<html xmlns:v="urn:schemas-microsoft-com:vml" xmlns:o="urn:schemas-microsoft-com:office:office" xmlns:w="urn:schemas-microsoft-com:office:word" xmlns:m="http://schemas.microsoft.com/office/2004/12/omml" xmlns="http://www.w3.org/TR/REC-html40">
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8">
<meta name="Generator" content="Microsoft Word 15 (filtered medium)">
<style><!--
/* Font Definitions */
@font-face
{font-family:"Cambria Math";
panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4;}
@font-face
{font-family:Calibri;
panose-1:2 15 5 2 2 2 4 3 2 4;}
@font-face
{font-family:-webkit-standard;
panose-1:2 11 6 4 2 2 2 2 2 4;}
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{margin:0cm;
margin-bottom:.0001pt;
font-size:12.0pt;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
a:link, span.MsoHyperlink
{mso-style-priority:99;
color:#0563C1;
text-decoration:underline;}
a:visited, span.MsoHyperlinkFollowed
{mso-style-priority:99;
color:#954F72;
text-decoration:underline;}
span.Shkpostityyli17
{mso-style-type:personal-compose;
font-family:"Calibri",sans-serif;
color:windowtext;}
.MsoChpDefault
{mso-style-type:export-only;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
@page WordSection1
{size:612.0pt 792.0pt;
margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.WordSection1
{page:WordSection1;}
--></style><!--[if gte mso 9]><xml>
<o:shapedefaults v:ext="edit" spidmax="1026" />
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 9]><xml>
<o:shapelayout v:ext="edit">
<o:idmap v:ext="edit" data="1" />
</o:shapelayout></xml><![endif]-->
</head>
<body lang="FI" link="#0563C1" vlink="#954F72">
<div class="WordSection1">
<p class="MsoNormal"><span style="color:black">Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen: <<a href="https://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko"><span style="color:#954F72">agricolan.arvostelut
at gmail.com</span></a>> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="caret-color: rgb(0, 0, 0);font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
<span style="color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">WSOY syksyn 2020 kirjoja<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">JARI LINDSTRÖM<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Syvään päähän Muistelmani<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Epätodennäköinen ministeri kertoo miltä politiikka oikeasti tuntuu.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Entinen työministeri Jari Lindströmin kertoo avoimesti ja itseään säästämättä miltä tuntui nousta irtisanotusta paperimiehestä valtakunnan huipulle ja takaisin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kun Jari Lindström sai vuonna 2006 potkut Voikkaan paperitehtaalta, kukaan tuskin arvasi että työttömästä paperimiehestä tulisi yhdeksän vuotta myöhemmin työ- ja oikeusministeri. Matka on ollut pitkä ja kyyti välillä hurjaa. Lindströmin
poliittisen uran varrelle mahtuvat niin maahanmuuttokriisi, perussuomalaisten hajoaminen, henkilökohtainen burnout kuin vihatun aktiivimallin läpivieminen. Epäsuositun hallituksen ministerinäkin Lindström nautti arvostusta yli puoluerajojen. Hänen toimintaansa
on leimannut epäpoliitikkomainen rehellisyys ja rohkeus seisoa vaikeiden päätösten takana, vaikka vatsanpohjasta onkin välillä kouraissut. Kirjassaan Lindström kertoo avoimesti miten ja miksi näin kävi – ja miltä kaikki tuntui.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Peter Englund<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Murha Sunnuntaitiellä<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Yksi Ruotsin rikoshistorian visaisimmista murhista.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Palkitun historioitsijan true crime -kirja pureutuu vuonna 1965 tapahtuneeseen naismurhaan. Miten ihmeessä psyykeltään pahasti sairas murhaaja pystyi
niin taitavasti salaamaan syyllisyytensä? <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Tukholman hyvinvoivassa eteläisessä esikaupungissa nuori nainen löytyy kuolleena sängystään. Asunnossa ei näy mitään jälkiä. Tapausta luullaan itsemurhaksi,
kunnes lakanalta löytyy tippa kuivunutta siemennestettä. Englund kuvaa askel askeleelta murhan mutkikasta selvitystyötä ja rikollisen paljastuessa tämän perverssiä mieltä. Taustalla ovat 60-luvun muutokset: seksuaalinen vapautuminen sekä rikos- ja sensaatiokirjallisuuden
kasvu. Täysin dokumentaarinen teos on elävästi kerrottu kuin paras romaani. Osana kirjaa murhaajan hyytäviä muistiinpanoja.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Antti Heikkinen<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">KARI TAPIO: ELÄMÄ<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Antti Heikkisen elämäkerta Kari Tapiosta kertoo kaunistelemattomasti mutta kunnioittavasti yhden kaikkien aikojen menestyneimmän iskelmälaulajamme tarinan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Kari Tapion laulu-ura käynnistyi nuorukaisbändeissä tanssilavoilla, eteni Fazerin koelauluihin, vei Danny-showhun - ennen kuin soololevyt nostivat Kari
