<html xmlns:v="urn:schemas-microsoft-com:vml" xmlns:o="urn:schemas-microsoft-com:office:office" xmlns:w="urn:schemas-microsoft-com:office:word" xmlns:m="http://schemas.microsoft.com/office/2004/12/omml" xmlns="http://www.w3.org/TR/REC-html40">
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8">
<meta name="Generator" content="Microsoft Word 15 (filtered medium)">
<style><!--
/* Font Definitions */
@font-face
{font-family:"Cambria Math";
panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4;}
@font-face
{font-family:Calibri;
panose-1:2 15 5 2 2 2 4 3 2 4;}
@font-face
{font-family:-webkit-standard;
panose-1:2 11 6 4 2 2 2 2 2 4;}
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{margin:0cm;
margin-bottom:.0001pt;
font-size:12.0pt;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
a:link, span.MsoHyperlink
{mso-style-priority:99;
color:#0563C1;
text-decoration:underline;}
a:visited, span.MsoHyperlinkFollowed
{mso-style-priority:99;
color:#954F72;
text-decoration:underline;}
span.Shkpostityyli17
{mso-style-type:personal-compose;
font-family:"Calibri",sans-serif;
color:windowtext;}
span.apple-converted-space
{mso-style-name:apple-converted-space;}
.MsoChpDefault
{mso-style-type:export-only;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
@page WordSection1
{size:612.0pt 792.0pt;
margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.WordSection1
{page:WordSection1;}
--></style><!--[if gte mso 9]><xml>
<o:shapedefaults v:ext="edit" spidmax="1026" />
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 9]><xml>
<o:shapelayout v:ext="edit">
<o:idmap v:ext="edit" data="1" />
</o:shapelayout></xml><![endif]-->
</head>
<body lang="FI" link="#0563C1" vlink="#954F72">
<div class="WordSection1">
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:10.0pt;line-height:12.65pt"><a name="_Toc515956729"><span style="color:black">Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen
lähetä sähköpostia osoitteeseen: <agricolan.arvostelut@gmail.com> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella
kyseisen kirjan.</span></a><span style="color:black"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:10.0pt;line-height:12.65pt;caret-color: rgb(0, 0, 0);font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
<span style="color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="caret-color: rgb(0, 0, 0);font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
<span style="color:black"> </span><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Jane Bennett: Materian väre.
</span><span style="font-family:-webkit-standard;color:black">Olioiden poliittinen ekologia</span><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p></o:p></span></p>
<p><em>Materian väre </em>on yritys siirtää sekä politiikan teorian että yhteiskunta- ja ympäristöajattelun valokeila pois ihmisestä olioihin itseensä. Näkökulmanvaihdos paljastaa, että hirmumyrskyt, sademetsät ja bakteerikannat eivät olekaan passiivista materiaa,
joka vuoroin helpottaa, vuoroin vaikeuttaa ihmisen toimintaa, vaan itsenäisiä toimijoita, jotka kuuluvat samaan aktiivisesti vaikuttavaan materiaan kuin ihmisetkin.<o:p></o:p></p>
<p>Professori Jane Bennett (s. 1957) on yhdysvaltalainen politiikan teoreetikko, joka työskentelee Johns Hopkins -yliopistossa. Tuotannossaan hän on keskittynyt muun muassa ympäristöfilosofiaan ja yhteiskuntateoriaan, ja hänen filosofiset vaikutteensa ulottuvat
Spinozasta Deleuzeen ja Thoreausta Bergsoniin. <em>Materian väre</em> on ensimmäinen häneltä suomennettu teos.<o:p></o:p></p>
