<html xmlns:v="urn:schemas-microsoft-com:vml" xmlns:o="urn:schemas-microsoft-com:office:office" xmlns:w="urn:schemas-microsoft-com:office:word" xmlns:m="http://schemas.microsoft.com/office/2004/12/omml" xmlns="http://www.w3.org/TR/REC-html40">
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8">
<meta name="Generator" content="Microsoft Word 15 (filtered medium)">
<style><!--
/* Font Definitions */
@font-face
{font-family:"Cambria Math";
panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4;}
@font-face
{font-family:Calibri;
panose-1:2 15 5 2 2 2 4 3 2 4;}
@font-face
{font-family:-webkit-standard;
panose-1:2 11 6 4 2 2 2 2 2 4;}
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{margin:0cm;
margin-bottom:.0001pt;
font-size:12.0pt;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
a:link, span.MsoHyperlink
{mso-style-priority:99;
color:#0563C1;
text-decoration:underline;}
a:visited, span.MsoHyperlinkFollowed
{mso-style-priority:99;
color:#954F72;
text-decoration:underline;}
span.Shkpostityyli17
{mso-style-type:personal-compose;
font-family:"Calibri",sans-serif;
color:windowtext;}
.MsoChpDefault
{mso-style-type:export-only;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
@page WordSection1
{size:612.0pt 792.0pt;
margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.WordSection1
{page:WordSection1;}
--></style><!--[if gte mso 9]><xml>
<o:shapedefaults v:ext="edit" spidmax="1026" />
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 9]><xml>
<o:shapelayout v:ext="edit">
<o:idmap v:ext="edit" data="1" />
</o:shapelayout></xml><![endif]-->
</head>
<body lang="FI" link="#0563C1" vlink="#954F72">
<div class="WordSection1">
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen
lähetä sähköpostia osoitteeseen: <agricolan.arvostelut@gmail.com> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella
kyseisen kirjan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><b>niin&näin syksyn 2019 kirjoja<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Alva Noë : Omituisia työkaluja. Taide ja ihmisluonto<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Taide on kauneutta. Taide on lohdutusta. Taide on kokemusta. Taide on sitä, mitä taideyhteisö taiteeksi sanoo. Väärin kaikki. Kun taidetta tarkastellaan
teoksina tai elämyksinä, lähdetään liikkeelle väärästä suunnasta. Filosofi ja kognitiotieteilijä Alva Noë (s. 1964) väittää, että taide on työkalu, jolla ihminen voi tutkia itseään. Tämän se tekee silkalla omituisuudellaan. Taidetta ei noin vain oteta käyttöön
tai hyödynnetä määrätarkoitukseen: taiteelle on ominaista, että se pakottaa aina miettimään, mitä se on ja mitä se vastaanottajalleen tekee.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Lev Šestov : Tolstoin ja Nietzschen käsitys hyvästä<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Ensi alkuun kirjallisuusjättiläiset Tolstoi ja Nietzsche tuntuvat kaukaisilta, vierassieluisilta. Mutta niin venäläinen kristitty kuin saksalainen uskonnon
vihollinenkin uskoi, että Jumala on yhtä kuin hyvä. Ja tämä vakaumus ajoi heidät syvimpiin ajatuksiinsa ja voittamattomimpiin umpikujiinsa, väittää Lev Šestov. Hänen mukaansa ihmiselämää ei nimittäin voi suunnata mihinkään yksittäiseen päämäärään, ei sen enempää
totuuteen, ristiriidattomuuteen kuin hyväänkään.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Donatella Di Cesare : Pysyvästi vieraana : muuttoliikkeen filosofiaa<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Muuttoliike, siirtolaisuus, pakolaisuus – käytetään ilmiökimpusta mitä nimeä tahansa, se herättää mielikuvia valtion järjestystä vankuttavista ihmisvirroista.
Elleivät tulokkaat ole suorastaan uhka yhteiskuntajärjestykselle ja kansalliselle identiteetille, vähintäänkin heistä on vaivaa ja vastusta. Filosofi Donatella Di Cesare (s. 1956) murtaa totunnaiset ajattelutavat. Maahanmuuttajat mielletään hänen mukaansa
uhaksi ennen kaikkea siksi, etteivät kansallisvaltiot vain sovi yhteen demokratian ja ihmisoikeuksien kanssa. Valtion valta siirtolaisiin kun osoittautuu mielivallaksi, joka ei kestä ennakkoluulotonta tarkastelua.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">John Dewey : Demokratia ja kasvatus<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">John Dewey (1859–1952) tunnetaan käytännön, kokemuksen ja kansanvallan ajattelijana. Hän siirsi filosofian ikuisuuskysymykset modernin yhteiskunnan näyttämölle.
