<html xmlns:o="urn:schemas-microsoft-com:office:office" xmlns:w="urn:schemas-microsoft-com:office:word" xmlns:m="http://schemas.microsoft.com/office/2004/12/omml" xmlns="http://www.w3.org/TR/REC-html40">
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8">
<meta name="Generator" content="Microsoft Word 15 (filtered medium)">
<style><!--
/* Font Definitions */
@font-face
{font-family:"Cambria Math";
panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4;}
@font-face
{font-family:Calibri;
panose-1:2 15 5 2 2 2 4 3 2 4;}
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{margin:0cm;
margin-bottom:.0001pt;
font-size:12.0pt;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
a:link, span.MsoHyperlink
{mso-style-priority:99;
color:#0563C1;
text-decoration:underline;}
a:visited, span.MsoHyperlinkFollowed
{mso-style-priority:99;
color:#954F72;
text-decoration:underline;}
span.Shkpostityyli17
{mso-style-type:personal-compose;
font-family:"Calibri",sans-serif;
color:windowtext;}
span.apple-converted-space
{mso-style-name:apple-converted-space;}
.MsoChpDefault
{mso-style-type:export-only;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
@page WordSection1
{size:612.0pt 792.0pt;
margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.WordSection1
{page:WordSection1;}
--></style>
</head>
<body lang="FI" link="#0563C1" vlink="#954F72">
<div class="WordSection1">
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen
lähetä sähköpostia osoitteeseen: <agricolan.arvostelut@gmail.com> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella
kyseisen kirjan.</span><span style="color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;color:black;mso-fareast-language:FI"> </span><span style="color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US" style="font-family:"Times New Roman",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">***</span><span style="color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal">GAUDEAMUKSEN syksyn 2019 kirjoja<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Faktat nettiin! — Asiantuntijaviestintä sosiaalisessa mediassa<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Poutanen, Petro (Kirjoittaja)<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Laaksonen, Salla-Maaria (Kirjoittaja)<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Perinteinen media ei ole enää ainoa väylä julkiseen keskusteluun. Sosiaalinen media nostaa esille itseoppineita asiantuntijoita, ja myös tutkijoilta odotetaan aiempaa aktiivisempaa osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun. Esimerkiksi
Twitter, Facebook ja blogit ovat muodostuneet keskeisiksi kanaviksi viestiä tutkimustuloksista ja kommentoida ajankohtaisia kysymyksiä. Miten niitä voi oppia hyödyntämään parhaiten?
<br>
<br>
Faktat nettiin! on käytännönläheinen verkon ja sosiaalisen median opaskirja asiantuntijatyötä tekevälle. Sosiaalisessa mediassa aktiivisten asiantuntijoiden haastattelut ja konkreettiset esimerkit perehdyttävät lukijan kattavasti niin sisältösuunnitelmien laatimiseen
kuin vetävien sisältöjen kirjoittamiseen, oman persoonan esilletuomiseen ja vaikuttavuuden lisäämiseen.
<br>
<br>
Verkko- ja someviestinnän avulla mahdollistetaan esimerkiksi tutkimustiedon näkyvyys ja leviäminen, uudet kohtaamiset ja yhteistyömahdollisuudet sekä uudenlainen avoimuus tutkimuksen eri vaiheista. Viemällä faktat nettiin asiantuntijat voivat ennen kaikkea
oikoa julkisuudessa leviävää virheellistä tietoa ja nostaa tietoon pohjautuvat näkökulmat keskustelun ytimeen.
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kalifornia kutsuu — Kertomuksia eliittisiirtolaisuuden katveista<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kinnunen, Taina<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kun itsenäinen ja koulutettu suomalaisnainen heittäytyy kotiäidiksi Yhdysvalloissa, mullistuu elämä monella tapaa. Näin ovat tehneet lukuisat naiset, jotka ovat muuttaneet puolisonsa työn perässä korkeateknologian kultamaille Kaliforniaan.
<br>
<br>
Kalifornia kutsuu piirtää tarkasti, viihdyttävästi ja vähän provosoivastikin esiin niin amerikkalaisen kuin suomalaisenkin yhteiskunnan ja kulttuurin vahvuuksia ja kipupisteitä. Esille tulevat Kalifornian ristiriitaisuudet: letkeä meno ja lempeä valo yhdistettynä
maailman teknologiakeskuksen nopeatempoiseen sykkeeseen sekä suorituspaineisiin kouluissa ja työpaikoilla.
<br>
<br>
Miltä tuntuu kotiäitiys ja uusi elämäntapa suomalaisen maahanmuuttajan silmin? Millaista on keskiluokkaisten valkoisten lasten elämä kilpailullisessa Piilaaksossa, kun koulu ja harrastukset vaativat veronsa? Miten selviytyvät Kaliforniaan avioeronsa jälkeen
asumaan jääneet naiset, jotka rakentavat amerikkalaisen unelmansa toiseen kertaan omin käsin täysin tyhjältä pöydältä?
