<html xmlns:v="urn:schemas-microsoft-com:vml" xmlns:o="urn:schemas-microsoft-com:office:office" xmlns:w="urn:schemas-microsoft-com:office:word" xmlns:m="http://schemas.microsoft.com/office/2004/12/omml" xmlns="http://www.w3.org/TR/REC-html40">
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8">
<meta name="Generator" content="Microsoft Word 15 (filtered medium)">
<style><!--
/* Font Definitions */
@font-face
        {font-family:"Cambria Math";
        panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4;}
@font-face
        {font-family:Calibri;
        panose-1:2 15 5 2 2 2 4 3 2 4;}
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
        {margin:0cm;
        margin-bottom:.0001pt;
        font-size:11.0pt;
        font-family:"Calibri",sans-serif;}
a:link, span.MsoHyperlink
        {mso-style-priority:99;
        color:#0563C1;
        text-decoration:underline;}
a:visited, span.MsoHyperlinkFollowed
        {mso-style-priority:99;
        color:#954F72;
        text-decoration:underline;}
p.msonormal0, li.msonormal0, div.msonormal0
        {mso-style-name:msonormal;
        mso-margin-top-alt:auto;
        margin-right:0cm;
        mso-margin-bottom-alt:auto;
        margin-left:0cm;
        font-size:11.0pt;
        font-family:"Calibri",sans-serif;}
span.Shkpostityyli18
        {mso-style-type:personal;
        font-family:"Calibri",sans-serif;
        color:windowtext;}
span.apple-converted-space
        {mso-style-name:apple-converted-space;}
.MsoChpDefault
        {mso-style-type:export-only;
        font-size:10.0pt;
        mso-fareast-language:EN-US;}
@page WordSection1
        {size:612.0pt 792.0pt;
        margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.WordSection1
        {page:WordSection1;}
--></style><!--[if gte mso 9]><xml>
<o:shapedefaults v:ext="edit" spidmax="1026" />
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 9]><xml>
<o:shapelayout v:ext="edit">
<o:idmap v:ext="edit" data="1" />
</o:shapelayout></xml><![endif]-->
</head>
<body lang="FI" link="#0563C1" vlink="#954F72">
<div class="WordSection1">
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:10.0pt;line-height:12.65pt"><a name="_Toc515956729"><span style="color:black">Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen
 lähetä sähköpostia osoitteeseen: <agricolan.arvostelut@gmail.com> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella
 kyseisen kirjan.</span></a><span style="mso-bookmark:_Toc515956729"></span><span style="font-size:12.0pt;color:black"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:10.0pt;line-height:12.65pt"><span style="color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><b>Basam Books, syksy 2020</b><b><span style="font-size:12.0pt"><o:p></o:p></span></b></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Reijo Wilenius<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">IHMINEN JA SIVISTYS<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Filosofi Reijo Wileniuksen yleistajuisesta, kirkasta ja luovaa ajattelua ilmentävästä luentosarjastaan kirjaksi saattama Ihminen ja sivistys (1982) on esimerkki sekä aikansa mukaisesta että aikaa kestävästä sivistysnäkemyksestä. Yhtäältä
 Wileniuksen teos kartoittaa suomalaisen sivistyksen juuria. Toisaalta teos selvittää ja avaa kaikille ihmisille yhteistä sivistymisen mahdollisuutta. Wileniukselle sivistys merkitsee ennen muuta henkistä kasvua ja ihmisenä kasvamista, mutta ihminen on myös
 liikkuva, tunteva ja aistiva olento ja sivistys ulottuu myös näihin ihmisyyden puoliin. Tulevaisuudentutkija, professori Markku Wileniuksen esipuheella ja Kriittisen korkeakoulun toiminnanjohtajan, filosofi Eero Ojasen jälkisanoilla varustettu uusintapainos
