<html xmlns:o="urn:schemas-microsoft-com:office:office" xmlns:w="urn:schemas-microsoft-com:office:word" xmlns:m="http://schemas.microsoft.com/office/2004/12/omml" xmlns="http://www.w3.org/TR/REC-html40">
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8">
<meta name="Generator" content="Microsoft Word 15 (filtered medium)">
<style><!--
/* Font Definitions */
@font-face
{font-family:"Cambria Math";
panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4;}
@font-face
{font-family:Calibri;
panose-1:2 15 5 2 2 2 4 3 2 4;}
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{margin:0cm;
margin-bottom:.0001pt;
font-size:12.0pt;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
a:link, span.MsoHyperlink
{mso-style-priority:99;
color:#0563C1;
text-decoration:underline;}
a:visited, span.MsoHyperlinkFollowed
{mso-style-priority:99;
color:#954F72;
text-decoration:underline;}
span.Shkpostityyli17
{mso-style-type:personal-compose;
font-family:"Calibri",sans-serif;
color:windowtext;}
span.apple-converted-space
{mso-style-name:apple-converted-space;}
.MsoChpDefault
{mso-style-type:export-only;
mso-fareast-language:EN-US;}
@page WordSection1
{size:612.0pt 792.0pt;
margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.WordSection1
{page:WordSection1;}
--></style>
</head>
<body lang="FI" link="#0563C1" vlink="#954F72">
<div class="WordSection1">
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:10.0pt;line-height:12.65pt"><a name="_Toc515956729"><span style="font-size:11.0pt;color:black;mso-fareast-language:FI">Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun
(ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen: <agricolan.arvostelut@gmail.com> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan.
Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.</span></a><span style="mso-bookmark:_Toc515956729"></span><span style="color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:10.0pt;line-height:12.65pt"><span style="font-size:11.0pt;color:black;mso-fareast-language:FI">***</span><span style="color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Docendon kevään 2020 kirjoja<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kaksoisvaltion haaveilija — Konstantin Päts ja Suomi<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Zetterberg, Seppo<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Viron vahva mies haaveili Suomen ja Viron liitosta aina sotiin saakka.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Konstantin Päts (1874-1956) oli Viron ”ensimmäisen tasavallan” johtavista valtiomiehistä eniten kiinnostunut Suomesta. Hän oli useaan otteeseen pääministeri ja riigivanem sekä lopuksi maansa ensimmäinen tasavallan
presidentti 1938-1940.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Päts saapui Suomen suuriruhtinaskuntaan poliittisena pakolaisena syksyllä 1906. Runsaan kahden vuoden oleskelun aikana Suomesta muodostui hänelle ihannemaa, esikuva Virolle.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Viron vapaussodan aikana vuosina 1918-1920 Päts kehitteli pitkäaikaista mieliaihettaan, unionia tai kaksoisvaltiota Suomen kanssa. Ajatusta vahvisti Suomen Virolle vapaussodassa antama sotilasapu. Kaksoisvaltio
sai Virossa laajaa kannatusta, mutta Suomessa oltiin pidättyväisiä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Suomen ja Viron välinen korkeimman tason yhteistyö säilyi senkin jälkeen, kun Pätsin johdolla muodostettiin autoritaarinen Viro vuonna 1934. Päämiesten vuotuiset tapaamiset alkoivat 1931, jolloin riigivanem
Päts vieraili Suomessa. Päämiehet kehittelivät muun muassa salaisia suunnitelmia maiden sotilaallisesta yhteistyöstä ja Suomenlahden sulkemisesta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kyösti Kallion sairastelu ja Suomen talvisota lopettivat presidenttien vierailut. Kesällä 1940 Viro menetti itsenäisyytensä ja Päts kuljetettiin Neuvostoliittoon. Muutamaa päivää ennen kyydittämistä Päts palasi
vielä mieliteemaansa ja laati ohjelman Suomen ja Viron liittovaltiosta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Identiteetti — Arvostuksen vaatimus ja kaunan politiikka<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Fukuyama, Francis; Immonen, Antti<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Vuosikymmenen vaihteen tärkein yhteiskunnallinen kirja!<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Francis Fukuyama ennusti kahta vuotta ennen Donald Trumpin vaalivoittoa, mitä Yhdysvalloissa ja maailmalla laajemminkin oli tapahtumassa. Perinteisen politiikan ulkopuolelta tulevat voimakkaat eturyhmät ravisuttivat
liberaaliin demokratiaan perustuvaa järjestystä. Nämä populistiset kansallismieliset pyrkivät suoraan yhteyteen ”kansaan”, joka määriteltiin kapeana sisäpiirinä, mikä sulki pois suuren osan muusta<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">väestöstä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Vaatimus yksilön oman identiteetin arvostuksesta määrittelee pitkälti tämän hetken poliittista maailmaa. Liberaalin demokratian universaaleille arvoille ovat nousseet haastajiksi kapeammat identiteetit, jotka