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Bakteerien planeetta<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Vuento, Matti<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Bakteereja on kaikkialla. Niitä majailee kallioperän uumenissa, merien syvänteissä, sisäilmassa ja ovenkahvoissa. Myös me itse olemme elinympäristöjä mikrobeille. Toiset niistä ovat liittolaisiamme, toiset voivat pahimmillaan viedä meiltä
hengen. <br>
<br>
Bakteerien planeetta on kattava, uusimpaan tutkimustietoon perustuva teos maapallon mikroskooppisen pienistä hallitsijoista, bakteereista ja arkeoneista, jotka ovat muovanneet valtakuntaansa ja sen elämää miljardien vuosien ajan. Ihmiskuntaa ne ovat piinanneet
aiheuttamalla ruton ja kurkkumädän kaltaisia kulkutauteja sekä vaarallisia tulehduksia. Toisaalta bakteerit edistävät terveyttämme: esimerkiksi suolistobakteerien hyödyistä tiedetään koko ajan enemmän.
<br>
Teoksessa tarkastellaan bakteerien ja arkeonien merkitystä luonnossa sekä ihmisen terveydessä ja sairauksissa. Nykytutkijoita askarruttavien kysymysten kautta tähytään tulevaisuuteen. Millainen uhka on bakteerien antibioottiresistenssi? Voivatko bakteerit vauhdittaa
vai kenties hillitä ilmastonmuutosta? <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Blairista Brexitiin — Britannian tie Euroopan laidalle<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kantola, Markus<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Vielä sata vuotta sitten Britannia hallitsi valtavaa aluetta, johon kuului neljännes maapallon asukkaista. Imperiumin hajoamisen jälkeenkin kuningaskunta on ollut huomattava kansainvälinen toimija, mutta onko sen mahti nyt murtumassa? Miten
Britannia ajautui tai ohjattiin kohti Euroopan marginaalia? <br>
<br>
Blairista Brexitiin selvittää viime vuosikymmenten poliittisia käänteitä Britanniassa ja osoittaa EU-eron reunalle johtaneiden myrskyisten tapahtumien historialliset juuret. Brittiläiseen politiikkaan kuuluva ja aggressiivisen sanomalehdistön valvoma traditionalismi
on näkynyt myös Margaret Thatcherin ja Tony Blairin yrityksissä viedä yhteiskuntaa aivan uuteen suuntaan.
<br>
<br>
Teos on ajankohtainen analyysi maasta, joka on nyt kaikkien eurooppalaisten huulilla. Avaamalla keskeisiä poliittisia kädenvääntöjä se auttaa ymmärtämään esimerkiksi Britannian osallistumista Irakin sotaan ja päätöstä äänestää Skotlannin itsenäisyydestä sekä
lopulta Euroopan unionissa pysymisestä. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Opettajan ammattietiikkaa oppimassa<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tirri, Kirsi; Kuusisto, Elina<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Digitaaliset oppimateriaalit ja sähköiset oppimisympäristöt asettavat uusia haasteita opettajille. Koulujen väliset erot oppimistuloksissa pakottavat tarkastelemaan oppimisen edellytyksiä moniarvoisessa yhteiskunnassa. Millainen on opettajan
rooli eettisenä kasvattajana? Miten koulu ottaa huomioon erilaiset oppilaat ja heidän tarpeensa?
<br>
<br>
Opettajan ammattietiikkaa oppimassa kuvaa keinoja lisätä opettajan työn ja oppimisen mielekkyyttä. Opettajan tehtävänä on ohjata oppilasta löytämään opiskeluunsa ja elämäänsä kestävä ja pitkäkestoinen tarkoitus. Yhteiskunnan vaatimusten edessä opettajaa kannattelee
sisäistetty ammattietiikka, joka tuo mielekkyyden työhön. <br>
<br>
Teos tarjoaa sekä tutkimustietoa että konkreettisia pedagogisia ideoita opettajan työn tueksi. Se soveltuu niin opettajille, vanhemmille kuin opettajaksi opiskelevillekin.
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Viestintä kuuluu kaikille — Kansalaisten viestinnälliset oikeudet ja mahdollisuudet Suomessa<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Horowitz, Minna; Nieminen, Hannu ym.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Demokratian perusta ovat aktiiviset ja asioista perillä olevat kansalaiset. Viestinnälliset taidot ovatkin tärkeitä kansalaistaitoja. Toisaalta kansalaisilla on viestinnällisiä oikeuksia, jotka yhteiskunnan olisi turvattava. Heillä on oltava
pääsy tiedon äärelle sekä mahdollisuus tehdä vapaasti valintoja sen pohjalta. <br>
<br>
Viestintä kuuluu kaikille on ensimmäinen kokonaisesitys kansalaisten viestinnällisistä oikeuksista ja niiden toteutumisesta maassamme. Pääsevätkö ihmiset tasavertaisesti informaation äärelle hankkimaan ja soveltamaan sitä? Toteutuuko vuorovaikutteisuus viestinnässä,
ja miten kansalaisten yksityisyyttä suojellaan? Teemoja tarkastellaan lainsäädännön, viranomaisten toiminnan, kaupallisten toimijoiden sekä kansalaisten median käytön näkökulmista.
<br>
<br>
Viestinnälliset oikeudet eivät ole oma erillinen saarekkeensa, vaan niiden toteutuminen riippuu yhteiskunnan valtasuhteista ja tasa-arvoisuudesta laajemmin. Onko tietoyhteiskunnaksi kutsuttu Suomi tässä lopultakaan mallimaa?
