<html xmlns:o="urn:schemas-microsoft-com:office:office" xmlns:w="urn:schemas-microsoft-com:office:word" xmlns:m="http://schemas.microsoft.com/office/2004/12/omml" xmlns="http://www.w3.org/TR/REC-html40">
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8">
<meta name="Generator" content="Microsoft Word 15 (filtered medium)">
<style><!--
/* Font Definitions */
@font-face
{font-family:"Cambria Math";
panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4;}
@font-face
{font-family:Calibri;
panose-1:2 15 5 2 2 2 4 3 2 4;}
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{margin:0cm;
margin-bottom:.0001pt;
font-size:12.0pt;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
a:link, span.MsoHyperlink
{mso-style-priority:99;
color:#0563C1;
text-decoration:underline;}
a:visited, span.MsoHyperlinkFollowed
{mso-style-priority:99;
color:#954F72;
text-decoration:underline;}
span.Shkpostityyli17
{mso-style-type:personal-compose;
font-family:"Calibri",sans-serif;
color:windowtext;}
span.apple-converted-space
{mso-style-name:apple-converted-space;}
.MsoChpDefault
{mso-style-type:export-only;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
@page WordSection1
{size:612.0pt 792.0pt;
margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.WordSection1
{page:WordSection1;}
--></style>
</head>
<body lang="FI" link="#0563C1" vlink="#954F72">
<div class="WordSection1">
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:10.0pt;line-height:12.65pt"><a name="_Toc515956729"><span style="font-size:11.0pt;color:black;mso-fareast-language:FI">Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun
(ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen: <agricolan.arvostelut@gmail.com> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan.
Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.</span></a><span style="mso-bookmark:_Toc515956729"></span><span style="color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:10.0pt;line-height:12.65pt"><span style="font-size:11.0pt;color:black;mso-fareast-language:FI">***</span><span style="color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal">Vastapaino kevään 2020 kirjoja<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kolmasti kuopattu — Urho Kekkosen poliittiset taisteluvuodet 1944-1956<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Suomi, Juhani <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Urho Kekkosen mahtivuodet, yksinvaltiuden aika ja tie politiikan huipulle esitetään nykyään kohtalonomaisena. Totuus oli kaikkea muuta.
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Urho Kekkosesta (1900-1986) tuli presidentti monien sattumien ja käänteiden kautta. Historian kulku näyttää vääjäämättömältä - ainoastaan jälkikäteen katsottuna.
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Sodan aikana Kekkonen tuki hallituksen sotaponnistuksia. Kun hän profiloitui rauhanopposition kärkihahmoksi, hänet jätettiin syrjään valtakunnanpolitiikasta. Kekkonen asetettiin matkustuskieltoon, valtiollisen poliisin valvontaan ja häntä
pidettiin jo poliittisena ruumiina. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Sanomalehdistö ei ollut Kekkosen takana - päinvastoin se oli häntä vastaan usein lähes yhdessä rintamassa. Kekkosta löivät vieraat mutta yhtä lailla myös omat. Kirja kertoo hurjan kamppailun, miten Kekkosen poliittinen ura ehdittiin kuopata
jo kolme kertaa, mutta hän nousi alhostaan ja kipusi tasavallan kärkipaikalle. <o:p>