perustuvat valtioon, uskontoon, lahkoon, rotuun, etnisyyteen tai sukupuoleen. Tämä ilmiö on synnyttänyt maahanmuuttovihamielisen populismin, poliittisen islamin ja muut kuppikunnat. Siltojen sijaan politiikassa rakennetaan muureja.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Identiteetti on ajankohtainen ja tarpeellinen kirja, jonka kirjoittamiseen Trumpin valinta antoi ratkaisevan sysäyksen. Se on terävä varoitus siitä, että ellemme kykene muodostamaan yhteistä ymmärrystä keskinäisestä
arvostuksesta, tuomitsemme itsemme jatkuvaan konfliktiin.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Francis Fukuyama toimii Stanfordin yliopistossa demokratian, markkinatalouden ja kansainvälisen politiikan tutkijana ja opettajana ja on kirjoittanut useita merkittäviä ja paljon keskustelua herättäneitä kirjoja
vuosituhannen vaihteen molemmin puolin. Hänen tunnetuin teoksensa on suomeksi 1992 ilmestynyt Historian loppu ja viimeinen ihminen.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Venäjän vallankumous ja Suomi 1917-1920<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Polvinen, Tuomo<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Suomalaisen historiantutkimuksen ohittamaton klassikko. Kirja, josta Kekkonen suuttui! Nyt uudelleen julkaistava professori Tuomo Polvisen historiantutkimuksen klassikko kattaa ajanjakson Venäjän helmikuun
vallankumouksesta Tarton rauhaan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kirja kumosi Kekkosen toistaman ajatuksen, jonka mukaan Lenin olisi tunnustanut Suomen itsenäisyyden siksi, että piti arvossa pienten valtioiden itsemääräämisoikeutta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Vuodesta 1917 muodostui hullu vuosi, jonka aikana Venäjän imperiumi hajosi. Bolsevikkien nousu valtaan jätti porvarilliselle Suomelle vain yhden mahdollisuuden, joka oli Venäjästä itsenäistyminen. Venäjä tunnusti
tapahtuneen tosiasian, mutta yritti maan takaisinvaltausta sponsoroimansa kansalaissodan avulla. Tavoitteena oli Suomen eroaminen Venäjästä ja sen jälkeen vapaaehtoinen liittyminen perustettavaan sosialistiseen neuvostotasavaltojen liittoon.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kun Saksa vuoden 1918 lopulla hävisi sodan, Suomi etsi tukea itsenäisyydelleen länsivalloista. Tämän mukaisesti Suomenlahdelle saapuikin englantilainen eskaaderi, joka esti bolsevikkien joukkoja etenemästä
länteen. Hyvin merkittäviä olivat vuoden 1919 lopulle saakka niin sanotut valkoiset venäläiset, joiden sallittiin osittain toimia myös Suomen alueella. Suomi kuitenkin kieltäytyi osallistumasta Pietaria vastaan suunnattuun sotaretkeen, vaikka Mannerheim tätä
halusi.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Suomen ja Neuvosto-Venäjän väliset Tarton rauhanneuvottelut saatettiin 1920 päätökseen osittain dramaattisissa, Puolan-sodan varjostamissa oloissa. Alkujaan kaksiosainen teos julkaistiin ensimmäisen kerran
vuosina 1967-1970.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Pasila-syndrooma<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Jussinniemi, Mia<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Journalistiksi opiskeleva nainen kiinnostuu vuosikymmenen poliisioikeudenkäynnistä. Hän huomaa kuinka Helsingin huumepoliisin ex-päällikön Jari Aarnion juttu jakaa mediaa. Toimittajat pelkäävät tulevansa leimatuiksi
Aarnio-myönteisiksi, eikä hovioikeuden käsittelyssä esille tulleista oudoista seikoista uutisoida missään. Tutkinnasta paljastuneista epäselvyyksistä vaietaan. Ministeriötä myöten kukaan ei ole halukas keskustelemaan. Totuus näyttää kiveen hakatulta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Mitä pidemmälle oikeusprosessi etenee, sitä selvemmin yhteiskunnallisesti merkittävistä asioista vaietaan. Jutun tutkinnasta tehtyihin rikosepäilyihin ei puututa tai niitä yritetään painaa villaisella. Herää
epäilys, tutkitaanko pahan poliisin tekemisiä väärin keinoin?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Nainen perustaa nettiin Pasila-syndrooma-podcastin, jossa hän käsittelee oikeudenkäyntiä. Ohjelma herättää kiihkeitä tunteita naisen sukeltaessaan kohti yhteiskunnan pimeintä ydintä, paikkaan jossa hyvä veli
-kerhoja solmitaan. Tutkimusmatkallaan hän tutustuu sekä ylä- että alamaailmaan yrittäessään päästä totuuden jäljille.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Pasila-syndrooma on Mia Jussinniemen silmiä avaava kuvaus Suomen suurimman poliisikorruptiojutun vaietuista puolista.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Venäjä - Väärin kehittynyt maa<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Bykov, Vladislav; Derkach, Olga; Kuorsalo, Anne<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Vuosikymmenten varrella kehittynyt näkemys Venäjän nykypäivästä<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Suomessa tavataan ylpeillä, miten hyvin naapurimaa Venäjä meillä tunnetaan. Venäjä kuitenkin toimii ennakoimattomasti oman logiikkansa mukaan ja tarjoilee näin jatkuvia yllätyksiä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Venäjä - väärin kehittynyt maa yhdistelee historiaa ja nykyisyyttä ja kuvaa, miten ”ikuisesta” Venäjästä on muotoutunut Neuvostoliiton oppien vahvistamana väärin kehittynyt maa - ainakin jos sitä katsoo eurooppalaisesta
