<html xmlns:o="urn:schemas-microsoft-com:office:office" xmlns:w="urn:schemas-microsoft-com:office:word" xmlns:m="http://schemas.microsoft.com/office/2004/12/omml" xmlns="http://www.w3.org/TR/REC-html40">
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8">
<meta name="Generator" content="Microsoft Word 15 (filtered medium)">
<style><!--
/* Font Definitions */
@font-face
{font-family:"Cambria Math";
panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4;}
@font-face
{font-family:Calibri;
panose-1:2 15 5 2 2 2 4 3 2 4;}
@font-face
{font-family:-webkit-standard;
panose-1:2 11 6 4 2 2 2 2 2 4;}
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{margin:0cm;
margin-bottom:.0001pt;
font-size:12.0pt;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
a:link, span.MsoHyperlink
{mso-style-priority:99;
color:#0563C1;
text-decoration:underline;}
a:visited, span.MsoHyperlinkFollowed
{mso-style-priority:99;
color:#954F72;
text-decoration:underline;}
span.Shkpostityyli17
{mso-style-type:personal-compose;
font-family:"Calibri",sans-serif;
color:windowtext;}
.MsoChpDefault
{mso-style-type:export-only;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
@page WordSection1
{size:612.0pt 792.0pt;
margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.WordSection1
{page:WordSection1;}
--></style>
</head>
<body lang="FI" link="#0563C1" vlink="#954F72">
<div class="WordSection1">
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen
lähetä sähköpostia osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit
arvostella kyseisen kirjan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Minervan 2019 syksyn kirjoja<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Sergei Verigin: Vakoojat vastakkain: Suomen ja Neuvostoliiton tiedustelusota 1939–1944<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Teos käsittelee Neuvosto-Karjalan turvallisuuspalvelujen taistelua Suomen erityispalveluja vastaan talvisodassa, välirauhan aikana sekä Suuressa isänmaallisessa sodassa. Kirjan keskiössä ovat Suomen tiedustelukoulut jatkosodan aikana ja
Neuvostoliiton sisäasiainkansankomissariaatin NKVD:n toiminta niitä vastaan. Jatkosodan aikana neuvostosotavankeja värvättiin oppilaiksi Suomen tiedustelukouluihin. Kun heidät sitten lähetettiin vakoilutehtäviin vihollisen selustaan, monet heistä antautuivat
tai tulivat paljastetuiksi. Jotkut suomalaisten kouluttamat vakoojat osoittautuivat myös kaksoisagenteiksi, jotka oli lähetetty Suomeen juuri tätä tarkoitusta varten. Teos perustuu laajaan venäläiseen ja suomalaiseen arkistomateriaaliin, josta osa on vasta
nyt saatu ensimmäisen kerran tutkimuskäyttöön.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Jukka Kyösti: Tykistökomentaja eversti Bror Kraemer<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Eversti Bror Kraemer on tykistötiedustelun kehittäjä ja tulisuunnitelmatekniikan uranuurtaja Suomessa. Kraemer kehitti tykistön käyttöä erityisesti valokuvatiedustelun ja tarkan maalintamisen keinoin. Korpiselkä, Tuulos, Syväri ja Nietjärvi
ovat nimiä, jotka toivat kunniaa Kraemerin johtamalle kenttätykistölle. Kirja pohjautuu aineistoon, joka sisältää merkittävän määrän sodanajan operaatioihin ja tykistötiedusteluun liittyviä alkuperäisiä asiakirjoja sekä mittavan ennen julkaisemattomien sodanaikaisten
valokuvien kokoelman.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Heinrich Fraenkel & Roger Manvell: Heinrich Himmler: SS:n ja Gestapon päällikkö<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Heinrich Himmler oli yksi natsi-Saksan vaikutusvaltaisimmista ja pelätyimmistä miehistä. Kattava elämäkertateos perustuu amerikkalaisiin ja saksalaisiin arkistolähteisiin sekä Himmlerin perheenjäsenten ja hänen alaisinaan palvelleiden haastatteluihin.