<p>***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Mies tahtoo muuttua<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Miehet, maskuliinisuus ja rakkaus<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">bell hooks<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Mitä feministisemmin miehet ajattelevat, sitä paremmin he voivat.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Väitettä seurannee mykistynyt hiljaisuus; onhan ajatus outo, uus'. Mies tahtoo muuttua paljastaa kuitenkin, että miesten valta-aseman takeeksi kuvitellut rakenteet
ja ajattelutavat aiheuttavat suurimman osan miesten ongelmista. Ne muuttavat parisuhteet valtataisteluksi, työelämän henkiseksi ja fyysiseksi piinaksi ja seksuaalisuuden turhautumiseksi.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Miehet tietävät vallan hyvin, että voivat huonosti, mutta he eivät välttämättä tiedä, miksi. Mies tahtoo muuttua kertoo, miten rajoittava käsitys maskuliinisuudesta
nutistaa miesten tunne-elämän. Samalla kirja myös vastaa helppotajuisesti moniin yleisiin feminismiä koskeviin väärinkäsityksiin.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">bell hooks (s. 1952) on luettu ja rakastettu yhdysvaltalainen feministi. Mies tahtoo muuttua on kolmas hänen laajasta tuotannostaan suomennettu teos.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Alva Noë : Omituisia työkaluja. Taide ja ihmisluonto<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Taide on kauneutta. Taide on lohdutusta. Taide on kokemusta. Taide on sitä, mitä taideyhteisö taiteeksi sanoo. Väärin kaikki. Kun taidetta tarkastellaan teoksina
tai elämyksinä, lähdetään liikkeelle väärästä suunnasta. Filosofi ja kognitiotieteilijä Alva Noë (s. 1964) väittää, että taide on työkalu, jolla ihminen voi tutkia itseään. Tämän se tekee silkalla omituisuudellaan. Taidetta ei noin vain oteta käyttöön tai
hyödynnetä määrätarkoitukseen: taiteelle on ominaista, että se pakottaa aina miettimään, mitä se on ja mitä se vastaanottajalleen tekee.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Lev Šestov : Tolstoin ja Nietzschen käsitys hyvästä<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Ensi alkuun kirjallisuusjättiläiset Tolstoi ja Nietzsche tuntuvat kaukaisilta, vierassieluisilta. Mutta niin venäläinen kristitty kuin saksalainen uskonnon vihollinenkin
uskoi, että Jumala on yhtä kuin hyvä. Ja tämä vakaumus ajoi heidät syvimpiin ajatuksiinsa ja voittamattomimpiin umpikujiinsa, väittää Lev Šestov. Hänen mukaansa ihmiselämää ei nimittäin voi suunnata mihinkään yksittäiseen päämäärään, ei sen enempää totuuteen,
ristiriidattomuuteen kuin hyväänkään.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Donatella Di Cesare : Pysyvästi vieraana : muuttoliikkeen filosofiaa<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Muuttoliike, siirtolaisuus, pakolaisuus – käytetään ilmiökimpusta mitä nimeä tahansa, se herättää mielikuvia valtion järjestystä vankuttavista ihmisvirroista.
Elleivät tulokkaat ole suorastaan uhka yhteiskuntajärjestykselle ja kansalliselle identiteetille, vähintäänkin heistä on vaivaa ja vastusta. Filosofi Donatella Di Cesare (s. 1956) murtaa totunnaiset ajattelutavat. Maahanmuuttajat mielletään hänen mukaansa
uhaksi ennen kaikkea siksi, etteivät kansallisvaltiot vain sovi yhteen demokratian ja ihmisoikeuksien kanssa. Valtion valta siirtolaisiin kun osoittautuu mielivallaksi, joka ei kestä ennakkoluulotonta tarkastelua.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">John Dewey : Demokratia ja kasvatus<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">John Dewey (1859–1952) tunnetaan käytännön, kokemuksen ja kansanvallan ajattelijana. Hän siirsi filosofian ikuisuuskysymykset modernin yhteiskunnan näyttämölle.
