<html xmlns:v="urn:schemas-microsoft-com:vml" xmlns:o="urn:schemas-microsoft-com:office:office" xmlns:w="urn:schemas-microsoft-com:office:word" xmlns:m="http://schemas.microsoft.com/office/2004/12/omml" xmlns="http://www.w3.org/TR/REC-html40">
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8">
<meta name="Generator" content="Microsoft Word 15 (filtered medium)">
<style><!--
/* Font Definitions */
@font-face
        {font-family:"Cambria Math";
        panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4;}
@font-face
        {font-family:Calibri;
        panose-1:2 15 5 2 2 2 4 3 2 4;}
@font-face
        {font-family:-webkit-standard;
        panose-1:2 11 6 4 2 2 2 2 2 4;}
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
        {margin:0cm;
        margin-bottom:.0001pt;
        font-size:12.0pt;
        font-family:"Calibri",sans-serif;
        mso-fareast-language:EN-US;}
a:link, span.MsoHyperlink
        {mso-style-priority:99;
        color:#0563C1;
        text-decoration:underline;}
a:visited, span.MsoHyperlinkFollowed
        {mso-style-priority:99;
        color:#954F72;
        text-decoration:underline;}
span.Shkpostityyli17
        {mso-style-type:personal-compose;
        font-family:"Calibri",sans-serif;
        color:windowtext;}
span.spelle
        {mso-style-name:spelle;}
span.apple-converted-space
        {mso-style-name:apple-converted-space;}
.MsoChpDefault
        {mso-style-type:export-only;
        mso-fareast-language:EN-US;}
@page WordSection1
        {size:612.0pt 792.0pt;
        margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.WordSection1
        {page:WordSection1;}
--></style><!--[if gte mso 9]><xml>
<o:shapedefaults v:ext="edit" spidmax="1026" />
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 9]><xml>
<o:shapelayout v:ext="edit">
<o:idmap v:ext="edit" data="1" />
</o:shapelayout></xml><![endif]-->
</head>
<body lang="FI" link="#0563C1" vlink="#954F72">
<div class="WordSection1">
<p class="MsoNormal"><span style="color:black">Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen: <<span class="spelle"><a href="https://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko"><span style="color:#954F72">agricolan.arvostelut</span><span class="apple-converted-space"><span style="color:#954F72"> </span></span><span style="color:#954F72">at
 gmail.com</span></a></span>> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;caret-color: rgb(0, 0, 0);word-spacing:0px">
<span style="color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><b><span style="font-size:11.0pt">Teos<o:p></o:p></span></b></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Saamattomat – Millainen Suomi meille jää?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Jari Hanska, Minea Koskinen, Emilia Mäenmaa & Tuija Siltamäki<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Suomi on historiallisen suurten kysymysten äärellä. Ilmastonmuutos kiihtyy, suuret ikäluokat uhkaavat romahduttaa terveydenhuollon kantokyvyn, kaupungeissa asuntojen hinnat karkaavat käsistä, ja kaiken lisäksi
 lapsia syntyy ennätyksellisen vähän. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Nämä ongelmat ovat viime kädessä ylisukupolvisia, vaikkei niitä sellaisina ole Suomessa juurikaan käsitelty. Nyt ne ovat kaatumassa nimenomaan nuorten aikuisten ratkaistavaksi. Mitä se merkitsee meidän tulevaisuudellemme? <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Saamattomat on neljän nuoren toimittajan kirjoittama journalistinen tietokirja, joka selvittää, miten yhteiskunta reagoi näihin teemoihin, ja pohtii, miksei riittäviin toimiin ole ryhdytty aiemmin. Kaiken
 yllä leijuu kysymys: onko tämä reilua? <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Tämän kirjan avaamat tuoreet näkökulmat on tarkoitettu kaikille Suomen tulevaisuudesta ja politiikasta kiinnostuneille, sukupolvesta riippumatta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Valoisa kaupunkini – Sally Salmisen elämä ja teokset<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Ulrika Gustafsson<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Ainutlaatuisen elämän elänyt kirjailija Sally Salminen (1906–1976) syntyi isoon kalastajaperheeseen Ahvenan-maan saaristossa. Jo varhain hän tiesi haluavansa maailmalle. Vuonna 1930 Salminen muutti laman riivaamaan
 New Yorkiin. Hän työskenteli monissa yläluokkaisissa perheissä kotiapulaisena ja kirjoitti vapaa-aikanaan. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kun Sally Salminen kuusi vuotta myöhemmin palasi kotimaahansa, hänestä oli tullut maailmankuulu kirjailija. Esikoisromaani, Ahvenanmaalle sijoittuva saaristolaiseepos Katrina oli voittanut Ruotsissa romaanikäsikirjoituskilpailun.
