion mystisistä istunnoista. Salien pimeydessä oli vaeltanut valkeita henkiä, ja monet olivat nähneet kuolleiden rakkaidensa hahmon.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Keitä nämä salaperäiset meediot olivat ja mistä he tulivat? Mitä spiritistisissä istunnoissa tapahtui, ja millaista esoterian ja okkultismin kulta-aika Suomessa oli?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Marjo Kaartinen on kulttuurihistorian professori Turun yliopistossa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Eurooppalainen Helsinki<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><b>Matti Klinge<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Helsinki nimettiin Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi vuonna 1812, ja sitä alettiin nopeasti rakentaa valtion, kaupan, merenkulun ja teollisuuden keskukseksi. Vaurastumisen vuosisadan vaikutukset näkyvät kaupungissa, joka sai kasvaessaan
runsaasti mannereurooppalaisia piirteitä. Eurooppalaisen Helsingin tunnus oli Esplanadin puistokatu, josta kehittyi pariisilaistyylinen ravintoloiden ja kukkaistutusten reunustama bulevardi. Siellä käytiin näyttäytymässä, puhumassa politiikkaa ja viettämässä
aikaa. Arvostettu historioitsija Matti Klinge vie uusimmassa kirjassaan lukijan aikamatkalle 1800-luvun eurooppalaiseen Helsinkiin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Pako yli Suomenlahden — Ihmissalakuljetus Virosta Suomeen 1940-1944<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><b>Eero Haapanen<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Toisen maailmansodan aikana Suomeen pakeni Virosta tuhansia Saksan ja Neuvostoliiton miehitystä pelkääviä ihmisiä, määränpäänään Helsingin itäinen saaristo. Entiset pirtun salakuljettajat auttoivat virolaisia ylittämään Suomenlahden vaarallisilla
öisillä venematkoilla. Ihmisten lisäksi järjestelmässä liikkui suuria summia rahaa. Eero Haapasen teos Suomenlahden ihmissalakuljetuksista vie lukijan keskelle sotavuosien levotonta aikaa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Haapasen edellinen teos Sörkan rysäkeisarit huomioitiin ilmestyessään Vuoden työväentutkimus 2015 -palkinnolla.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Rauhanuskovaiset — Suomalaiset maailman nuorisofestivaaleilla 1940–1950-luvuilla<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><b>Pia Koivunen<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Minkälaista oli suomalaisten työläisnuorten kulttuurivaihto ja kansainvälinen vuorovaikutus 1940-1950-luvuilla?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kylmän sodan varhaisina vuosina suomalaiset työläisnuoret matkustivat maailman nuorisofestivaaleille sosialistiseen Itä-Eurooppaan. Nuorille matkat olivat voimaannuttavia kokemuksia: kansojen, kielten ja kulttuurien kirjon kohtaaminen avarsi
maailmankuvaa ja vahvisti ideologista yhteenkuuluvuudentunnetta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Rauhanuskovaiset on kokemushistoriallinen tutkimus kansainvälisestä vuorovaikutuksesta kylmän sodan aikana. Se selvittää, keitä nuorisofestivaaleille matkanneet suomalaiset olivat, mikä heitä innosti mukaan ja kuinka he festivaalimatkat
kokivat. Teos perustuu nuorisofestivaaleille osallistuneiden haastatteluihin, päiväkirjoihin ja muistelmiin sekä arkistoaineistoon.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">FT Pia Koivunen on yleisen historian yliopistonlehtori Turun yliopistossa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Itärakentajat — Työmailla Neuvostoliitossa<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><b>Jyrki Koulumies<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Neuvostoliiton valtavat rakennustyömaat työllistivät myös tuhansia suomalaisia. Valtaosa heistä työskenteli Kostamuksessa ja Svetogorskissa, osa Uralvuoriston kupeella ja kaukana Kaukasiassa. Kaupanteko ja muu kanssakäynti suomalaisten
ja paikallisten välillä oli kielletty, ja välillä työmailla lakkoiltiin, kun työehdoista väännettiin kättä. Kaupunkeja, tehtaita ja laitoksia Neuvostoliitossa rakentaneille suomalaisille rajan takana vietetty aika jätti paljon muistoja. Itärakentajat kertoo
heidän tarinansa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Turun romantiikka — Aatteita, lukuvimmaa ja yhteistoimintaa 1810-luvun Suomessa<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><b>Jukka Sarjala</b><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Turun romantiikan elinkaari oli lyhyt, mutta sitäkin kiihkeämpi. Yliopistoaktivismi, varhainen akateeminen joukkotoiminta ja katulevottomuudet olivat osa 1800-luvun alun ylioppilaselämää. Teos esittelee Keisarillisen Turun yliopiston opiskelijoiden
ja nuorten maistereiden aatteellis-kirjallista liikehdintää, varhaisromantiikkaa, Suomessa ja osin Ruotsissakin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kirjallisuuden ja kirjallisen kulttuurin ohella teos tarkastelee ajan pohjoiseurooppalaista yliopistolaitosta, uusia filosofisia virtauksia, aikalaismediaa sekä akateemisen maailman sisäisiä jännitteitä. Päosassa on verkostomainen yhteistoiminta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Turun yliopiston dosentti Jukka Sarjala on erikoistunut 1800-luvun kulttuurihistoriaan.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Riimut — Viestejä viikingeiltä<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><b>Heikki Oja<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><b><o:p> </o:p></b></p>