Ensikäden tietoa ovat antaneet mm. Himmlerin lapset Gudrun ja Gebhard. Kirja avaa ainutlaatuisen näkymän pahamaineisen natsijohtajan yksityiselämään, toimintaan ja vakaumukseen. Suomenkielisen laitoksen esipuheen on kirjoittanut dosentti André Swanström. Esipuheessa
selvitetään mm. Himmlerin yhteydet Suomeen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Heikki Lehtonen: Sodassa kuolleet Mannerheim-ristin ritarit<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Heikki Lehtonen on koonnut teokseensa kaikkien vuosina 1941–1945 sodassa kuolleiden Mannerheim-ristin ritarien elämänkaaren, sotatien ja kuolinolosuhteet. Nyt ilmestyvässä uudessa teoksessa sodassa edesmenneiden ritareiden teot ja viimeiset
vaiheet tulevat ensimmäistä kertaa yksien kansien väliin. Teos perustuu laajoihin arkisto-, kirjallisuus- ja haastattelulähteisiin ja se sisältää myös tiivistetyn historian kunniamerkeistä ja niiden myöntämisestä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Eero Ojanen: Suomen kansan taiat ja loitsut<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Suomen kansan taiat ja loitsut esittelee entisajan suomalaisten elämänhallinnan keinoja. Ennen uskottiin vakaasti sanan voimaan ja siihen, että ihminen pystyy sanojen ja rituaalien avulla vaikuttamaan kohtaloonsa. Taiat ja loitsut kuuluivat
kaikkiin elämän tärkeisiin käännekohtiin: raskauteen, syntymään, kumppanin löytämiseen ja kuolemaan. Myös toimeentuloa, satoa sekä metsästys- ja kalaonnea turvattiin erilaisin loitsuin. Kirja esittelee laajasti suomalaisessa kansanperinteessä käytettyjä loitsuja
ja taikoja ja osoittaa, että jotkut niistä ovat säilyneet elävinä meidän päiviimme saakka.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Bair Irincheev: Jatkosodan diplomatia venäläisin silmin<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ei esittelyä saatavilla.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Juha Järvelä: Mika Waltarin Helsinki<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Mika Waltari oli syntyperäinen helsinkiläinen, joka eli kaupungissa lähes koko elämänsä, läpi kolmen sodan ja kaupungin muutoksen. Hän kuvasi uransa alusta lähtien kaupunkia teoksissaan, joihin on tallentunut tarkasti todellista ja fiktiivistä
elämää Helsingissä. Tämä kirja näyttää Helsingin Waltarin silmin ja vie hänen kuvaamilleen paikoille. Osa niistä on yhä helppo löytää, osa kuuluu kaupungin menneisyyteen. Monia Waltarin elämään tai teoksiin liittyneitä paikkoja – asuinrakennuksia, ravintoloita,
sairaaloita, elokuvateattereita – ei ole enää olemassa, mutta kirja vie lukijansa sinne, missä ne ovat olleet, ja kertoo, miten muutos on tapahtunut. Kirja koostuu Waltarin elämään ja teoksiin liittyvien paikkojen kuvauksista, jotka on järjestetty niin, että
lukija voi teosta seuraten kulkea Waltarin Helsingissä. Runsaasti kuvitetussa kirjassa on myös eri alueiden kartat, joiden avulla kirjassa kuvaillut paikat on helppo löytää.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Robert Kirchubel: Itärintaman operaatiokartasto 1941–1945<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Toisen maailmansodan itärintama on maailmanhistorian suurin rintama niin maantieteellisen ja ajallisen pituuden kuin armeijoiden miesvahvuuden ja menetettyjen ihmishenkienkin osalta. Tämä laaja kartasto visualisoi kaikki sotatoimet, joita
Berliinistä aina Moskovan edustalle, Stalingradiin ja Itä-Preussiin ulottuneella rintamalla käytiin. Mukana on myös Suomen lähialueen taistelut ja mm. suomalaisten käymät taistelut Karjalankannaksella. Tarkat ja yksityiskohtaiset sotakartat havainnollistavat
erinomaisesti sotatoimien käsittämättömän laajuuden ja antavat elävän kuvan taisteluiden kulusta. Itärintama oli toisen maailmansodan tärkein näyttämö. Sinne sijoitettiin Wehrmachtin suurin miesvahvuus, ja siellä puna-armeija lopulta kukisti Saksan asevoimat.