 haastaa kysymään mitä on sivistys meidän aikamme ja miten kukin meistä voi siihen pyrkiä omista lähtökohdistaan käsin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tuomo Aho<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">NEMESIS DIVINA - JUMALAN KOSTO<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Nemesis divina - Jumalan kosto sisältää ruotsalaisen luonnontutkijan Carl von Linnén (1707-1778) omaperäistä pohdintaa ihmisen motiivien ja tekojen seurauksista ja moraalisen käytöksen merkityksestä. Hänen tieteellinen suurtyönsä, eliölajien
 luokittelu ja niiden nimeäminen kaksiosaisilla tieteellisillä termeillä pohjautuu systemaattiseen tutkimukseen eri eliöiden havaittavista eroavaisuuksista. Seuraako pahoista teoista rangaistus, jos ei ihmiselle itselleen, niin hänen jälkeläisilleen? Linné
 oli varma, että näin käy ja hän kertoo Nemesis divinassa lukuisin hurjin ja nykylukijaakin puistattavin esimerkein tunnettujen aikalaisten ja historiallisten henkilöiden tapauksista. Kääntäjä Tuomo Aho on filosofian lisensiaatti ja teoreettisen filosofian
 dosentti. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Lucius Annaeus Seneca, Antti T. Oikarinen (suom.), Maija-Leena Kallela (suom.)<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">OCTAVIA<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Octavia-tragedia on kulkenut meille Senecan itsensä nimissä. Vaikka monet nykytutkijat ovat pitäneet sitä epäperäisenä, suomentajat ovat päätyneet uskomaan sen sittenkin suurella todennäköisyydellä aidoksi. Mikäli tämä on totta, näytelmään
 on dramatisoitu ensi käden tietoa julman Neron hovista. Stoalainen filosofi Seneca (n. 4 eaa. – 65. jaa.) kirjoitti runoja, luonnontieteellisiä tutkielmia, elämänviisautta ja moraalikysymyksiä käsitteleviä dialogeja, laajan kirjekokoelman, Kirjeet Luciliukselle
 – Epistulae morales ad Lucilium (suom. Antti T. Oikarinen), sekä yhdeksän tai kymmenen tragediaa, joista tätä ennen on suomennettu neljä: Medeia, Thyestes, Faidra ja Oidipus (suom. Antti T. Oikarinen ja Maija-Leena Kallela). Kääntäjät Antti T. Oikarinen ja
 Maija-Leena Kallela ovat molemmat pitkän linjan latinisteja, joilta on ilmestynyt useita suomennoksia.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***</p>
<p class="MsoNormal">Linjama, Topi </p>
<p class="MsoNormal">MATKAOPAS MATTEUS-PASSIOON<span style="font-size:12.0pt"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">J.S. Bachin Matteus-passio vetää pääsiäisen alla kirkot tupaten täyteen. Miksi? Mikä passiosta tekee niin syvän ja väkevän? Mistä passio meille kertoo? Mikä on passion ja elämän välinen yhteys? Ainutlaatuisessa matkaoppaassaan musiikkitieteilijä
 Topi Linjama perkaa Bachin suurteoksen retoriikkaa ja musiikkiteologiaa perusteellisesti, mutta kansantajuisesti. Linjama tuo Bachin teemoja rohkeasti ja henkilökohtaisesti tähän päivään.
<br>
Kirja on erinomainen apu passion esittäjille ja kuulijoille. Se käy myös hiljentymis- ja elämäntaitoteoksesta, jossa pohditaan sellaista ihmisenä olemisen kysymyksiä kuin kärsimys, moraali ja kuolema. "Kuolema on peili, josta näemme egomme surkuteltavuuden
 ja touhujemme turhanpäiväisyyden - ja toisaalta elämän ainutkertaisuuden, ilon ja vakavuuden. Tämän peilin äärelle Bach vie passion kuulijan."
<br>
Topi Linjama on joensuulainen musiikkitieteilijä ja FM. Linjama on tutkinut vuosien ajan Bachin musiikkia ja luennoinut ja kirjoittanut Matteus-passiosta. Hän on aiemmin julkaissut tietokirjoja ja runokokoelman Varjo tarttuu peiliin (2018).