</o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Professori Juhani Suomi on maamme tärkeimpiä historiantutkijoita. Teoksissaan hän on tarkastellut erityisesti 1900-luvun keskeisimpiä poliittisia toimijoita ja tapahtumia. ***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Moderni esoteerisuus ja okkultismi Suomessa<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Mahlamäki, Tiina; Kokkinen, Nina<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ikiaikaisen tiedon välittyminen valkoisilta mestareilta, kommunikointi vainajien kanssa, vapaamuurarien rituaalit, Kalevalan salatut merkitykset, astraaliruumiit ja ihmiskunnan evoluutio kohti henkisempää Vesimiehen aikaa. Mistä tässä kaikessa
on kyse? <br>
<br>
Moderni esoteerisuus ja okkultismi Suomessa on ensimmäinen kattava tietokirja näistä aiheista. Se esittelee 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alkupuolen esoteeriset ja okkulttiset liikkeet ja virtaukset asiallisesti ja kiihkottomasti. <br>
<br>
Kirja perustuu tuoreeseen tieteelliseen tutkimukseen ja siinä käsitellään niin spiritualismia, vapaamuurariutta, teosofiaa, antroposofiaa kuin ruusuristiläisyyttä. Lisäksi teoksessa tarkastellaan esoteerisuuden ja okkultismin kytköstä kuvataiteeseen, kirjallisuuteen
ja populaarikulttuuriin. Esoteerisuus ei suinkaan asetu omituisten marginaalien kulttuurisille laitamille, vaan kietoutuu monisyisesti muun muassa tieteen, taiteen ja politiikan alueisiin. <br>
<br>
Vertaisarvioitu teos sopii käytettäväksi esoteerisuutta käsittelevissä opintojaksoissa niin korkeakouluissa, kansanopistoissa kuin ammattikorkeakouluissa erityisesti kulttuurien ja taiteiden tutkimuksen, historian ja uskontotieteen aloilla. Yleistajuisuutensa
vuoksi teos sopii myös kenen tahansa suomalaisen esoteerisuudesta ja okkultismista kiinnostuneen luettavaksi. <br>
<br>
Teoksen kirjoittajat ovat suomalaisia esoteerisuuden tutkimuksen asiantuntijoita. Tiina Mahlamäki (FT, dosentti) on uskontotieteen yliopistonlehtori ja Nina Kokkinen (FT) palkitun Totuudenetsijät-teoksen kirjoittaja.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Näkökulmia uuteen oikeistoradikalismiin<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Adorno, Theodor W.; Havu, Sauli<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Theodor W. Adornon alun perin vuonna 1967 pidetty luento "Näkökulmia uuteen oikeistoradikalismiin" osoittaa filosofin olleen myös terävä aikalaisanalyytikko. Sen lisäksi, että luento avaa kiinnostavan ikkunan omaan aikaansa, Adornon huomiot
vaikuttavat kuvaavan suoraan meidän nykytodellisuuttamme, jossa oikeistoradikalismin suosio on jälleen nousussa. <br>
<br>
Adorno avaa oikeistoradikalismin suosion syitä. Hänelle sen menestys on merkki yhteiskuntamme rakenteellisesta ristiriitaisuudesta ja autoritäärisyydestä. Adorno myös purkaa oikeistoradikaalin propagandan periaatteita. Hän käy läpi siinä toistuvia piirteitä
sekä ehdottaa myös keinoja, joilla sitä voidaan vastustaa. <br>
<br>
Sen lisäksi, että teos avaa valaisevasti äärioikeiston luonnetta, se myös paljastaa suurelle yleisölle pitkälti tuntemattoman, poliittisen ja kantaaottavan puolen Adornosta itsestään. Luento on myös esimerkki Frankfurtin koulukunnan kriittisen teorian työkalujen
soveltamisesta konkreettiseen yhteiskunta-analyysiin. Teos sisältää historioitsija Volker Weiβin kattavat jälkisanat. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Näkökulmia uuteen oikeistoradikalismiin<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Adorno, Theodor W.; Havu, Sauli<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Theodor W. Adornon alun perin vuonna 1967 pidetty luento "Näkökulmia uuteen oikeistoradikalismiin" osoittaa filosofin olleen myös terävä aikalaisanalyytikko. Sen lisäksi, että luento avaa kiinnostavan ikkunan omaan aikaansa, Adornon huomiot