Deweyn kaikkia teoksia yhdistää hellittämätön pohdinta toimeliaisuudesta, elävien olentojen ja ympäristöjensä suhteesta. Yhdysvaltalaispragmatistin luomuksista suurelle yleisölle tunnetuin on ajatus tekemällä oppimisesta. Kirjassa Demokratia ja kasvatus Dewey
puolustaa itsenäistä oppijaa, joka varttuu kansalaiseksi tasavertaisuutta ja aktiivisuutta tukevassa koulussa. Kasvatustieteilijät ja opettajat eivät ole koskaan unohtaneet Deweyn filosofiaa. Nyt siitä puhuvat kaikki muutkin. Tässä on Deweyn tuotannon kiistaton
huipentuma.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><b>Nuorisotutkimusverkoston syksyn 2019 kirjoja<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Matleena Frisk: ”Naiseni on oma itsensä.”: rakennettu luonnollisuus, ruumiilliset kulutustuotteet ja nuorten sukupuolten murros 1961–1973<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Miltä ”seksuaalisesta vallankumouksestaan” tunnetun 1960-luvun sukupuolihistoria näyttää kulutustuotteiden ja niiden mainonnan näkökulmasta? Miten kosmetiikan
ja niin kutsuttujen hygieniatuotteiden kulutuksen moninkertaistuminen liittyi vallalla olleeseen voimakkaaseen luonnollisuuden ihanteeseen? Tämä tutkimus kytkee intiimiin elämään kuuluvien käytäntöjen muuttumisen osaksi 60-luvun modernisaatiomurrosta. Yhtäältä
vaurastuminen ja kulutuksen kasvu muokkasivat ihmisten arkea. Toisaalta 60-luvulle ja 70-luvun alkuun ajoittuu myös sukupuolia ja seksuaalisuutta koskevien käsitysten nopea käänne. Tässä nuoriin keskittyvässä tutkimuksessa sukupuolten normit ja kulutuksen
muutos liitetään yhteen. Aineistona käytetään nuortenlehti Suosikkia ja siinä julkaistuja mainoksia. Nuorten lukijoiden elinolot, lehden kuvat seurustelevista pareista, unisexmuoti, kertakäyttöiset kuukautissuojat, deodorantit sekä muut kulutustuotteet kuten
hiusrasvat, finnivoiteet ja tamponit yhdistyvät analyysissa ruumiillisten sukupuolten normien muuttumisesta modernisoituvassa Suomessa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US" style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US" style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US" style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Heta Mulari: Media in Everyday Life: Insights Into Children's and Young People's Media Cultures (e-kirja)<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US" style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US" style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">In public debate, children’s and young people’s media cultures are often addressed through a binary perspective of hopes and fears. On the
one hand, children’s and young people’s digital media competences are celebrated, while on the other hand we witness many concerns about changes in children’s and young people’s everyday lives due to digital media. This selection of articles examines the media
cultures of children and young people and their mediatised daily lives. The texts are based on a collection of articles published in Finnish in 2016 called Solmukohtia: Näkökulmia lasten mediakulttuurien tutkimusmenetelmiin ja mediakasvatukseen [Turning points:
Perspectives on methodologies of researching children’s media cultures and on media education, ed. Heta Mulari] and on an Opinion essay (2017) on the mediatised leisure time of children and young people written by Jani Merikivi, Heta Mulari and Fanny Vilmilä.