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***</p>
<p class="MsoNormal">Vivekananda, Swami; Rautaniemi, Matti </p>
<p class="MsoNormal">RAJAJOOGA — SISÄISEN LUONNON HERRUUS<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Swami Vivekanandan Rajajooga -kirja sisäisen luonnon voittamisesta vuodelta 1896 on modernin joogakirjallisuuden klassikko. Vivekananda oli ensimmäinen intialainen joogi, joka esitteli joogaa länsimaiselle yleisölle. Rajajoogassa muinaista
 jooga filosofiaa avataan länsimaisen tieteen käsittein. Teos sisältää johdannon jooga filosofian perusteisiin sekä Vivekanandan kommentaarin joogan perustekstinä pidettyyn Patanjalin Yogasutraan. Suomentaja, joogatutkija Matti Rautaniemi on kirjoittanut teokseen
 sen taustoja ja merkitystä valottavan esipuheen.<span style="font-size:12.0pt"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal">***</p>
<p class="MsoNormal">Rantanen, Leena </p>
<p class="MsoNormal">MATKUSTAN, VAIKKA EN ENÄÄ<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Miksi matkustaa? Pitääkö aina mennä kauas? Minne? Mitä matkoilla näkee? Mitä matkoilla oppii? Pitääkö ylipäätään lähteä? Millaiset muistot ovat arvokkaita? Milloin matka loppuu? Loppuuko se? Leena Rantasen erilainen, kiehtova matkakirja
 saa ajatukset lentoon. Pienestä tulee suuri, hetkestä lavea.</p>
<p class="MsoNormal">Leena Rantanen on Pariisissa asuva monipuolinen kirjailija, joka on saanut kaksi valtionpalkintoa, julkaissut parikymmentä teosta ja suomentanut mm. Voltairea, Luigi Pirandelloa, Dino Buzzatia ja Antonio Tabucchia.</p>
<p class="MsoNormal">***</p>
<p class="MsoNormal">Cederberg, Aki </p>
<p class="MsoNormal">PYHÄ EUROOPPA<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Pyhä yhdistää ihmisen jumalaiseen, iäiseen ja ylevään. Pyhät paikat ovat hengen majakoita sieluttomassa ajassamme. Mutta vaikka pyhän maailma olisi nykyaikana unohdettu, se on edelleen todellinen maailman keskus, maailmanpuu ja maailmanvuori.
 Pyhä Eurooppa on kertomus vaelluksesta tuota keskusta kohti. Halki vanhan mantereen myyttisten maisemien kulkee muinaisen tradition virtoja, jotka ottavat muotonsa niin ikiaikaisissa uhrilehdoissa ja temppeleissä kuin oman aikamme tulisielujen luomissa pyhäköissä.
 Aki Cederberg kartoittaa Euroopan uinuvaa sielunmaisemaa ja kulkee hiljaisilta kivisiltä kalmistoilta iäisesti huojuville pyhille puille, keskisen Euroopan salatuille holveille ja hermeettisille puutarhoille - kotimaamme voimapaikkoja unohtamatta.</p>
<p class="MsoNormal">Pyhä Eurooppa etsii yhdistävää henkeä, joka kohottaisi eurooppalaisten katseen jälleen kohti aurinkoa, taivasta ja tuntematonta. Se etsii ratkaisuja Euroopan ristiriidoille, pyrkii sitomaan yhteen muinaisen menneisyyden ja etäisimmän tulevaisuuden
 ja sytyttämään liekin hengen hehkuvaan hiillokseen.</p>
<p class="MsoNormal">***</p>
<p class="MsoNormal">Markuksela, Eero <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">KOTIINPALUU KIRJAILLUSSA SILKKIVIITASSA, YI JIN HUAN XIANG<span style="font-size:12.0pt"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kirjan nimi "Kotiinpaluu kirjaillussa silkkiviitassa, Yi jin huan xiang" on kiinalainen sanonta, jonka merkitys liittyy vieraan kulttuurin antamaan uuteen hohteeseen. Kuvataiteilija Eero Markuksela on kirjoittanut ja kuvannut tämän kirjan
 materiaalin Kiinassa. Kirja perustuu kuvan ja kirjoituksen yhdistämiseen, millä on juurensa kiinalaisen taiteen pitkässä traditiossa. Markuksela on ensimmäinen taiteilija Suomessa, joka on laajasti perehtynyt kiinalaisen tussimaalauksen traditioon, jossa kuva
 ja kalligrafinen merkki rinnastuvat maalauksessa. Hänen kirjassaan puolestaan tuodaan yhteen valokuva ja teksti. Kiinassa työskentely on vienyt hänet monien yllättävien ja käänteitä täynnä olevien tilanteiden ja merkitysten ääreen.</p>
<p class="MsoNormal">***<br>
Streng, Petra; Kokkoniemi, Tiina<span style="font-size:12.0pt"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal">PEKKA STRENGIN SANAT JA SANOJEN JÄLJET<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Suomalaiseen musiikkikulttuuriin merkittävästi vaikuttanut muusikko Pekka Streng (1948-1975) sävelsi ja sanoitti lauluja sekä soitti kitaraa ja rumpuja. Valoisista, luontoa ihailevista ja optimistisista
<br>
sanoituksistaan tunnetun Pekka Strengin musiikki on sadunomaista tarinankerrontaa, joka on puhutellut kuulijoita kautta vuosikymmenten.