vaikuttavat kuvaavan suoraan meidän nykytodellisuuttamme, jossa oikeistoradikalismin suosio on jälleen nousussa. <br>
<br>
Adorno avaa oikeistoradikalismin suosion syitä. Hänelle sen menestys on merkki yhteiskuntamme rakenteellisesta ristiriitaisuudesta ja autoritäärisyydestä. Adorno myös purkaa oikeistoradikaalin propagandan periaatteita. Hän käy läpi siinä toistuvia piirteitä
sekä ehdottaa myös keinoja, joilla sitä voidaan vastustaa. <br>
<br>
Sen lisäksi, että teos avaa valaisevasti äärioikeiston luonnetta, se myös paljastaa suurelle yleisölle pitkälti tuntemattoman, poliittisen ja kantaaottavan puolen Adornosta itsestään. Luento on myös esimerkki Frankfurtin koulukunnan kriittisen teorian työkalujen
soveltamisesta konkreettiseen yhteiskunta-analyysiin. Teos sisältää historioitsija Volker Weiβin kattavat jälkisanat. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kohti uutta tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa — Suomen tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikan kehityskaari 1960-luvulta 2020-luvulle<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Lemola, Tarmo<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kirja on kuvaus, analyysi ja visio Suomen tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikan kehityksestä. Se on silminnäkijän kertomus pitkäksi linjaksi kutsutusta vaiheesta 1960-luvulta finanssikriisiin, Nokian romahtamiseen, sokeutuvaan markkinauskoon,
leikkauksiin, alasajoihin, näköalattomuuteen ja pysähtyneisyyteen. Samalla se on uraauurtavan tutkijan suunnannäyttö nykypäivästä eteenpäin. <br>
Tuoreita ja vaiettujakin seikkoja aiheestaan paljastava teos nostaa esiin menneiden vuosikymmenien merkkipaalut ja saavutukset, mutta myös pitkän linjan varjopuolet ja epäonnistumiset. Johtopäätös on selvä: kotimainen tutkimus- ja innovaatiopolitiikka on keksittävä
uudelleen. Vanhan elvyttämisen sijaan on löydettävä uusi, aktiivinen linja suurten yhteiskunnallisten, taloudellisten ja teknologisten haasteiden ja ongelmien ratkaisemiseksi. <br>
Tarmo Lemola on valtiotieteen maisteri. Vuonna 2014 hänet promovoitiin Tampereen yliopiston kunniatohtoriksi ansioistaan teknologian ja innovaatioiden tutkimuksen edistäjänä. Lemola on osallistunut kaikkiin kirjassa käsiteltyihin hankkeisiin tutkijana, suunnittelijana,
valmistelijana, toimeenpanijana tai havainnoitsijana. Teos perustuu tekijän omien kokemusten ja aiemman tuotannon ohella mittavaan viralliseen ja epäviralliseen aineistoon. Vastaavanlaista sisäpiiriläisen tarinaa suomalaisesta tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikasta
ei ole aiemmin kirjoitettu. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Parempi ihminen parempi maailma — Suomalaisen työväenteatterin päättymätön tarina<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Seppälä, Mikko-Olavi<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Suomenkielinen ja elinvoimainen teatterikulttuuri on ravistellut yhteiskuntaa 1900-luvun alusta asti. Erityisesti työväen teatterilla on ollut valtava vaikutus keskusteluun ja kulttuuriin. Eri vuosikymmenet nostavat eri asioita, mutta aina
päämääränä on ollut pyrkimys kohti parempaa ihmistä ja parempaa maailmaa. Juuri nyt aktiivinen harrastajateatteri elää voimakasta nousukautta vastapainona kaikelle ammattimaistumiselle. <br>
<br>
Kirjailija Mikko-Olavi Seppälän uusi teos selvittää, mihin työväenteattereiden ja niiden perinteenjatkajien hämmästyttävä menestystarina perustuu, miten ammattilaiset ja harrastajat ovat tottuneet työskentelemään läheisessä yhteistyössä ja miten kansa on yhä
uudestaan noussut näyttämölle. <br>
<br>
