<html xmlns:v="urn:schemas-microsoft-com:vml" xmlns:o="urn:schemas-microsoft-com:office:office" xmlns:w="urn:schemas-microsoft-com:office:word" xmlns:m="http://schemas.microsoft.com/office/2004/12/omml" xmlns="http://www.w3.org/TR/REC-html40">
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8">
<meta name="Generator" content="Microsoft Word 15 (filtered medium)">
<style><!--
/* Font Definitions */
@font-face
{font-family:"Cambria Math";
panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4;}
@font-face
{font-family:Calibri;
panose-1:2 15 5 2 2 2 4 3 2 4;}
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{margin:0cm;
margin-bottom:.0001pt;
font-size:12.0pt;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
a:link, span.MsoHyperlink
{mso-style-priority:99;
color:#0563C1;
text-decoration:underline;}
a:visited, span.MsoHyperlinkFollowed
{mso-style-priority:99;
color:#954F72;
text-decoration:underline;}
span.Shkpostityyli17
{mso-style-type:personal-compose;
font-family:"Calibri",sans-serif;
color:windowtext;}
span.apple-converted-space
{mso-style-name:apple-converted-space;}
.MsoChpDefault
{mso-style-type:export-only;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
@page WordSection1
{size:612.0pt 792.0pt;
margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.WordSection1
{page:WordSection1;}
--></style><!--[if gte mso 9]><xml>
<o:shapedefaults v:ext="edit" spidmax="1026" />
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 9]><xml>
<o:shapelayout v:ext="edit">
<o:idmap v:ext="edit" data="1" />
</o:shapelayout></xml><![endif]-->
</head>
<body lang="FI" link="#0563C1" vlink="#954F72">
<div class="WordSection1">
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:10.0pt;line-height:12.65pt"><a name="_Toc515956729"><span style="font-size:11.0pt;color:black;mso-fareast-language:FI">Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun
(ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen: <agricolan.arvostelut@gmail.com> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan.
Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.</span></a><span style="mso-bookmark:_Toc515956729"></span><span style="color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt;color:black;mso-fareast-language:FI">***<br>
</span>Into-kustannuksen kirjoja <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal">Juice puhuu – Kootut muistelmat<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kaj Lipponen, Harri Tuominen & Waldemar Wallenius <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Marilyn, Syksyn sävel, Viidestoista yö, Ei elämästä selviä hengissä… 1990-luvun alkuun tultaessa Juice Leskinen oli muuttanut suomalaisen rock-musiikin. Hän täytti 40 vuotta ja keskittyi myöhempinä vuosina musiikin sijaan kirjoittamiseen,
perheeseen ja sairastamiseen. Tässä käännekohdassa toimittajat Harri Tuominen ja Waldemar Wallenius haastattelivat Juicea kuukausien ajan. Haastattelujen pohjalta tehtiin 40-tuntinen radio- ohjelma. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Juice puhuu – Kootut muistelmat perustuu leikkaamattomiin, alkuperäisiin haastattelunauhoihin, joita ei koskaan aikaisemmin ole päässyt julkisuuteen. Leskinen itse pyysi nauhat viimeisinä vuosinaan 2000-luvun alussa CD-levyille poltettuna
antaakseen ne uudelle vaimolleen, koska ei itse jaksanut kertoa tälle tarinaansa. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kirjassa puhuu mies, joka julistaa talonsa pihapiirin ydinaseettomaksi vyöhykkeeksi, vertaa massakäyttäytymistä keskitysleiriin ja herää joka aamu kuuden aikaan ja alkaa tehdä töitä. Hän kertoo lukijalle taiteestaan omalla kielellään, sekoituksella
juankoskea ja tamperetta. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">”Kuusyheksä. Mä vaan liftailin pitkin ja poikin ja osuin sitte Tampereelle. Tääl asu kaveri sillo, ja se oli kaunis kuvio. Se asu tuol Järvensivulla sen kesän jonkun sukulaisen luona ja me sitte yövyttii siellä. Ja kiivettii Kalevankankaan
hautausmaalle ja mä kattoin, semmone elokuun yöksi tummeneva ilta, joka on ihan samettisen näkönen, semmonen tumman sinine. Mä kattoin Tamperetta sielt aika korkeelta ja: ”Aha, tää on se juttu.” Seuraavana [vuonna] mä tulin tänne, enkä o pois lähteny.” <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Daniel E. Lieberman<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">IHMISKEHON LYHYT HISTORIA – EVOLUUTIO, HYVINVOINTI JA SAIRAUDET<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ihmiskehon lyhyt historia on innostava kertomus ihmiskunnan historiasta ja oman kehomme evoluutiosta. Ihminen ei ole aikoinaan kehittynyt tiettyjä olosuhteita varten, vaan kehomme on sekoitus ominaisuuksia, jotka olemme perineet lukuisilta