<br>
Vuonna 2020 tulee kuluneeksi 50 vuotta Pekka Strengin esikoislevystä Magneettimiehen kuolema (1970). Sanoituksia ei ole aiemmin julkaistu kirjallisessa muodossa, ja Pekka Strengin sanat - ja sanojen jäljet onkin kunnianosoitus ja kulttuuriteko Strengin taiteellista
 ja ansiokasta työtä kohtaan. <br>
Kirjassa on kolmen albumin sanoitusten lisäksi nykyisten kulttuurivaikuttajien, niin muusikoiden kuin kirjailijoidenkin, haastatteluja ja muisteluja heihin vaikuttaneesta muusikosta. Esimerkiksi Juha Hurme, Emma Salokoski ja Jukka Itkonen kertovat Strengin
 musiikin ja sanoitusten voimasta. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>***<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal">Godwin, Francis ; Pekonen, Osmo <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>LENTO KUUHUN<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Mitä kummaa? Espanjalainen astronautti Domingo Gonsales asteli Kuun kamaralla jo vuonna 1600. Ja paluulennolla hän laskeutui Kiinaan.
<br>
Kertoja on kunnianarvoisa piispa Francis Godwin, joten ensimmäisen kuulennon todenperäisyyttä ei sovi epäillä.
<br>
Vuonna 1638 Lontoossa painetun scifi-klassikon The Man in the Moone on suomentanut ja kommenteilla varustanut tieteenhistorian dosentti Osmo Pekonen<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b><o:p> </o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><b>***<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><b>Bazar, syksy 2020<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Roxane van Iperen<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">AUSCHWITZIN SISARET<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Toisen maailmansodan aikana Brilleslijperin juutalaissisarukset Janny ja Lien pyörittivät Hollannin suurinta vainottujen piilopaikkaa. Se sijaitsi vuokratussa huvilassa parikymmentä kilometriä Amsterdamin ulkopuolella, aivan natsien silmien
 alla. Janny ja Lien onnistuivat pelastamaan kymmeniä ihmisiä ja tarjoamaan heille turvapaikan kaukana sodan kauhuista. Kirjailija ja toimittaja Roxane van Iperen törmäsi Brilleslijperien siskosten tarinaan ostettuaan heidän vanhan kotitalonsa Amsterdamin läheltä
 vuonna 2012. Remontin yhteydessä talon kätköistä paljastui piilopaikkoja ja dokumentteja talon salatusta menneisyydestä. Van Iperen selvitti talon asukkien vaiheita kuuden vuoden ajan arkistojen ja haastattelujen avulla.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Timo Airaksinen<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">HYVINVOINTIVALTION HYLKÄÄMÄT<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ikääntyneiden hoidon etiikka<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tunnetun filosofin pohdiskeleva tietokirja vanhustenhuollon ongelmista. Timo Airaksisen tietokirja Hyvinvointivaltion hylkäämät tarttuu ajankohtaiseen aiheeseen käsittelemällä ikääntyneiden hoidon etiikkaa. Yhteiskunnan päättäjät ja viranomaiset
 pyrkivät pidentämään suomalaisten elinikää. Jokaisen olisi siis tarkoitus elää vanhaksi. Samaan aikaan yhteiskunta tuntuu kuitenkin arvostavan vanhuutta aina vain vähemmän. Vanha on pelkkä tilastollinen suure, siten arvokas mutta hoivattavana ihmisenä jotakin
 aivan muuta. Tällainen suhtautuminen on tullut viimeistään näkyväksi hoivakotien laiminlyönneistä tehtyjen paljastusten avulla.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US">Mikael Huhtamäki<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US">SCREAM FOR ME FINLAND!<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal">Kansainvälistä hevikeikkahistoriaa 1980-luvun Suomessa<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kattava historiikki metallimusiikin hyökyaallosta. Mikael Huhtamäen Scream for me Finland! kertoo kansainvälisten hevibändien keikoista Suomessa 1980-luvulla. 1980-luvun Suomi eli tasaisen harmaata yhtenäiskulttuurin aikaa kylmän sodan
 varjostamassa maailmassa. Onneksi jähmeään tunnelmaan toivat piristystä metallimusiikin uudet tuulahdukset ulkomailta. Scream for me Finland! kertoo hevimusiikin hyökyaallon iskemisestä Suomeen. Kirja on jaettu lukuihin artisteittain, ja se kertoo arkistomateriaalien
 ja silminnäkijöiden tarinoiden kautta kansainvälisten hevibändien keikoista Suomessa.
