<html xmlns:v="urn:schemas-microsoft-com:vml" xmlns:o="urn:schemas-microsoft-com:office:office" xmlns:w="urn:schemas-microsoft-com:office:word" xmlns:m="http://schemas.microsoft.com/office/2004/12/omml" xmlns="http://www.w3.org/TR/REC-html40">
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8">
<meta name="Generator" content="Microsoft Word 15 (filtered medium)">
<style><!--
/* Font Definitions */
@font-face
        {font-family:"Cambria Math";
        panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4;}
@font-face
        {font-family:Calibri;
        panose-1:2 15 5 2 2 2 4 3 2 4;}
@font-face
        {font-family:-webkit-standard;
        panose-1:2 11 6 4 2 2 2 2 2 4;}
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
        {margin:0cm;
        margin-bottom:.0001pt;
        font-size:12.0pt;
        font-family:"Calibri",sans-serif;
        mso-fareast-language:EN-US;}
a:link, span.MsoHyperlink
        {mso-style-priority:99;
        color:#0563C1;
        text-decoration:underline;}
a:visited, span.MsoHyperlinkFollowed
        {mso-style-priority:99;
        color:#954F72;
        text-decoration:underline;}
span.Shkpostityyli17
        {mso-style-type:personal-compose;
        font-family:"Calibri",sans-serif;
        color:windowtext;}
span.apple-converted-space
        {mso-style-name:apple-converted-space;}
.MsoChpDefault
        {mso-style-type:export-only;
        font-family:"Calibri",sans-serif;
        mso-fareast-language:EN-US;}
@page WordSection1
        {size:612.0pt 792.0pt;
        margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.WordSection1
        {page:WordSection1;}
--></style><!--[if gte mso 9]><xml>
<o:shapedefaults v:ext="edit" spidmax="1026" />
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 9]><xml>
<o:shapelayout v:ext="edit">
<o:idmap v:ext="edit" data="1" />
</o:shapelayout></xml><![endif]-->
</head>
<body lang="FI" link="#0563C1" vlink="#954F72">
<div class="WordSection1">
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black">Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen:
 <agricolan.arvostelut at gmail.com> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US" style="font-family:-webkit-standard;color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><b><span style="font-family:-webkit-standard;color:black">Siltala<o:p></o:p></span></b></p>
<p class="MsoNormal"><b><span style="font-family:-webkit-standard;color:black"><o:p> </o:p></span></b></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">René Nyberg: Patriarkkoja ja oligarkkeja<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Pitkän diplomaattiuran tehneen Venäjän-tuntijan esseekirja kertoo Suomen ja Venäjän lähihistoriasta, mutta valaisee myös Neuvostoliiton todellisuutta. Nyberg
 luotaa nyky-Venäjää mielenkiintoisesti kahden Putinin väkevän taustavoiman ja kanssapelaajan – ortodoksisten kirkonmiesten ja oligarkkien – kautta. Kirjassa haetaan ja myös saadaan vastauksia Venäjän ja Suomen kiinteitä suhteita kuvaaviin kysymyksiin: kuinka
 Neuvostoliiton brutaali charmi vaikutti aikoinaan Suomeen, miksi Suomen luterilainen kirkko ryhtyi oppikeskusteluihin ateistisen Neuvostoliiton ortodoksikirkon kanssa tai miten Venäjä ampui itseään jalkaan estämällä puun viennin Suomeen. Lukija pääsee kurkistamaan
 kulissien taakse diplomaatin silmin, sillä Nyberg tuntee henkilökohtaisesti monet kirjan keskeiset henkilöt ja pystyy näin antamaan ensikäden tietoa esimerkiksi siitä, miksi miljardööri-oligarkki Roman Abramovitš oli kiinnostunut Suomesta, miksi pitkän vankeustuomion