Värikäs tietokirja kytkee suomalaisen työväenteatterin muodonmuutokset ja huippusaavutukset ammatti- ja harrastajateatterikentän kehitykseen. <br>
<br>
Dosentti Mikko-Olavi Seppälä on suomalaisen teatterihistorian tutkija ja tuntija.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Viheliäs tiede — ja muita vaikeita uutisia<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Heikkilä, Mari; Tammi, Tuukka<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Rokotteista, susista, metsien hakkuista tai vaihtoehtohoidoista kertovat lehtijutut aiheuttavat taatusti kommenttitulvan ja säpinää somessa. Vaikka kirjoittaja tai haastateltava yrittäisi olla miten puolueeton ja pitäytyä tutkitussa tiedossa,
osalla lukijoista nousevat tunteet pintaan. Silti näistä asioista pitää uskaltaa puhua ja kirjoittaa. <br>
Teoksessa parikymmentä tutkijaa ja tiedetoimittajaa kertovat kokemuksistaan vaikeiden tiedeaiheiden parissa. Osa on ollut haastateltavan roolissa, osa haastattelijana. Moni on saanut lukijoiden vihat päälleen. <br>
Esillä on aiheita, jotka on ymmärretty väärin, jotka ovat herättäneet runsaasti raivoa tai joista vaietaan. Kirjassa kerrottujen kokemusten ja omakohtaisten tarinoiden myötä etsitään keinoja, miten vaikeista asioista pitäisi kirjoittaa ja puhua. Kirja tarjoaa
eväitä ja tuo uutta ajateltavaa niin tieteestä kirjoittaville tukijoille, toimittajille kuin kaikille tieteestä kiinnostuneille. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Miksi niin monesta epäpätevästä miehestä tulee johtaja? — Ja miten korjata tämä?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Chamorro-Premuzic, Tomas; Henttonen, Tatu<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tehtäväänsä sopimattomia johtajia on kaikkialla ja valitettavasti näyttää siltä, että suurin osa näistä on miehiä. <br>
Työpsykologian professori Tomas Chamorro-Premuzicilla on kaksi kysymystä: Miksi epäpätevät miehet pääsevät johtajaksi niin helposti? Miksi taas pätevien <br>
- erityisesti naisten - on niin vaikeaa edetä urallaan? <br>
Johtajien valinnassa arvostetaan liikaa itseluottamusta, itsekeskeisyyttä ja narsismia - eli leimallisesti miehisiä piirteitä. Aitoa kyvykkyyttä ei osata erottaa itseluottamuksesta. Tästä syystä monia organisaatioita johdetaan huonosti ja epäpätevien miesten
osuus ylikorostuu johtotehtävissä. <br>
<br>
Johtajien sukupuolijakauman tasoittaminen olisi kaikkien etu. Tutkimusten mukaan naisille tyypillisemmät persoonallisuuspiirteet auttavat hyvässä johtamisessa. Chamorro-Premuzic kertoo lennokkaasti, mitä tarvitaan, jos haluaa edistää kyvykästä johtamista. Uudenlainen
ajattelu ja paremmat rekrytointilinjaukset auttavat organisaatiota valitsemaan johtoon oikeanlaista osaamista. <br>
<br>
Tomas Chamorro-Premuzic on University College <br>
Londonin ja Columbia Universityn työpsykologian professori, joka on erikoistunut persoonallisuustesteihin ja johtajuuden kehittämiseen. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Suomalaisen ruoan laatukirja<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Hanska, Jari; Kankaanrinta, Saara; Alén, Henri; Lehtopelto, Jarkko<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Suomessa ruokakeskustelu syttyy vain silloin, kun pohditaan saako kouluissa tarjota yhtenä päivänä viikossa vain kasvisruokaa. <br>
"Suomalaisen ruoan laatukirja" on ärhäkkä puheenvuoro kotimaisen ruoan tulevaisuuden puolesta. Kirja kysyy, voisivatko suomalaiset tuottajat, teollisuus ja kauppa nousta ruoantuotannossa ja ruokakulttuurissa maailman huipuksi. <br>
<br>