edeltäviltä lajeilta. Tarkat heitot mahdolliseksi tekevä olkapäämme on peräisin Homo erectukselta ja poskihampaamme Australopithecus-lajeilta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Daniel E. Lieberman on maailman johtavia ihmisen evoluutiobiologian tutkijoita. Hän tarjoaa poikkeuksellisen katsauksen oman kehomme miljoonien vuosien mittaiseen kehitykseen ja sen tulevaisuuden näkymiin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ihmisen elimistö on ainutlaatuinen, mutta kehomme ei ole ennättänyt sopeutua maanviljelyn, karjatalouden ja teollisen vallankumouksen synnyttämiin, evoluution näkökulmasta salamannopeisiin muutoksiin. Ihminen pystyy juoksemaan antiloopin
uuvuksiin savannilla ja meidät on tarkoitettu liikkumaan paljon. Tästä syystä nykyiset elämäntapamme uhkaavat aiheuttaa eräänlaisen ’elintasosairauksien tsunamin’.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ongelmaan ei Liebermanin mukaan ole lääketieteellisiä, vaan ainoastaan kulttuurisia ja sosiaalisia ratkaisuja: meidän täytyy jälleen rakentaa yhteiskuntamme sellaiseksi, että se suosii omalle kehollemme soveltuvia elintapoja.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Markku Lehto<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">HYVINVOINTIYHTEISKUNNAN ARVOT – AVAIN TULEVAISUUDEN SUOMEEN<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Suomalaisen hyvinvointivaltion pystyttämiseen kului vuosikymmeniä. Elämisen ehdot ovat kuitenkin muuttuneet, ja meidän on opeteltava uusi käsitys hyvinvoinnista.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Millaiselta maailma näyttää 50 vuoden kuluttua, ja mitä hyvinvointi silloin on? Vastausta on etsittävä arvoista.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">On kulunut yli 200 vuotta siitä, kun pariisilaiset lähtivät kaduille tavoitteinaan vapaus, veljeys ja tasa-arvo. Ongelmia syntyy, kun haluamme vapautta ilman vaivannäköä ja tasa-arvoa ilman erilaisuuden tuomaa rikkautta. Vapaus<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">on pahimmillaan mielivaltaa, ja tasaarvo voi kangistaa työn ja tukahduttaa ilmapiirin. Ne tarvitsevat rinnalleen veljeyden. Sen mukana tulevat luottamus, vuorovaikutus ja osallisuus.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Anna Kontula<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">MUURI – MATKA MAAILMAN SUURIMPAAN VANKILEIRIIN<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Syksyllä 2019 muisteltiin Berliinin muurin murtumista ja toisteltiin ”ei koskaan enää”. Mutta juuri kukaan ei kiinnittänyt huomiota siihen, että samaan aikaan Israel rakentaa muuria kansainvälisen oikeuden vastaisesti saartamansa alueen
eristämiseksi.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Israel ja Egypti nimittäin saartavat niin maalla, ilmassa kuin merellä maidensa rajalla sijaitsevaa palestiinalaisten hallitsemaa Gazan kaistaa, jossa 363 neliökilometrin alueella asuu lähes 2 miljoonaa ihmistä. YK:n ihmisoikeuskomissaarin
mukaan Gazan saarto on epäinhimillinen, kansainvälisen oikeuden vastainen ja siten laiton, koska se rankaisee siviilejä kollektiivisesti ja aiheuttaa Gazaan humanitäärisen katastrofin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Miksi suomalainen kansanedustaja on valmis asettumaan vaaraan vaatiakseen oikeutta gazalaisille? Miten Suomi liittyy Israelin miehityspolitiikkaan? Mitä me voisimme tehdä historian muuttamiseksi?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Muuri – Matka maailman suurimpaan vankileiriin kertoo Anna Kontulan osallistumisesta kansainvälisen aktivistiryhmän tempaukseen, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta unohdettujen gazalaisten epäinhimillisestä kohtelusta. Operaatio Gazaan
livahtamiseksi on suunniteltava salaisesti, sillä matka voi päättyä jo käännytyspäätökseen Tel Avivin lentokentällä. Gazan rajavyöhykkeellä israelilaissotilaat ampuvat ihmisiä jatkuvasti, ja myös kansainvälisiä aktivisteja on kuollut heidän luoteihinsa. Kaikkeen
on siis osattava varautua.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Israelilaiset aseyhtiöt käyttävät Gazaa testilaboratorionaan ja mainostavat tuotteitaan sillä, että ne on testattu aidoissa olosuhteissa. Suomi tukee laitonta miehitystä välillisesti käymällä asekauppaa miehittäjän kanssa. Eikä Suomi ole
vain yksi asiakas muiden joukossa. Israelin puolustusministeriön mukaan Suomi kuuluu muutaman ydinvaltion joukkoon, joihin sen asevienti on ollut erittäin merkittävää. Nykyinen miehityspolitiikka olisikin tehtävä Israelille vähemmän kannattavaksi lopettamalla
asekauppa sen kanssa, ja siinä myös Suomella on suuri vastuu. Kun vuosikausien parlamentaarinen vaikuttaminen ei ole riittänyt, on kansanedustajankin koetettava muita keinoja.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Historia muuttuu harvoin vain muodollisen politiikan voimalla. Usein tarvitaan myös toimintaa, joka kyseenalaistaa vallitsevan järjestyksen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Eero Ojanen<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">JAAKKO JUTEINI – SUOMEN ENSIMMÄISEN KIRJAILIJAN TARINA<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Jaakko Juteinia, viralliselta nimeltään Jakob Judénia, (1781–1855) voi perustellusti pitää Suomen ensimmäisenä kirjailijana. Hän oli ensimmäinen, joka loi suomen kielellä monipuolisen kirjallisen tuotannon. Juteini julkaisi 1800-luvun