Vuonna 1941 alkaneesta operaatio Barbarossasta aina Berliinin murtumiseen vuonna 1945 saksalaiset ja neuvostosotilaat taistelivat Valkovenäjän metsissä ja soilla, Ukrainan tasangoilla ja Kaukasuksen vuorilla. Teoksen 128 karttaa ja niihin liittyvät tekstit
kuvaavat tarkasti niin taistelut ja joukkojen liikkeet, hyökkäykset ja perääntymiset, mutta myös molempien osapuolten suunnitelmat ja arviointivirheet.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Laura Kolbe, Samu Nyström, Henrik Tala: Helsinki 1939: pääkaupunki ja suuri käänne<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Vuoden 1939 alkaessa Suomen nuori kansakunta oli viimein päässyt vaurastumisen ja kehityksen tielle. Erityisesti tämä näkyi maan pääkaupungissa, jonne oli 1930-luvulla kohonnut liuta uusia maamerkkejä kuten Eduskuntatalo, Postitalo, Naistenklinikka,
Lasipalatsi, hotelli Torni – sekä vuoden 1940 olympialaisia varten rakennetut Messuhalli ja Olympiastadion. Juhlapuheissa korostettiin olympiahankkeen merkitystä – vuonna 1939 tehtävillä valmisteluilla varmistettaisiin, että Suomi voisi näyttävästi astua kansainvälisen
huomion keskipisteeseen. Mitä pidemmälle vuosi 1939 eteni, sitä enemmän elämää alkoivat kuitenkin varjostaa koko Euroopan taivaan synkentäneet pilvet. Olympialaisten sijaan edessä olivat lopulta talvisodan kuukaudet. Professori Laura Kolbe tarkastelee vuoden
1939 Helsinkiä hallinnon ja kunnallispolitiikan näkökulmasta. Dosentti Samu Nyström kirjoittaa kaupunkielämän arjesta ja juhlasta seuraten, miten sota lopulta vyöryi vastustamattomasti helsinkiläisten elämään. Filosofian tohtori Henrik Tala käy läpi kansainvälisen
poliittisen murroksen vaiheita päähenkilönään pääministeri A. K. Cajander, joka pyrki luovimaan Suomea odotettavissa olevan suursodan varjosta kohti rauhan väyliä ja samaan aikaan varustamaan maata siltä varalta, että sotaan kuitenkin jouduttaisiin. Tekstien
rinnalla oman tarinansa kertoo läpi kirjan kulkeva kuvitus, historialliset valokuvat vuoden 1939 Helsingistä. Teos jatkaa Helsinki-kirjasarjaa, jossa on aikaisemmin julkaistu Helsinki 1918 – Pääkaupunki ja sota (2008) sekä Helsinki 1945 – Pääkaupunki ja rauha
(2015).<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Timo Vihavainen: Neuvostoliiton varjossa kasvanut kansa<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Suomalaisten ylisukupolvinen kokemus 1900-luvun alusta aina sen viimeiselle vuosikymmenelle saakka oli elämä Neuvosto-Venäjän varjossa. Sen mukaisesti nähtiin historia, koettiin nykyisyys ja odotettiin tulevaisuutta. Vuosikymmenestä toiseen
suomalaisten suuret tunteet – uho ja alistuminen, pelko ja huojennus, toivo ja toivottomuus suuntautuivat itään. Suomalainen kokemus itänaapurin pitkästä varjosta ei rajoittunut vain ulkopolitiikkaan tai valtiollisiin instituutioihin, vaan siitä tuli osa suomalaisten
itseymmärrystä kansallisen elämän kaikilla tasoilla. Neuvostoliitto vaikutti kansakuntaamme niin merkittävällä tavalla, että sen häviäminen synnytti meillä suuren henkisen tyhjiön. Mielenkiintoinen kysymys on, mitä sen hävittyä on tullut tilalle. Selvää on,
että Jeltsinin, Medvedevin ja ennen kaikkea Putinin Venäjä on muokannut uudelleen meidän käsityksissämme itänaapurista, omasta itsestämme, historiastamme ja asemastamme tässä maailmassa. Professori Timo Vihavaisen veitsenterävä analyysi Suomen lähihistoriasta
auttaa hahmottamaan olennaiset kehityslinjat. Samalla se paljastaa itsestäänselvyyksinä pidettyjen suomalaisilmiöiden taustalla olevat kansalliset traumat, turhaumat sekä väärät uskomukset ja totuudet.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Petri Nevalainen: Kolmen rintaman mies: Seppo Tiilikainen talvisodassa, SS-Viking-divisioonassa ja Tali-Ihantalassa<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Seppo Tiilikainen oli yksi yli 1 400 suomalaisesta Saksan Waffen-SS-joukoissa taistelleista sotilaista. Hän oli Saksaan lähtiessään 19-vuotias korpraali. Nuoresta iästään huolimatta Tiilikainen oli jo kokenut maailmanmatkaaja. Nuorukainen
lähti merille vain 15-vuotiaana, ja parivuotisen pestin aikana tutuiksi kävivät satamat Etelä-Amerikkaa myöten. Maailman poliittinen kuohunta kuitenkin muutti Tiilikaisen suunnitelmat. Nuori mies palasi Suomeen ja taisteli talvisodassa Laatokan pohjoispuolella.
