<html xmlns:v="urn:schemas-microsoft-com:vml" xmlns:o="urn:schemas-microsoft-com:office:office" xmlns:w="urn:schemas-microsoft-com:office:word" xmlns:m="http://schemas.microsoft.com/office/2004/12/omml" xmlns="http://www.w3.org/TR/REC-html40">
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8">
<meta name="Generator" content="Microsoft Word 15 (filtered medium)">
<style><!--
/* Font Definitions */
@font-face
{font-family:"Cambria Math";
panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4;}
@font-face
{font-family:Calibri;
panose-1:2 15 5 2 2 2 4 3 2 4;}
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{margin:0cm;
margin-bottom:.0001pt;
font-size:12.0pt;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
a:link, span.MsoHyperlink
{mso-style-priority:99;
color:#0563C1;
text-decoration:underline;}
a:visited, span.MsoHyperlinkFollowed
{mso-style-priority:99;
color:#954F72;
text-decoration:underline;}
span.Shkpostityyli17
{mso-style-type:personal-compose;
font-family:"Calibri",sans-serif;
color:windowtext;}
span.apple-converted-space
{mso-style-name:apple-converted-space;}
.MsoChpDefault
{mso-style-type:export-only;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
@page WordSection1
{size:612.0pt 792.0pt;
margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.WordSection1
{page:WordSection1;}
--></style>
</head>
<body lang="FI" link="#0563C1" vlink="#954F72">
<div class="WordSection1">
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:10.0pt;line-height:12.65pt"><a name="_Toc515956729"><span style="color:black">Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen
lähetä sähköpostia osoitteeseen: <agricolan.arvostelut@gmail.com> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella
kyseisen kirjan.</span></a><span style="color:black"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:10.0pt;line-height:12.65pt;caret-color: rgb(0, 0, 0);font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
<span style="color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="caret-color: rgb(0, 0, 0);font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
Atenan kevään 2020 kirjoja, lisäys<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Marko Tikka & Seija-Leena Nevala<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kielletyt leikit<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tanssin kieltämisen historia Suomessa 1888–1948<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tanssikiellon historia on tunteiden historiaa<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Joulukuussa 1939 tanssimisesta tuli rikos. Tavallisista huvittelunhaluisista ihmisistä tehtiin rikollisia, joita sakotettiin ja jopa passitettiin vankilaan. Sotaa käyvän maan poliisi ja oikeuslaitos jahtasivat kaupungeissa ja maaseudulla
tanssikiellon rikkojia. Kaksi tanssijaa menetti henkensä ratsioissa, ja arviolta viittätoista tuhatta suomalaista – etenkin nuoria naisia – rangaistiin tanssimisesta. Morsiusparikin tuomittiin omissa häissään tanssimisesta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Elokuvia sai katsella, puhetilaisuuksia pitää, jopa juoda alkoholia – mutta mikä tanssista teki niin vaarallisen, että se oli kiellettävä? Maailman mittakaavassakin poikkeuksellinen tanssikielto oli seurausta vuosikymmeniä kestäneestä tanssin
vastustamisesta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kielletyt leikit arvioi ensimmäistä kertaa laajasti tanssikiellon syitä ja seurauksia. Tanssiminen oli polttopiste, joka yhdisti niin nuoriso- ja työväenliikkeen kamppailun uusista jäsenistä, käsityksen isänmaallisuudesta kuin sen, kenellä
on valta päättää naisen kehosta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tanssikiellon historia on tunteiden historiaa. Seuraukset kantoivat pitkälle sodanjälkeiseen aikaan – aina lavatanssien kultakauteen saakka.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">FT, Suomen historian dosentti Marko Tikka ja FT Seija-Leena Nevala ovat historiantutkijoita Tampereen yliopistossa. He ovat perehtyneet monipuolisesti 1900-luvun alkukymmenten suomalaisen elämänmenon historiaan.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Pertti Rönkkö<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Aselevon maksumiehet<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Suomalaiset merimiehet natsi-Saksan keskitysleireillä 1944–1945<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Syyskuussa 1944 Suomen ja Saksan aseveljeys päättyi ja Saksan satamissa olleet suomalaiset kauppalaivat olivat ahdingossa. Suomalaisille merimiehille annettiin kaksi vaihtoehtoa: joko he siirtyisivät hakaristilipun alle tai heidät teljettäisiin
keskitysleirille. Suurin osa valitsi keskitysleirin. Aselevon maksumiehet kertoo heidän tarinansa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Näiden suomalaisten merenkulkijoiden kohtalo on useimmille suomalaisille tuntematon osa sotahistoriaa. Monet heistä joutuivat maksamaan kalliisti Neuvostoliiton kanssa solmitusta aselevosta – he kokivat keskitysleirien kauhut ja näkivät
läheltä natsivallan romahduksen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Asiantunteva teos perustuu muun muassa suomalaisten merimiesten ja silminnäkijöiden haastatteluihin, päiväkirjoihin sekä merimiesliiton arkistoihin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Pertti Rönkkö (s. 1949) on Berliinissä asuva toimittaja. Hän tutustui suomalaisten merenkulkijoiden kohtaloihin natsi-Saksan keskitysleireillä työskennellessään Merimies-lehdessä. Rönkkö on tehnyt aiheesta radio- ja tv-ohjelmia sekä haastatellut
keskitysleireillä olleita merimiehiä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Hallie Rubenhold<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Viisi<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Viiltäjä-Jackin tuntemattomat uhrit<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ylistetty historiateos herättää henkiin viktoriaanisen Englannin nurjan puolen<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Polly, Annie, Elizabeth, Catherine ja Mary Jane eivät koskaan tavanneet, mutta he ovat kuuluisia samasta syystä: heidät murhattiin Lontoon Whitechapelissa vuonna 1888. Murhaaja muistetaan kautta maailman, naiset leimattiin ”vain prostituoiduiksi”.