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Anna Fifield<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">LOISTAVA TOVERI KIM JONG UN<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Anna Fifieldin Loistava toveri Kim Jong Un on vankkaan asiantuntemukseen pohjautuva, syväluotaava katsaus paitsi Kim Jong Unin persoonaan myös nykypäivän Pohjois-Koreaan. Syntymästään vuonna 1984 lähtien Kim Jong Un on ollut myyttien ja
 propagandan ympäröimä hahmo. Kuinka väitetystä ihmelapsesta kasvoi julma valtiojohtaja, joka ei epäröi teloituttaa edes omia sukulaisiaan ja perheenjäseniään? Palkittu journalisti Anna Fifield kokoaa Kim Jong Unin menneisyyden ja nykypäivän mukaansatempaavaksi
 tarinaksi käyttäen apunaan hallitsijan lähipiirin jäsenten kertomuksia. Hän kertoo myös tyhjentävästi, miksi ja miten Kimin suku on onnistunut luomaan Pohjois-Koreaa jo vuosikymmenien ajan hallinneen dynastian.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***</p>
<p class="MsoNormal">GRIGORI RODTŠENKOV<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Voitto tai kuolema. Venäjän salainen dopingohjelma<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Venäläisten dopingohjelman ilmiantajan odotettu paljastuskirja<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Venäjän johtavana doping-eksperttinä toiminut Grigori Rodtšenkov paljastaa sensaatiokirjassaan kaiken entisen kotimaansa dopingohjelmasta<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Marraskuussa 2015 Kansainvälinen antidoping-toimikunta Wada paljasti laajassa raportissaan, että venäläiset urheilijat olivat syyllistyneet systemaattiseen valtion tukemaan dopingiin. Erityisesti yksi nimi toistui raportissa usein: Grigori
 Rodtšenkov, Moskovan antidoping-laboratorion johtaja.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kun itse Vladimir Putin julisti televisiossa, että syylliset tultaisiin etsimään ja he tulisivat kantamaan vastuunsa, Rodtšenkov ymmärsi saaneensa kuolemantuomion. Hän pakkasi reppuunsa kaikkein välttämättömimmän ja onnistui poistumaan
 maasta mukanaan tietokoneensa. Sen kovalevyn tiedot osoittivat, ettei Wada tiennyt vielä puoliakaan Venäjän doping-ohjelmasta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tässä kirjassa Rodtšenkov paljastaa kaiken, minkä hän aitiopaikallaan Venäjän johtavana doping-eksperttinä tiesi Neuvostoliiton ja Venäjän dopingohjelmasta. Hän kertoo, miten venäläiset vuosien varrella onnistuivat käyttämään kiellettyjä
 aineita lähes jokaisessa urheilulajissa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Voitto tai kuolema on kuin kylmän sodan aikaan sijoittuva hyytävä trilleri – paitsi että tämä tarina on tosi.</p>
<p class="MsoNormal">***</p>
<p class="MsoNormal">MARCUS WALLÉN<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kadonneen natsikullan jäljillä<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tositarina maailman suurimmasta kultaryöstöstä<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tietokirjauutuus Kadonneen natsikullan jäljillä tarkastelee natsien häikäilemätöntä kullankeruuta ja piilottelua, liittoutuneiden massiivista jäljitysoperaatiota ja kadoksiin jääneen kullan kohtaloa. Toisen maailmansodan melskeissä natsi-Saksa
 keräsi huomattavat määrät valuuttoja, kultaa ja taidetta valloittamistaan maista. Kun sota vuonna 1945 läheni loppuaan, natsit piilottivat aarteet tarkan suunnitelman mukaan. Kadonneen natsikullan jäljillä käsittelee natsien häikäilemätöntä kullankeruuta ja
 piilottelua sekä liittoutuneiden massiivista jäljitysoperaatiota ja kadoksiin jääneen kullan kohtaloa. Tarina alkaa Garmisch-Partenkirchenistä, josta tuli sodan päättyessä paitsi liittoutuneiden tukikohta myös syntinen gangsteriparatiisi. Siellä pieni joukko
 saksalaisia upseereja ja siviilejä vastasi natsiaarteiden piilottamisesta. Kultasalaliittolaisiin kuului myös Helsingissä toimineen Saksan suurlähettilään poika Hubert von Blücher, jonka hiljattain löytynyt kirje johti aiheesta kiinnostuneen toimittaja Marcus
