<html xmlns:o="urn:schemas-microsoft-com:office:office" xmlns:w="urn:schemas-microsoft-com:office:word" xmlns:m="http://schemas.microsoft.com/office/2004/12/omml" xmlns="http://www.w3.org/TR/REC-html40">
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8">
<meta name="Generator" content="Microsoft Word 15 (filtered medium)">
<style><!--
/* Font Definitions */
@font-face
{font-family:"Cambria Math";
panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4;}
@font-face
{font-family:Calibri;
panose-1:2 15 5 2 2 2 4 3 2 4;}
@font-face
{font-family:-webkit-standard;
panose-1:2 11 6 4 2 2 2 2 2 4;}
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{margin:0cm;
margin-bottom:.0001pt;
font-size:12.0pt;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
a:link, span.MsoHyperlink
{mso-style-priority:99;
color:#0563C1;
text-decoration:underline;}
a:visited, span.MsoHyperlinkFollowed
{mso-style-priority:99;
color:#954F72;
text-decoration:underline;}
span.Shkpostityyli17
{mso-style-type:personal-compose;
font-family:"Calibri",sans-serif;
color:windowtext;}
.MsoChpDefault
{mso-style-type:export-only;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
@page WordSection1
{size:612.0pt 792.0pt;
margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.WordSection1
{page:WordSection1;}
--></style>
</head>
<body lang="FI" link="#0563C1" vlink="#954F72">
<div class="WordSection1">
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä
sähköpostia osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella
kyseisen kirjan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Antti Kujala : Kivenmurskaajat : kolonialismin historia<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Sitkeän käsityksen mukaan kolonialismi ei koskenut suomalaisia – siksi Suomessa harvoin ymmärretään, miten rankkaa hyväksikäyttöä ja sortoa kolonialismiin liittyi.
Samalla jää huomaamatta, että nykyisen pakolaiskriisin siemenet kylvettiin siirtomaiden aikana. Kivenmurskaajat etenee ensimmäisistä kolonioista siirtomaavaltojen veriseen kultakauteen ja lopulta vapautumiseen, seuraa Afrikkaan ja Intiaan purjehtivia kauppalaivoja
ja luo katseensa plantaaseille, jotka orjuus sai kukoistamaan. Ensimmäinen suomalainen kolonialismia käsittelevä teos etsii vastausta polttaviin kysymyksiin: Kuinka suuri osuus siirtomailla oli länsimaiden teollisessa vallankumouksessa? Miksi siirtomaaisäntiä
sanottiin kivenmurskaajiksi? Millainen on kolonialismin perintö? Asiantunteva ja monipuolinen teos osoittaa, miten syvälle historiaan eriarvoisuuden juuret ulottuvat.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Maria Katajavuori: Kuoleman ja elämän kysymys<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Miten yksilöt, lajit ja yhteiskunnat altistavat itsensä tuholle<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Kuoleminen alkaa jo syntymästä: solujemme kromosomeiksi kutsutut sytytyslangat alkavat palaa hiljalleen loppuun, verisuonet menettää kimmoisuuttaan, luut haurastua
ja näkö heiketä. Mutta miksi? Vaikka ikuinen elämä on biologisesti mahdollista, kaikki elollinen sammuu kuin ohjelmoituna.