alkupuoliskolla kymmeniä erilaisia teoksia ja kokoelmia runoista oppi- ja tietokirjoihin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Hattulassa syntynyt, Viipurissa pääosin tuotantonsa luonut Juteini oli valistusmies, joka halusi teksteillään levittää tietoa, ravistella ennakkoluuloja ja kiinnittää huomiota ihmisten heikkouksiin ja yhteiskunnan epäkohtiin. Juteini oli
aikaansa edellä. Hän esitti monia ajatuksia ja teemoja, jotka myöhemmin tulivat tunnetuksi toisten esittäminä: hän esimerkiksi kehitti omanlaistaan näkemystä Väinämöisestä paljon ennen Kalevalaa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Milla Peltonen: Erakot – Omintakeisten suomalaisten elämäntarinoita<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Suomi on erakkojen luvattu maa, mutta erakotkaan eivät ole niinkuin ennen. Tai ainakaan niinkuin yksioikoiset käsityksemme heistä. Keitä ja mitä erakot ovat? Miksi he ovat valinneet elämän muiden ulottumattomissa, vai ovatko? Mitä he haluavat
elämäntavallaan sanoa, vai haluavatko? Mitä erakkous meikäläisissä oloissa oikeastaan merkitsee?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Erakot kertoo yhteiskunnan “ulkopuolelle” vetäytyneistä yksineläjistä. Se tutustuttaa lukijansa omintakeisiin persooniin pohjoisen erämaissa, korpien kätköissä, kaukaisilla saarilla ja vuorilla, peräkylillä ja kaupunkien reunamilla. Se
kurkkii menneisyyteen ja kulttuuriseen kuvastoonkin, mutta keskustelee ennen muuta suomalaisten nykyerakkojen kanssa. Ja kertoo heidän kiehtovat tarinansa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kirjassa esiintyvät muun muassa: <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Klaus Backberg (1933–2015), kuvataiteilija, eli 1970-luvulta lähtien valtaosan vuodesta erakkona sähköttömässä mökissä Enontekiön Kultakurussa, keskellä erämaata. Sydäntalvet hän asui Helsingissä pelkistetyssä yksiössään. Elinaikanaan Backberg
jäi persoonana tuntemattomaksi, vaikka hänen näyttelyitään järjestettiin (1979–) Taidesalongissa Helsingissä joka toinen vuosi. Backbergin kiehtova elämäntarina kerrotaan suurelle yleisölle vasta nyt.
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Marketta Horn (s. 1949) tunnetaan maailmankansalaisena, suorapuheisena vihreänä kuntapoliitikkona, suomalaisten ekoyhteisöjen kehittäjänä, Neljän dollarin päivä -matkakirjan tekijänä – ja nyttemmin Saarijärven ”Mörkökorven erakkona” ja
naispuolisena Linkolana. Hornille erakkous on ekologinen valinta ja yhteiskunnallinen protesti.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Pauli Jokinen: Helsingin murhahistoria – 110 tarinaa henkirikoksista<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Helsingin murhahistoria esittelee yli sata henkirikosta 1800-luvulta tähän päivään. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kirjassa käsitellään viime vuosikymmenten aikana kansaa kohahduttaneita murhatapauksia, kuten Steen Christensenin poliisimurhat Tehtaankadulla, Sanna Sillanpään ampumaratasurmat Albertinkadulla ja veroprofessori Kari S. Tikan kuolema. Vanhemmista
tapauksista läpi käydään muun muassa Inga Myllärin traaginen kohtalo, Ilpo Larhan suorittama palkkamurha ja Jammu Siltavuoren karmivat teot. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Mukaan mahtuu myös historiallisesti merkittäviä tapauksia, kuten kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin, prokuraattori Eliel Soisalon-Soinisen ja sisäministeri Heikki Ritavuoren salamurhat. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Helsingin historia on pullollaan myös selvittämättömiä murhia. Kuka tappoi ja kätki Jussi Helasvuon vuodesohvaan? Kuka suoritti Punavuoren kaksoismurhan? Kuka tappoi Susanne Lindholmin käpyläläisen talon kellariin? Kuka ampui kanadalaisen
opiskelijan keskellä kaupunkia? Nämä tapaukset saattavat jäädä ikuisiksi mysteereiksi. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tunnettujen murhien ohella kirjassa esitellään vähemmän huomiota saaneita ja unohduksiin painuneita tapauksia: Arabiassa ruumista kuljetettiin lastenvaunuissa, Aleksis Kiven kadulla surmansa sai väärä mies, naisen ruumista etsittiin Huopalahden
kaatopaikalta, Lauttasaaressa työpaikan oven edestä löytyi vain pelkkä pää ja tunnettu näyttelijä surmasi vaimonsa palkintokirveellä. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kirjassa esitellyt murhatapaukset on järjestetty kaupunginosien mukaan. Lukija voi halutessaan tutustua autenttisiin henkirikospaikkoihin Etelä-Helsingissä kirjassa olevan kartan opastamana. Toki hurjan retken voi tehdä myös kotisohvalta
käsin. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<br>
Matti Rinne: Kulttuuritoimittaja – Kurkistus elettyyn<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Matti Rinne oli Ilta-Sanomien vastaava kulttuuritoimittaja kolmekymmentä vuotta. Hänellä oli erinomainen näköalapaikka kuohuvaan kulttuurielämään 1960-luvulta lähtien aikaan, jota värittivät kirjasodat, teatterielämän kahinat, kulttuurielämän