Me suomalaiset rakastamme kyllä puhua laadun teknisistä näkökohdista, kuten kylmäketjusta, toimitusvarmuudesta tai ruoan puhtaudesta. Tekninen laatu on kuitenkin vain yksi ruoan ulottuvuus. Missä näkyy intohimoinen suhtautuminen ruokaan? Ruoan herkullisuus,
suomalaiset maut tai maaperää, vesistöjä ja ilmastoa koskevat vaikutukset loistavat poissaolollaan. <br>
<br>
Kun kuluttaja ostaa ruokaa, miettiikö hän silloin käytettyjen antibioottien määrää vai kenties makua? Ostopäätökset tapahtuvat erilaisten laatumääreiden ristivedossa. Siksi olisi tärkeää ymmärtää, millaisia laatukriteerejä suomalaiseen ruokaan nyt yhdistetään
ja mitä oikeasti pitäisi vaatia ja vaalia. <br>
<br>
Ei riitä sanoa, että suomalainen ruoka on laadukasta, koska se on suomalaista. Suomalaista ruokateollisuutta ja maataloutta saa puolustaa, mutta huonoa laatua ja haitallista tekemistä ei kannata tukea. Kirja tarjoaa joukon kärjekkäitä vastauksia kysymykseen:
mitä on suomalaisen ruoan laatu ja miten sillä pärjätään tulevaisuudessa? <br>
<br>
Jari Hanska on politiikkaa ja taloutta seuraava freelancetoimittaja. Vuonna 2016 hän julkaisi yhdessä toimittaja Teemu Muhosen kanssa eläkejärjestelmää ruotivan tietokirjan "Eläketurma". Lisäksi Hanska on ollut käsikirjoittamassa Ryhmäteatterissa esitettyä
"Eduskunta"-trilogiaa. Trilogian toinen osa palkittiin tutkivan journalismin Lumilapio-palkinnolla. <br>
<br>
Henri Alen on ravintoloitsija ja kokki monen tunnetun ravintolan takana. Henri on tunnettu myös kokkiohjelmista sekä useista ruokakirjoista. Henri on intohimoinen laadukkaan ruoan puolestapuhuja ja suomalaisen ruokakulttuurin tutkiminen on hänelle harrastus,
joka on näkynyt muun muassa ravintola Finnjävelissä ja Ultimassa. <br>
<br>
Saara Kankaanrinta on ympäristövaikuttaja ja luonnonsuojelija. Hän on Baltic Sea Action Group säätiön perustaja ja puheenjohtaja sekä useiden ekologisten yritysten hallituksessa. Kankaanrinta omistaa miehensä kanssa Qvidjan koetilan ja työskentelee globaalisti
Itämeren, ilmaston ja monimuotoisuuden vuoksi. <br>
<br>
Jarkko Lehtopelto on yhteiskunnallisen viestinnän ammattilainen ja yrittäjä. Hänellä on pitkä kokemus erilaisista hankkeista, tapahtumista ja kampanjoista. Lehtopellon erityisiä kiinnostuksen kohteita ovat ruuantuotanto sekä metsät ja niiden käyttö. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tieteen vapaus ja tutkijan sananvapaus<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Väliverronen, Esa; Ekholm, Kai<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tieteen vapauden rajoitukset ovat yhä näkyvämpi ilmiö eri puolilla maailmaa. Kyse ei ole pelkästään diktatuurivaltioiden ongelmasta, vaan tutkimuksen poliittinen ja taloudellinen ohjailu on arkipäivää monissa maissa. <br>
<br>
Yhteiskunnallisen keskustelun ilmapiirin kiristyminen ja poliittinen polarisaatio on tehnyt tutkimustiedon kyseenalaistamisesta muodikasta. Toimittajien tavoin myös tutkijat ovat joutuneet uhkailun ja vainon kohteeksi varsinkin sosiaalisessa mediassa, myös
Suomessa. <br>
<br>
Tieteen vapaus ja tutkijan sananvapaus on monipuolinen tietopaketti tutkimuksen vapautta rajoittavista käytännöistä. Samalla se on ajankohtainen puheenvuoro vapaan tutkimuksen ja sananvapauden puolesta. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Suomen puolueet — Vapauden ajasta maailmantuskaan<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Mickelsson, Rauli<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">"Suomen puolueet Vapauden ajasta maailmantuskaan" on suomalaisen puoluekentän käsikirja, jonka paikka on kaikkien politiikkaa seuraavien hyllyssä. Rauli Mickelsson käy läpi kaikki Suomessa vaikuttaneet puolueet 1700-luvun hatuista ja myssyistä