 kärsinyt Vladimir Putinin haastaja Mihail Hodorkovski vieraili maassamme kaksi kertaa tai miksi teräsalan suuromistaja oligarkki Aleksei Mordašov halusi ostaa Rautaruukin.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Katariina Parhi: Sopeutumattomat: psykopatian historia Suomessa<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Jokaisen tuttaviin kuuluu ihmisiä, jotka vaikuttavat pelaavan eri säännöillä kuin muut. He ovat omia teitään kulkevia sukulaisia, sääntöihin sopeutumattomia
 alokkaita armeijassa, epämiellyttävän oloisia kollegoja tai vankilaan päätyneitä koulukavereita. Erilaisia, mutta eivät hulluja. Aikoinaan jotkut heistä olisi saatettu diagnosoida psykopaateiksi. Psykopatia on yksi hämmentävimmistä diagnooseista psykiatrian
 historiassa. Sitä käytettiin Suomessa kuutisenkymmentä vuotta 1900-luvun alusta 1960-luvun loppuun. Jopa neljäsosa suomalaismielisairaaloiden potilaista oli ”psykopaatteja”. Sopeutumattomat -teoksessa kuvataan tulkintoja psykopatiadiagnoosin saaneista potilaista
 viidessä suomalaisessa mielisairaalassa. Sairaalassa kerrottiin asioista, joista ympäröivässä yhteiskunnassa ei sopinut puhua. Potilaskertomusten kautta avautuu näkymiä suomalaisten mielenmaisemien vaiettuun puoleen. Matka normaalista epänormaaliksi on lyhyt.
 Joskus normaaliuden näkymätön raja ylittyi yksittäisen tapahtuman seurauksena. Menneisyyden tarkastelu auttaa ymmärtämään, millä tavoin yhteiskunnan asenteet heijastuivat lääketieteeseen.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Kari Tarkiainen: Sade puhui latinaa: muisti- ja mielikuvia matkan varrelta<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Professori Kari Tarkiaisen Sade puhui latinaa on poikkeuksellinen muistelmateos, jossa tapahtumien lisäksi myös mielikuvat esittävät tärkeää osaansa. Tarkiainen
 kuvaa elämänsä vaiheita 40- ja 50-luvun helsinkiläisistä koululais- ja ylioppilasvuosista nykypäivään asti yhtä lailla tietojen kuin tunnelmien näkökulmasta. Muistelmista kehkeytyy subjektiivinen aikalaisdokumentti, jossa kanssakulkijat ja maisemat vaihtuvat
 runollisen impressionistisesti. Kirja on samalla kuvaus tekijänsä kolmesta kotimaasta, Suomesta, Ruotsista ja Virosta, joiden nykyajalle Kari Tarkiaisen historiantuntemus luo kaikupohjaa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Teemu Keskisarja: Suuren Pohjan sodan historia<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Kenraali, pappi, sissipäällikkö, pyöveli ja rivi-ihminen kokivat totaalisen suursodan. Se retuutti heitä nälkämarsseilla, kidutuskiikussa, ruttoisissa piirityksissä,
 Suomen historian verisimpänä päivänä ja tuntureiden lumimyrskyssä. Teemu Keskisarjan tutkimus painottuu Suuren Pohjan sodan vähän tunnettuihin taisteluihin. Päähenkilöt ovat etupäässä suomalaisia, pieniä, suuria ja keskikokoisia ihmisiä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Riitta Konttinen: Aino Sibelius<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Aino Sibeliuksesta (1871–1969) puhutaan ja kirjoitetaan yleensä aina jonkun miehen kautta – useimmiten aviomiehensä Jean Sibeliuksen, mutta myös suomalaisen
 kulttuurin keskeisiin vaikuttajiin kuuluneiden veljiensä, kirjailija Arvid Järnefeltin, taidemaalari Eero Järnefeltin ja säveltäjä-kapellimestari Armas Järnefeltin. Hän esiintyy vaimona ja sisarena, mutta myös tunnettujen vanhempiensa Alexander ja Elisabeth