näkökulmasta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Venäjää johtavan eliitin kannalta kaikki on mainiosti, sillä vallan sisäpiiri pystyy imuroimaan hyödyt maan rikkauksista. Sivusta menoa seuraavat alamaiset, joiden rooliksi on kautta aikojen määritelty alistuminen
ja vaikeneminen. Miksi kansa taipuu eikä kapinoi?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kirja on myös muistutus siitä, että Venäjän systeemissä piileviä riskejä pitää osata lukea, ja varoitus siitä, mihin sen väärinymmärtäminen voi johtaa. Miksi Venäjällä iloitaan vieraan maan alueiden valtauksista,
kuten tapahtui 2014, jolloin Krim otettiin Ukrainalta? Miksi pelätään seksuaalivähemmistöjä, mutta kerskaillaan maan syvällä sivistyneisyydellä? Venäjällä asuu satoja eri kansallisuuksia edustavia ihmisiä, silti siellä kukoistaa kaiken vieraan pelko, suoranainen
kseno-fobia. Millaisia uhkia väärin kehittynyt maa tarjoilee Suomelle ja koko Euroopalle?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kirja ei keskity vallan sisäpiirien kuvaamiseen, vaan painottaa sitä, miten järjestelmä läpäisee koko arkielämän ja tekee ihmisistä sellaisia kuin eliitti haluaa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kirjassa yhdistyy poikkeuksellisella tavalla Neuvostoliiton, Venäjän ja Suomen tuntemus, sillä kirjoittajat Vladislav Bykov ja Olga Derkach toimivat konsultteina poliitikoille Venäjän demokraattisen uudistusvaiheen
aikana 1990-2000-luvuilla. He ovat asuneet kauan Suomessa. Bykov ja Derkach ovat kirjoittaneet mm. Novaja gazeta -lehteen, jonka ehkä tunnetuin toimittaja oli vuonna 2006 murhattu Anna Politkovskaja.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Pitkään Venäjän tapahtumia seurannut ja Moskovassa jo Neuvostoliiton aikana asunut toimittaja Anne Kuorsalo on kirjoittanut Suomeen liittyvän osuuden. Hän on kirjoittanut Turun Sanomiin, Helsingin Sanomiin
ja Suomen Kuvalehteen sekä julkaissut neljä kirjaa Venäjästä yhdessä Ilmari Susiluodon ja Martti Valkosen kanssa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kuninkaallisessa seurassa — Rojalistin käsikirja<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Jaatinen, Satu<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kuninkaalliset ovat toista maata. He ovat harvinainen ja loputonta mielenkiintoa herättävä ihmisryhmä. Euroopan historia oli ollut vuosisatojen ajan niiden henkilöiden käsissä, jotka sattuivat syntymään kruunupäiksi,
oikeisiin perheisiin. He avioituivat ja sotivat keskenään, ihailivat ja kadehtivat toisiaan ja pyrkivät kaikin tavoin pitämään sukunsa vallassa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kirjassa käydään läpi Euroopan kuninkaallisten elämää 1000 vuoden ajalta kruunuineen, vaakunoineen, linnoineen ja rituaaleineen. Missä he asuivat, keitä he rakastivat, kuka osasi työnsä ja kuka halusi paeta
kaikkea. Kultaan ja valtaan liittyvät tarinat ovat yhä edelleen tarinoista kiehtovimpia. Kirjan sivuilla selviää, minkä maan kuninkaalla ei ole lainkaan kruunua, mikä on kokoshnik, ketä kuningatarta ei päästetty omiin kruunajaisiinsa ja miksi Englannin kuningas
oli Intian keisari. Kirja on myös oiva käytösopas: kuinka tulee toimia ja pukeutua, jos postista kolahtaa kutsu linnassa pidettäviin juhliin Suomessa tai ulkomailla? Kenelle silloin saa puhua ja miten ruokaillaan oikeaoppisesti?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Ahvenanmaa — Itämeren voimapolitiikan pelinappula<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Tarkka, Jukka<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Ahvenanmaa on pari vuosisataa ollut Itämeren ranta¬valtioiden kiistakapula, huolestuttava uhkatekijä ja tavoiteltu saalis. Voimapoliittinen pelitilanne on kuitenkin jäänyt piiloon puolueettomuudesta ja aseettomuudesta
rakennetun diplomaattisen kulissin taakse. Kirja kertoo, millaista peliä siellä on pidetty. Alueen historian tunteminen ja arviointi auttavat ymmärtämään nykyistä tilannetta, ja ehkä tuleviakin.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Itämeren turvallisuuspoliittinen kenttä on 2010-luvulla virittynyt uuteen asentoon. Venäjän eurooppalaisiin naapureihinsa suuntaama paine ja Nato-puolustuksen asettuminen Baltian alueelle säteilevät suurvaltajännitettä
Skandinaviaan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Itämeri ei ole enää toisen supervallan hallitsema sisämeri, kuten kylmässä sodassa. Se on nyt uusien osapuolten voimapoliittista kosketuspintaa. Silloin kun Itämeren perusasento muuttuu, muuttuu myös Suomen