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Mitä oikeudet ovat? — Filosofian ja oikeustieteen näkökulmia<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Aalto-Heinilä, Maija; Kurki, Visa<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Julkisuudessa ja politiikassa puhutaan yhä useammin oikeuksista. Turvapaikanhakijoiden kohtelusta keskusteltaessa esiin nostetaan etenkin ihmisoikeudet. Huoli ilmastonmuutoksesta on kiihdyttänyt pohdintaa eläinten ja luonnonympäristön oikeuksista.
Kiivasta väittelyä synnyttää myös sananvapauden ja vihapuheen rajoittamisen suhde.
<br>
<br>
Mitä oikeudet ovat? -teoksessa oikeuden käsitettä ja kehitystä pohtivat niin oikeustieteilijät kuin filosofitkin. Se on ensimmäinen suomenkielinen kirja, jossa näiden kahden tieteenalan edustajat keskustelevat oikeuksista saman pöydän ääressä.
<br>
<br>
Miten ajattelu oikeuksista pohjautuu antiikin ja varhaisen keskiajan filosofiaan ja yhteiskunnalliseen kehitykseen? Mitä tarkoittaa, että jollakulla on oikeus johonkin, ja kenellä oikeuksia voi olla? Entä mihin universaalit ihmisoikeudet perustuvat? Teoksessa
pureudutaan muun muassa näihin kysymyksiin niin juridisesta kuin filosofisestakin näkökulmasta. Monet luvuista muodostavat parin, jotka argumentoivat toisiaan vastaan. Avoimella ja väittelyyn kannustavalla otteellaan teos kutsuu lukijankin mukaan keskusteluun
oikeuksista. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Oma paikka haussa — Maahanmuuttotaustaiset nuoret ja koulutus<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Jahnukainen, Markku; Kalalahti, Mira; Kivirauma, Joel<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Suomalainen koulutusjärjestelmä kuuluu maailman parhaiden joukkoon, ja sitä kiitetään erityisesti tasavertaisuudesta. Mutta miltä se näyttää maahanmuuttotaustaisten silmissä?
<br>
<br>
Oma paikka haussa tarkastelee koulun ja koulutuksen merkitystä maahanmuuttotaustaisten nuorten elämänkulussa. Kriittinen vaihe on siirtymä perusopetuksesta toisen asteen koulutukseen: oppivelvollisuuden päättyminen asettaa kaikki nuoret suurten valintojen eteen,
ja kilpailu opiskelupaikoista on kovaa. Miten taata, että mahdollisimman moni löytäisi itselleen sopivan koulutuspolun?
<br>
<br>
Ohjaustyössä ja tukitoimissa on tärkeää huomioida, että maahanmuuttotaustaiset ovat erittäin monimuotoinen ryhmä. Asiantuntijoiden ohella teoksessa pääsevät ääneen myös nuoret itse. Vaikka syrjintä ja rasismi ovat vieläkin monille arkipäivää, maahanmuuttotaustaiset
nuoret suhtautuvat koulutukseen kokonaisuudessaan myönteisesti ja odottavasti. Tämä on voimavara, jota ei saa jättää hyödyntämättä.
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">John Haldon:<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Bysantin historia<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Bysantin perusta syntyi, kun keisari Konstantinus I Suuri perusti vuonna 330 Konstantinopolin ja teki siitä Rooman imperiumin pääkaupungin, uuden Rooman. Kaupungin ympärille muotoutunut Itä-Rooman keisarikunta yhdisti Euroopan, Aasian ja
Afrikan rajalla monia kansoja ja kulttuureja yhteisen kristillisen ja kreikankielisen hallinnon alle. Juuri Bysantin kautta antiikin kirjallinen ja kielellinen perinne välittyi eteenpäin sekä islamilaiseen maailmaan että myöhemmin Länsi-Euroopan renessanssihumanisteille.
Bysantin historia on kokonaisesitys Bysantin lähes tuhatvuotisesta valtakunnasta. Se käsittelee valtakamppailujen, sotien ja kulttuurielämän lisäksi yhteiskunnan toimintatapoja ja talouselämää sekä etsii niistä selityksiä valtakunnan kukoistukselle ja lopulta
kukistumiselle vuonna 1453. "Konstantinus ymmärsi, ettei keisarikuntaa enää voinut hallita Roomasta tehokkaasti yhtenä kokonaisuutena. Hän siirsi pääkaupungin idemmäksi Byzantioniin muinaisen Megaran siirtokunnan alueelle ja antoi sille uuden nimen, Konstantinoupolis,
"Konstantinuksen kaupunki". Kaupungin sijainti Bosporin salmessa oli strateginen, sillä keisari saattoi ylläpitää sieltä yhteyksiä sekä länteen että itään." "Huomattavasti alivoimaisen keisarin armeijan ja heidän läntisten liittolaistensa urheasta vastarinnasta
huolimatta janitsaarien valiojoukot onnistuivat viimein ylittämään muurit 29. toukokuuta vuonna 1453. Viimeinen keisari Konstantinos XI kuoli hyökkäyksessä, mutta hänen ruumistaan ei koskaan löydetty. Konstantinopolista tuli osmanien uusi pääkaupunki ja jäljellä
olleet Egeanmeren saaret liitettiin osaksi osmani-imperiumia."<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Martta Heikkilä:<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Taidekritiikin perusteet<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Millainen on taiteen asema nykymaailmassa? Kuka päättää siitä, mikä on hyvää taidetta? Mitä on taiteen kritiikki, ja kenelle sitä kirjoitetaan? Onko taiteesta puhumiselle sääntöjä? Johdatus taiteen kritiikkiin on ensimmäinen suomenkielinen
taidekritiikin perusteos. Asiantuntija-kriitikot esittelevät yleistajuisesti ja havainnollisesti kritiikin erityisluonnetta ja sovelluksia eri taiteenaloille: kirjallisuuteen, teatteriin, kuvataiteeseen, elokuvaan ja musiikkiin. Lisäksi kirjassa tarkastellaan
kritiikin filosofiaa. Kirja paneutuu taiteen tulkintaan ja arviointiin, kritiikin historiaan ja nykytodellisuuteen sekä kritiikkien kirjoittamisen käytäntöön. Teos on tarkoitettu taiteen tutkimuksen eri alojen oppikirjaksi, taiteen ammattilaisille ja tutkijoille,
toimittajille, taideopetuksen oheismateriaaliksi ja kaikille, joita puhe taiteesta kiinnostaa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Riku Juti:<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Lyhyt metafysiikan historia<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Metafysiikka tutkii olemisen merkitystä ja luonnetta eli olevaa itseään tai ”olevaa olevana”. Metafysiikan historia jakautuu kahteen perinteeseen. Aristoteelisen metafysiikan tavoitteena oli tuntea luonto ymmärtämällä sen oma ihannejärjestys.