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Kuoleman ja elämän kysymys etsii oivaltavasti vastausta kuoleman mysteeriin. Yksilöiden ja lajien lisäksi sivilisaatiomme kulkee kohti loppuaan. Mekanismi on
hämmästyttävän samanlainen: meillä on kaikki keinot välttää ympäristökatastrofi, mutta kuolemaan valmistautuvan solun lailla poltamme loppuun elämämme edellytyksiä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Mukaansatempaavasti elämän perustuksiin kaivautuva teos etenee solutasolta sivilisaatioihin pohtien, miksi niin ihmisruumiit, meduusat, limasienet kuin printterit,
yhteiskunnat ja maailmantalouskin jättävät käyttämättä ikuisen elämän mahdollisuuden ja valitsevat kuoleman. Tärkein kysymys kurkottaa tulevaisuuteen: voimmeko pyristellä pois itsetuhon kierteestä?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Joonas Sipilä & Tapio Koskimies : Sata vuotta suomalaista tiedustelua<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Itsenäisen Suomen sotilastiedustelun synnystä on tullut kuluneeksi sata vuotta. Sotilastiedustelua on käsitelty monissa tutkimuksissa ja kirjoituksissa, mutta
tiedustelutoimiala ei ole julkaissut mitään omista vaiheistaan. Liika avoimuus olisi voinut jopa vaarantaa valtakunnan turvallisuuden. Sotilastiedustelua verhoaakin usein salaperäisyyden viitta ja agenttielokuvien luomat mielikuvat. Tiedustelun perustoimintaperiaatteet
tai keskeisimmät käsitteetkään eivät ole suuren yleisön tiedossa tai selvitettävissä. Tätä puutetta käsillä oleva kirja pyrkii paikkaamaan. Teos tarjoaa mielenkiintoisia välähdyksiä Suomen tiedustelun historiasta jääkäreistä kaukopartioihin ja Äänislinnan
tiedustelijainkouluun sekä radiotiedustelusta kylmän sodan vastatiedustelutoimintaan ja miehittämättömiin lennokeihin.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Michael Isikoff : Venäläinen ruletti<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Donald Trumpin valinta Yhdysvaltojen 45. presidentiksi herätti maailmalla laajaa hämmennystä. Pian paljastui, että Venäjän tiedustelupalvelut olivat käyneet
informaatiosotaa Trumpin puolesta kuukausia. Trollitehtaat olivat suoltaneet valeuutisia, joiden tarkoitus oli lietsoa vastakkainasettelua amerikkalaisäänestäjien keskuudessa. Venäjälle jäljitetyt hakkerit olivat tunkeutuneet demokraattipuolueen tietoverkkoihin
ja pyrkineet pääsemään käsiksi jopa äänestystietokantoihin. Venäläinen ruletti vie aikamme suurimman poliittisen skandaalin kulisseihin ja kertoo myös, miten Trumpin liiketoimet ja sisäpiiri ovat kietoutuneet osaksi vyyhtiä. Trumpin valinta on varsinainen
poliittinen trilleri, ja vastakkainasetteluiden kärjistyessä Euroopassakin kylmäävän ajankohtainen kysymys kuuluu: kuinka valtio pystyi vaikuttamaan toisen valtion poliittiseen prosessiin niin järisyttävällä tavalla? Michael Isikoff ja David Corn ovat palkittuja
tutkivia toimittajia. Aiemmin he ovat muun muassa kirjoittaneet yhdessä teoksen Irakin sodasta. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Mika Mäkeläinen : Kimlandia : Silminnäkijänä Pohjois-Korean kulisseissa<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Maailman suljetuin valtio on kiehtova arvoitus. Kaiken nähneelle länsimaalaiselle turistille matka Pohjois-Koreaan on meriitti, mutta diktatuurikin hyötyy rahakkaista
seikkailijoista. Ulkomaalaisille työläisten paratiisista esitellään kuitenkin vain siloiteltu julkisivu. Toimittaja Mika Mäkeläinen paljastaa Kimlandiassa todellisuuden kulissien takana. Miten tavalliset pohjoiskorealaiset sinnittelevät alle euron kuukausipalkalla?