Tapion kansansuosioon. Matka "Laula kanssain", "Viisitoista kesää", "Olen suomalainen" ja "Myrskyn jälkeen" -klassikkolevytyksiin ja tuhansille keikoille oli huumaava nousuissaan ja traaginen romahduksissaan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Kirjailija Antti Heikkinen on saanut tutkittavakseen Kari Tapion perheen yksityisen arkiston: valokuvat, muistiinpanot ja kirjeenvaihdon. Hän on myös
haastatellut kirjaan tunnettuja viihdealan ammattilaisia ja Kari Tapion lähipiiriä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">G.F Sander<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">KANSALAINEN KEKKONEN: SUURI SUUNNITELMA<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Amerikkalaiskirjailijan teoksessa paljastuksia Urho Kekkosen ensimmäisestä kaudesta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Ensimmäisen presidenttikauden alussa lähes puolet kansasta vihasi Urho Kekkosta. Kauden lopussa hänelle ei ollut varteenotettavaa vaihtoehtoa. Yhdysvaltalainen
Gordon F. Sander kertoo, miten se tapahtui.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Yllättäviä paljastuksia sisältävä teos kuvaa, kuinka täpärästi presidentiksi valittu Kekkonen teki itsestään korvaamattoman niin kotimaassa kuin ulkopoliittisesti,
ja sijoittaa UKK:n ja Suomen osaksi paljon suurempaa, Neuvostoliiton ja USA:n välistä šakkiottelua, joka oli tuon tuosta vähällä kuumeta tuliseksi.Gordon F. Sander kirjoittaa poikkeuksellisen vauhdikkaasti ja tarkastelee Kekkosen ensimmäistä, käänteentekevää
ja dramaattista presidenttikautta amerikkalaisin silmin, vapaana suomalaiskirjoittajien rintamalinjoista.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Kari Enqvist<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">KANGASTUKSIA VARJOJEN TALOSSA: TODELLISUUTTA ETSIMÄSSÄ<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Onko todellisuus pelkkä illuusio? Kari Enqvist johdattaa lukijan päätä huimaavalle matkalle kohti todellisuuden ydintä, sinne, missä selviää, mikä lienee
totta ja mitä sietää epäillä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Tieteen ja tietotekniikan kehitys on mullistanut käsityksemme todellisuuden luonteesta. Kvanttifysiikka ei tottele totuttuja luonnonlakeja, ja tekoälyn
kehitys on tehnyt scifi-kuvitelmista todentuntuisempia. Mitä jos todellisuus onkin vain illuusio? Entä jos elämmekin Matrixin kaltaisessa tietokonesimulaatiossa tai jos fyysisen todellisuuden takana onkin henkinen todellisuus tai ulottuvuuksia, joissa vain
aaveet liikkuvat? Kari Enqvistin kanssa pääset oivalluksia ja riemullisia hetkiä tarjoavalle nojatuolimatkalle. Kaupan päälle saat ymmärryksen siitä, miten maailmankaikkeus toimii – todellisuudessa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">AVI LOEB<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Elämää avaruudessa<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Miksi on todennäköistä, ettemme ole yksin maailmankaikkeudessa<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Emme ole yksin. Harvardin tähtitieteen professorin kiehtova kirja kertoo, miksi voimme hyvällä syyllä olettaa, ettei Maa ei ole universumin ainut elävä
planeetta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Syksyllä 2017 aurinkokuntamme halki kiisi komeetta, joka sai tähtitieteilijät ymmälleen. Mittausten perusteella se oli muodoltaan ohut ja litteä ja muutti
suuntaansa ilman minkään ulkopuolisen voiman vaikutusta.Todellinen uutispommi koettiin, kun Harvardin yliopiston astronomian professori Avi Loeb esitti, että Oumuamuaksi nimetty taivaankappale saattaisi olla jonkin toisen, kaukaisen sivilisaation rakentama
luotain.Loeb kannustaa hauskan filosofisella tyylillä lukijaa avoimeen mieleen ja kosmiseen nöyryyteen: vielä neljäsataa vuotta sitten olimme vakuuttuneita, että maapallo on universumin keskipiste.Loeb kertoo, miten hän päätyi teoriaansa ja miksi on todennäköistä,
että emme ole ainut kehittynyt sivilisaatio maailmankaikkeudessa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">ANTTI HEIKKINEN<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Einari<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Metsäkoneyhtiö Ponssen perustajan Einari Vidgrenin elämäkerta<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Immeeset kysy, että mikähän se tuosta oekeen tulloo. Vastasin jotta Ponsse, mualiman paras mehtäkone.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Einari on elämäkerta Einari Vidgrenistä ja maailmanmenestykseen yltäneestä suomalaisesta metsäkoneyhtiöstä, jonka kaikki koneet tehdään edelleen kirkonkylällä
Savon maaseudulla. Ponsse Oyj on mainejohtaja ja ainoana yrityksenä saanut Tasavallan Presidentin vienninedistämispalkinnon kahdesti. Kuten Einari Vidgren itse sanoi: "Savolainen yrityskulttuuri on mualiman paras."<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Metsäkoneyhtiö Ponsse Oyj:n perustaja, pienviljelijän poika, Einari Vidgren kulki jo 14-vuotiaana metsätöissä työkaluinaan pelkät pokasaha ja kirves.