Uudella ajalla yleistynyt kvantitatiivinen selitysmalli korvasi aristoteelisen linjan paljon maallisemmalla tavoitteella: miten luonnonjärjestys olisi hyödynnettävissä ihmisen tarpeisiin? Lyhyt metafysiikan historia johdattaa lukijan aiheeseen syvällisesti,
mutta tiiviisti ja yleistajuisesti. Metafysiikan pitkää ja monisäikeistä historiaa tarkastellaan sen kahden perinteen ja niiden vastakkainasettelun kautta. Teos pohtii, tarvitseeko nykyaikainen tieteellinen maailmankuva rinnalleen metafysiikkaa ja mikä on
metafysiikan asema tänään. Mitä metafysiikan historia kertoo ihmisestä ja tämän tarpeesta selittää ympärillään avautuvaa todellisuutta?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Jaana Laine, Susanna Fellman, Matti Hannikainen & Jari Ojala (toim.):<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Vaurastumisen vuodet: Suomen taloushistoria teollistumisen jälkeen<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Vielä toisen maailmansodan jälkeen Suomi oli teollistuva maatalousyhteiskunta, mutta puolessa vuosisadassa se nousi takamatkalta maailman vauraimpien maiden joukkoon, jälkiteolliseksi hyvinvointiyhteiskunnaksi. Talouspolitiikka siirtyi
vuosikymmenten aikana vahvasta sääntelystä kohti liberaalia markkinataloutta. Vaurastumisen vuodet kuljettaa Suomen talouden nopeaan muutokseen 1960-luvulta nykypäivään. Teoksessa avautuu talouden eri osa-alueiden kehitys maa- ja metsätaloudesta energiantuotantoon
ja liikenteestä kotitalouksien kulutukseen ja julkiseen talouteen. Vuosikymmenet näkivät paitsi nousukausien juhlaa myös talouden notkahduksia ja rahoitusmarkkinoiden murroksia, kuten 1990-luvun vaikean pankkikriisin ja laman. Koulutukseen ja teknologiaan
panostanut Suomi kuuluu globalisaation menestyjiin. Vaikka lähtökohdat tulevaisuuden rakentamiselle ovat hyvät, vaurastumisella on myös varjopuolensa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Lasse Lehtonen:<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Japanilainen musiikki: taiko-rumpujen kuminasta j-poppiin<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Japanilaisella musiikilla on yli tuhatvuotiset perinteet. Se on erottamaton osa ikonisinta japanilaisuutta ja kietoutuu niin shintolaisuuden ja sumopainin rituaaleihin kuin geishojen viihdytystaitoihin. Japanilaiset videopeli-, anime- ja
elokuvasäveltäjät ovat maailmankuuluja taide- ja viihdemusiikin välimaastoon asettuvilla teoksillaan, ja J-rockin vannoutuneita faneja löytyy jokaisesta maailmankolkasta. Teos esittelee japanilaisen musiikkikulttuurin koko kirjon salaperäisestä, keisarillisen
hovin seesteisestä tunnelmasta riehakkaaseen kabuki-teatteriin, orkestraalisiin taideteoksiin ja pop- ja rock-hitteihin. Samalla se tutustuttaa maan historiallisiin vaiheisiin, yhteiskunnan piirteisiin ja omaperäiseen estetiikkaan. Kirjaa täydentävät ainutlaatuiset
japanilaisten tekijöiden alkuperäishaastattelut, joissa ääneen pääsevät eri musiikkityylien edustajat legendaarisesta nykysäveltäjä Toshi Ichiyanagista miljoonia albumeita myyneeseen poptähti Takako Okamuraan. Tämä maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen perusteos
kertoo muun muassa, miksi japanilaiset rakastavat karaokea, kuinka taiko-rummuttajien hypnoottinen syke valloitti maailman, miksi Japanissa populaarimusiikilla on niin poikkeuksellinen asema ja miten maasta tuli peli- ja elokuvamusiikin suurvalta. Se paljastaa
myös, että Japanissa on tehty maailman ensimmäinen painettu nuotti 1400-luvulla sekä versioita suomalaisista pop-kappaleista jo 1960-luvulla.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ilona Pajari, Jussi Jalonen, Riikka Miettinen & Kirsi Kanerva:<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Suomalaisen kuoleman historia<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">”Kyyneleeni kyllin vuotaa, lievityst' ei itku tuota.” Kuolema on erottamaton osa elämää. Läheisen siirtyminen elävistä kuolleisiin on aina ollut mullistus, joka on täytynyt käsitellä tavalla tai toisella. Erilaisilla riiteillä, ruumiin