 Siitä tuli kansainvälinen menestysteos, joka käännettiin monelle kymmenelle kielelle. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Salminen kirjoitti sittemmin paljon muutakin: romaaneja, matkakirjoja ja omaelämäkerrallisia teoksia, joiden kantavia teemoja olivat ihmisarvon tärkeys, sosiaalinen vastuunkanto ja yksilönvapaus. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Toisen maailmansodan puhkeaminen toi Salmisen elämään muutoksia myös yksityiselämän puolella. Hän avioitui tanskalaisen taidemaalarin Johannes Dührkopin kanssa 1940 ja he perustivat yhteisen kotinsa Kööpenhaminaan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Heikki Herlin<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Tuollapäin on highway<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Vuonna 2017 edesmenneestä Niklas Herlinistä puhuttiin, oletettiin kaikenlaista. Varmaa on ainakin se, että hän oli vanhempiensa lapsi ja lastensa isä. Heikki Herlinin teos <i>Tuollapäin on highway </i>on yhden
 aikuisen lapsen kirja ainoasta isästään. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Herlin ei kirjoita elämäkertaa, vaan luo subjektiivisen muotokuvan Niklaksesta, itsestään ja yhteiskunnasta. Minkälaiset eväät Niko sai omasta lapsuudestaan, mitä vastaan hän kapinoi, mistä pääsi irti? Millaista
 on kasvaa epätietoisena siitä, onko maaseudulta vai pääkaupungista, tai aikuistua Suomen ja Yhdysvaltojen välissä? Kuinka työ lehdistön palveluksessa muutti lähtemättömästi Nikon kuvaa itsestään? Ja kuinka pojasta, jolla oli vähintäänkin ongelmallinen isäsuhde,
 tuli niin hyvä isä? <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><i><span style="font-size:11.0pt">Tuollapäin on highway </span></i><span style="font-size:11.0pt">on henkilökohtainen, analyyttinen teos sukupolvista, sukurasitteista ja perheestä. Herlin yhdistää taidokkaasti suuria linjoja ja pieniä,
 merkityksellisiä yksityiskohtia. Hän kirjoittaa yhtä terävästi yhteiskunnasta kuin koskettavasti kaipuusta, kun yksi rakas ihminen on poissa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><b><span style="font-size:11.0pt">Tutkijaliitto<o:p></o:p></span></b></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Lopun aikojen sieni – Elämää kapitalismin raunioissa<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Anna Lowenhaupt Tsing<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Antropologi Anna Lowenhaupt Tsing jäljittää palkitussa menestyskirjassaan matsutake-sienen matkaa kapitalismin reunamilla Oregonin ja Suomen Lapin metsistä
 japanilaisten herkkusuiden ruokapöytiin. Matsutake, tuoksuvalmuska, on kenties maailman arvokkain sieni ja myös laji, joka menestyy ihmisen dramaattisesti muuttamissa ympäristöissä – väitetään, että ensimmäisenä Hiroshiman atomipommin jälkeen maasta puski
 juuri matsutake.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Matsutaken omintakeinen toimitusketju kietoo yhteen työpaikkansa menettäneiden yhdysvaltalaisten, Oregonin hylättyihin talousmetsiin päätyneiden entisten
 viidakkosissien, kiinalaisten vuohipaimenten, suomalaisten luonto-oppaiden, japanilaisten bisnesmiesten ja lukemattomien muiden tarinat. Kiehtovan sienen kautta avautuukin näkymä kapitalismin ja sen marginaalien suhteisiin, vuorovaikutukseemme ei-inhimillisten
 toimijoiden kanssa ja lopulta elämän mahdollisuuksiin antroposeenin aikakaudella – kapitalismin jälkeensä jättämissä raunioissa<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Singulaarinen pluraalinen oleminen<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Jean-Luc Nancy<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Suom. Anna Nurminen & Viljami Hukka<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Jean-Luc Nancy on yksi ranskalaisen nykyfilosofian ja dekonstruktion perinteen merkittävimmistä nimistä. Singulaarinen pluraalinen oleminen on kunnianhimoinen
 ontologinen tutkielma, joka pyrkii ajattelemaan uudestaan Martin Heideggerin Olemisessa ja ajassa esittämää olemiskysymystä lähtien liikkeelle ajan sijaan tilasta ja Daseinin sijaan kanssaolemisesta. Nancyn kantava teesi on, että oleminen on lähtökohtaisesti
 olemista yhdessä, kanssaolemista: ”kanssa” ei ole pelkkä lisäys olemiseen vaan jotain, mikä tekee olemisen. Kanssaoleminen on mahdollista vain, kun kaikki olevat jakavat olemisen ja ovat kuitenkin ainutkertaisia ja moninaisia – singulaarisia ja pluraalisia.