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Viisi on järisyttävä teos näiden naisten todellisesta elämästä. Historioitsija Hallie Rubenhold vie Lontoon kurjimmille kaduille ja yhteiskuntaan, joka nopeasti nujersi köyhän naisen. Silti Polly, Annie, Elizabeth, Catherine ja Mary Jane
yrittivät: he pitivät kahvilaa, muuttivat maaseudulle, sinnittelivät nyrkin ja hellan välissä, lauloivat kadunkulmissa, uskaltautuivat siirtolaisiksi ja pakenivat ihmiskauppiailta.
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">On aika kuulla tarinat, jotka ovat 130 vuodeksi jääneet Viiltäjä-Jackin varjoon.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Viisi on noussut arvostelu- ja myyntimenestykseksi, se on saanut Baillie Gifford -palkinnon ja siitä ollaan tekemässä televisiosarjaa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Lontoolainen historioitsija Hallie Rubenhold on kirjoittanut menneisyyden naisista kolme kirjaa, joita on sovitettu myös BBC:n ja ITV:n tv-sarjoiksi. Hän on työskennellyt luennoitsijana, National Portrait Galleryn kuraattorina ja tv-sarjatuotantojen
historia-asiantuntijana.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ben McIntyre<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Vakooja ja petturi<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kylmän sodan tärkein vakoiluoperaatio<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Paras tositarina jonka olen vakoojista lukenut. John Le Carré<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Eversti Oleg Gordijevski oli uransa huipulla omistettuaan koko elämänsä KGB:lle. 46-vuotiaana hänet ylennettiin Neuvostoliiton suurlähetystön johtoon Lontooseen. Enää hänen pitäisi käydä Moskovassa, jossa KGB tekisi nimityksestä virallisen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Moskovassa Gordijevski käveli kylmän rauhallisesti lentokentän turvatarkastuksen läpi. Tyynen ulkokuoren alla häntä kuitenkin kalvoi pelko. Kutsussa Moskovaan oli ollut jotain outoa, ja Gordi-jevskilla oli hyvä syy olla huolissaan: Neuvostoliiton
uskollinen palvelija ja KGB-veteraani oli toiminut jo vuosia kaksoisagenttina Britannian MI6:n hyväksi. Jos hän oli paljastunut, Moskovassa odotti varma kuolema.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Vakooja ja petturi on päätähuimaava tositarina petoksesta, luopumisen tuskasta ja rohkeudesta. Kukaan toinen vakooja ei onnistunut tunkeutumaan yhtä syvälle KGB:n ytimeen ja välittämään yhtä tärkeitä tietoja lännelle kuin Oleg Gordijevski
– nämä tiedot muuttivat koko kylmän sodan suunnan. Hinta oli kuitenkin kova: Gordijevski joutui hylkäämään perheensä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Nykyisin Gordijevski asuu Britanniassa uuden henkilöllisyyden turvin. Ben Macintyre on haastatellut häntä lukuisia kertoja.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Jonathan Safran Foer<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Me olemme ilmasto<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Miten planeetta pelastetaan ruokavalinnoilla?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Haluatko pelastaa planeetan? Aloita ruokalautaselta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ilmastonmuutos uhkaa, ja pian tulevaisuuden muuttaminen on mahdotonta – joten miksi emme tee mitään? Tiedämme faktat, mutta emme tunne olevamme vaarassa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Me olemme ilmasto ei syyllistä vaan kutsuu nostattamaan yhteisen toiminnan aallon. Ihmiskunta on ennenkin ratkaissut valtavia haasteita, ja voimme tehdä niin nytkin. Kun kaukainen uhka limittyy arkipäivään, sukupolvien ketjuun ja omiin
valintoihin, hahmottuvat keinot planeetan pelastamiseksi.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kaikki alkaa siitä, mitä syömme – ja emme syö – aamiaiseksi.