Miksi valtavat markkinatorit on piilotettu turistien katseilta sivukujille? Miten Pjongjangissa asuva järjestelmälle uskollinen eliitti elää ja juhlii? Kimlandia on ajantasainen kuva murroksessa olevasta maasta. Kommunismin mallivaltiossa kapitalismin henki
on nyt päässyt pullosta, mikä on pelastanut maan romahdukselta. Sosialismi on jäänyt iskulauseisiin, korruptio rehottaa ja ihmisten elämänkulun määrännyt kastijärjestelmä murenee. Pohjoiskorealaiset ottavat nyt uteliaina oppia muusta maailmasta. He eivät saisi
kuunnella eteläkorealaista musiikkia, mutta kielletty viihde leviää muistitikkujen avulla yhä laajemmalle. Poliisivaltio on silti vielä voimissaan: diktaattori Kim Jong-un johtaa maata raa’alla otteella, rajoja valvotaan entistäkin tiukemmin ja internet on
harvojen etuoikeus.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Tim Marshall : Maantieteen vangit<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Vuoret, joet ja meret ovat maailmanpolitiikan voimatekijöitä: ne vaikuttavat johtajien mahdollisuuksiin, ja sen oppivat kovalla tavalla aikoinaan niin Hitler
kuin Napoleonkin. Vaikka globalisaatio on pienentänyt maailmaa, maantiede vaikuttaa yhä edelleen politiikkaan. Jos olet joskus miettinyt, miksi Krim on Putinille pakkomielle, miksi Yhdysvallat kehittyi suurvallaksi ja miksi Kiinan vaikutus kasvaa kasvamistaan,
löydät vastaukset tästä kirjasta. Maantieteen vangit kertoo myös, miksi niin sotilaskomentajat kuin suur-yhtiötkin hykertelevät, kun ilmastonmuutos sulattaa arktisten alueiden jäätä. Entä miksi Euroopassa joet ovat olleet vaurauden lähde mutta Afrikassa hidastaneet
kehitystä? Ihmiset, aatteet ja liikkeet vaikuttavat maailman tapahtumiin, mutta kokonaiskuvaa varten tarvitaan kartta. Maantieteen vangit katsoo mennyttä, nykyhetkeä ja tulevaa ja tarjoaa pohdittavaa ja punnittuja näkemyksiä siitä, miksi viisas poliitikko
katsoo aina karttaa ennen kuin tekee päätöksen. Maantieteen vangit -kirjaa on myyty Britanniassa puoli miljoonaa kappaletta ja se ilmestyy 22 maassa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Raisa Porrasmaa : Auringonjumalattaren tyttäret : naiskohtaloita muinaisesta Japanista<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Mitä tiedämme Japania tuhat vuotta sitten hallinneista naiskeisareista? Miten synnytys järjestettiin Edo-kauden Japanissa? Millaiset säännöt ohjailivat 1600-luvulla
Yoshiwaran ilotalokeskittymässä asuvien naisten työtä? Entä kuka kirjasi keskiajalla happamasti muistiin: ”Jos pohditaan, mikä naisista tekee niin erinomaisia, että miehet heidän vuokseen näin arkailevat, huomataan, että naiset ovatkin luonteeltaan perin juurin
paatuneita.” Auringonjumalattaren tyttäret luotaa kiehtovasti Japanin naisten historiaa sekä heidän suhdettaan valtaan, avioliittoon, arkeen, uskontoon ja seksuaalisuuteen. Kirjassa kohdataan niin hovinaisia, imettäjiä, nunnia, prostituoituja kuin kansannaisiakin.
Usein naisten elämänpiiriä koskettaneet aiheet ovat jääneet historian marginaaleihin. Auringonjumalattaren tyttäret avaakin uudenlaisia ikkunoita naishistoriaan. Japanissa naiset johtivat ja politikoivat, kirjoittivat ja rukoilivat, mellakoivat ja taistelivat.