ja varsinkin Ahvenanmaan turvallisuustilanne, sillä maantieteelle emme voi mitään.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Ahvenanmaan puolueettomuutta ja aseettomuutta on sen historiassa suojattu kolmella diplomaattisella julistuksella. Mutta aina kun Itämerellä on ollut sotilaallista jännitettä tai sota, Ahvenanmaalla on ollut
aseellista toimintaa ja se on joutunut sotatoimien piirin.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Voimapoliittisen pelin osapuolet eri aikoina ovat houkutelleet tai uhkailleet toisiaan Ahvenanmaan menettämisellä tai haltuun saamisella tai aseistamisella tai aseista riisumisella. Itämeren rantavaltioiden
ylimmissä esikunnissa on 1900-luvun aikana suunniteltu toistakymmentä massiivista maihinnousuoperaatiota Ahvenanmaalle. Nyt alueen tasapainoa järkyttävät lisääntyvä sotilaallinen toiminta sotaharjoituksineen ja ilmatilaloukkauksineen.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Nykyinen puolueettomuus ei ole itsestäänselvyys, pikemminkin päinvastoin.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Ahvenanmaan turvallisuuspoliittinen historia osoittaa, että siellä, missä aseettomuus ja puolueettomuus esiintyvät samaan aikaan, kumpikaan ei voi toteutua. Puolueettomuus ei voi säilyä, ellei ole sitä puolustavaa
voimaa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Sörkka — Kuritushuoneen päiväkirja<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Palin, Kari<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Helsingin keskusvankila Sörkka on yksi Suomen kovimmista vankiloista. Kuritushuoneessa sovitti 70-luvulla rangaistustaan yhtä aikaa jopa 500 rikollista, joista monet olivat uusintakierroksella. Mutta aina
joukossa oli heitäkin, jotka päättivät: ei enää linnareissuja, ei viinaa ja huumeita eikä pilattuja ihmissuhteita. Niin teki myös tämän kirjan päähenkilö Beni. Ainutkertainen päiväkirja kuritushuonevangin elämästä kiven sisällä ja pääsystä vapauteen.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Henkisyyden harhapoluilla<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Ruoho, Aila<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Suuri osa ihmisistä uskoo enkeleihin. New Age marssittaa niiden ohella esiin keijut, tontut, yksisarviset, henkioppaat, tähtiolennot, tarujen jumalhahmot ja monet, monet muut henkiolennot, joiden uskotaan
vaikuttavan jokapäiväiseen elämäämme.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Uushenkisyydestä löytyy neuvoja riivatun kodin puhdistamiseen tai vaikkapa bensankulutusta vähentävän symbolin asentamiseen autoon. Jokainen henkisyyden toimija lisää keitokseen omat mausteensa, joista käyttäjä
valitsee mieluisimmat. Rukouksen voi osoittaa mille henkiolennolle tahansa. Käytössä ovat rituaalit, julistukset ja manaukset. Apua voi hakea spiritismistä, ennustajalta ja selvänäkijöiltä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Uushenkisyyspiireissä liikkuu raha; kurssit saattavat maksaa jopa tuhansia euroja. Onkin syytä pysähtyä miettimään toiminnan eettisyyttä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Tämän kirjan aineisto on poimittu uushenkisyysihmisten omista kokemuksista, tunteista ja uskosta. He ovat vakavissaan. Kirjan tekijä kehottaa tutustumaan aiheeseen avoimin mielin, mutta neuvoo samalla pitämään
käsillä runsaasti mielikuvitusta sekä kourallisen kritiikkiä. Sillä kukaan ei voi allekirjoittaa kaikkia niitä oppeja, joita kirjassa esitellään.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Moskovan opit — Mikä saa Venäjän vastustamaan länttä<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Giles, Keir; Rekiaro, Ilkka<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Venäjästä ei kannata kuvitella liikoja. Kyynisyys on varmin tapa toimia Venäjän kanssa!<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Venäjää koskevat perusasiat eivät muutu. Venäjä ja länsimaat ovat kuin naapurit, jotka eivät koskaan näytä ymmärtävään toisiaan. Keir Gilesin mielestä suurin syy tähän on länsimaisten johtajien sitkeä kuvitelma
Venäjän muuttumisesta liberaaliksi länsimaiseksi demokratiaksi. Näin ei ole tapahtunut eikä tule koskaan tapahtumaankaan. Venäjä on ja pysyy imperiumina ja myös käyttäytyy kuin sellainen.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Länsimaiden näkökulmasta Venäjä toimii ennalta-arvaamattomasti ja irrationaalisesti. Venäjän johtajat tsaareista presidentti Putiniin menettelevät kuitenkin aina omalla, hyvin ennustettavalla ja suurvaltaroolinsa
mukaisella tavallaan. Venäjä haluaa vaikuttaa maailman asioihin suurvaltojen tapaan, omien etujensa mukaisesti. Venäjän ulkopolitiikan tavoitteet eivät ole muuttuneet ajan saatossa miksikään.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kansainvälisessä politiikassakin on ”ulvottava susien mukana”, muuten tulee syödyksi: on epäiltävä kaikessa toista osapuolta ja käytettävä tilanteeseen sopivia keinoja ja lähestymistapoja, sillä reilu peli