politisoituminen ja monet muut koko Suomea puhuttaneet tapahtumat.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Rinteen monivaiheinen ura vei hänet Harry Belafonten edustajaksi Kongon Brazzavilleen, kirjailijain rauhankongressiin Sofiaan, käsikirjoittamaan Risto Jarvan elokuvaa ja tapaamaan Ranskan uuden romaanin äitiä Nathalie Sarrautea. Kulttuuritoimittaja
– Kurkistus elettyyn on kiehtova katsaus poikkeuksellisen uran tehneen miehen elämään ja ajatuksiin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Lehtimiesuransa lisäksi Rinne on kirjoittanut useita tietokirjoja ja toiminut Suomen sanomalehtimiesyhdistyksen, Suomen arvostelijain liiton ja Kirjailija- ja taiteilijaryhmä Kiilan puheenjohtajana.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Michael Jones: <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Leningrad – Piirityksen vuodet<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Vuonna 1941 Hitler sulki viimeisen Leningradiin johtavan tien. Alkoi yksi historian karmeimmista piirityksistä, jonka aikana saksalaiset pyrkivät laskelmoidusti näännyttämään Leningradin siviiliväestön nälkään.Talven lähestyessä ja ruokavarastojen
huvetessa kaupungin asukkaat tunsivatkin tämän todellisuuden nahoissaan. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Jonesin liikuttava teos on ihmisyyttä korostava kertomus Leningradin piirityksestä. Ääneen pääsevät kaupungin asukkaat, jotka kertovat suuresta kärsimyksestä mutta myös humaaniuden ja keskinäisen avunannon voimasta. Fyysisesti heikentyneinäkin
ihmiset löysivät itsestään kipinän auttaa muita ja luoda toivoa. Tämän symboliksi on noussut Šostakovitšin 7. sinfonia ja konsertti, joka valoi leningradilaisiin uskomatonta taistelutahtoa. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Lähteinään Jones käyttää piirityksen kokeneiden päiväkirjoja ja silminnäkijöiden lausuntoja. Hän ei kaihda puhumasta pitkään vaietuista tosiasioista, kuten ryöstelystä ja kannibalismista. Hätkähdyttävintä on silti kaupungin hallintoviranomaisten
välinpitämättömyys, joka kylvi sisäistä tuhoa ja josta leningradilaiset maksoivat kovan hinnan. Myös Stalin piti tarkkaan huolta siitä, ettei tieto kaupungin kauhuista levinnyt sen rajojen ulkopuolelle. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Piirityksen päättyessä vuonna 1944 lähes miljoona ihmistä oli menettänyt henkensä. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Joseph E. Stiglitz: <br>
Euro – Voiko Eurooppa selvitä hengissä yhteisestä valuutasta?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Arvostetun taloustieteilijän ja nobelistin Joseph E. Stiglitzin teos on tärkeää ja säpsäyttävää luettavaa meille kaikille. Teoksessaan Stiglitz selvittää, miksi euroalueen valuvioista on tullut vakava uhka koko Euroopan unionille. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Alun perin euron piti olla merkittävä askel kohti yhtynyttä Eurooppaa ja vaurautta, mutta toisin kävi. Euron takia euroalueen maat eivät ole toipuneet vuoden 2008 taloudellisesta romahduksesta ja koko talousalue on taantunut nopeasti suhteessa
muihin maanosiin. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Erityisen vaarallisena kehityksenä Stiglitz pitää yhteiskuntaa kalvavaa nuorisotyöttömyyttä, joka jättää suuren osan kokonaisesta sukupolvesta työelämän ulkopuolelle. Euro on lisäksi kasvattanut Euroopan maiden välisiä ja sisäisiä tuloja
varallisuuseroja. Vähitellen kroonisessa rahapulassa sinnittelevät valtiot ovat ajautuneet tilanteeseen, jossa niiden täytyy leikata muun muassa opetusta, terveydenhuoltoa ja sosiaaliturvaa yhä voimakkaammin. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Stiglitz toteaa, että nämä kehityslinjat saattavat vahvistaa poliittisia ääriliikkeitä niin paljon, että Euroopan unionin toiminta muuttuu mahdottomaksi. Siksi hän pitääkin Euroopan yhdentymistä koko maailman kannalta tärkeänä projektina
ja esittää joukon vaihtoehtoisia malleja euroalueen ongelmien ratkaisemiseksi. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Yhdysvaltalainen Joseph E. Stiglitz on tunnettu ja arvostettu Nobel-palkittu taloustieteilijä. Hän on seurannut maailmantalouden tapahtumia aitiopaikalta muun muassa presidentti Bill Clintonin talousneuvoston puheenjohtajana, Maailmanpankin
pääekonomistina ja Kreikan entisen pääministerin Georgios Papandreoun neuvonantajana. Time-lehti nosti vuonna 2011 Stiglitzin maailman sadan vaikutusvaltaisimman ihmisen joukkoon. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Nacho Carretero: <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kokaiinirannikko<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Espanjan luoteisosassa sijaitsevalla Galicialla on 1498 kilometriä rantaviivaa. Alue elää merestä, mutta ei ainoastaan sen kalaja simpukka-antimista, sillä 1980-luvulla Galician jokisuulahdista tuli huumeiden portti Eurooppaan. Miksi niin
