<html xmlns:v="urn:schemas-microsoft-com:vml" xmlns:o="urn:schemas-microsoft-com:office:office" xmlns:w="urn:schemas-microsoft-com:office:word" xmlns:m="http://schemas.microsoft.com/office/2004/12/omml" xmlns="http://www.w3.org/TR/REC-html40">
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8">
<meta name="Generator" content="Microsoft Word 15 (filtered medium)">
<style><!--
/* Font Definitions */
@font-face
{font-family:"Cambria Math";
panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4;}
@font-face
{font-family:Calibri;
panose-1:2 15 5 2 2 2 4 3 2 4;}
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{margin:0cm;
margin-bottom:.0001pt;
font-size:12.0pt;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
a:link, span.MsoHyperlink
{mso-style-priority:99;
color:#0563C1;
text-decoration:underline;}
a:visited, span.MsoHyperlinkFollowed
{mso-style-priority:99;
color:#954F72;
text-decoration:underline;}
span.Shkpostityyli17
{mso-style-type:personal-compose;
font-family:"Calibri",sans-serif;
color:windowtext;}
span.apple-converted-space
{mso-style-name:apple-converted-space;}
.MsoChpDefault
{mso-style-type:export-only;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
@page WordSection1
{size:612.0pt 792.0pt;
margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.WordSection1
{page:WordSection1;}
--></style>
</head>
<body lang="FI" link="#0563C1" vlink="#954F72">
<div class="WordSection1">
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:10.0pt;line-height:12.65pt"><a name="_Toc515956729"><span style="font-size:11.0pt;color:black;mso-fareast-language:FI">Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun
(ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen: <agricolan.arvostelut@gmail.com> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan.
Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.</span></a><span style="mso-bookmark:_Toc515956729"></span><span style="color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:10.0pt;line-height:12.65pt"><span style="font-size:11.0pt;color:black;mso-fareast-language:FI">***</span><span style="color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><b>Siltala kevään 2020 kirjoja<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Henrik Meinander: Kaleidoskooppi<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tutkielmia Suomen historiasta<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Uudessa kirjassaan tietokirjailija ja Helsingin yliopiston historian professori Henrik Meinander kuvaa historian laajoja kaaria ja ristiriitoja läpileikkauksin. Hän sovelsi tätä menetelmää jo aiemmissa kirjoissaan Suomi 1944 (2009)
ja Samaan aikaan: Suo- mi ja maailma 1968 (2019).<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Meinander käsittelee monipuolisesti Suomen ja Itämeren alueen historiaa 1800-luvun lopulta aina 2020-luvulle. Toisin kuin tunnettu brittiläinen historian- tutkija Eric Hobsbawm, joka loi käsitteen ”lyhyt 1900-luku”, Meinander näkee
viime vuosisadan dramaattisen kehityksen alkaneen jo 1890-luvulla. Samalla hän pohtii, oliko 2010-luku ratkaiseva käänne Suomelle ja maailmalle.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Meinander tarkastelee Suomen kehityskulkua laajoissa yhteyksissä. Hänelle se näyttäytyy omaperäisenä, kiehtovana ja usein onnekkaana ketjureaktiona siihen, mitä muualla maailmassa tapahtuu.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Arto Mansala: Asemapaikkana Peking<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tammikuussa 1950 Suomi tunnusti ensimmäisten länsimaiden joukossa kolme kuukautta aikaisemmin perustetun puhemies Maon johtaman Kiinan kansantasavallan. Diplomaattisuhteet maiden välille solmittiin samana syksynä. Yhteistä 70-vuotismerkkipäivää
vietetään vuonna 2020.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Arto Mansala käy kirjassaan läpi suomalais-kiinalaisen kahdenvälisen yhteistyön vuosikymmeniä ennen Suomen EU-jäsenyyttä. Ensimmäisen kerran hän vieraili Kiinassa 1960-luvulla kulttuurivallankumouksen rajussa alkuvaiheessa. Mansala oli