Deweyn kaikkia teoksia yhdistää hellittämätön pohdinta toimeliaisuudesta, elävien olentojen ja ympäristöjensä suhteesta. Yhdysvaltalaispragmatistin luomuksista suurelle yleisölle tunnetuin on ajatus tekemällä oppimisesta. Kirjassa Demokratia ja kasvatus Dewey
puolustaa itsenäistä oppijaa, joka varttuu kansalaiseksi tasavertaisuutta ja aktiivisuutta tukevassa koulussa. Kasvatustieteilijät ja opettajat eivät ole koskaan unohtaneet Deweyn filosofiaa. Nyt siitä puhuvat kaikki muutkin. Tässä on Deweyn tuotannon kiistaton
huipentuma.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Philip Cam Toim. Tomperi, Tuukka: 20 ajattelun työkalua<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Opas tutkivan ajattelun opettamiseen<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Mitä käytännössä tapahtuu, kun ajattelemme taitavasti? Millaisia välineitä käytämme, millaisia siirtoja teemme? Miten tutkivaa ajattelua voidaan harjoitella
yhdessä toisten kanssa?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Ajattelutaitojen oppimisen tarpeesta puhutaan jatkuvasti, mutta tukea näiden taitojen opettamiseen on ollut tarjolla hyvin vähän. 20 ajattelun työkalua on askel
askeleelta etenevä käytännönläheinen opas, josta on hyötyä niin eri oppiasteiden opettajille kuin kaikille yhteisajattelun harjoittelun ohjaajillekin. Perusasioita jäsentävä teos sopii myös itseopiskelun tueksi oman ajattelun kohentamisessa. Sen avulla opitaan
muun muassa kyselemistä, väitteiden arviointia, keskustelun jäsentämistä, käsitteiden tarkastelua ja päättelemistä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Suositun oppaan on kirjoittanut tunnettu kriittisen ja luovan ajattelun asiantuntija, lasten ja nuorten filosofoinnin johtaviin kehittäjiin kuuluva australialaisprofessori
Philip Cam. Suomennoksen toimittanut Tuukka Tomperi on yhdessä kirjoittajan kanssa muokannut teoksen muutamia jaksoja uudelleen suomalaisia lukijoita varten.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Silvia Bovenschen: Vanheneminen<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Muistiinpanoja<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Ei kohtaloaan voi välttää rohkeinkaan. Vuosien vieriessä jokaisella on edessään fyysinen ja ehkä henkinenkin hapertuminen, heikkeneminen ja rapistuminen. Vanheneminen
on Silvia Bovenschenin (1946–2017) essee ikääntymisestä, mutta samalla se on avomielinen ja sarkastinenkin kuvaus Saksan lähihistoriasta, kulttuurin muuttumisesta ja elämästä MS-taudin kanssa. Kun apeat näkymät vuorottelevat nokkelan huumorin kanssa, alkaakin
piirtyä vanhenemisen koko kuva.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Silvia Bovenschen oli saksalainen esseisti, romaanikirjailija ja kirjallisuustieteilijä, jolle myönnettiin useita kirjallisuuspalkintoja. Hänen teoksistaan juuri
Vanheneminen on saavuttanut saksalaisella kielialueella suuren suosion.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:10.0pt;line-height:12.65pt"><span style="color:black"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:10.0pt;line-height:12.65pt;caret-color: rgb(0, 0, 0);font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
<span style="color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:10.0pt;line-height:12.65pt;caret-color: rgb(0, 0, 0);font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
<span style="color:black">HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta
sitä voitaisiin tarjota uudelleen<span class="apple-converted-space"> </span>arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:10.0pt;line-height:12.65pt;caret-color: rgb(0, 0, 0);font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
<span style="color:black">Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle: <a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></a><span class="apple-converted-space"> </span>josta
se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: <a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></a>.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="caret-color: rgb(0, 0, 0);font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
<span style="color:black"> <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="caret-color: rgb(0, 0, 0);font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
<span style="color:black"> <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="caret-color: rgb(0, 0, 0);font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
<span style="color:black"> <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
</div>
</body>
</html>