Vuonna 1941 Tiilikainen värväytyi Waffen-SS:ään. Hänestä tuli Viking-divisioonan taistelija Ukrainan sotatantereille. Päiväkirjoissaan ja kirjeissään hän kuvailee paitsi taisteluja myös suomalaisten SS-sotilaiden arkea. SS-komennuksen päätyttyä Tiilikainen
palasi Suomeen osallistuakseen jatkosodan lopputaisteluihin. Tali-Ihantalan tulimyrsky koitui hänen kohtalokseen heinäkuun alussa 1944. Kirja perustuu Tiilikaisen päiväkirjamerkintöihin ja kirjeisiin, joita täydentää sota-arkiston materiaali.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Suomalainen susi<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Erkki Pulliainen ja Lassi Rautiainen<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Erkki ”Susi” Pulliaisen teos esittelee yhden kiehtovimmista petoeläimistämme. Suomalaisesta sudesta ja sen elintavoista kertova kirja on kuvitettu tunnetun luontokuvaajan, Lassi Rautiaisen, ainutlaatuisin kuvin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Sudet ovat herättäneet kautta aikojen sekä kunnioitusta että pelkoa. Niitä on pidetty usein myös lainsuojattomina. Susikannat Suomessa ovat kuitenkin hyvin pieniä eikä susi tiettävästi ole käynyt ihmisen kimppuun sitten 1800-luvun lopun.
Susi väistää ihmistä aina kun se sille on mahdollista, ja luonnossa suden pääseekin näkemään vain hyvällä onnella.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Sudet ovat sosiaalisia eläimiä, jotka elävät 7–15 yksilön perhekuntina. Ne muodostuvat alfaparista ja sen eri ikäisistä pennuista. Kirja kuvaa elävästi susilaumojen elämää Suomessa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Erkki Pulliainen pureutuu suden ja ihmisen ristiriitaiseen suhteeseen mm. pohtimalla, miten ihminen omilla toimillaan vaikuttaa suden käyttäytymiseen. Tappamalla joko alfanaaraan tai uroksen ihminen särkee lauman hierarkian. Sekaisin olevan
perhekunnan jäsenet saattavat käyttäytyä tavoilla, jotka eivät ole niille ominaisia. Moni häirikkösudeksi luokiteltu yksilö voikin olla häirityn tai hajotetun lauman jäsen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">EU:n vuonna 1995 antamasta suojelupäätöksestä huolimatta susi on edelleen uhanalainen laji myös Suomessa. Erkki Pulliainen osoittaa, että Suomessa riittää tilaa niin ihmisille kuin saloseutujen susille ja muillekin petoeläimille.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Totuus tapaus Aarniosta<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">J. K. Tamminen<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kesken Suomen rikoshistorian kalleinta oikeusjuttua J. K. Tamminen sai tilaisuuden vierailla useaan otteeseen Jari Aarnion luona Vantaan vankilassa. Tämä kirja pohjautuu noissa tapaamisissa käytyihin keskusteluihin sekä Tammisen laajoihin
taustaselvityksiin rikosten ja rikollisten maailmassa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Jari Aarnion lisäksi J. K. Tamminen on haastatellut mm. Mari ”Malmin nainen” Romanoa sekä lukuisia muita ns. ”tapaus Aarnioon” keskeisesti liittyviä henkilöitä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Vuonna 2007 useat rikolliset Suomessa ja Virossa esittivät väitteitä, joiden mukaan Helsingin huumepoliisi ei noudata kaikessa toiminnassaan lain kirjainta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ensimmäinen väite oli, että Helsingin huumepoliisi tekee itse laittomia valeostoja. Toisen väitteen mukaan Helsingin huumepoliisin suhde ”tiedonantajiin” ja ”vasikoihin” oli liian joustavaa. Sanottiin, että Helsingin huumepoliisi salli
joidenkin rikollisten toimia huumemarkkinoilla, mikäli he vastavuoroisesti antoivat Helsingin huumepoliisille tietoja kentältä. Kolmas väite oli, että Helsingin huumepoliisi oli itse mukana huumekaupassa ja tyhjensi laittomasti nk. metsäkätköjä, eli rahojen