ei tuota tulosta, jos vastapuoli ei sitä pelaa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Venäjän vastakkainasettelu lännen kanssa on vuosisatainen jatkumo, joka ei johdu vain hallinnosta ja maantieteestä tai kansasta ja historiasta vaan näiden kaikkien yhdistelmästä. Lännessä esiintyy yhä perusteetonta
toiveikkuutta Venäjän muuttumisesta vakaaksi kumppaniksi. Muutosta voi toki toivoa, mutta tosiasiat ratkaisevat.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Jörn Donner, kuinka te kehtaatte<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Ekholm, Kai<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Jörn Donner on ollut yli 60 vuotta suomalaisen kulttuurin työnarkomaani ja kirjallisuuden hallitseva alfauros. Hän on tehnyt provokaatiosta ammatin. Hänet on paketoitu ihailemalla ja inhoamalla.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Meidät on pidetty vuosikymmeniä kytkettynä Donnerin verenkiertoon ja aineenvaihduntaan. Hän on ollut kansakunnan rakas neuroosi, johon ei ole löytynyt lääkettä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kai Ekholm on kirjoittanut Jörn Donnerista rehellisen ja monipuolisen henkilökuvan. Hän käy läpi Donnerin marxilaisen nuoruuden, 1960-luvun mediavalloituksen, 1970-luvun bisnekset ja romahduksen, hienot reportaasit,
kirjalliset esikuvat ja vanhenevan Donnerin opus magnumin, Mammutin - kirjan, jonka kaikki tuntevat mutta jonka harva on lukenut.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Jörn Donner on antanut meille valtavan kirjallisen ja poleemisen perinnön, jota vasten kansakunta on saanut peilata näkemyksiään. Hän on valmentanut meitä jatkuvalla polemiikillaan ja väittelyilollaan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Jörn Donner, kuinka te kehtaatte perustuu Kai Ekholmin monivuotiseen työhön. Se on älyn ja kielen nautinto. Kenenkään ei ole syytä jättää tätä kirjaa lukematta. Se on vuoden tärkeimpiä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">"Perusteellinen ja kriittinen henkilökuva sisältää paljon uutta tietoa Jörn Donnerista. Miksi emme ole aiemmin saaneet näin monipuolista teosta? Pitkään aikaan ei ole tarvetta uuteen elämäkertaan.” Professori
Kari Sallamaa<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Neloset — Jouppilan sisarusten tarina<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Jouppila, Helena; Wallenius, Sanna<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Suomi toipuu vielä sodasta, kun isokyröläinen maatilan emäntä Hilkka Jouppila synnyttää 10. kesäkuuta vuonna 1951 neloset: tytön ja kolme poikaa. Hämmästynyt isä Eino Jouppila on kotona kaivamassa ojaa pellon
reunassa saadessaan tiedon, että yhden vauvan sijasta perhe onkin kasvanut neljällä lapsella. Hätäkasteessa vauvat saavat nimikseen Helena, Martti, Erkki ja Jorma.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Tieto perhetapahtumasta leviää koko maahan ennätysajassa. Seinäjoen kauppalan synnytyssairaalaan tulvii kukkalähetyksiä ja onnittelusähkeitä. Lehtivalokuvaaja pääsee kuvaamaan neloset lasin takaa ennen kuin
tuore äiti tai isä ovat nähneet lapsistaan vilaustakaan. Helenan, Martin, Erkin ja Jorman kehitystä seurataan lehtijutuissa ja radiossa. Jouppilan nelosista tulee jälleenrakennuksen symboli, mutta myös lääketieteellinen ihme. He ovat ensimmäiset suomalaiset
nelosvauvat, jotka jäävät eloon.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Lehtikuvien hymyjen ja perheonnen taustalla kehittyy kuitenkin myös vaivihkaa traagisia juonteita. Tunnelma Isonkyrön-kodissa muuttuu tukahdutetuksi peloksi, josta ei ulkopuolisille puhuta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Neloset - Jouppilan sisarusten tarina kertoo vaietun ja omakohtaisen tarinan sisarusten kokemuksista. Se muistuttaa esimerkillään, kuinka suuren harppauksen lastensuojelutyö ja lasten oikeudet ovat ottaneet
1950-luvulta tähän päivään.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Helena Jouppila (s. 1951) on yksi Jouppilan nelosista. Hän ehti työskennellä seitsemän vuotta lastensuojelun avohuollossa ja 27 vuotta perheneuvolassa. Helena on nykyään eläkkeellä ja muutti takaisin Isoonkyröön
syksyllä 2019.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Rahvaan rakkaus — Suomalaisen intohimon historia<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kietäväinen-Sirén, Hanna<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">”Minun sydämeni suuntautui heti sinua kohti, aivan kuin joku olisi valellut lämmintä vettä sen päälle.”<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Aatelisneito Magdalena Catharina Zebotaijoff ensikohtaamisestaan isänsä ratsumiehen kanssa<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Viime vuosikymmeninä historiantutkimuksessa on alettu tarkastella arkista elämää, tavallista ihmistä sekä muita aiemmin vähäpätöisinä pidettyjä aiheita. Samalla tarkasteluun ovat nousseet tunteet ja niiden
historia. Rakkaus on inhimillisistä tunteista keskeisimpiä. Rakkaus on kuitenkin aiemmassa tutkimuksessa jäänyt arjen realiteettien jalkoihin, ja perinteisesti on ajateltu, että ennen modernia aikaa parisuhteet olivat pelkkiä taloudellisia ja juridisia sopimuksia,