 Järnefeltin tyttärenä. Aviomies Jean Sibelius kutsui Ainoa ”tunteiden taiteilijaksi”, mutta hänessä oli paljon muutakin lahjakkuutta. Hän tuli perheestä, jossa musiikki, kuvataiteet ja kirjallisuus olivat jokapäiväistä elämää. Ne vaikuttivat myös Ainoon, hän
 oli monipuolisesti lahjakas, mutta pätevä myös käytännön asioissa. Hänen puutarhansa Ainolassa tuotti perheelle kipeästi tarvittavaa ruokaa. Hän oli hyvä pianonsoittaja, hän teki käännöstöitä ja kirjoitti tarinoita. Paitsi miehensä musiikin ymmärtäjänä ja
 tämän sävellystyön tukijana, Aino Sibelius toimi viiden tyttärensä kotiopettajana. Aino Sibeliuksesta on kirjoitettu lukuisia artikkeleita, jotka ovat muokanneet käsitystä säveltäjämestarin puolisosta eräänlaisena kansakunnan ihannevaimona. Sitäkin hän oli,
 mutta oli myös toisenlainen Aino. Hänen elämänsä näyttää olleen täynnä työtä, ja siihen sisältyi jatkuvaa huolta: lasten sairastelua, yhden tyttären varhainen kuolema, aviomiehen toistuvia, pitkiäkin, ulkomaanmatkoja ja mieltymystä ”viftailuihin”, pitkään
 myös pulaa rahasta. Ainon terveyskään ei ollut kovin vahva, hän kärsi paitsi hermoista myös reumasta. Silti hänen elämänkaarensa oli pitkä, ja siihen sisältyi vahvoja tunteita ja syvää rakkautta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Henrik Meinander: Samaan aikaan: Suomi ja maailma 1968<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">”Kenen vuotta 1968 muistamme tänään?” kysyy historian professori Henrik Meinander uudessa kirjassaan Samaan aikaan: Suomi ja maailma 1968. Hän tarkastelee hämmästyttävän
 moninaista ja suurten uutisten vuotta niin Suomessa kuin maailmallakin. Meinander korostaa, että kuohuvaa vuotta ei ole syytä muistaa yksinomaan opiskelijaliikkeen vallankumousromantiikasta tai Vietnamin sodan ja Tšekkoslovakian miehityksen vastaisista protesteista.
 Kun Helsingissä muutamat sadat opiskelijat miehittivät Vanhan ylioppilastalon, kymmenet tuhannet heidän ikätoverinsa hakeutuivat töihin Ruotsiin. Maaseutu autioitui ja lähiöitä, ostoskeskuksia sekä moottoriteitä rakennettiin kiihtyvään tahtiin. Yksityisautoilu
 ja televisio avasivat uuden maailman. Sosialidemokraattinen työväenliike eheytyi ja liittoutui yhä selvemmin valtansa huipulla paistattelevan presidentti Kekkosen kanssa. Uusi arki ja maailmankuva saivat muotonsa supervaltojen yhä kiihkeämmäksi käyvän, jopa
 avaruuteen ulottuvan kilpailun varjossa. Samaan aikaan monet elivät arkeaan kuten aiemminkin – välinpitämättöminä muun maailman hälinästä. Samaan aikaan: Suomi ja maailma 1968 on temaattista jatkoa Henrik Meinanderilta vuonna 2009 ilmestyneelle, jo viidelle
 kielelle käännetylle teokselle Suomi 1944: sota, yhteiskunta ja tunnemaisema.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Sakari Siltala: Talo ja torni: Helsingin Työväenyhdistys 1884–2019<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Miksi pääkaupungin herrasväki perusti Helsingin Työväenyhdistyksen Kaisaniemen kylpylässä? Koska hörpättiin ensimmäinen jääkellarikalja Juttutuvassa? Kuinka
 kohosi graniittilinna torneineen ”Kalliossa, kalliosta ja kalliolle”? Pitikö Lenin talossa puheen matkalla Pietariin 1917? Miksi torniin nostettiin punalyhty tammikuussa 1918 ja miksi saksalaiset tulittivat ”ryövärilinnan” Töölönlahdelta hajalle? Miksi talon
 ovet naulattiin kiinni talonpoikaismarssilla 1930? Minkälaisia olivat talossa käydyt kommunistien ja sosialidemokraattien väliset kylmän sodan junttaukset ja taistot? Kuinka talo selvisi 1990-luvun lamasta ja punapääoman romahduksesta ja säilytti itsenäisyytensä?