moni päätti salakuljettaa ja siirtyä huumekauppaan? Miksi juuri Galicia, tuo syrjäinen kolkka, oli avainasemassa laajoissa huumeoperaatioissa? <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tarinallisessa tietokirjassaan Kokaiinirannikko Nacho Carretero kertoo, kuinka salakuljetus ja huumeet löivät leimansa galicialaisten elämään ja yhteiskuntaan. Galicialaiset ovat pitäneet salakuljetusta yleisesti hyväksyttävänä, mutta vuosikymmenten
saatossa toiminnasta on kehittynyt vaarallista niin siihen osallistuville kuin ulkopuolisillekin. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kokaiinirannikko on kiehtova kuvaus salakuljettajaklaanien toiminnasta, huumeiden vastaisista operaatioista ja Galician omaperäisestä kulttuurista. Carreteron soljuva, erilaisia ihmisiä seuraava kerronta koskettaa ja vie mukanaan. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Vaikuttava Kokaiinirannikko aiheutti skandaalin Espanjassa, minkä vuoksi se hyllytettiin hetkeksi myynnistä. Nyt kirja on Espanjan pitkäaikainen bestseller, josta on tehty samanniminen Netflix-draamasarja. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Maria Annala: <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Trumpin kansa – Keitä he ovat ja miksi he rakastavat johtajaansa<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Miksi irlantilaissyntyinen isoäiti uskoo Trumpin tuovan pimeyden keskelle valon? Miksi sivistynyt ja hillitty nuori mies pomppii riemusta, kun Trump kutsuu meksikolaisia raiskaajiksi? Mitä tapahtuu, kun päättäväinen teinityttö ottaa asiakseen
kohdata julkkispresidenttiehdokkaan kasvokkain? <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Trumpin kansa seuraa kolmen intohimoisen Trumpin kannattajan ponnisteluja ehdokkaansa hyväksi vuoden 2016 vaalikampanjan alkumetreiltä aina virkaanastujaisiin saakka. Neljällä mantereella asunut Alice, oikeustiedettä opiskeleva Brian ja
kunnianhimoinen koululainen Christianné omistavat elämänsä Trump-kutsumukselleen ja pääsevät todistamaan aitiopaikalta keskeisiä hetkiä, jotka tekevät Donald Trumpista Yhdysvaltojen presidentin. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Trumpin kansa on myös kattava katsaus tuoreisiin tutkimustuloksiin, jotka auttavat ymmärtämään, kuka kiistanalaista ehdokasta oikeastaan äänesti ja miksi. Yhdessä tutkimustieto ja päähenkilöiden näkemykset rakentavat syvällisen ja monisyisen
kuvan äänestäjistä, jotka ovat avainasemassa paitsi vuoden 2020 presidentinvaaleissa myös pitkään sen jälkeen, kun Trumpin valtakausi on päättynyt. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Mikko Jakonen: <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Konflikti – Talous ja politiikka<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Yhteiskunta jännittyy erilaisten, usein ratkaisemattomien konfliktien ympärille. Välillä konfliktit purkautuvat some- ja mediakohuina, joskus jopa väkivaltaisina yhteenottoina. Useimmiten ne kuitenkin järjestävät arkipäiväistä elämäämme
pikemmin kuin rikkovat sitä. Konfliktit luovat poliittisia jakolinjoja ja asetelmia sekä tuottavat identiteettejä ja keskustelua. Ne ovat demokraattisen politiikan edellytys, sillä demokraattinen yhteiskunta perustuu aitoon ja moniääniseen keskusteluun.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kirja käsittelee konfliktia politiikan keskeisenä ilmiönä, poliittisena toimintana ja politiikan analyysitapana. Talouden ja politiikan perustavanlaatuisen konfliktin ohella analysoitavaksi joutuvat muun muassa työelämä, vapaa-aika, media,
tositelevisio, yhteiskuntaluokat, ympäristökysymys, utopiat, kulttuuriteollisuus, tiedontuotanto ja asiantuntijuus. Konflikteja on tarkasteltava, jotta näistä näkyvistä ja näkymättömistä poliittisista ilmiöistä voitaisiin puhua entistä monipuolisemmin. Konfliktit
pakottavat ajattelemaan toisin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Silvo Kaasalainen: <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Sote hallinnon himmeleissä – Demokratian ja sote-uudistuksen vaikea liitto<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Miksi kuntapohjainen hallintomme ei toimi demokraattisesti ja tarjoa kaikille hyviä terveyspalveluita? Miksi sote-uudistus on edennyt niin takkuisesti?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Uudistuksessa on yhdistettävä maakuntavaltuustojen alaisuuteen koko kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimi. Tällöin palvelut voidaan tuottaa asukkaiden palvelutarpeen mukaan eivätkä hoitoketjut katkea organisaatiorajoihin. Samalla
ohjataan lisää varoja nyt puutteellisiin peruspalveluihin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Sote-hanke ei ole vain maakuntauudistus, sillä se vaikuttaa koko siihen hallintohimmeliin, johon kuuluvat valtio, kunnat ja kuntayhtymät. Kirjassa analysoidaan kaikkia tämän systeemin osatekijöitä demokratian ja toiminnan tehokkuuden näkökulmista.