myös Pekingissä Tiananmenin aukion mielenosoitusten väkivaltaisen kukistamisen aikana kesäkuussa 1989. Keskeisiä kirjassa ovat Mansalan suurlähettiläsvuodet Kiinassa 1980- ja 1990-lukujen taitteessa kylmän sodan aikakauden päättyessä ja yhteisen naapurin Neuvostoliiton
sortuessa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Pekingin-vuosinaan Mansala toimi asemapaikaltaan käsin suurlähettiläänä myös Pohjois-Koreassa, missä hän tapasi matkoillaan kahdesti myös maata hallitsevan dynastian perustaneen Kim Il-sungin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Mansala kertoo Kiinan ja Suomen monipolvisista suhteista vuosikymmenten kuluessa sekä kansainvälisen politiikan vaikutuksista maiden väleihin. Raportit suomalaistapaamisista kansantasavallan veteraanipolven johtajien Mao Zedongin, Zhou
Enlain sekä Deng Xiaopingin kanssa tuovat oman arvokkaan lisänsä lähihistoriaamme.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Laura Puro, Hanna Lundell-Reinilä: Lahjakkaat, sitkeät, kyvykkäät<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Nyky-Suomi voi ylpeillä maailman koulutetuimmilla naisilla, mutta vielä 150 vuotta sitten tilanne näytti kokonaan toisenlaiselta. Konkordia-liitto on vuodesta 1885 asti tukenut taloudellisesti naisia, jotka ovat sinnikkäästi tavoitelleet
koulutusta sekä uraa tai ammattia, vaikka ympäröivä yhteiskunta ei ole siihen aina kannustanut.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Samalla kun Lahjakkaat, sitkeät, kyvykkäät kertoo Suomalaisen Konkordia-liiton tarinaa, se luo kokonaiskuvaa naisten ammatti- ja korkeakoulutuksessa tapahtuneesta kehityksestä. Teos käsittelee myös naisten työmarkkina-asemassa tapahtuneita
muutoksia ja erityisesti niiden vaikutusta naisten opiskeluun. 150 vuodessa on kuljettu pitkä matka, mutta ovatko kaikki lasikatot vieläkään särkyneet?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Maiju Wuokko, Henrik Tala, Niklas Jensen-Eriksen, Elina Kuorelahti, Aaro Sahari:
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Loputtomat kihlajaiset<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Suomalaisessa työmarkkinahistoriassa on draaman aineksia. Siinä leimuavat suuret tunteet ja vahvat intohimot. Syystäkin, sillä kyse on kaikkien suomalaisten elämään vaikuttavista tärkeistä asioista: palkoista, työajan pituudesta, veroista,
lomista, eläkkeistä, työttömyysturvasta ja sosiaalietuuksista. Työmarkkinoilla vaikutetaan maan talouskehitykseen ja poliittiseen järjestelmään, jopa kansainväliseen asemaan.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tammikuussa 1940 Suomen Työnantajain Keskusliitto (STK) ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto (SAK) julkistivat väliaikaiseksi tarkoitetun järkikihlauksensa, joka kesti seuraavat kahdeksankymmentä vuotta. Liitosta kehittyi sotienjälkeisellä
ajalla kolmikantainen korporatistinen järjestelmä tulopoliittisine kokonaisratkaisuineen. Työmarkkinajärjestöt käyttivät vastedes osaa vallasta, jonka parlamentaarisessa demokratiassa piti kuulua eduskunnalle tai valtioneuvostolle.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Työnantajat eivät koskaan olleet tyytyväisiä loputtomiin kihlajaisiin, mutta silti kolmikanta kesti ja tupoja tehtiin vuosikymmenestä toiseen. Miksi? Miten systeemi on syntynyt, kehittynyt ja sinnitellyt hengissä? Mitä sille on tapahtumassa
2020-luvun kynnyksellä?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Loputtomat kihlajaiset on historiantutkijoiden kompakti kokonaisnäkemys suomalaisista työmarkkinasuhteista sotienjälkeisellä ajalla, tammikuun kihlauksesta tupojen väitettyyn kuolemaan. Kirjan fokuksessa ovat erityisesti työnantajat.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">VIGGO Wallensköld: Tutkimattomat sienet ennen ja nyt<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Suuren sienitutkijan ikuista viisautta<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Anatolij D. Mbdrinovin syntymästä on kulunut 117 vuotta ja katoamsesta 37 vuotta. Näiden juhlavuosien kunniaksi tämän kiistellyn mutta nerokkaan tiedemiehen uraauurtava teos Tutkimattomat sienet ennen ja nyt julkaistaan ensimmäistä
