<html xmlns:o="urn:schemas-microsoft-com:office:office" xmlns:w="urn:schemas-microsoft-com:office:word" xmlns:m="http://schemas.microsoft.com/office/2004/12/omml" xmlns="http://www.w3.org/TR/REC-html40">
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8">
<meta name="Generator" content="Microsoft Word 15 (filtered medium)">
<style><!--
/* Font Definitions */
@font-face
        {font-family:"Cambria Math";
        panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4;}
@font-face
        {font-family:Calibri;
        panose-1:2 15 5 2 2 2 4 3 2 4;}
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
        {margin:0cm;
        margin-bottom:.0001pt;
        font-size:12.0pt;
        font-family:"Calibri",sans-serif;
        mso-fareast-language:EN-US;}
a:link, span.MsoHyperlink
        {mso-style-priority:99;
        color:#0563C1;
        text-decoration:underline;}
a:visited, span.MsoHyperlinkFollowed
        {mso-style-priority:99;
        color:#954F72;
        text-decoration:underline;}
span.Shkpostityyli17
        {mso-style-type:personal-compose;
        font-family:"Calibri",sans-serif;
        color:windowtext;}
span.apple-converted-space
        {mso-style-name:apple-converted-space;}
.MsoChpDefault
        {mso-style-type:export-only;
        font-family:"Calibri",sans-serif;
        mso-fareast-language:EN-US;}
@page WordSection1
        {size:612.0pt 792.0pt;
        margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.WordSection1
        {page:WordSection1;}
--></style>
</head>
<body lang="FI" link="#0563C1" vlink="#954F72">
<div class="WordSection1">
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:10.0pt;line-height:12.65pt"><a name="_Toc515956729"><span style="font-size:11.0pt;color:black;mso-fareast-language:FI">Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun
 (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen: <agricolan.arvostelut@gmail.com> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan.
 Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.</span></a><span style="mso-bookmark:_Toc515956729"></span><span style="color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:10.0pt;line-height:12.65pt"><span style="font-size:11.0pt;color:black;mso-fareast-language:FI">***</span><span style="color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal">Aviadorin kevään 2020 kirjoja<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Niko Jutila
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Poikki! – toteutumattomat suomalaiset elokuvat<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Millainen olisi ollut Jörn Donnerin ja Matti Kassilan Tuntematon sotilas, Renny Harlinin esikoiseksi kaavailtu Perintö tai Edvin Laineen elokuva Sibeliuksesta? Kuka
 olisi astunut Masa Niemen saappaisiin 1970-luvulla suunnitellussa Pekka ja Pätkä palokuntalaisina -elokuvassa? Miksi Rauni Mollbergin filmatisointi Puukkojunkkareista jäi toteutumatta, vaikka sillä oli Elokuvasäätiön tuki? Ja mitä ihmettä Martin Scorsesella,
 Francis Ford Coppolalla, John Landisilla, Michael Powellilla ja Leonardo DiCapriolla on tekemistä toteutumattomien kotimaisten elokuvien kanssa?
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Kati Järvi – Jori Venemies – Janne Örnberg Emman perilliset – suomalaisen rautalankabeatin vuosikymmenet<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Rautalankamusiikki on monelle pelkästään yli puolen vuosisadan takaista nostalgiaa. Kuitenkin harva musiikinlaji on yhtä ajaton – ja yhtä suomalainen – kuin Emma-iskelmän
 seurauksena syntynyt ja sittemmin monin tavoin jalostunut rautalankabeat. Syvällä pieteetillä ja suurella sydämellä aiheeseensa suhtautuva tämän kirjan kirjoittanut asiantuntijatrio Kati Järvi (s. 1983), Jori Venemies (s. 1966) ja Janne Örnberg (s. 1979) osoittaa,
 että rautalankabeat on koko historiansa ajan voinut hyvin ja voi edelleen.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Eila Kaarresalo-Kasari<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Jazztyttö<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Nuori Eila Kaarresalo ihaili James Deania, lähti etsimään tätä ja törmäsi Deanin löytäjään Elia Kazaniin. Jazzlaulajattaren urastakin haaveillut Eila ystävystyi New
 Yorkissa myös monien jazzlegendojen, muun muassa Ornette Colemanin kanssa. Elämänikäisen jazzkärpäsen puraisun saanut Eila pyöritti sittemmin Helsingissä nuorten lahjakkuuksien suosimaa musiikkiklubia. Jazztyttö on Eila Kaarresalo-Kasarin toinen kirja, jota