The texts have a shared methodological perspective, and ask: How are media images and devices woven into children’s and young people’s everyday lives? What types of questions and methods can be used to approach the theme in a research-based way, together with
children and young people? What types of power relations are unavoidable? Multi-method research designs that aim at children’s and young people’s experiential knowledge and participation have an important place in research of the rapidly changing world of
media.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US" style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US" style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US" style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US" style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Johanna Sumiala & Annaliina Niitamo (eds.): Youth in the Media City: Belonging and Control on the Move <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US" style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US" style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Welcome to the journey of two media cities, Helsinki and Saint Petersburg, to explore young people’s lives and cultures on the move in these
environments and landscapes! As a reader, you may dive into partly hidden urban youth subcultures: encounters in an urban circus, active Pokémon Go player communities, sticker artists redefining the city, or debating gender in graffiti subculture. Take a look
at just one essay or read them all. Or you may want to focus solely on the ponderable photos, or drift away by listening to the mesmerizing metro sounds in the digital version of this book, available here: www.youth-in-the-mediacity.org.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US" style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Venla Sykäri, Inka Rantakallio, Elina Westinen & Dragana Cvetanović (toim.): Hiphop Suomessa: puheenvuoroja tutkijoilta ja tekijöiltä<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Hiphop on Yhdysvalloissa 1970-luvulla katukulttuurina syntynyt ja 1980-luvulta lähtien maailmanlaajuiseksi kasvanut nuorisokulttuurin muoto. Sen osa-alueet
– DJ-toiminta, rap-musiikki ja -lyriikka, breikkaus ja graffiti – ovat kehittyneet sekä tiiviissä vuorovaikutuksessa että kukin omaan suuntaansa. Kirja Hiphop Suomessa: puheenvuoroja tutkijoilta ja tekijöiltä sisältää näkökulmia suomalaiseen hiphop-kulttuuriin
sen koko kehityskaaren ajalta: vuosien 1983–1984 vaihteesta nykyhetkeen asti. Kirjassa tutkijoiden ja kulttuurin toimijoiden äänet kohtaavat. Kirja jakautuu temaattisesti kolmeen osaan. Ensimmäinen osa käsittelee hiphopin vertaiskulttuurisia kehitysvaiheita
graffitin, breikin ja improvisoidun räpin osalta. Kirjan toinen osa keskittyy räppäämiseen ja räppiin. Aiheina ovat autenttisuuden kysymykset sekä yhteiskunnalliset teemat sosiaalipoliittisista ja ekokriittisistä kannonotoista uskontoon, rotuun ja sukupuoleen.
Kirjan kolmannessa osassa DJ:t, toimittajat, musiikintuottajat sekä hiphop-työpajojen vetäjät valottavat niitä osia hiphop-kulttuurista, jotka eivät suoraan näy yleisölle taiteellisen tuotannon tai performanssin muodossa. Kirja on syntynyt Nuorisotutkimusseuran
yhteydessä toimivan Hiphop Suomessa: suuntauksia ja sukupolvia -tutkimusverkoston piirissä osana Koneen säätiön rahoittamaa hanketta (2016–2018). Kirja heijastaa verkoston tavoitetta rakentaa siltoja akateemisen ja tutkimuskentän analyysin välille sekä edistää
hiphopille ominaisen suullisen ja toiminnallisen kulttuurin kirjallista dokumentointia.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><b><span style="font-size:11.0pt;font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys<o:p></o:p></span></b></p>
<p class="MsoNormal"><b><span style="font-size:11.0pt;font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></b></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt;font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Sirpa Aalto & Kirsi Kanerva: Johdatus saagakirjallisuuteen<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt;font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt;font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Keskiajan islantilaisissa saagoissa viikingit seilaavat ldäntiellä, Norjan kuninkaat levittävät kristinuskoa; raavaat miehet lausuvat
runoja, ajautuvat välillä verikoston kierteisiin tai painivat rauhattomien kalmojen kanssa, ja muinaiset sankarit surmaavat lohikäärmeitä ja peikkoja tai taistelevat saamelaisten taikuutta vastaan. Ovatko saagat totta vai tarua? Kirjoittivatko viikingit saagoja?
Mitä ovat skaldirunot? Johdatus saagakirjallisuuteen tarjoaa perustietoa keskiajan islantilaisesta kansankielisestä saagakirjallisuudesta ja sen eri lajeista. Se valottaa sitä historiallista kontekstia, jossa saagat ovat syntyneet, ja tuo esille eri saagalajien
erityispiirteitä. Kirja toimii myös käsikirjana, josta voi etsiä tietoa keskiajan Islannin kirjallisesta kulttuurista. Kirjan tekijät ovat saagoihin erikoistuneita historiantutkijoita.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi
kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle: <a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</a> josta
se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: <a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</a>.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
</div>
</body>
</html>