 Koska laskettiin työväenyhdistyksen kirjaimet tornista alas? Mitä tekee työväenyhdistys 2020-luvulla? Paasitorni on helsinkiläinen maamerkki ja satakymmenvuotias symbolirakennus, jonka tornista aukeavat laajat näkymät pääkaupungin ja koko Suomen poliittiseen
 historiaan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Niklas Jensen-Eriksen, Aleksi Mainio, Reetta Hänninen: Suomen suurin: Helsingin Sanomat 1889–2019<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Helsingin Sanomat oli mahtavimmillaan Suomen näkyvin ja äänekkäin. Lehti kolahti alas puolesta miljoonasta postiluukusta. HS oli Suomen suurin sanomalehtenä,
 uutislähteenä, ilmoitusvälineenä, mediayrityksenä ja kulttuurifoorumina. Helsingin Sanomat oli mahti, jonka kaikki tiesivät, mutta jota kukaan ei tuntenut. Aika ajoin lehti horjui uskossaan, mutta yleensä se puolusti voimalla tasavaltaa, demokratiaa, vapaamielisyyttä
 ja markkinataloutta. Valtalehti vaati avoimuutta muilta, mutta ei itseltään. Arkistot pysyivät kiinni ja tietoa annosteltiin varovaisesti. Mysteeri sai uusia tasoja – ja jopa valheille jäi tilaa. Erkkoja, yhtiötä ja lehteä ei tunnettu edes toimituksen sisällä.
 Suomen suurin kertoo nyt miksi lehdestä tuli suuri ja miten se valtaansa käytti vuosina 1889–2019. Teos tiivistää Helsingin yliopiston monivuotisen tutkimushankkeen tulokset.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Krister Wahlbäck: Jättiläisen henkäys: Suomen-kysymys Ruotsin politiikassa 1809–2009<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Professori ja diplomaatti Krister Wahlbäckin kirja tutkii Suomen-kysymystä Ruotsin turvallisuuspolitiikassa vuoden 1809 jälkeen. Yli 200 vuoden ajan Suomi on
 ollut tärkeä puolustuspoliittinen kysymys Ruotsin politiikassa, ennen kaikkea Venäjän vuoksi. Aluksi vastassa olivat suuriruhtinaskunnan tsaarit, sitten Lenin, ja Stalin – ja nyt Putin. Suomen menettäminen vuonna 1809 asetti Ruotsin vaikeiden kysymysten eteen.
 Kuinka Ruotsin tulisi asemoida itsensä suhteessa naapurimaahansa, joka sattui sijaitsemaan Venäjän vieressä. Punaiseksi langaksi muodostui vuoden 1812 politiikka ja marsalkka Bernadotten päätös olla tavoittelematta Suomea takaisin. Krister Wahlbäckin kirjan
 voima on pitkissä linjoissa ja murroskausien avaamisessa. Wahlbäck selittää kouriintuntuvasti miksi Ruotsi toimi kulloinkin kuten toimi. Toisin kuin tutkijat usein, Wahlbäck ei myöskään jätä arvioimatta, olivatko ratkaisut oikeita vai vääriä. Jättiläisen henkäyksen
 lukijalle palautuu vahvasti mieleen, että Ruotsi ja nyt myös Viro ovat maailmassa ne ainoat valtiot, joille Suomi ja sen kohtalo on ensi luokan kysymys.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Éric Vuillard<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Päiväkäsky<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Éric Vuillardin Päiväkäsky on tosi ja viiltävän tarkka kuvaus natsi-Saksan kulisseista. Se paljastaa armottoman manipulaation, hybriksen ja ahneuden Itävallan miehityksen takana. Päiväkäsky muistuttaa silmien ummistamisen ja myöntymisen
 vaaroista sekä siitä, että pahin ei ole väistämätöntä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Matti Mäkelä<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Pitelemätön – Matti Mäkelän muistelmat<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Matti Mäkelän muistelmat alkavat shokilla. Kesken kirjoittamisen muistelija saa syöpädiagnoosin. Nopeasti hän kuitenkin toipuu, alkaa suunnitella suurellisia hautajaisiaan ja lusmuilee velvollisuuksistaan sairautensa varjolla.