kirjaimellisesti naimakauppoja.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Rahvaan rakkaus paljastaa, kuinka lemmellä, lämmöllä ja hullaantumisella oli valtaisa merkitys jo uuden ajan alun tavallisten suomalaisten elämässä. Kosiskelun ja seurustelun taustalla saattoi vaikuttaa toive
kahden talon maiden yhdistämisestä, mutta yksin se ei riittänyt: mikäli kihlakumppanit tunsivat vastenmielisyyttä toisiaan kohtaan tai rakkauden kehittymiselle oli muita esteitä, ei avioliittoakaan nähty mielekkääksi.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Seksuaalisuuden suhteen esimodernin ajan suomalaiset tasapainoilivat jatkuvasti sallitun ja kielletyn rajamailla: virallisesti esiaviollinen seksi oli rikos, mutta rahvaan kulttuurissa se oli myös maan tapa
ja luonteva etappi matkalla avioliiton satamaan. Etenkin naisten oli kuitenkin oltava tarkkoja seksuaalisesta maineestaan. Toisaalta salavuoteudesta kiinni jäänyt nainen saattoi kieltäytyä avioliitosta, jos vuodekumppanista ei näyttänyt olevan rakastavaksi
aviomieheksi - siitä huolimatta, että hän samalla menetti mahdollisuutensa palauttaa kunniansa ja turvata tulevaisuutensa taloudellisesti.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Ruotsin valtakunta pyrki 1600-1700-luvulla vakiinnuttamaan useita yhteiskunnallisia instituutioita. Avioliitto nousi näistä instituutioista perustavanlaatuisimmaksi, eihän miesten ja naisten yhteiselo muissa
puitteissa ollut mahdollistakaan. Aikalaislähteistä, esimerkiksi oikeuden pöytäkirjoista, tulee selvästi näkyviin, kuinka suuri merkitys miehen ja vaimon - yhteiskunnan perusyksikön - tunteille annettiin.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Intohimona brändit — Kolme vuosikymmentä brändien parissa<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Vahtola, Marina<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Tällaista kirjaa on odotettu! Näyttävän uran suurten ketjuyritysten johdossa ja hallituksissa Suomessa ja Ruotsissa tehnyt Marina Vahtola avaa uudessa kirjassaan käytännönläheisesti ja havainnollisesti 20
keskeistä tekijää, jotka ratkaisevat menestyvän brändin rakentamisessa. Kirja osoittaa brändiosaamisen arvon ja hyödyt tavalla, jonka ansiosta sen paikka on jokaisen menestykseen tähtäävän yritysjohtajan pöydällä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Brändi-sana liitetään Suomessa yhä usein visuaaliseen mainontaan, vaikka se todellisuudessa on koko yrityksen keskeisen strategisen liiketoiminnan ydintä. Brändien menestyksellinen rakentaminen edellyttää
vahvaa liiketoimintaosaamista sekä ennen kaikkea liike¬toiminnan ymmärrystä - siksi se on ylimmän yritysjohdon tehtävä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Intohimona brändit tuo vahvasti esille menestyvien brändien liiketaloudellisen merkityksen yritysjohdon ja omistajien kannalta. Vahtola kuvaa kirjassaan Suomen yritysmaailman muutoksia vuosikymmenien aikana
ja kertoo vahvojen brändien rakentamisesta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Marina Vahtola toimii yli kymmenen yrityksen hallituksessa Suomessa sekä senior adviserina Ruotsissa kansainvälisissä kaupan alan ketjuissa. Hänellä on myös useita kansainvälisiä luottamustehtäviä. Hänet kutsuttiin
Executive in Residence -tehtävään Aalto-yliopistoon vuonna 2013.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Vahtolalla on laaja kokemus pörssiyhtiöistä toimitusjohtajana, hallituksen jäsenenä ja yrityksen pörssiin viejänä. Hän on toiminut yli 25 vuotta suurten ketjuyritysten ylimmän johdon tehtävissä, joista yli
10 vuotta toimitusjohtajana. Hän on ollut mm. rakentamassa Bauhaus-ketjua Suomeen ja Viroon.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Onecoin — Suuri bittirahahuijaus<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Järvinen, Petteri<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Onecoin on Bulgariasta 2014 alkanut virtuaalivaluuttahuijaus, joka perustuu verkostomarkkinointiin ja ratsastaa Bitcoinin esimerkillä. Nykyisin verkostossa on 3,5 miljoonaa jäsentä, suomalaisia yli 20 000.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Huijauksen alkuvaiheissa verkostoa rakentamassa oli muutama aktiivinen suomalainen, joiden vuoksi suomalaisia oli verkostossa suhteettoman suuri osuus. Sittemmin verkosto on kasvanut lähinnä Aasiassa ja Afrikassa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Onecoin poikkeaa monista nettihuijauksista siinä, että kuvio on nerokkaasti rakennettu ja sillä on oikeat toimistotilat, henkilökuntaa ym. Verkosto sitouttaa jäsenet, tekee heistä osasyyllisiä ja sulkee jäsenten
suut uhkaamalla heitä tilin jäädytyksellä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Petteri Järvinen on seurannut huijausta Suomessa alusta lähtien ja hämmästellyt niin median kuin poliisinkin välinpitämätöntä asennetta. Vaikka kuvio on paljon WinCapitaa laajempi, siitä on käsitelty mediassa