 ennen hän on julkaissut teoksen Silmänisku – flirtin ja valloitustaidon opas (WSOY, 1998)<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Arto Julkunen & Markus Rantanen Suuri ukulelekirja<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Suuri ukulelekirja on inspiroiva tietolähde jokaiselle tämän<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">koko maailman tunteman minisoittimen historiasta kiinnostuneelle. Kirja kertoo ukulelen värikkään tarinan Madeiralta Havaijin kautta maailmalle. Myös Suomessa lämminsointinen ukulele on noussut ihmisiä yhdistäväksi suosikkisoittimeksi,
 viime aikoina myös kouluissa. Ehkä muistat, millainen oli amerikkalaiskoomikoiden Stan Laurelin ja Oliver Hardyn rooli ukulelen historiassa. Mutta tiesitkö, että suomalainen kuplettimestari ja sota-ajan suosikkilaulaja Matti Jurva kirjoitti aikanaan ensimmäisen
 suomenkielisen ukuleleoppaan? Historiaosuutta täydentää tasavahvasti suomalaisten ukeharrastajien tarpeisiin luotu opetusosuus. Se on suunnattu erityisesti soittoharrastustaan aloitteleville. Ukuleletuntijat ja -opettajat Arto Julkunen & Markus Rantanen ovat
 koonneet suomalaisille tuhdin tieto- ja opetuspaketin, josta pääsevät nauttimaan niin lapset kuin aikuisetkin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Kari K. Kuosma Arkkitehtuurin uudet vaatteet<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Mikä on kaunista ja mikä rumaa ympäristöä, arkkitehtuuria ja rakentamista? Onko kauneus katsojan silmissä? Arkkitehti Kari K. Kuosma, piirtää ja kirjoittaa ”yksinkertaisena
 toisinajattelijana ja hovinarrina” alansa hyveistä ja paheista. Kuosma kirvoittaa pilakuvillaan ja teksteillään naurua umpivakavasta rakennustaiteesta – itseään ja kollegoitaan säästämättä. Samalla Arkkitehtuurin uudet vaatteet näyttää ajattoman kauneuden
 ja muotioikkujen välisen eron, jota voi omana aikana olla vaikea havaita.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Jorge Luis Borges Seitsemän iltaa
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Argentiinalaisen kirjallisuuden uudistaja Jorge Luis Borges (1899–1986) tarttuu esseekokoelmassaan Seitsemän iltaa kirjallisuuden ikiaikaisiin klassikoihin, kuten
 Tuhannen ja yhden yön tarinoihin ja Danten Jumalaiseen näytelmään. Yhtä omaleimaisella otteella hän lähestyy muita esseidensä aiheita: painajaisunia, buddhismia, kabbalaa ja sokeutta, josta 35-vuotiaana sokeutuneella kirjailijalla oli syvän henkilökohtainen
 kokemus. Borgesin valtava lukeneisuus sekä runsas kielten, kirjallisuuden, filosofian ja mytologioiden tuntemus heijastuvat hänen esseissään hienovireisen huumorin sävyttämänä, lukemaan houkuttelevana tarinointina. Argentiinalainen mestari osoittaa tässäkin
 teoksessaan, että suuri viisaus voi olla samalla kepeää.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<br>
Jussi Marttinen<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Robofobia<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Miksi robotit herättävät niin monissa pelkoa? Joillekin robotti on mielikuvissa yhtä kuin ihmisen näköinen tunteeton kone, joka uhkaa viedä ihmiseltä työt. Vai onko
 kyse syvemmästä, outouden masinoimasta pelosta, jollainen ihmisellä on sisäänrakennettuna ja joka ilmenee pelkona kaikkea uutta ja erilaista kohtaan? Elämme aikaa, jona robotiikka ja sen pidemmälle viety ”velipuoli”, tekoäly, valtaavat yhä enemmän alaa arjessa.
 Silti tai siksi ne herättävät pelkoa useimmissa meistä. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:10.0pt;line-height:12.65pt"><span style="color:black">HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi
 kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen<span class="apple-converted-space"> </span>arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun
 voi julkaista myös Agricolassa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:10.0pt;line-height:12.65pt;caret-color: rgb(0, 0, 0);font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
<span style="color:black">Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle: <a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></a><span class="apple-converted-space"> </span>josta
 se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: <a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></a>.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="caret-color: rgb(0, 0, 0);font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
<span style="color:black"> <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
</div>
</body>
</html>