 Wallénin uusille jäljille. Kirjassaan Kadonneen natsikullan jäljillä Wallén selvittää maailman suurimmaksi kultaryöstöksi nimitetyn tapahtumasarjan vaiheita maanosasta toiseen ja tarkastelee toisen maailmansodan historiaa tästä ainutlaatuisesta näkökulmasta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">TIMO AIRAKSINEN<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Jäähyväiset uskonnolle<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Professori Timo Airaksisen uutuuskirja Jäähyväiset uskonnolle on ajatuksia herättävä ja viihdyttävä analyysi ihmisen mielikuvituksen hengellisestä ulottuvuudesta ja siitä, mitä se voi pahimmillaan ja parhaimmillaan saada aikaan.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Henkisyys ja hengellisyys ovat samaa juurta, mutta tarkoittavat eri asioita. Henkisyys ilmenee korkeimpien arvojen äärelle hiljentymisenä, hengellisyys puolestaan uskona jumaliin ja tuonpuoleiseen todellisuuteen. Kun törmäämme ilmiöihin,
 joita emme ymmärrä, alkaa mielikuvituksemme kehittää teorioita, joilla selittää ne. Niinpä moni perusluterilainenkin uskoo sielunvaellukseen ja enteisiin, enkeleistä puhumattakaan.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Mikä sitten on kansankirkon asema kaiken hengellisyyden keskellä? Kirkko menettää jäseniään, mutta lahkot ja herätysliikkeet kukoistavat. Miten käy kirkon, joka yrittää säilyttää jäsenensä vaatimatta heiltä liikaa?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Professori Timo Airaksisen Jäähyväiset uskonnolle. Henkisyyden puolustus on ajatuksia herättävä ja viihdyttävä analyysi ihmisen mielikuvituksen hengellisestä ulottuvuudesta ja siitä, mitä sillä voi pahimmillaan ja parhaimmillaan saada aikaan.</p>
<p class="MsoNormal">***</p>
<p class="MsoNormal">VESA KONTIAINEN<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Hurriganes – Albumit 1973-1988<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Vesa Kontiaisen Hurriganes – Albumit 1973–1988 tarjoaa mielenkiintoista haastattelumateriaalia tuoreeltaan ja arkistojen kätköistä sekä paljon triviatietoa Hurriganesien levyistä. Hurriganes on monen mielestä ensimmäinen merkittävä suomalainen
 rock´n roll -yhtye. Myös levymyynnissä mitattuna Hurriganes oli 1970- ja 1980-luvuilla yksi Suomen menestyneimpiä rocknimiä yhdessä Hectorin, Juice Leskisen, Jussi & The Boysin ja Rauli Badding Somerjoen ohella.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tämä kirja ei ole Hurriganes-historiikki, vaan se kertoo bändin albumeista vuosilta 1973–1988 sekä yhtyeen soittajien soololevyistä. Bonuksena ovat livelevyt, vuonna 1996 julkaistu Live In Stockholm 1977 sekä vuonna 2011 julkaistu Live
 in Hamina 1973. Jokaisen albumin kohdalla kerrotaan studiotyöskentelystä, biiseistä, levyn vastaanotosta ja listasijoituksista. Kirjassa ääneen pääsevät myös monet levynteossa mukana olleet soittajat, kuten Ile Kallio, Janne Louhivuori, Jukka Gustavson, Måns
 Groundstroem, Seppo Valjakka, Esa Kotilainen, Matti Everhall ja Jan Holm. Hurriganes – Albumit 1973–1988 tarjoaa mielenkiintoista ja osin ennen julkaisematonta haastattelumateriaalia tuoreeltaan ja arkistojen kätköistä sekä paljon triviatietoa Hurriganesien
 levyistä. Osa kirjan teksteistä on ilmestynyt aiemmin Svart Recordsin uusintavinyylijulkaisuissa.</p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:10.0pt;line-height:12.65pt"><span style="color:black">HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi
 kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen<span class="apple-converted-space"> </span>arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun
 voi julkaista myös Agricolassa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:10.0pt;line-height:12.65pt"><span style="color:black">Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle: <a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></a><span class="apple-converted-space"> </span>josta
 se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: <a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></a>.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
</div>
</body>
</html>