Kritiikkiä saavat poliittinen kaupankäynti ja painostusyritykset, joita motivoivat raha ja valta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Silvo Kaasalainen on hallintotieteiden tohtori ja kunnallispolitiikan dosentti. Hän on työskennellyt kunnallistalouden apulaisprofessorina ja sote-uudistukseen liittyvien organisaatioiden viroissa ja luottamustehtävissä sekä hallinnon ja
talouden tarkastajana. Nykyisin hän on Uudenmaan maakuntaliiton tarkastuslautakunnan jäsen. Väitöskirjassaan hän käsitteli sairaalakuntayhtymien päätöksentekoa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Antto Terras: <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Viro (Sensuroimaton)<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Viro (Sensuroimaton) on jokin matkapäiväkirjan ja erehtymättömällä etsivävainulla varustetun tutkijan kokemusraportin välimuoto – rehellinen, oivaltava ja uutta tietoa pursuava.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Mitä tapahtuu, kun Suomen ansioitunein myymäläetsivä Antto Terras päästetään itsekseen temmeltämään synnyinmaansa Viron takapihoille ja kulisseihin?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Viron valtiollinen matkailutoimisto Visit Estonia teki keväällä 2019 juuri sen ratkaisevan virheen, että luovutti maansa yleisavaimen Anttolle. Suomalaismatkailijat olivat yllättäen kadonneet kuin timantit Tillanderilta, joten kadonneiden
jäljille oli laitettava paras mahdollinen tutkija. Ja etsivä teki työtä pyydettyä: hän kolusi Viroa kuukausien ajan, ja koetti kasata nähdyn ja koetun pohjalta turisteja miellyttävää mainospakettia. Lopputulos ei ole ehkä aivan odotetun kaltainen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tähän teokseen on kirjattu armotta kaikki oudoimmatkin paikat ja yllätyksellisimmät ihmiset, joihin Terras matkallansa törmäsi. Matka- tai propagandakirjaa tästä ei tullut, mutta tuore ja kippuraan naurattava katsaus uljaan ja hulvattoman
Viron takahuoneisiin kylläkin! Tere tulemast!<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Risto Isomäki: <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ruoka, ilmasto ja terveys – Miksi ruokavalio vaikuttaa sekä ilmastoon että terveyteemme enemmän kuin mikään muu asia<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ihmisen ruokavaliossa on tapahtumassa järisyttävä muutos: yhä useampi on siirtymässä kasvispainotteiseen ruokavalioon. Lihan ja eläinperäisten tuotteiden kulutusta vähennetään ja merkittävä osa ihmisistä on jättänyt lihan ruokavaliostaan
pois jo kokonaan. Ruoasta puhutaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin ja ihmiset ovat entistä kiinnostuneempia erilaisten kulttuurien keittiöistä ja niiden yhdistelemisestä. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Virallisen arvion mukaan liha ja muut eläinperäiset tuotteet vapauttavat ilmakehään noin 20 prosenttia kaikista ihmisen tuottamista kasvihuonekaasujen päästöistä. Todellinen luku on kuitenkin huomattavasti suurempi, sillä energiateollisuuden
ja vähittäiskaupan aiheuttamia päästöjä ei ole prosenttiosuudessa huomioitu. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Eläinperäisten tuotteiden kulutuksen pienentyessä maataloustoiminnalta vapautuvia alueita voitaisiin käyt- tää puiden, biopolttoaineiden tai hiilinieluihin säilöttävän biomassan tuottamiseen. Suosimalla puissa kasvaneita hedelmiä, pähkinöitä,
kasviöljyjä, jauhoja ja sokereita voimme muuttaa omaa ruokavaliotamme huomattavasti ilmastoystävällisemmäksi. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Satojentuhansien uusien tutkimuksien perusteella ruokavalio vaikuttaa myös omaan terveyteemme ja elin- iän odotteeseemme selvästi enemmän kuin mikään muu asia. Näennäisesti keskenään ristiriitaisten tutkimustulosten suuri määrä on kuitenkin
tehnyt ruoan terveysvai- kutuksista vaikeasti ymmärrettäviä. Risto Isomäen kirja käy tiiviisti ja yleistajuisesti läpi, miten voimme vähentää päästöjämme tavoin, jotka samalla pitävät meidät terveempinä ja pidentävät elämäämme. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Salla Tuomivaara: <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Syötävät koirat ja sympaattiset siat – Eläinten kohtaamisesta<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Syötävät koirat ja sympaattiset siat – Eläinten kohtaamisesta johdattaa pohtimaan monimuotoisia suhteitamme muihin eläimiin. Kirjoittaja kertoo kohtaamisistaan eläinten kanssa niin pekingiläisellä koiratarhalla ja suomalaisessa teurastamossa
kuin sappikarhujen turvakodissa Sichuanissa ja omassa lapsuudenkodissaan. Käytännön eläinkokemukset ja -kohtaamiset johdattavat pohtimaan eläinkuvaamme ja eläinkäsityksiämme, eläinten oikeuksien perusteluja, erilaisten kulttuurien tapaa suhtautua eläimiin
ja ristiriitoja erilaisten eläinasenteiden välillä. Otto-ketun elämän ja vaaleanpunaisten delfiinien tilanteen ohella kirja käsittelee kulttuurimme ihmiskeskeisyyttä ja eläinten kognitiivisia kykyjä. Välillä rapsutellaan härkiä ja väistellään kiinalaisessa
kodissa vilistäviä torakoita, mutta pohditaan myös antropomorfismia ja liha- normia.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Osansa kirjassa saavat myös luonnonvaraisten eläinten kutistuva elintila, Särkänniemen delfinaarion tarina, eläinten pidon muuttuvat normit ja globaalisti yhdenmukaistuva ruoantuotanto. Onko meidän mahdollisuutta siirtyä kohti yhteiskuntaa,