pesemisellä ja pukemisella, surulauluilla ja kuolinilmoitukseen vuodatetuilla kaipauksen sanoilla on saateltu vainaja matkaan. Nykyään lohtua läheisen menetykseen saatetaan etsiä sosiaalisesta mediasta ja sen muistosivuista. Suomalaisen kuoleman historia taittaa
matkan rautakautisista kalmistoista ja keskiajan katolisista hautajaisrituaaleista maallistuneeseen nykyhetkeen, jossa kuolema on siirtynyt kodeista sairaaloihin ja elämää suuremmasta tapahtumasta lääkärin toteamaksi asiantilaksi. Millaisia ovat olleet kuolemaan
liittyvät uskomukset, ja miten suhde kuolemaan on muuttunut vuosisatojen kuluessa? Teoksessa tarkastellaan kiehtovia yksityiskohtia kuten kuoleman enteitä, hautausurakoitsijoiden mainoksia, suruasuja ja mestattujen vereen sisältyvää elinvoimaa. Se esittelee
ikiaikaisia perinteitä, joilla kuoleman mysteeriä lähestyttiin tai torjuttiin, sekä historiamme kipukohtia, kuten nälkävuosia ja sotaa, jolloin kuolema saattoi tuntua tavanomaista epäoikeudenmukaisemmalta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Heikki Pesonen, Tuula Sakaranaho & Sini Paukkunen (toim.):<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Uskonto ja maailmanpolitiikka<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Uskonto on yhteiskunnallisesti ja poliittisesti merkittävä tekijä kaikkialla maailmassa: maailmanpolitiikkaa on mahdotonta ymmärtää huomioimatta uskontojen roolia eri maissa. Uskonto pysyttelee suurten tapahtumien keskiössä, vaikka taloudellisen
globalisaation, poliittisen liberalismin leviämisen sekä teknologian kehittymisen ennustettiin sysäävän sen pelkäksi yksityisasiaksi. Uskonto ja maailmanpolitiikka tarkastelee, miten uskonto vaikuttaa kansallisen politiikan kautta kansainvälisten suhteiden
muotoutumiseen ja valtioiden tapoihin harjoittaa ulkopolitiikkaa. Samalla se avaa uskontojen kytköksiä konflikteihin ja niiden sisäistä moninaisuutta maailmanpolitiikan muovaajana sekä osoittaa, että uskonnollis-poliittista ääriajattelua esiintyy kaikissa
uskontoperinteissä. Teoksessa liikutaan ympäri maailman ja selvitetään ajankohtaisten poliittisten tapahtumien uskonnollisia ulottuvuuksia Balkanilta Burmaan ja Saudi-Arabiasta Sudaniin. Kun Yhdysvaltain ja Venäjän presidentit ottavat mittaa toisistaan, vastakkain
ovat paitsi maailman suurimpien ydinasevaltojen myös itseään maailman kristittyjen ja konservatiivisten arvojen puolustajana pitävien kansakuntien johtohahmot.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Juhani Pietarinen:<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Opas Spinozan Etiikkaan<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Opas Spinozan Etiikkaan on selkeä ja kattava teos, joka auttaa ymmärtämään Benedictus de (Baruch) Spinozan (1632-1677) teosta Etiikka. Opas toimii samalla kertaa miellyttävänä lukukirjana ja helppokäyttöisenä käsikirjana Etiikan lukemisen
ohessa. Spinozan Etiikan lähtökohtana on ääretön itseään ylläpitävä substanssi, voima, jonka seurausta kaikki muu maailmassa on. Voima ilmenee yhtäältä mentaalisesti - ajatteluna, tietämisenä, tahtomisena, haluina ja affekteina - ja toisaalta materiaalisesti
kappaleiden liikkeinä. Tämän voima-tulkinnan näkökulmasta teoksessa käydään läpi kaikki Etiikan peruskäsitteet, aksioomat ja propositiot alkuperäisessä järjestyksessä ja selitetään niiden merkityksiä. Miten Spinoza yhdistää toisiinsa äärettömän ja äärellisen,
ajattoman ja ajallisen? Mihin me ihmiset sijoitumme tuossa jaottelussa? Opas Spinozan Etiikkaan on Suomessa ja kansainvälisestikin erityislaatuinen teos: vaikeana pidetyn filosofian klassikkoteoksen yksityiskohtainen ja perinpohjainen kommentaari. Teos toimii