kertaa kokonaan suomeksi käännettynä. Teos oli edellä aikaansa jo ilmestyessään kardaniankielellä vuonna 1926. Vieläkin enemmän edellä aikaansa se on nyt, sillä niin suuria harppauksia ihmiskunta on ottanut taaksepäin. Kuten jo aiemmin suomeksi
ilmestynyt ravintotieteellinen teos Stroganoff, myös Tutkimattomat sienet ennen ja nyt kuuluu jokaiseen kirjahyllyyn niin kotona kuin kouluissa, ja se tullaan lähettämään Mbdrinovin syntymäpäivänä luotaimella ulkoavaruuteen merkkinä ihmiskunnan arvokkaimmista
saavutuksista.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Meeri Koutaniemi – Ann-Mari Leinonen: Vahvaksi rikotut<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Vahvaksi rikotuissa ovat äänessä raiskauksesta selvinneet naiset ja miehet. Seksuaalisen väkivallan uhriksi joutuu vuosittain Suomessa noin 30 000 ihmistä. Tapauksista poliisille ilmoitetaan vain vähän yli tuhat. Seksuaalinen väkivalta
on osa arkipäivää, ja se koskettaa jokaista yhteiskuntaluokkaa, ikäryhmää ja sukupuolta. Julkisessa keskustelussa vähemmälle jäävät selviy- tyjien tarinat, jotka pystyvät murtamaan häpeää ja syyllisyyttä raiskauksen luoman tabun ympäriltä.
Vahvaksi rikotut sisältää suomalaisten naisten ja miesten tarinoita heidän<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">kohtaamastaan seksuaalisesta väkivallasta. Teos osoittaa, kuinka tuhoisaa väkivalta on uhrien seksuaaliselle identiteetille ja itsemääräämisoikeudelle. Samalla kirja näyttää, kuinka on mahdollista nousta menneisyyden yläpuolelle
ja saada omanarvontuntonsa takaisin. Kirja ottaa kantaa myös ajankohtaiseen tarpeeseen uudistaa suomalaista raiskauslainsäädäntöä. Kirjan esipuheen on kirjoittanut ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin pääsihteeri Kumi Naidoo.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">D. T. MAX: David Foster Wallace<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ylistetty elämäkerta sukupolvensa tärkeimmästä amerikkalaiskirjailijasta<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">David Foster Wallace (1962–2008) kuuluu nykykirjallisuuden legendoihin. Pääteoksensa, yli tuhatsivuisen Infinite Jestin (1996) lisäksi Wallace tunnetaan kokeellisista novelleistaan ja esseistään, joiden tarkkojen havaintojen vyöry
laajeni toisinaan pienoisromaanin mittoihin. Koko ikänsä masennuksen ja riippuvuuksien kanssa taistellut Wallace teki 46-vuotiaana itsemurhan ja jätti jälkeensä keskeneräisen mestariteoksen The Pale King, joka julkaistiin vuonna 2011.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">D. T. Max kertoo elämäkerrassaan Wallacen ristiriitaisen tarinan. Laajoihin aineistoihin perustuva teos ei rakenna sankaritarinaa vaan moniulotteisen kuvan ihmisestä ja taiteilijasta, joka etsi vilpittömän ilmaisun mahdollisuuksia
läpeensä vieraantuneessa kulutusja mediayhteiskunnassa. Max hyödyntää teoksessa valtavaa määrää haastattelu- ja, kirjeitä sekä päiväkirjatekstejä ja lähilukee Wallacen poikkeuksellisen monikerroksisia teoksia. Lopputuloksena on herkullinen,
kirjallisesti painokas kokonaisuus, joka on pakollista luettavaa kaikille Wallacesta kiinnostuneille.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:10.0pt;line-height:12.65pt"><span style="color:black">HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi
kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen<span class="apple-converted-space"> </span>arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun
voi julkaista myös Agricolassa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:10.0pt;line-height:12.65pt;caret-color: rgb(0, 0, 0);font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
<span style="color:black">Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle: <a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></a><span class="apple-converted-space"> </span>josta
se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: <a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></a>.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
</div>
</body>
</html>