joka kunnioittaisi lajienvälistä oikeudenmukaisuutta ja millainen se olisi?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Maria von Kügelgen & Vlada Laukkonen <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kaikki koodaa – Päivitä itsesi – Käytännön opas ajankohtaisiin digitaitoihin<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Mitä on koodaaminen? Mitä minun pitää tietää tietokoneista ja ITalasta, vaikka en haluaisikaan koodariksi? Pitääkö kaikkien ohjelmistokehityksessä osata koodata? Onko alan koulutus välttämätön työllistymisen kannalta? Onko muilta aloilta
hankitusta osaamisesta hyötyä?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tämä kirja toimii kompassina IT-alalle. Jokainen menestyvä yritys tarvitsee ohjelmistojen ymmärtäjiä. Ohjelmistoihin liittyvää ymmärrystä tarvitsevat paitsi koodarit, myös perinteisillä aloilla toimivat työntekijät kuten viranomaiset tai
lääkärit. Kaikki koodaa on innostavasti kuvitettu teos, joka tarjoaa perustaidot niin ykkösistä kuin nollista, myös monista muista ohjelmistoalaan liittyvistä kysymyksistä. Se antaa vastauksia muun muassa siihen, kuinka tietokone pääpiirteissään toimii ja
mitä tietoturvasta tulee tietää. Inspiroivien uratarinoiden avulla se auttaa ymmärtämään, että teknologiataitoihin todella kannattaa panostaa yhteiskunnassa, jossa IT laajenee kaikille toimialoille.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kaikki koodaa selittää helppotajuisesti ja runsaiden kuvien avulla pääpiirteet monesta IT-osaamiseen liittyvistä asiasta. Kirjasta hyötyvät sekä ne, jotka yleissivistyksen tai oman työnsä digitalisoitumisen vuoksi haluavat ymmärtää alaa
paremmin, että ne, jotka harkitsevat opintoja tai töitä alalla.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Miriam Attias & Jonna Kangasoja (toim.)<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Me ja ne – Välineitä vastakkainasettelujen aikaan<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Yhteiskunnallinen keskustelu on viime vuosina kärjistynyt Suomessa, kuten muuallakin. Rakentavan keskustelun puuttuminen heikentää yhteistyön mahdollisuuksia ja uhkaa yhteiskuntarauhaa. Suomi tunnetaan kansainvälisen rauhanvälityksen asiantuntijana,
mutta sisäisen turvallisuuden edistäminen konfliktinratkaisun tai sovittelun keinoin ei ole vielä saanut riittävästi sijaa julkisessa keskustelussa. Kirja esittelee polarisaation ja konfliktien tutkimusta sekä käytännön esimerkkejä, joiden avulla tietoa voi
soveltaa tämän hetken suomalaisen yhteiskunnan ongelmien ratkomiseen. Ääneen pääsevät kokeneet sovittelun ammattilaiset ja tutkijat. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kirjan kymmenen kirjoittajaa kertovat eri näkökulmista miten yhteiskuntaan vääjäämättä kuuluvien konfliktien kanssa voidaan toimia rakentavasti. Kirja antaa eväitä polarisaation ja konfliktien käsittelyyn poliitikoille, virkamiehille, opettajille,
poliiseille ja päätoimittajille, mutta myös meistä jokaiselle internetin keskusteluja seuraaville. Kirja on tehty Koneen Säätiön tuella. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Susanna Tiitinen: <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tekstistä teatteriksi & Ideasta esitykseksi – Tehtäväkirja teatteriharrastajalle<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tehtäväkirja antaa niin teatteriryhmän ohjaajalle kuin opiskelijallekin kirjallista materiaalia työskentelyn tueksi. Työskentelyn tavoitteena on valmistaa esitys kahta erilaista työtapaa käyttäen. Prosessin aikana kirja on opiskelijan itsearviointia,
työskentelypäiväkirjan pitämistä ja oppimista tukeva työväline. Käytön aikana tutuksi tulee myös teatteriin liittyvä erityissanasto.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">“Tekstistä teatteriksi” on toinen kirjassa esitellyistä työtavoista. Osuus tukee olemassa olevan näytelmäkäsikirjoituksen (esim. näytelmäkirjallisuuden klassikko) työstämistä teatteriksi. Toinen työtapa on “Ideasta esitykseksi”, joka hyödyntää
ryhmälähtöisiä tapoja ideoida ja toteuttaa teatteriesitys.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kirjassa on materiaalia kahdelle lukuvuodelle/kahteen pitkäjänteiseen esitysprosessiin. Materiaali on jaettu kirjassa kahteen osaan, molemmille työtavoille on oma osuutensa. Kirjan osat viittaavat toinen toisiinsa ja ne voidaan opiskella
halutussa järjestyksessä. Kaksiosainen kirja konkretisoi, ettei ole yhtä “ainoaa” työtapaa tehdä teatteria ja siten tarjoaa opiskelijalle välineitä hänen omaan taiteelliseen työskentelyynsä ja kehitykseensä teatteriharrastajana.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tehtäväkirja sopii monenikäisille harrastajille. Sujuva luku- ja kirjoitustaito ovat välttämättömät. Tehtävät antavat tilaa opiskelijan muistiinpanoille esitysprosessin eri työvaiheista, tunteille ja omien tavoitteiden asettamiselle. Tehtäväkirja
on laadittu Taiteen perusopetuksen valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaisesti, joten se soveltuu myös TPO-opetusta antaviin oppilaitoksiin. Esiintyminen ja pitkäkestoinen harjoitteleminen kohti yleisöesitystä on perustellusti ydintoimintaa teatteriharrastuksessa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Visuaalisesti kirjan ideana on ollut värityskirja ja sarjakuvamainen ilmaisu. Opiskelija voi täyttää ja väritellä kirjaa harjoitusten aikana, kun työstetään kohtausta, jossa hän ei ole mukana tai harjoitusten ulkopuolella.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Topi Linjama, Markku Aho, Pauliina Kainulainen, Raisa Simola (toim.)