apuvälineenä kaikille, joita Etiikka kiinnostaa mutta jotka eivät vielä ole päässeet sisälle sen ajatusmaailmaan. Viimeiseksi jääneessä teoksessaan Juhani Pietarinen kokoaa yhteen laajan ja pitkäaikaisen tutkimustyönsä Spinozan filosofian parissa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kari Raivio:<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Näytön paikka: tutkimustiedon käyttö ja väärinkäyttö<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Modernissa informaatiotulvassa on hankala suunnistaa. Internetin ansiosta tietoon on helppo päästä käsiksi, mutta sen laadusta ei ole takeita. Mediassa pinnalle nousevat koukuttavat klikkiotsikot, ja valeasiantuntijoita tai perättömiä väitteitä
voi olla vaikea erottaa tutkitusta tiedosta. Tiede on itseään korjaava prosessi, jossa aiemman tutkimuksen tulokset saatetaan joskus uuden tutkimuksen perusteella kumota. Tästä huolimatta - tai juuri siksi - tutkimustieto on paljon tukevampi pohja päätöksenteolle
kuin mutu-uskomukset, omia intressejään ajavien tahojen yksipuoliset tulkinnat tai suoranaiset valheet. Näytön paikka kuvaa asiantuntevasti tutkitun tiedon ja todisteiden käyttöä esimerkiksi yhteiskunnan päätöksenteossa, ilmastonmuutosta vastaan kamppailtaessa
sekä lääketieteellisten hoitojen ja niiden vaikutusten arvioinnissa. Se tarkastelee tieteellisen tiedon luotettavuuden kriteereitä tarttuen myös tutkimuksen varjopuoliin: tulosten vääristelyyn, sepittämiseen ja plagiointiin. Tutkimustieto muuttaa yhteiskuntia,
yritysmaailmaa ja ihmisten elämää. Siksi on tärkeää, että sen merkitys tunnustetaan ja että se kulkee tiiviisti mukana tulevaisuutta rakennettaessa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Andrei Sergejeff:<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Egyptin historia: Kleopatran ajasta arabikevääseen<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kristitty, egyptinkielinen Bysantin provinssi muuttui 600-luvulta alkaen valtaosin islamilaiseksi arabimaaksi ja lopulta maailman huomion keränneen arabikevään näyttämöksi. Miten Egyptin muodonmuutos tapahtui? Egypti on historiallisesti
ollut useiden imperiumien kehto ja merkittävin arabimaa: islamilaisen kulttuurin sydän, taloudellinen ja sotilaallinen voima sekä kansainvälinen ja vaikutteille avoin ideologinen suunnannäyttäjä. Kaikki viime vuosisadan merkittävät Lähi-idän aatevirtaukset,
kuten islamilainen modernismi, panarabialaisuus, islamismi ja jihadismi, ovat syntyneet tai kehittyneet Egyptissä. Egyptin historia esittelee maan värikkäät vaiheet antiikista nykyhetkeen. Roomalaisajasta ja arabivalloittajien saapumisesta kuljetaan suurten
historiallisten kaarien kautta esimerkiksi osmanien kauteen, ranskalais- ja brittimiehityksen aikaan, Suezin kriisiin ja lopulta arabivallankumouksen täyttämille kaduille. Teos on myös täynnä kiehtovia yksityiskohtia esimerkiksi merkittävistä hallitsijoista,
joihin islamilaisella ajalla on kuulunut kaksi naista, musta eunukki ja lukutaidoton albanialainen seikkailija.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Jaakko Tahkokallio:<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Pimeä aika: kymmenen myyttiä keskiajasta<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Huppupäiset pyövelit katkovat ihmisten kauloja, noitia poltetaan, taikausko kukoistaa. Kirkko päättää kaikesta ihmisten elämässä ja maapallon uskotaan olevan litteä. Tällaista oli elämä keskiajalla – vai oliko sittenkään? Ajatus pimeästä
keskiajasta elää sitkeästi osana kertomusta modernin länsimaisen sivilisaation noususta. Keskiaika nähdään synkkänä kautena antiikin ja renessanssin loiston välissä, ja sille on varattu konnan rooli tarinassa yhteiskuntamme kehityksestä. Tätä väritettyä kuvaa
on pönkitetty myös populaarikulttuurissa goottilaisesta kauhuromantiikasta moderniin fantasiakirjallisuuteen ja historiallisiin tv-sarjoihin. Pimeä aika -teoksessa keskiajan asiantuntija Jaakko Tahkokallio oikoo kymmenen yleistä väärinkäsitystä keskiajasta.