Joidenkin tulkintojen mukaan naisilla olisi ollut paljonkin vaikutusvaltaa varhaisessa japanilaisessa yhteiskunnassa. Mutta oliko näin?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Tim Marshall : Jaettu maapallo : rajalinjoja, jotka kertovat miksi elämme muurien aikaa<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Raha, rotu, uskonto ja politiikka jakavat ihmiskuntaa. Euroopan rajoille on viime vuosina noussut yhtä paljon aitoja ja muureja kuin kylmän sodan aikana. Liberaali
demokratiamme on uhattuna, kun ääripolitiikka ja rajojen vahvistaminen kohtaavat räjähdysherkän siirtolaiskysymyksen. Kaikkialla maailmassa pelko ja epäluulo nostattavat uusia jakolinjoja sekä maastoon että ihmisten mieliin. Jaettu maapallo kertoo, millaisia
vaikutuksia on yhä kiihtyvällä jaolla meihin ja muihin. Miten Kiinan politiikkaa vahvistaa palomuuri, joka pysäyttää tietoliikenteen maan rajoille? Miksi presidentti Trumpin vaatimus muurista Meksikon rajalle on vain toistoa Yhdysvaltojen historiasta? Puretaanko
Israelin ja Palestiinan välistä teräsaitaa koskaan? Kun vedetään raja tai rakennetaan muuri, syntyy politiikkaa. Nykyhetken päätökset piirtävät rajalinjat ihmiskunnan tulevaisuudelle.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Marjo Liukkonen : Teloitusjonossa : Hennalan miesvankien kohtalot 1918-19<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Vappuna 1918 saksalaissotilaat kokosivat noin 18 000 punavankia Hennalan vankileirille. Sisällissota oli päättynyt valkoisten voittoon, ja seuraavaksi päätettäisiin
vankien kohtalosta. Lahden vankileiri oli tuolloin Suomen suurin, ja saksalaiset kutsuivat sitä keskitysleiriksi. Teloitusjonossa näyttää keskitysleirin raadollisen todellisuuden. Vangit viruivat ahtaissa selleissä olemattomalla ravinnolla, ja vartijat hakivat
jatkuvasti miehiä ammuttaviksi. Hennalan vankien joukossa oli niin sirkustaiteilijoita, kansanedustajia kuin kansainvälisiä seikkailijoitakin. Ensimmäinen Hennalan vankileirin miesvankeihin keskittyvä teos perustuu arkistodokumentteihin, päiväkirjoihin, muistelmiin
ja kirjeisiin. Riveiltä kuuluu keskitysleirin vankien monet äänet.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Pertti Rönkkö : Aselevon maksumiehet : suomalaiset merimiehet natsi-Saksan keskitysleireillä 1944–1945 <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Syyskuussa 1944 Suomen ja Saksan aseveljeys päättyi ja Saksan satamissa olleet suomalaiset kauppalaivat olivat ahdingossa. Suomalaisille merimiehille annettiin
kaksi vaihtoehtoa: joko he siirtyisivät hakaristilipun alle tai heidät teljettäisiin keskitysleirille. Suurin osa valitsi keskitysleirin. Aselevon maksumiehet kertoo heidän tarinansa. Näiden suomalaisten merenkulkijoiden kohtalo on useimmille suomalaisille
tuntematon osa sotahistoriaa. Monet heistä joutuivat maksamaan kalliisti Neuvostoliiton kanssa solmitusta aselevosta – he kokivat keskitysleirien kauhut ja näkivät läheltä natsivallan romahduksen. Asiantunteva teos perustuu muun muassa suomalaisten merimiesten
ja silminnäkijöiden haastatteluihin, päiväkirjoihin sekä merimiesliiton arkistoihin.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Tiina Miettinen : Juuria ja juurettomia : suomalaiset ja suku keskiajalta tähän päivään<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Suvuton ihminen on suojaton. Tämä käy ilmi jo suomalaisista kansanrunoista. Juuria ja juurettomia esittelee, miten suomalaisten sukukäsitys on muuttunut 500
viime vuoden aikana. Aina sukututkimus ei esimerkiksi ole pohjautunut asiakirjoihin, vaan lähteiden puutteita on täydennetty sukua mairittelevalla fiktiolla. Kustaa Vaasan sukujuuret haluttiin löytää kauaksi historian hämärään, mutta suomalaiselle talonpojalle
ei esivanhempia löytynyt. Historian ystävälle sopiva tietokirja kertoo suvuista monipuolisesti. Sen aiheita ovat Ruotsin suurvaltakauden suvut, sukututkimusta tehneet nunnat, historian suosimat isälinjat, sukulaisavioliitot sekä sukuselvitysten tärkeys yksittäiselle
ihmiselle, kuten säveltäjä Jean Sibeliukselle. Entä millaisia haasteita geenitutkimus tuo sukututkimukseen? Nykyihmisellä on 1900-luvun alkuun tultaessa 16–64 esivanhempaa ja 1800-luvun alussa jo 512. Voimme siis valita, mitä sukulinjoja seuraamme – vaikkemme
valitsisikaan sitä kaikkein hienointa isälinjaa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Paavo Rantanen : Yöpakkaset 1958 : hyppy suomettumiseen<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Ministeri Paavo Rantasen Yöpakkaset 1958 on ainutlaatuinen historiallinen dokumentti yhdestä poliittisen historiamme kriittisimmistä hetkistä. Yöpakkasina tunnettu
ajanjakso sai alkunsa syksyllä 1958, kun vastanimetty Fagerholmin III hallitus ei miellyttänyt Neuvostoliittoa. Suhteet itänaapuriin kiristyivät, ja vasta presidentti Urho Kekkosen matka Moskovaan sai poliittiset suhteet lientymään. Perusteellinen poliittinen
jälkipyykki tapahtumista jäi kuitenkin tekemättä. Monet tuon ajan merkittävimmistä poliitikoista ovat lähinnä sivunneet asiaa muistelmissaan. Rantanen itse oli tuohon aikaan parikymppinen ulkoministeriön virkamies, joka kirjasi tapahtumat tuoreeltaan päiväkirjaansa.