<p class="MsoNormal">Riimut ovat taikamerkkejä ja koristeita, kirjeitä ja muistosanoja. Ne vievät lukijan 1000-luvun alkuun, aikaan, jolloin viikingit valloittivat Eurooppaa, ennustivat riimuista sotaonnea ja hakkasivat kiveen muistokirjoituksia.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Riimuja on koruissa, keihäänkärjissä ja kastemaljoissa. Tunnetuimmat merkit löytyvät kivistä, jotka on pystytetty henkilön tai rakennuksen muistoksi. Riimuja on piirretty myös kalentereina käytettyihin sauvoihin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Teos esittelee kiehtovasti riimukirjoitusta sekä kertoo, mitä tiedämme riimutaiteilijoista ja löytyneistä riimuesineistä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Professori Heikki Oja on Helsingin yliopiston almanakkatoimiston eläkkeelle jäänyt johtaja. Hän on aiemmin julkaissut tietokirjoja tähtitieteestä ja kalenteritietoudesta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Nastolan historia IV — Nastolalaisten ja Nastolaan muualta tulleiden elämä 1939-2015<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><b>Ville Eerola<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Nastolan historian neljäs osa käsittelee päijäthämäläisen kunnan värikkäitä vaiheita vuosina 1939-2015, talvisodasta yhdistymiseen Lahden kanssa. Jatkosodan aikana maalaiskuntaan perustettiin maan toinen sotavankien järjestelyleiri, ja
1960-1970-luvuilla maalaispitäjä muuttui kookkaiden teollisuustaajamien ja asuntoalueiden kunnaksi.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Egypti — Kala sarkofagissa ja muita mysteereitä<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><b>Mia Meri<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Miksi pyramidit rakennettiin?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Surmattiinko faraon haudankaivajat?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Miksi Osiris oli vihreä - oliko hän mädäntynyt?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Muinaisen Egyptin mysteerit ovat kiehtoneet ihmiskuntaa vuosituhansien ajan. Tässä kirjassa egyptologi Mia Meri sukeltaa faraoiden ajan suuriin arvoituksiin ja murtaa väärinkäsityksiä elämästä ja kuolemasta Niilin ikuisessa valtakunnassa.
Samalla selviää, mitä yhteistä kuoleman jumala Osiriksella on Frankensteinin hirviön kanssa ja miksi muinaiset egyptiläiset muumioivat kaloja.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Teos on kuvitettu samoilla esineillä, jotka ovat esillä Amos Rexin Egyptin loisto -näyttelyssä syksyllä 2020.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tervetuloa arvoitukselliselle matkalle faraoiden Egyptiin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">FM Mia Meri on muinaisen Egyptin taiteeseen erikoitunut egyptologi ja tietokirjailija.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Taistelu perintökirjasta — Talonpojat, aateli ja kruununtilojen perinnöksiostot 1700-luvun Suomessa ja Ruotsissa<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><b>Petri Talvitie</b><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Mitä tapahtuu, kun valtio ryhtyy myymään maaomaisuuttaan? Taistelu perintökirjasta on kuvaus Suomen historian laajamittaisimmasta valtiollisen maaomaisuuden uusjaosta: kruununtilojen perinnöksiostoista. 1700-luvulla yli 14 000 kruununtilaa
myytiin yksityishenkilöille ja teollisuuslaitoksille. Miksi valtio päätti myydä maatilojaan ja ketkä tiloja ostivat?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Joulupukki — Tuhatvuotinen arvoitus<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><b>Eero Perunka<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Pyhä Nikolaus, Sinterklaas, Christkind, Santa Claus. Joulupukin tuhatvuotinen legenda on yksi historian kiehtovimpia arvoituksia, joka on täynnä silmänkääntötemppuja, palvontamenoja ja ikivanhoja lahjan antamisen rituaaleja. Joulupukin
arvoitus vie lukijan myöhäisantiikin Roomaan, keskiajan juhlanviettoon ja Euroopan laidalle Lapin paljaille tuntureille.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Mistä löytyy todellinen joulupukki, ja mitä hän haluaa? Miten Myran piispa Nikolauksesta kasvoi punanuttuinen hyväntekijä ja lasten sankari? Mikä on vastaus tuhatvuotiseen arvoitukseen?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Eero Perunka on kulttuurihistorioitsija ja Lapissa majaileva poronomistaja.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Tuolla puolen, siellä jossain — Käsityksiä kuvitelluista maailmoista<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><b>Kauppi, Petja (Toimittaja) Piela, Ulla (Toimittaja)<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tuolla puolen ja siellä jossakin ovat mielikuvituksen, toiveiden ja pelkojen todellisuuksia, joita on kuvattu runsaasti niin suullisessa perinteessä, populaarikulttuurissa, mediassa, kirjallisuudessa kuin muissa taiteissa. Kalevalaseuran
99. vuosikirjassa tarkastellaan, miten tuolle puolen kuviteltuja todellisuuksia on kuvattu kalevalamittaisissa runoissa, myyteissä, taikamerkeissä, kuolemanjälkeiseen liittyvissä mielikuvissa ja esimerkiksi salaliittoteorioissa. Kirjoittajat osoittavat myös,
minkälainen tuo puoli on Kalevalassa, Aleksis Kiven lyriikassa ja uudessa suomalaisessa kaunokirjallisuudessa, ja kuinka sinne pääsee. Lisäksi artikkeleissa tutkitaan, minkälaisia merkkejä, jälkiä, lupauksia ja uhkauksia tuo puoli - miten se sitten käsitteellistetäänkin
- on jättänyt reaalimaailmaan ja meihin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12.0pt;color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12.0pt;color:black">HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale
Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:12.0pt;color:black">Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle:<a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></a> josta
se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: <a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/.</span></a><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-fareast-language:EN-US"><o:p> </o:p></span></p>
</div>
</body>
</html>