Murtamalla myytin kerrallaan hän piirtää todenperäisemmän kuvan aikakaudesta, jossa ihmiset eivät olleet vain väkivaltaisia tai kirkko tieteen kehityksen tiellä – ja miekkailu näytti aivan muulta kuin elokuvissa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Toni Alaranta: Turkin historia:<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Atatürkista Erdoğaniin<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Euroopan ja Lähi-idän portiksi muodostunutta nykyisen Turkin aluetta ovat hallinneet sivilisaatiot kreikkalaisista ja roomalaisista osmaneihin. Millaisen matkan osmani-imperiumin raunioille 1920-luvulla perustettu maallinen ja länsimaisia
vaikutteita ottanut Turkin tasavalta on kulkenut muuttuessaan omaa tietään kulkevaksi toimijaksi islamilaisen maailman ja länsimaiden välissä? Turkista puhuttaessa esille nousevat usein uskonnon ja politiikan suhde, kurdivähemmistön asema sekä demokratian
tila. Geopoliittisesti tärkeä sijainti on taannut ulkovaltojen kiinnostuksen Turkin kehitystä kohtaan. Eri vuosikymmeninä Turkki on herättänyt milloin lupauksia maan demokraattisesta tulevaisuudesta, milloin taas pelkoja luisumisesta autoritariaan. Turkin
historia esittelee maan vaiheita itsenäisyyssodan sankarin Mustafa Kemal Atatürkin ajasta Recep Tayyip Erdoğaniin, jonka kaudella valtaa on kasattu yhä voimakkaammin presidentille. Teos vie Turkin modernisoitumiskamppailuista niin sotilasvallankaappauksien
melskeisiin, Eurooppa-politiikan käänteisiin kuin Turkin nousuun maailmanpolitiikan aktiiviseksi peluriksi.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Jussi Jalonen:<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ayn Rand – kapitalismin valtiatar<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Vuonna 2008 puhjennut finanssikriisi järisytti maailmantaloutta perustuksia myöten. Samalla se herätti kysymään, mitkä ovat kriisiin johtaneen talousajattelun moraaliset ja filosofiset perusteet. Vastausta etsivä törmää tavan takaa samaan,
voimakkaitakin tunteita puolesta ja vastaan herättävään nimeen. Kuka on Ayn Rand? Venäläis-yhdysvaltalainen Rand teki varsinaisen uransa elokuvakäsikirjoittajana ja romaanikirjailijana mutta halusi profiloitua myös filosofina ja markkinatalousteoreetikkona.
Individualismin nimeen vannonut Rand oli kapitalismin moraalisuuden vankkumaton puolestapuhuja, josta tuli 1950-luvulta lähtien yhdysvaltalaisen taloudellisen oikeiston tärkeä taustavaikuttaja. Vuoden tieteentekijänä palkitun Jussi Jalosen uutuusteos Ayn Rand
– kapitalismin valtiatar kuvaa tämän moniulotteisen ja värikkään hahmon elämäntyötä kirjailijana, filosofina ja mielipidevaikuttajana. Kartoittamalla Randin ristiriitoja herättänyttä ajattelua ja sen jälkivaikutusta teos auttaa ymmärtämään Yhdysvaltoja toisen
maailmansodan jälkeen mutta myös ajankohtaista poliittista ja taloudellista keskustelua Suomessa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kim Östman:<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Mormonit: historia, oppi ja elämä<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Suomessa mormoniuskonnosta tulee helposti ensimmäisenä mieleen pyöräilevät, pareittain liikkuvat nuoret pukumiehet. Vaikka lähetystyö on keskeinen osa uskontoa, monimuotoiseen uskontoon kuuluu paljon muutakin. Mormonit esittelee Myöhempien
Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon värikästä historiaa sen myrskyisistä alkuvaiheista 1800-luvun Yhdysvalloissa 2000-luvun maailmanlaajuiseksi yhteisöksi. Teos selvittää mormonismin monimuotoista oppia ja sen vastauksia kaikkien uskontojen suuriin
kysymyksiin: mistä ihminen on tullut, miksi ihminen on maailmassa ja mihin hän menee kuoleman jälkeen. Esille tulevat muun muassa mormonien pyhät kirjat, mormonismin ja perinteisen kristinuskon opilliset eroavaisuudet, kirkon monimutkainen suhde moniavioisuuteen
sekä jopa mystisen leiman saaneet ulkopuolisilta suljetut temppeliseremoniat. Samalla teos kuvaa elävästi mormonien arkista elämää sääntöineen ja käytäntöineen. Miten internet on vaikuttanut sanoman levittämiseen, yhteisöllisyyteen ja keskusteluun uskon ongelmakohdista?
Millaista nuorten lähetyssaarnaajien elämä on? Mikä on sallittua, mikä kiellettyä?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Wilfried Nippel:<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Karl Marx: poliitikko, tutkija ja lehtimies<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Keskustelussa kommunismista, sosialismista tai kapitalismista toistuu vääjäämättä yksi nimi: Karl Marx. Tunnetuimpiin yhteiskunnallisiin ajattelijoihin lukeutuvaan Marxiin viitataan taajaan, mutta usein ajatusten historiallinen tausta jää
huomiotta. Millaiseen maailmaan syntyivät maanpaossa kirjoitetut tekstit, ja kuinka valmistuivat Kommunistinen manifesti ja ”sosialismin raamattu” Pääoma? Omana aikanaan lehtimiehenä ja poliitikkona tunnettu Marx syventyi talouskysymyksiin aluksi osin ystävänsä
Friedrich Engelsin kehotuksesta. Vallankumouksellisena ja puoluepoliitikkona hän vastasi lukuisista työväenliikkeen julkilausumista. Yhteistyö Engelsin kanssa sai vuosien aikana monia ulottuvuuksia: milloin Engels lainoitti rahapulasta kärsinyttä Marxia,
milloin kirjoitti Marxilta pyydetyn lehtijutun. Karl Marx matkaa Marxin mukana Preussiin, Ranskaan, Belgiaan ja Englantiin sekä tutustuttaa hänen poliittisen toimintansa ja tieteellisen tuotantonsa keskeisiin kohtiin. Vaikka moni elämäkerrallinen yksityiskohta