todella vähän.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Verkoston päähenkilö Ruja Ignatova katosi julkisuudesta syksyllä 2017, ja hänen paikkansa otti veli<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Konstantin. Hänet pidätettiin rahanpesuepäilyjen vuoksi Yhdysvalloissa maaliskuussa. Huijausvyyhti on alkamassa lopultakin purkautua, ja aihe on nousemassa uutisiin myös Suomessa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kirjassa käydään läpi Suomen tapahtumat huijauksen tiimoilta. Järvisen blogissa on käyty aiheesta vilkasta keskustelua, ja hän on myös osallistunut muutamiin värväystilaisuuksiin. Järvinen vertailee kirjassa
myös WinCapitaa ja käsittelee muitakin virtuaalivaluuttahuijauksia ja kertoo perusasioita myös oikeista krypto¬valuutoista, kuten Bitcoinista.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kuulin allien laulavan<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Pyykkö, Minna<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Luontotoimittaja Minna Pyykön teos on Suomen luonnon kauneuden ja monimuotoisuuden ylistys. Mitkä ovat olleet hienoimpia hetkiä Suomen luonnossa? Niin hienoja että ne haluaa muistaa aina? Kuulin allien laulavan
on maalauspäiväkirja, jossa liikutaan Suomen luonnossa vuoden kierron mukaan<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Luonnon puolesta — Ympäristönsuojelun oppi-isän testamentti<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Suominen, Teuvo; Punkari, Pekka<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Teuvo Suomisen elämäntarina on matka ympäristömme suojelun juurille. Kirja on suomalaisen luonnonkuvauksen kasvukertomus, jossa Suomisella on keskeinen rooli. Se on vaikuttava puheenvuoro ympäristönsuojelun
puolesta ja tarkoitettu kaikille luontoa arvostaville: retkeilijöille, kuvaajille, mökkiläisille - ja myös päättäjille.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Valokuvaajana, elokuvantekijänä, toimittajana ja tietokirjailijana Suominen on muokannut niin suuren yleisön kuin eri alojen asiantuntijoiden asenteita myönteiseksi luonnonsuojelulle. Hänen tapansa yhdistää
korkeatasoinen ilmaisu tieteen löytöihin on näyttänyt suuntaa tiedon popularisoinnille ja monialaiselle tarkastelulle myös yleislehdistössä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Suomisen sanoman kärki on ollut yli kuudenkymmenen vuoden ajan luonnon monimuotoisuuden vaaliminen. Jokaisella lajilla on luonnossa oma paikkansa ja tehtävä, josta riippuu monien muiden lajien toimeentulo.
Luonnonvarojen lyhytnäköinen käyttö, ilmaston raju muutos ja ympäristömyrkyt heijastuvat ihmisenkin terveyteen ja hyvinvointiin.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Teoksen toimittaja Pekka Punkari on tietokirjailija, valokuvaaja ja kouluttaja, joka tunnetaan monista valokuvausoppaistaan ja luonnonvalokuvaaja Hannu Hautalan toimintaa valottavista kirjoista.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Korson kriminaalit<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kivekäs, Ansu<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Korson konnat on dokumentaarinen haastatteluromaani korsolaisesta nuorisojoukosta, joka hankki elantonsa viinan ammattimaisella trokaamisella, kiristyksellä, varkauksilla, petoksilla, parituksellakin 1960-
ja 70-luvuilla. Kun toiminta alkaa, pojat ovat vain 15-16-vuotiaita.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Tarina seuraa köyhistä oloista lähteneiden poikien kasvua, rikastumista, liigan kultakauden loppua ja ensimmäisiä vankilareissuja. Väkivaltaa on tarjolla kotona, koulussa ja viranomaiskontakteissakin. Suurin
osa jatkaa elämäänsä ihan tavallisissa ammateissa, mutta joidenkin tie vie aina aseellisiin ryöstöihin, huumekauppaan ja talousrikoksiin.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Korson konnat on samalla kuvaus sodan jälkeisestä Suomesta, uuden nuorisokulttuurin syntyajoista, vanhojen hierarkioiden murenemisesta. Kirja selventänee myös, mistä Korson kova maine on lähtöisin. Samalla
se on kuvaus eliniän kestävästä ystävyydestä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Junnu Vainio — Sellaista elämä on<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Pietiläinen, Petri; Metso, Juha<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Juha ”Watt” Vainio kaikuu karaokepaikoissa päivittäin. Vanhat pojat viiksekkäät, albatrossit ja elämän erotiikat puhuttelevat aina vain uusia sukupolvia. Harva tietää kulkevansa Rööperiin, Kolmannella linjalla
tai Venukseen Vainion sananjäljissä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Sellaista elämä on pureutuu Vainion elämään ja laulujen perintöön. Ainutlaatuinen kuvamateriaali Junnusta kuvittaa laulujen taustamaisemaa. Ystävät ja yhteistyökumppani, kuten Vexi Salmi ja Katri Helena, sukulaiset,