Puut sahattiin käsin ja siirrettiin hevosilla. Vuosien mittaan Einari mietti konsteja työn tehostamiseksi. Hän ei ollut tyytyväinen saatavilla olleisiin metsätraktoreihin, koska niissä oli aina vikoja ja ne eivät palvelleet koneurakoitsijan tarpeita.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Tekniikkaa pelkäämätön nuori mies vuokrasi kyläsepältä pajan ja alkoi kehitellä siellä unelmaansa: itse valmistettua metsäkonetta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Kun ensimmäinen, käsin hitsattu ja koottu kone valmistui kyläpajasta vuonna 1969, moni seudulla toimiva koneurakoitsija hämmästyi. Rumaltahan kone näytti,
mutta metsätöihin se oli ällistyttävän tehokas ja varmaotteinen. Metsäkone sai nimen "Ponsse", kylällä silloin kiertäneen sekarotuisen kulkukoiran mukaan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Pian Ponsse-nimisiä koneita haluttiin lisää. Koneyrittäjät kiittivät kestävyyttä – Einarin koneita ei tarvinnut koko ajan olla huoltamassa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Elina & Mikko-Olavi Seppälä <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">SUOMEN KULTAKAUSI: KUVATAIDE, ARKKITEHTUURI, KIRJALLISUUS, TEATTERI, SÄVELTAIDE<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Ensi kertaa Suomen taiteen kultakauden (n. 1880–1916) kaikki taiteenalat yksissä kansissa. Gallen-Kallela ja Schjerfbeck, jugendtalot ja ateljeehuvilat,
Sibelius, Prinsessa Ruususen häämarssi, Minna Canth ja Eino Leino…<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Taiteen kultakausi ei koskenut vain kuvataiteita, vaan 1800-luvun viimeisten vuosikymmenten ja itsenäistymisen välisenä aikana luotiin iso osa kaikkien
taiteenalojen klassikoista. Yksittäisten teosten esittelyn lisäksi kirjassa kerrotaan kultakaudesta yleensä ja eri taiteenaloista erikseen, unohtamatta taiteilijoiden värikkäitä elämänkohtaloita ja keskinäisiä suhteita yli taiderajojen. Vuosisadanvaihteen
kuohuttavat yhteiskunnalliset käänteet ja ajan muotivirtaukset näkyvät nekin taiteilijoiden töissä ja elämässä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">100 rakkainta taiteen kultakauden teosta upeasti kuvitetussa kirjassa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">MARIKA LEHTO, HANNES HYVÖNEN<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Häkissä – Hannes Hyvösen tarina<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Hurja-Hanneksen pysäyttävä tarina. Jääkiekkoilija Hannes Hyvönen puristettiin jo juniorina kovaluisen pelaajan muottiin, jossa hän taisteli tiensä huipulle – mutta kadotti itsensä. Lopulta koko elämä piti rakentaa uudelleen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Hannes Hyvönen oli ikäluokkansa lahjakkaimpia jääkiekkoilijoita ja kipusi juniorivuosien vaikeuksista huolimatta aina ammattilaiseksi asti. Sateenkaaren päässä odottivat miljoonasopimus ja sen suoma unelmien elämä. Muutamaa vuotta myöhemmin
tuosta unelmasta ei kuitenkaan ollut enää mitään jäljellä. Päihteet syrjäyttivät perheen ja uran, ja Hannes päätyi kodittomana ja rahattomana kaverinsa sohvalle ja oli valmis päättämään päivänsä. Vaihtoehtona oli pelaajauraa leimanneen koviksen viitan hylkääminen