Nyt, kuusikymmentä vuotta myöhemmin, hän ruotii aikalaistodistajan silmin ja terävällä kynällä kriisiä ja presidentti Kekkosen roolia kansankunnan kohtalonhetkillä. Yöpakkaset osoittivat, että niin halutessaan Neuvostoliitto kykeni vaikuttamaan perustavanlaatuisesti
itsenäisen valtion politiikkaan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Emma Vepsä : Tie Teheraniin : peukalokyydillä Iraniin<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Helmikuussa 2016 Emma Vepsä seisoi Tallinnan laidalla tienreunassa. Liftaussuunta oli toinen kuin Eurooppaan pyrkivillä siirtolaisilla: kohti etelää, Iraniin.
Parissa kuukaudessa Vepsä matkaa Itä-Euroopan ja Turkin halki Persianlahdelle. Tie alla jatkuu samana, mutta valtion rajalla matkaaja havahtuu: Turkissa on vallalla tiukka linja, Transnistriaa – valtiota ilman valtion oikeuksia – jäytää kymmeniä vuosia kestänyt
jäätynyt konflikti. Konservatiiviselta vaikuttava Iran taas on täynnä yllätyksiä. Kun moraalipoliisi ei ole näkemässä, naisten huivit voivat lentää nurkkaan ja vodkashoteista kotibileissä kieltäytyvää suomalaista ihmetellään. Matkatessaan 9 000 kilometriä
rekkojen ja henkilöautojen kyydissä Vepsälle tärkeintä on nähdä arkista elämää, johon lentokentillä ei törmää. Liftarit reitin varrella jakavat luottamuksen tuntemattomien apuun, mutta matkustamisen syyt ovat erilaiset: siinä missä latvialainen Aleks kulkee
peukalokyydillä viemään tekemänsä käsityöt tilaajille, iranilainen Sanam kirjoittaa liftausblogiaan miehen salanimellä. Matkan varrella tavatut ihmiset vievät keskelle arkea, jossa suurvaltojen poliittiset siirrot muuttavat ihmisten jokapäiväistä elämää.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Ilari Aalto & Elina Helkala: Jatulintarhoja ja hiidenkiukaita. Nuoren arkeologin käsikirja<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Jännittävä tutkimusmatka maan alle kätkeytyvien salaisuuksien maailmaan<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Oletko koskaan miettinyt, minkä kaiken päällä kävelet? Tiesitkö, että entisaikojen asukkaat ovat jättäneet itsestään salaperäisiä merkkejä?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Jatulintarhoja ja hiidenkiukaita vie nuoren arkeologin tutkimusmatkalle Suomen muinaishautojen, kalliomaalausten ja linnanraunioiden maailmaan. Upeasti kuvitettu
tietokirja kertoo, miten arkeologit tekevät menneisyyden salapoliisitutkimusta ja mitä he voivat päätellä muinaislöydöistä. Arkeologien mukana sukelletaan laivanhylyille ja kaivaudutaan maan alle – aina 11 000 vuoden taakse.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Koulukirjat jättävät kertomatta, miksi keskiaikainen huussi on arkeologille aarre: Tästä kirjasta selviää myös, miksi Pohjanmaalla haudattiin vainajia suolampeen
ja oliko Suomessa viikinkejä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Ilari Aalto ja Elina Helkala ovat aiemmin kirjoittaneet suositut tietokirjat Matka muinaiseen Suomeen ja Matkaopas keskiajan Suomeen, josta he saivat Tiedonjulkistamisen
valtionpalkinnon. Ilari Aalto on arkeologi ja tehnyt tutkimusta Aboa Vetus & Ars Nova -museossa. Elina Helkala on kuvataiteilija ja muinaistekniikan artesaani.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Michelle McNamara: Katoan yön pimeyteen<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Tositarina yhden naisen pakkomielteestä jäljittää Golden State Killer<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Karmiva tositarina sarjamurhaajasta joka piti Kaliforniaa pelon vallassa<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Pohjois-Kaliforniaa piinasi yli kymmenen vuoden ajan väkivaltainen saalistaja, joka raiskasi brutaalisti yli viisikymmentä naista. Etelä-Kaliforniassa sama vaanija
syyllistyi kymmeneen sadistiseen murhaan. Sitten hän karisti kannoiltaan etevimmätkin rikostutkijat ja katosi yön pimeyteen. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin rikostoimittaja Michelle McNamara ryhtyi jäljittämään tätä Golden State Killeriksi kutsuttua psykopaattia.