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kauniissa ja järisyttävässä kirjassaan Jontahan Safran Foer kirjoittaa siitä keskustelusta, jonka jokainen joutuu käymään itsensä kanssa. Jos tiesin, miksi en tehnyt mitään?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Anna Tommola<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Yöllinen elämämme<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Miksi näemme unia?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Joka ilta kun lamppu sammuu alkaa yöllinen elämä<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Yrität pakata matkatavaroita, mutta ne pursuilevat jatkuvasti pois laukusta ja joudut aloittamaan taas alusta… Unitutkimusten mukaan kiireessä sählääminen on yksi yleisimmistä uniteemoista. Mutta mikä tarkoitus tällaisilla unilla on?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Yöllinen elämämme vie tutkimusretkelle unien maailmaan niin viimeisimmän unitutkimuksen kuin yksilöllisten kokemusten kautta. Unten mailla vietetään keskimäärin kolmannes vuorokaudesta, mutta unennäöstä tiedetään yllättävän vähän. Mitä
aivoissa unen aikana tapahtuu? Miksi unista ei kannata etsiä yleispätevää symboliikkaa? Voisiko unia opetella hallitsemaan?
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kiehtovassa tietokirjassa edetään unipsykologiasta sisäkkäisiin uniin, selätetään toistuvia painajaisia, pohditaan uniteemoja, pidetään unipäiväkirjaa ja harjoitellaan näkemään selkounia. Yölliset ajatukset ja tunteet – unet – voivat auttaa
ymmärtämään myös päivän aikana mieleen nousevia ajatuksia ja tunteita. Yöllinen elämämme ohjaa näkemään unet kiinnostavana seikkailuna ja saa odottamaan pään painamista tyynyyn.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Susi Nousiainen<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Sukupuoleen katsomatta<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kuinka kohdata moninaisuus<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Miten luodaan ilmapiiri jossa kaikille sukupuolille on tilaa<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Poikani kaveri kysyi yllättäen, luultiinko minua ennen naiseksi. Sanoin että näin on, mutta onneksi ihmiset itse yleensä tietävät mitä ovat. Asia oli sillä käsitelty. Aikuisena kadehdin lasten tapaa puhua suoraan ja ottaa asiat asioina,
vaikka ihan kaikkea ei ymmärtäisikään. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Sukupuolen moninaisuudesta puhutaan nykyään hyvinkin monenkirjavissa tilanteissa. Omakohtaisten kokemusten kautta Sukupuoleen katsomatta kertoo selkeästi ja konkreettisesti, miten kouluissa, työpaikoilla ja harrastuksissa luodaan ilmapiiri,
jossa kaikille sukupuolille on tilaa. Kun jokainen saa olla mukana sellaisena kuin on, satuttavat stereotypiat jäävät syrjään ihmisten kohtaamisissa. Miten suuri merkitys voi olla sateenkaarilipun nostamisessa kunnantalon salkoon? Mitä on vähemmistöstressi?
Entä miksi ”kaapissa oleminen” on vakava terveysriski?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Sukupuoleen katsomatta tarjoaa hyödyllisiä ajatuksia esimerkiksi lapsensa identiteettityötä käsittelevälle vanhemmalle, kasvatus- tai sote-alan ammattilaiselle ja kelle tahansa, joka haluaa laajentaa ymmärrystään ihmisten moninaisuudesta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:10.0pt;line-height:12.65pt"><span style="color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:10.0pt;line-height:12.65pt;caret-color: rgb(0, 0, 0);font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
<span style="color:black">HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta
sitä voitaisiin tarjota uudelleen<span class="apple-converted-space"> </span>arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:10.0pt;line-height:12.65pt;caret-color: rgb(0, 0, 0);font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
<span style="color:black">Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle: <a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></a><span class="apple-converted-space"> </span>josta
se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: <a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></a>.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="caret-color: rgb(0, 0, 0);font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
<span style="color:black"> <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="caret-color: rgb(0, 0, 0);font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
<span style="color:black"> <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="caret-color: rgb(0, 0, 0);font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
<span style="color:black"> <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
</div>
</body>
</html>