ja itsensä löytäminen. Häkissä on ravisuttava kuvaus kohtuuttomista odotuksista, vääristyneistä unelmista, tunteiden hyväksymisestä, taistelutahdosta ja välittämisestä; se on selviytymistarina, joka raivaa tietä kohti terveempää urheilukulttuuria.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">KIMMO OKSANEN<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Isän varjo<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Koskettava kuvaus isän ja pojan ristiriitaisesta suhteesta ja elämänmyönteisyyden etsinnästä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Isän varjo on palkitun kirjailijan inhimillinen tositarina häpeästä, pettymyksistä, perheensisäisistä jännitteistä ja siitä, kuinka kukin voi riuhtoa itsensä irti syvälle juurtuneista asenteista.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">ULLA APPELSIN<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Lapsuus lahkon vankina Leevi K. Laitisen tarina<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">”Minulleko tämä painajainen tapahtui?” Riipaiseva tositarina uskonlahkon uhriksi joutuneesta pikkupojasta luo myös uskoa huomiseen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Leevi K. Laitinen annettiin nelivuotiaana kartanolaisiksi kutsuttujen uskonlahkolaisten kasvatettavaksi. Samalla kun pienestä Leevistä koulittiin hurmosliikkeen nuorin lapsisaarnaaja, häntä piestiin, syytettiin huoruudesta ja hän joutui
lahkon julmien rituaalien uhriksi. 18-vuotiaana Leevi onnistui pakenemaan, aloitti uuden elämän rakentamisen ja taisteli aikuisena tiensä menestykseen. Koskettava kuvaus traagisesta lapsuudesta uskonlahkon sananjulistajana on myös uskomaton tarina selviytymisestä
ja rohkeudesta muuttaa elämänsä suunta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><b><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">****<o:p></o:p></span></b></p>
<p class="MsoNormal"><b><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Väyläkirjat syksy 2020<o:p></o:p></span></b></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Raimo Laitila<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">LYHYEN KESÄN URHEILIJAT: LAPIN YLEISURHEILUN HISTORIA. 1 OSA 1900-1945<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Kirjan ilmestyessä 18.8.2020 on kulunut tasan sata vuotta Lapin yleisurheilun toistaiseksi ainoasta kultamitalista, Alatorniolla syntyneen kuulantyöntäjän
Ville Pörhölän olympiavoitosta Antverpenin olympialaisissa 1920.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Tulosten, saavutusten ja menestysten ohella Lapin yleisurheilun historian I osa (1900-1945) esittelee, miten yleisurheilu tuli Suomen pohjoisimpaan maakuntaan
ja pureutui sen maaperään niin tiukasti, että pian pohjoisessakin urheiltiin miltei joka pitäjässä ja kylässä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Innostus urheiluun oli suurta, vaikka Lapissa ei ollut vuosikymmeniin yhtään kunnon urheilukenttääkään. Niinpä aluksi kilpailtiin kyläteillä, kaduilla
ja toreilla. Sota-ajan päättyessä 1945 sitä oli kuitenkin harrastettu jo peräti sadassa eri urheiluseurassa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Ville Pörhölän ohella kirja esittelee kaikki muutkin Lapin varhaiset legendat – muun muassa torniolaiset 10-ottelijat Eero Savikujan, Bore Bergmanin,
Allan Gummeruksen ja Tauno Viirin kaikkine tuloksineen ja saavutuksineen. Moniottelijoista ensimmäinen Suomen mestari oli kuitenkin Paavo Huhtala Rovaniemeltä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Kirja kertoo myös siitä, miten neljä sotaa, poliittinen vastakkainasettelu ja vainot sotien sankarivainajineen ja kaikkine muine uhreineen ovat vaikuttaneet
urheilemiseen pohjoisessa. Olihan myös urheilu- ja kilpailutoiminta sisällissodan 1918 jälkeen jakautunut jyrkästi kahtia.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Tämän kirjan yksi ainutlaatuinen piirre onkin se, että se kertoo koko Lapin yleisurheilun alkuvaiheiden historian molempien valtakunnallisten liittojen
SVUL:n ja TUL:n seurojen ja urheiljoiden piirissä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
</div>
</body>
</html>