 Tästä seuraa, että ontologia on Nancylle väistämättä myös etiikkaa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Emanuele Coccia<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Kasvien Elämä – Sekoittumisen metafysiikkaa <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Suom. Jussi Palmusaari<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Kasvien elämä käsitteellistää nimensä mukaisesti elämää kasveille ominaisen olemisentavan kautta. Mitä on elämä näille maailmamme luojille, jotka ovat
 jääneet länsimaisessa ajattelussa ihmisen ja eläimen erityistä luontoa koskevien kysymysten varjoon? Voimmeko enää ympäristökatastrofin aikakaudella ymmärtää itsemme erillisinä fotosynteesiin kykenevistä kasveista, joihin olemisemme kietoutuu jokaisessa hengenvedossa?
 Mikä on tämän biologisen riippuvuussuhteen metafyysinen merkitys? Sitä mikä maailma on, mitä me olemme, on kysyttävä lehdiltä, juurilta ja kukilta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Seutu joka ei ole paikka – Kapitalismi ja metropoli<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Eetu Viren ja Jussi Vähämäki<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">(uusintapainos)<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Maailman katsominen vanhojen instituutioiden ja arvoiksi luutuneiden käsitteiden takaa vie meiltä kyvyn hahmottaa maailmaa ja kyvyn toimia. Seutu joka
 ei ole paikka työstää käsitteitä, jotka avaavat ikkunan nykykapitalismiin, sen vaikutuksiin aivoissa ja ruumiissa, tilassa ja ajassa, tiedon muodoissa ja toiminnan mahdollisuuksissa. Ennen kaikkea ne pyrkivät avaamaan mahdollisuuksia kapitalismin vastaisille
 kamppailuille globaalistuneen työn ja tuotannon avoimessa tilassa – metropolissa seutuna.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kannibaalimetafysiikka. Aineksia poststrukturalistiseen antropologiaan<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Eduardo Viveiros de Castro<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kannibaalimetafysiikka on brasilialaisen antropologin ja filosofin Eduardo Viveiros de Castron rohkea ja syvällinen yritys länsimaisen ajattelun uudelleenarvioimiseksi, sen dekolonisoimiseksi. Törmäyttämällä totunnaisia länsimaisia ajatuskuvioita
 muun muassa Amazonin intiaanien kosmologian kanssa, Viveiros de Castro avaa uusia ja odottamattomia suuntia modernille filosofialle ja antropologialle. Samalla hän osoittaa, kuinka käsitteellinen ajattelu ei ole länsimaisen tieteen ja yliopistojen yksinoikeus.
 Kannibaalimetafysiikka on modernin filosofisen antropologian merkkiteos.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></b></p>
<p class="MsoNormal"><b><span style="font-size:11.0pt">Tiberius</span></b><span style="font-size:11.0pt">:<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Liettuan vaikea vuosisata 1918 - 2018 ja liettualais - juutalaiset suhteet<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Aulis Kallio<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kirja tarjoaa suomeksi uutta tietoa ja näkemystä Baltian eteläisimmän maan historiasta, jota paljolti leimaa väkivalta, väestön pakkosiirrot, pakolaisuus miehitysten pitkinä vuosina ja siirtolaisuus kautta
 koko historian. Siitä huolimatta Liettua on tänään menestynyt valtio. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Liettualaisten ja juutalaisten rinnakkainelo 1300-luvun lopulta sujui sopuisasti vuosisatoja. Mutta neuvostomiehityksen 1940 jälkeen säyseästä antautumisestaan turhautuneina liettualaiset nationalistit alkoivat
 syyttää juutalaisia petoksesta ja osallistuivat Saksan Liettuassa toimittamaan juutalaisten kansanmurhaan. Liettuan historian verisin vaihe on yhä ongelmana sen menneisyydenhallinnassa. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kirja nostaa esiin erilaisia ihmiskohtaloita Liettuan vaikean taipaleen varrelta. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;caret-color: rgb(0, 0, 0);word-spacing:0px">
<span style="color:black">HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta
 sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;caret-color: rgb(0, 0, 0);word-spacing:0px">
<span style="color:black">Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan<span class="apple-converted-space"> </span><span class="spelle">sivulle:<a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></a></span><span class="apple-converted-space"> </span>josta
 se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle:<span class="apple-converted-space"> </span><a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/.</span></a><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
</div>
</body>
</html>