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Pitelemätön kertoo lahjakkaan lapsen elontaipaleen värikkäät vaiheet Pohjanmaan nevanreunalta Helsinkiin, Kymenlaaksoon ja Niva-joen rannalle Pohjois-Karjalaan. Se kertoo Mäkelän monesta hamasta kirjailijana, kriitikkona, kolumnistina,
 puhujana. Miten herkästä luontoesseististä tuli radikaali konservatiivi, miten kunnia meni ja maine kasvoi.
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Muistelmat kertovat myös ahkerasta yhteiskunnallisesta toiminnasta Audin etupenkillä, kynttilän polttamisesta molemmista päistä. Kirjoittaja antaa käypähoitosuosituksia lääkäreille ja kertoo, mitä hän itse on elämästä oppinut.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Juha Kauppinen<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Monimuotoisuus – kertomuksia katoamisista<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ajatuksia herättävä tutkimusmatka suomalaiseen luontoon<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Luonnon monimuotoisuus hupenee. Mitä tämä oikeastaan tarkoittaa? Kuinka ilmiö näkyy Suomessa? Palkittu tutkiva toimittaja Juha Kauppinen lopetti toimittajan työnsä puoleksitoista vuodeksi selvittääkseen, mistä luonnon monimuotoisuuden katoamisessa
 on kysymys. Syntyi reportaasikirja matkasta Suomeen, suomalaisten lajien katoamispaikoille.
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Yksittäisten lajien tarkastelusta aukeaa ikkunoita tuhansien ja miljoonien vuosien taakse ja toisaalta viime vuosikymmeniin, jolloin luonnontilainen luonto on dramaattisella tavalla kadonnut Suomesta, kuten lähes kaikkialta maailmasta.
 Kirja kokoaa yhteen kymmenet pienet uutiset ja kertoo suuren tarinan niiden taustalla, ihmisen elämän seuraukset maapallolla. Kertomuksen tapahtumapaikkana on Suomi, mutta se puhuu koko maailmasta.
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Monimuotoisuus – kertomuksia katoamisista on matka metsiin, soille, niityille ja jokivarsiin. Luontoon, joka on köyhtynyt, mutta jota ei Suomessa vielä ole tuhottu kokonaan. Kirjan viesti on, että meillä on aikaa, mutta ei tuhlattavaksi
 asti. Suomen ainutlaatuinen luonto näyttäytyy yksittäisten tarinoiden kautta, monimutkaiset, vaikeasti hahmotettavat asiat on purettu jokaiselle ymmärrettävään muotoon.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Noora Vaarala & Anton Vanha-Majamaa<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Television lapset<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Televisiota tehdään, sitä katsotaan ja siitä puhutaan enemmän kuin koskaan. Silti sitä ei oteta julkisuudessa vakavasti, eikä siitä kirjoiteta suomen kielellä älykkäästi ja syventyneesti. Joku jossain on päättänyt, että viihde on vain viihdettä,
 vaikka sillä on käsittämätön määrä yhteiskunnallista ja kulttuurista valtaa. Televisio määrää, mistä me puhumme ja mitä me ajattelemme.