2000-luvun piraatteihin ja sinisiin. Teos auttaa ymmärtämään sekä Suomen poliittista historiaa että politiikan nykypäivää. <br>
<br>
Teos on kolmas, vuoteen 2020 päivitetty laitos alun perin vuonna 2007 ilmestyneestä kirjasta. Suomen puoluekenttä on joutunut kovaan myllerrykseen. Sata vuotta vallinnut vallanjako, jossa SDP, keskusta, kokoomus ja RKP hallitsivat kolmea neljännestä eduskunnasta,
on murtunut. Vuosien 2011 ja 2015 vaaleissa perussuomalaiset nousi pienestä protestipuolueesta maan toiseksi suurimmaksi. Vanhat puolueet, vasemmisto etunenässä, pohtivat omaa tulevaisuuttaan. Kansalaisten siteet puolueisiin ovat höllentyneet, mikä muuttaa
sekä puolueita että politiikkaa. <br>
<br>
Puolueet vaikuttavat yhteiskuntaan, mutta myös yhteiskunta vaikuttaa puolueisiin. Siksi Mickelsson tarkastelee puolueita, niiden syntyä ja toimintaa omaa aikakauttaan vasten. Valtapuolueet syntyivät suurlakon oloissa ja muovautuivat erillisiksi leireikseen
sisällissodan linjojen mukaan. Puolueleirit alkoivat murtua vasta 1980-luvulla, jolloin politiikan kentällä tuli tilaa uusille aatteille, kuten vihreälle liikkeelle ja nuorsuomalaille. <br>
<br>
VTT, dosentti Rauli Mickelsson on valtio-opin yliopisto-opettaja Turun yliopistossa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kollaboraatio — Yhteistekijyys nykykirjallisuudessa ja taiteessa<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kuusela, Hanna<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Nykytaiteen avainsanoja ovat osallistuminen, yhteisöllisyys ja kollaboraatiot. Yhdet vannovat yhteisötaiteen nimiin, toiset perustavat taiteilijakollektiiveja, ja kolmannet haluavat osallistaa yleisöä. Soraääniä kuulee vain harvoin. Taidemaailmaa
hallitsee yhteisöllisyyden eetos, ja yksinäinen taiteilijanero on poissa muodista. <br>
<br>
Kollaboraatiosta on esseemäinen tutkimus yhteistekijyyden ihanteista nykykirjallisuudessa ja -taiteessa. Mikä ajaa taiteilijoita perustamaan kollektiiveja ja tuhannet ihmiset kirjoittamaan yhteistä romaania? Miksi kirjallisuutta halutaan kirjoittaa yhdessä,
ja miksi runoilijat ulkoistavat kirjoittamistaan internet-työläisille? <br>
<br>
Kirjassa pohditaan kirjallisten kollaboraatioiden suosiota osana nykytaloutta. Onko sattumaa, että kirjoja kirjoitetaan yhä enemmän yhdessä, samaan aikaan kun ulkoistukset jylläävät globaalissa taloudessa? Olemmeko edistyksellisen ilmiön äärellä, vai todistammeko
vain kapitalismin uusinta muotia? <br>
<br>
Kysyessään innostuksen keskellä hankalia kysymyksiä kirja on kritiikin asialla. Vaikka elämme individualismin kyllästämää aikaa, nykykapitalismin uskotaan olevan aiempaa inhimillisempää, koska se rakentuu yhteyksille ja yhteistyölle - siis jatkuville kollaboraatioille.
Ajatuksessa on jotain niin outoa, että sitä on tutkittava! <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:10.0pt;line-height:12.65pt"><span style="color:black">HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi
kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen<span class="apple-converted-space"> </span>arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun
voi julkaista myös Agricolassa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:10.0pt;line-height:12.65pt;caret-color: rgb(0, 0, 0);font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
<span style="color:black">Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle: <a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></a><span class="apple-converted-space"> </span>josta
se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: <a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></a>.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
</div>
</body>
</html>