Marxista on jäänyt pimentoon, hänen vaikutusvaltaisiksi nousseet ajatuksensa taloudesta ja yhteiskunnasta tunnetaan vielä tänäkin päivänä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Juhani Koponen & Sakari Saaritsa:<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Nälkämaasta hyvinvointivaltioksi: Suomi kehityksen kiinniottajana<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Sata vuotta sitten Suomi oli monella mittarilla tarkasteltuna kehitysmaa, ja vielä 1960-luvulla täällä vastaanotettiin kehitysapua. Länsi-Euroopan rikkaiden maiden joukkoon Suomi nousi vasta 1980-luvulta alkaen. Miten Suomesta muotoutui
vauras teollisuusmaa ja hyvinvointiyhteiskunta? Muiden maiden tavoin Suomi loi vaurautensa osana kansainvälistä taloutta. Teollistumisen alkuvaiheessa ulkomaiset investoinnit ja ulkomaisen teknologian omaksuminen olivat elintärkeitä. Hyvinvoinnin edellytyksenä
olevat instituutiot talonpoikaisesta metsänomistuksesta universaaliin sosiaaliturvaan ovat puolestaan muotoutuneet paljolti yhteiskunnallisten kamppailujen tuloksena. Nälkämaasta hyvinvointivaltioksi tarkastelee Suomen taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä
1500-luvulta nykypäivään ja analysoi, kuinka pitkälti se on ollut suunnitelmallista ja mikä on ollut sattuman vaikutus. Teos tarkastelee kriittisesti ”suomalaisen menestystarinan” ympärille rakentuneita myyttejä ja peilaa samalla Suomen historiaa nykyisten
kehitysmaiden tilanteeseen. Kirjoittajina on eturivin historioitsijoita ja yhteiskuntatieteilijöitä Markku Kuismasta Hanna Snellmaniin ja Risto Alapuroon.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Pasi Tuunainen:<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Talven soturit: talvisotataito Suomessa 1918–1940<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Talvisodankäynti on ollut harvinaista maailmanhistoriassa, mutta suomalaisilla on talvitaistelijoina pitkä historia. Pohjoisissa oloissa menestyminen on edellyttänyt erityistä osaamista, ja kyky käyttää maastoa ja olosuhteita hyväksi on
usein ratkaissut taisteluiden lopputuloksen. Talven soturit -teoksessa sotahistorioitsija Pasi Tuunainen kertoo tämän osaamisen kertymisestä Suomessa. Hän osoittaa, kuinka Suomessa vuoden 1918 jälkeen opittiin ottamaan hyinen talvinen elementti hyötykäyttöön
ja kääntämään se taktiseksi eduksi. Talvisodassa nämä kehitystyön ja koulutuksen tulokset joutuivat äärimmäiseen testiin. Ne osoittautuivat yleensä toimiviksi, sillä suomalaiset onnistuivat liittoutumaan talven kanssa ja saavuttivat sotilaallista menestystä.
Puutteita he paikkasivat improvisoimalla ja soveltamalla esimerkiksi tukkijätkien konsteja. Talven soturit on lajissaan ainutlaatuinen teos suomalaisille tärkeästä mutta sotahistoriallisesti katveeseen jääneestä aiheesta. Nykyisin arktisten alueiden sotilaallinen
merkitys on kasvussa, ja suomalaisesta talvitaisteluosaamisesta onkin tullut kansainvälisesti arvostettu vientituote.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ilkka Kauppinen, Miikka Pyykkönen & Olli-Pekka Moisio (toim.):<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">1900-luvun saksalainen yhteiskuntateoria<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Yhteiskuntateoriaa tarvitaan, jotta osaisimme arvioida ja tulkita, mitä ympärillämme tapahtuu, mitä tulevaisuudelta voidaan odottaa ja miten yhteiskunnalliseen todellisuuteen on mahdollista vaikuttaa. 1900-luvun saksalainen yhteiskuntateoria
luotaa sitä, minkälaisin käsitteellisin välinein saksankieliset talous- ja yhteiskuntatieteilijät sekä filosofit ovat lähestyneet sosiaalista todellisuutta ja yksittäisen ihmisen paikkaa siinä. Tarkastelun kohteet vaihtelevat taloudesta totalitarismiin ja
yksilön toiminnasta yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Yhtenä kantavana teemana saksalaisessa ajattelussa on ollut pyrkimys yhdistää teoretisointi ja vallitsevien epäkohtien korjaaminen. Max Weberin kapitalismianalyysista Beckin riskiyhteiskunnan analyysiin
kulkee vaikuttava kaari saksalaista yhteiskuntateoriaa. Mukaan mahtuu niinkin erilaisia teoreetikoita kuin Georg Simmel, Joseph Schumpeter, Theodor Adorno, Hannah Arendt ja Jürgen Habermas – saksalaisen yhteiskunta-ajattelun pantheon on yhtä pitkä kuin nimekäskin.<br>
<span style="font-family:"Times New Roman",serif;color:black">***</span><span style="color:black"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="caret-color: rgb(0, 0, 0);font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
<span style="font-family:"Times New Roman",serif;color:black"> </span><span style="color:black"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="caret-color: rgb(0, 0, 0);font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
<span style="font-family:"Times New Roman",serif;color:black">HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale
Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.</span><span style="color:black"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="caret-color: rgb(0, 0, 0);font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
<span style="font-family:"Times New Roman",serif;color:black">Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle:<span class="apple-converted-space"> </span><a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></a><span class="apple-converted-space"> </span>josta
se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle:<span class="apple-converted-space"> </span><a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></a>.</span><span style="color:black"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
</div>
</body>
</html>