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kirjan kaksitoista esseetä pureutuvat televisioon kriittisellä ja intohimoisella otteella.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Wolfram Eilenberger<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Taikurien aika – Filosofian suuri vuosikymmen 1919–1929<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Valaiseva ja mukaansatempaava kertomus eurooppalaisen ajattelun murroskaudesta<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Filosofi Wolfram Eilenberger kuvaa teoksessaan poikkeuksellista älyllisen luovuuden aikakautta. Hän nostaa tarkasteluun vuodet 1919–1929, jolloin suuret ajattelijahahmot Ludwig Wittgenstein, Walter Benjamin, Ernst Cassirer ja Martin Heidegger
 huipensivat saksankielisen filosofian hetkeä ennen toisen maailmansodan suurta katastrofia. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Eilenberger herättää eloon maailmansotien välisen ajan aatevirtaukset ja kuohunnan. Hän kuvaa päähenkilöidensä värikkäitä persoonallisuuksia, heidän älyllisiä löytöretkiään, intohimojaan ja erehdyksiään. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Eräs kirjan historiallinen polttopiste on vuoden 1929 Davos, jonka vuoristomaisemassa järjestettiin legendaarinen filosofinen konferenssi ja käytiin ”vuosisadan väittely”. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><i>Taikurien aika</i> johdattaa lukijan neljän merkittävän filosofin elämäntarinoihin ja heidän kirjoituksiinsa, joiden ajatuskuviot heijastuvat aina meidän päiviimme saakka.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Juha Rautaheimo<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Hermo – murharyhmän mies<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tosielämän rikosdraamaa sähköisimmillään<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Muistelmateoksessaan Rautaheimo käy läpi työvuosiltaan vahvimmin mieleen jääneitä tapauksia, kertoo kiinnostavasti ja jännittävästi niiden selvittelytyöstä ja poliisin tutkintatavoista. Hänen teoksestaan saa elävän kuvan poliisin toiminnasta
 1970-luvulta tähän päivään, lukija pääsee seuraamaan, kuinka nahkalaukussa olalla kannettujen radiopuhelimien aikakaudesta on siirrytty DNA-testien nykytodellisuuteen.
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">”Suomalaisen pimeimmän puolen asiantuntijaksi” luonnehditun Rautaheimon teos on täynnä hengästyttäviä rikostarinoita – yhdistettynä asiantuntemukseen ja näkemykseen, jota kenelläkään muulla tässä maassa ei ole.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Marko Paavilainen & Niklas Jensen-Eriksen<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Algol – Kansainvälisen kauppiaan viisi kvartaalia 1894–2019<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Albert Goldbeck-Löwen Helsinkiin 1894 perustaman kauppahuoneen ensi vuosikymmenistä ei puutu dramaattisia käänteitä: toimitusjohtajia katoaa mystisesti, yhtiön omistusta joudutaan järjestelemään kiireellä ja saksalaisjuuriseen yritykseen
 kohdistuu vuosikymmenestä toiseen poliittisia epäluuloja. Menestyksen ja romahduksen vuodet vuorottelevat.
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">125 vuoden aikana Algolin kautta on kulkenut poikkeuksellisen monipuolisia tavaravirtoja: saksalaisia raaka-aineita ja tekniikkaa, neuvostoliittolaista terästä sekä amerikkalaisia teollisuuskemikaaleja. Algol on jopa markkinoinut Suomeen
 englantilaista ydinvoimalaosaamista. Yhtiö keskittyi liiketoimissaan pitkään toimituksiin teollisuudelle, mutta toisen maailmansodan jälkeen tuotevalikoimaan otettiin myös kuluttajatuotteita, ja kauppahuone laajeni konepajayhtiöksi.
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Algolin yrityshistoria kertoo värikkäästi yrittäjyydestä 1800-luvun lopun teollistuvasta Suomesta nykypäivään. Yrityksen saavuttaman pitkän iän selittäjiksi kirja nostaa jatkuvan ajassa muuttumisen ohella liikeperinteiden kunnioituksen.
 Teos ilmestyy myös ruotsiksi ja englanniksi.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b><span style="font-family:-webkit-standard;color:black"><o:p> </o:p></span></b></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black">HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä
 saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black">Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle:<span class="apple-converted-space"> </span><a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</a><span class="apple-converted-space"> </span>josta
 se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle:<span class="apple-converted-space"> </span><a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</a>.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
</div>
</body>
</html>