McNamara kahlasi läpi poliisiraportit, haastatteli uhreja ja heidän omaisiaan ja uppoutui arkistoihin metsästäessään väkivaltaista psykopaattia.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Katoan yön pimeyteen on mestariteos, joka kuvaa hyytävästi rikollista ja hänen aiheuttamaansa tuhoa. Samalla se on tarina erään naisen sinnikkäästä yrityksestä
selvittää totuus. Teosta on ylistetty true crime -kirjallisuuden uudeksi klassikoksi. Michelle McNamara menehtyi yllättäen kirjansa viimeistelyvaiheessa. Hänen viimeinen toiveensa kuitenkin toteutui: Golden State Killer saatiin kiinni keväällä 2018.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Viv Groskop: Älä heittäydy junan alle ja muita elämänoppeja venäläisistä klassikoista<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Venäläiset sankarittaret ovat kärsineet sinun ei enää tarvitse!<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Elämäntaito-oppaat eivät aina onnistu tarjoamaan vastauksia elämän suuriin kysymyksiin, mutta niitä voi löytää Venäjän upeasta, monisäikeisestä kirjallisuudesta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Älä heittäydy junan alle -kirja sukeltaa ihmisyyttä pohtiviin kysymyksiin ja näyttää, mitä kaikkea voimme oppia venäläisistä klassikoista. Persoonallisen tietokirjan
aiheet vaihtelevat Anna Kareninan vaikeasta valinnasta Anna Ahmatovan optimistisuuspyrkimyksiin ja Tšehovin kolmen sisaren tyytymättömyydestä Raskolnikovin moraalisiin kamppailuihin. Yllättäen teemat ovat edelleen kovin ajankohtaisia.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Letkeä kirjallinen elämäntaito-opas esittelee yksitoista venäläistä mestariteosta kirjailijoineen sekä huvittaa wanna-be-venäläisen, kirjailija Viv Groskopin
Venäjän-kokemuksilla. Vankka kirjallinen sivistys yhdistettynä nyky-Venäjän elämänmenoon tekee kirjasta riemastuttavaa luettavaa. Kuin varkain saa paljon tietoa niin itsestä, ystävistä, rakastetuista (myös niistä, joilta ei saanut vastarakkautta) ja venäläisistä
klassikoista.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Viv Groskop (s. 1973) on venäjän kielen maisteri ja tunnettu brittiläinen toimittaja ja kirjailija. Hän on kirjoittanut taiteesta, populaarikulttuurista ja yhteiskunnasta
usein feministisestä näkökulmasta. Hän on myös suosittu stand up -koomikko, näyttelijä ja tunnettu We are Women -podcastistaan. Venäjän kieltä ja kulttuuria hän on opiskellut nuoresta lähtien ja työskennellyt mm. Venäjän Voguessa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi
kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle: </span><a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="font-family:-webkit-standard;mso-fareast-language:FI">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></a><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"> josta
se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: </span><a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="font-family:-webkit-standard;mso-fareast-language:FI">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></a><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
</div>
</body>
</html>