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kohtuuspamfletti – Elonkirjo edellä<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kohtuus on vaarallista. Se uhkaa jatkuvaa kasvua. Se vie polttoaineen talouskasvun moottoreilta, haluamiselta ja tyytymättömyydeltä. Se horjuttaa ylikansallisten yhtiöiden valtaa ja painaa pörssikurssit alas.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kohtuuspamfletti – Elonkirjo edellä kertoo itäsuomalaisista ympäristökamppailuista ja onnistumisista. Kamppailuja yhdistää yksi piirre: niissä luonto nähdään lahjana, jota me emme omista. Siksi emme voi tehdä luonnolle mitä hyvänsä. Kamppailuun
lähteminen on rohkeaa, lahjasta huolehtiminen oikein ja viisasta. Kohtuus viihtyy viisauden, oikeudenmukaisuuden ja rohkeuden seurassa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Pamfletti juhlistaa kymmenenvuotiasta Kohtuus Vaarassa -kansalaisliikettä, joka toimii Pohjois-Karjalassa omaehtoisesti ja järjestäytymättä. Kirjoittajat liittyvät tavalla tai toisella kohtuusliikkeeseen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Matti Mörttinen & Lauri Nurmi: Antti Rinne-koko tarina<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">”Minusta tulee presidentti”, Rinne sanoi jo esiteininä kavereilleen. Miten hän opiskeli juristiksi niin ällistyttävän nopeasti? Entä millainen johtaja hän on?<br>
Kirjassa päästään seuraamaan Antti Rinteen nousua sairausvuoteelta vaalitaistelun tuoksinaan ja sen voittajaksi keväällä 2019.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Antti Rinne on poikkeuksellisen avoin myös yksityiselämästään, ja hänen lähipiirinsä arvioi häntä kriittisestikin. Teos piirtää tarkan kuvan Rinteen elämästä syntymästä tähän päivään.<br>
Aineisto käsittää kymmeniä tunteja Antti Rinteen ja hänen läheistensä haastatteluja.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Marianne Haapoja & Saijaleena Rantanen (toim.) <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Monta oksaa – Många grenar<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Monta oksaa tarkastelee ruotsinsuomalaisten siirtolaisten elämää, kulttuuria ja identiteettiä 1960-luvulta nykypäivään. Kirjan ytimen muodostavat eri aikoina Ruotsiin muuttaneiden tai Ruotsissa syntyneiden taiteilijoiden tarinat, joista
välittyvät monenlaiset vaiheet ja kohtalot. Johdantoartikkelissa tartutaan erityisesti ensimmäisen polven ruotsinsuomalaisten kokemuksiin uudessa ympäristössä. Silloin suhdetta Suomeen ja suomalaisuuteen määrittivät suomen kieli, yhteiset juuret ja koti-ikävä,
sauna, suomalaiset ruuat sekä tanssiminen suomenkielisen iskelmämusiikin tahtiin. Myös työllä oli keskeinen merkitys ensimmäisen polven siirtolaisten identiteetin ja kulttuurielämän rakentumisessa. Toiselle polvelle kysymykset juurista ja identiteetistä näyttäytyvät
erilaisessa valossa, mistä johtuen myös suhde suomalaisuuteen on muuttunut. Kirjan lopussa Kai Latvalehto valottaa ”ruotsinsuomalaiseksi musiikki-ihmeeksi” kutsuttua ilmiötä, jolla viitataan toisen polven ruotsinsuomalaisten muusikoiden voimakkaaseen vaikutukseen
Ruotsin musiikkikentällä nykypäivänä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span lang="SV-FI">Många grenar granskar de sverigefinska invandrarnas liv, kultur och identitet från 1960-talet till nutid. Kärnan i boken utgörs av ett antal berättelser som skildrar sverigefinska artisters livsöden. De är antingen födda
i Sverige eller har invandrat till Sverige vid olika tidpunkter. Inledningsartikeln skildrar i synnerhet de erfarenheter som den första generationens sverigefinnar haft i den nya miljön. På den tiden definierades relationen till Finland och finskheten utifrån
det finska språket, det gemensamma ursprunget, hemlängtan, bastun, de finska maträtterna och dansen till tonerna av finsk schlagermusik. Arbetet spelade också en viktig roll då den första generationens kulturliv och identitet formades. För den andra generationen
framträder frågorna om ursprung och identitet i ett annat ljus, vilket innebär att även relationen till finskheten har förändrats. På bokens slutsidor belyser Kai Latvalehto fenomenet som kommit att kallas ”det sverigefinska musikundret”, vilket refererar
till den starka inverkan som andra generationens sverigefinska musiker haft på det svenska musikfältet i vår tid.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span lang="SV-FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:10.0pt;line-height:12.65pt"><span style="color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:10.0pt;line-height:12.65pt;caret-color: rgb(0, 0, 0);font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
<span style="color:black">HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta
sitä voitaisiin tarjota uudelleen<span class="apple-converted-space"> </span>arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:10.0pt;line-height:12.65pt;caret-color: rgb(0, 0, 0);font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
<span style="color:black">Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle: <a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></a><span class="apple-converted-space"> </span>josta
se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: <a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></a>.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
</div>
</body>
</html>