ja huumeiden maakätköjä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tässä kirjassa kurkistetaan kulissien taakse. Mukana on paljon sellaista aineistoa, jota ei missään muualla ole koskaan julkaistu. J. K. Tamminen haluaa selvittää, mitä oikeasti tapahtui.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Gucci<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tyttären muistelmat<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Patricia Gucci<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Patricia Guccin teos on yhtä aikaa sekä valaiseva katsaus Guccin muoti-imperiumin syntyyn ja satumaisiin menestyksen vuosiin että omakohtaisuudessaan koskettava kertomus tarkoin vartioidusta perhesalaisuudesta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Aldo Gucci loi isänsä perustamasta pienestä paikallisesta käsityöläisyrityksestä Hollywoodin tähtien ja kuninkaallisten tunnetuksi tekemän globaalin brändin. Huiman menestyksen päivinä vauhtisokeus vei kuitenkin miehen mennessään, ja lopulta
hänet tuomittiin vankeuteen verolakien kiertämisestä. Hän joutui syrjään perheyrityksen johdosta ja sai seurata, miten seuraava sukupolvi petti hänet ja pakotti koko suvun myymään yhdessä rakennetun muotitalon kansainväliselle sijoitusyhtiölle.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Dramaattisen yrityshistorian ohessa Aldo Guccin tytär Patricia kertoo myös isänsä tarkoin varjellun rakkaustarinan, jonka paljastuminen olisi 1960-luvulla johtanut muoti-imperiumin johtajan varmaan tuhoon.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Patricia Gucci syntyi Aldo Guccin ja hänen sihteerinsä Brunan salaisen rakkauden hedelmänä 1960-luvun alussa, jolloin perheellisen miehen syyllistyminen aviottoman lapsen hankintaan oli Italiassa rikos. Aldo ei kutenkaan voinut mitään tunteilleen
Brunaa kohtaan, ja välttääkseen skandaalin hän lähetti raskaana olleen Brunan synnyttämään Lontooseen. Myöhemmin Aldo järjesti Brunan ja Patrician lähelleen Roomaan, missä hän yritti piilotella heitä Italian viranomisilta, medialta ja omalta perheeltään.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Patricia Guccin sydämeenkäyvä kertomus vanhemmistaan ja omasta salatusta elämästään perustuu hänen omiin muistoihinsa ja kokemuksiinsa, hänen äitinsä Brunan haastatteluihin sekä Aldo Guccin ylitsepursuavan runsaisiin kirjeisiin rakastetulleen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Muistojeni kiiltokuvat<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Pirkko Vekkeli<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tässä kirjassa palataan kiiltokuvien historiaan – ja muistoihin, joita ne herättävät.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kiiltokuvat kuuluvat ennen kaikkea sodanjälkeisten suurten ikäluokkien tyttöjen, heidän tyttäriensä ja vielä tyttärientyttäriensäkin lapsuuteen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kiiltokuvat, niiden keräily, vaihdanta ja ystäväkirjoihin liimailu on monen sukupolven yhteinen muisto, osa kollektiivista nostalgiaa, joka ihastuttaa edelleen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kiiltokuvien historia yltää 1800-luvulle, kun kuvia opittiin monistamaan ja käsittelemään lakan ja korkopuristustekniikan avulla niin, että ne saivat itseisarvon painoteknisinä suosikkiuutuuksina.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Suomessakin kiiltokuvia liimattiin ystävien kesken kiertäviin muistovihkoihin jo varhain, mutta koko kansan lapsuusmuistoihin ne kiertyivät ennen kaikkea sodanjälkeisistä vuosista alkaen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kukkakorit, enkelit, lapset, eläimet, luonto… kiiltokuvien aihemaailma oli loputon. Ehtymätön on myös muistojen virta, joka tänäkin päivänä pulppuaa kiiltokuvia keränneiden tyttöjen tarinoista.