kuten Ilkka Vainio, sekä ihailijat Junnun lauluseurasta karaokelaulajiin paljastavat suhdettaan Junnuun.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Aikalaismuistoista tullaan tähän päivään. Esittelyssä ovat Juha Vainio -messut, Juha Vainio -palkinto voittajineen, muistokonsertit ja sanoitusten pohtijat.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Teoksessa kosketellaan sitä kipeää ja hauskaa, mikä elämään kuuluu. Junnuun pureudutaan kirjalle nimen antaneen kappaleen sanoin. Siinä ikääntyvä mies lohduttaa sydämensä särkenyttä nuorta: vanhemmatkin itkevät,
mutta elämä jatkuu.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Juha Vainio kuoli 52-vuotiaana. Tuhansien laulujen mies täyttäisi tänä vuonna 80 vuotta. Ilkka Vainio jatkoi isänsä matkaa lauluntekijänä. Kirja päättyy hänen säkeistöönsä siitä, millaista elämä olisi ollut
vanhan Junnun näkökulmasta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Vainio kiteytti suomalaisen nostalgian. Hän on viihdemusiikin kestävintä perintöä. Laulut elävät - ja Junnu niiden mukana. Menneisyys ja nykypäivä yhtyvät kirjassa suoraan sanottuna ja kuvattuna!<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Yksin seitsemällä merellä<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Lehtinen, Tapio; Pusa, Ari<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Tapio Lehtinen teki suomalaista purjehdushistoriaa seilaamalla maapallon ympäri yksin ja pysähtymättä. Kyseessä oli Golden Globe -yksinpurjehdus, jossa noudatettiin 50 vuotta sitten järjestetyn vastaavan kilpailun
sääntöjä. Nykyaikaiset suunnistusvälineet olivat kiellettyjä. Suuntaa piti mitata sekstantin ja taivaankappaleiden avulla. Musiikkiakin sai kuunnella vain c-kasetilta. Matka oli ainutlaatuinen, koska sen aikana ei saanut pysähtyä välisatamissa. Kaikki ruoka
ja juoma oli kuljetettava mukana.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Ensimmäisessä Golde Globe -purjehduksessa 1968-1969 maaliin pääsi yksi kilpailija. Heinäkuussa 2018 alkaneessa ja keväällä 2019 päättyneessä toisessa Golden Globe -kilpailussa 18 purjehtijasta maaliin pääsi
vain viisi purjehtijaa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kirjassa Lehtinen kertoo sanoin ja kuvin meriseikkailunsa jännittävistä vaiheista taustajoukkoja unohtamatta. Lehtisen molemmat lapset Silja ja Lauri ovat olympiapurjehtijoita. Silja oli Lontoossa vuonna 2012
hopealla ja Lauri omassa luokassaan seitsemäs. Myös radioamatöörien tuki oli merkittävää.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Wanted Janne "Nacci" Tranberg — Suomen etsityimmän rikollisen tarina<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Lehtinen, Pekka<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">On jengipomoja ja kuolleita jengipomoja. Ei ex-jengipomoja."<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Vuonna 2010 Interpol nimesi Cannonball-jengin johtajan Janne ”Nacci” Tranbergin, 43, etsintäkuulutettujen listalleen. Ennen kuin Tranbergille luettiin vuosien vankeustuomio useista talousrikoksista, hän pakeni
maasta eikä häntä ole saatu vieläkään kiinni. Osa kirjasta on kirjoitettu pakomatkalla ulkomailla.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Nacci erotettiin johtamastaan liivijengistä vuosi sitten. Sitä ennen hän oli näköalapaikalla rikolliseksi määritellyssä kerhossa lähes kaksikymmentä vuotta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Wanted kertoo kuinka nuori mies Helsingin Oulunkylästä astuu ensimmäisen kerran vankilaan. Nakkikioskiriidan jälkeen hän oli ajanut annoksiaan jonottavien riitakumppaniensa päälle. Tuomio ensikertalaiselle
oli 12 vuotta vankeutta viidestä tapon yrityksestä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Vankilassa Nacci päätyi Cannonballiin, josta tuli keskeinen osa hänen elämäänsä. Kirja ei kaunistele jengielämää vaan kertoo suoraan myös sen pimeästä puolesta: kokaiinia ja amfetamiinia kiskottiin kaksin
käsin, kavereita kuoli viereltä - yksi heistä ampui itsensä Naccilta lainaamallaan pistoolilla. Kerho ajoi kaiken, jopa perhe-elämän, ohi.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Nacci Tranberg kertoo tekemistään rikoksista, lusituista tuomioista Suomessa ja muualla sekä paostaan ja etsintäkuulutetun elämästään ulkomailla.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:10.0pt;line-height:12.65pt"><span style="color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:10.0pt;line-height:12.65pt;caret-color: rgb(0, 0, 0);font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
<span style="color:black">HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta
sitä voitaisiin tarjota uudelleen<span class="apple-converted-space"> </span>arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:10.0pt;line-height:12.65pt;caret-color: rgb(0, 0, 0);font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
<span style="color:black">Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle: <a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></a><span class="apple-converted-space"> </span>josta
se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: <a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></a>.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
</div>
</body>
</html>