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Omista lapsuuden kiiltokuvistaan kertovat mm. Sinikka Sokka, Marjatta Tapiola, Jaana Saarinen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Toisen maailmansodan asepuvut<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Jonathan North<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kattava ja asiantunteva hakuteos esittelee Britannian, Yhdysvaltain, Saksan, Neuvostoliiton, Japanin sekä muiden liittoutuneiden ja akselivaltojen armeijoissa käytetyt sotilaspuvut ja varusteet.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Teos sisältää 600 valokuvaa ja tarkkaa piirrosta eri maiden univormuista, varusteista, aseistuksesta, arvomerkeistä ja tunnuksista.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Sotaa käytiin eri puolilla maailmaa hyvin erilaisissa olosuhteissa ja siksi tarvittiin myös monenlaisia varusteita.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Toisen maailmansodan syttyessä vuonna 1939 sotilaiden univormut ja varusteet olivat vielä varsin samanlaisia kuin ensimmäisen maailmansodan aikaan. Sodan jatkuessa asepukuihin kuitenkin tehtiin paljon muutoksia, jotta ne paremmin vastaisivat
kulloisiakin olosuhteita.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ainutlaatuisen kattava hakuteos esittelee niin Normandiassa taistelleiden Britannian jalkaväkijoukkojen ja Burmassa sotineiden japanilaisten univormut kuin suomalaisten sotilaiden talvivarusteet tai kiinalaisten naispartisaanien puvutkin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span lang="SV-FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span lang="SV-FI">Bon Scott ja AC/DC<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span lang="SV-FI">1973-1980<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal">Jeff Apter<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Fanit ja kriitikot ovat yhtä mieltä siitä, että vuodet 1973–1980, kun Bon Scott oli yhtyeen riveissä, olivat AC/DC:n kulta-aikaa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Harvinaisin otoksin kuvitettu kirja dokumentoi koko tuon hurjan aikakauden, alkaen Sydneyn lähiöissä heitetyistä ensimmäisistä keikoista aina Bon Scottin traagiseen kuolemaan vain 33-vuotiaana.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Noina vuosina yhtye levytti kuusi studioalbumia, keräsi maailmanlaajuisen uskollisen fanijoukon, teki kiertueen toisensa jälkeen ja aiheutti melkoisen määrän kaaosta ja pahennusta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Homo sapiens – Luotu liikkumaan<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Miten muuttamamme maailma muuttaa meitä<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Vybarr Cregan-Reid<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Homo Sapiens – Luotu liikkumaan on ajankohtainen ja monipuolinen tietokirja ihmisen kehityksen ja ympäristön suhteesta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kirja kuvaa kansantajuisesti, miten ihmisen keho on kehittynyt miljoonien vuosien aikana, mutta elinympäristö muuttunut radikaalisti vain viimeisten parin sadan vuoden aikana.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Vybarr Cregan-Reid osoittaa kirjassaan, että vaikka elämä on monella tapaa helpompaa kuin ankarissa olosuhteissa eläneillä esi-isillämme, todellisuudessa ympäristö, jossa elämme, sairastuttaa meidät.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Biologisesti ihminen on yhä metsästäjä-keräilijä, joka on suunniteltu liikkumaan ja joka ei tiedä tuolista mitään.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ympäristön ja kehon välisestä ristiriidasta seuraa monenlaisia vaivoja ja sairauksia: mm. selkävaivoja, sydän- ja verisuonitauteja, kakkostyypin diabetesta, syöpää, hammasongelmia, monenlaisia psyykkisiä ongelmia, kuten jatkuvaa stressiä,
unettomuutta ja masennusta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kehityksen kelloa ei voi kiertää taaksepäin. Vai voiko? Vybarr Cregan-Reidin mukaan voimme tehdä paljonkin. Meidän täytyy vain opetella elintapoja, jotka vastaavat paremmin omaa historiallista kehitystämme.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Mika Poutala<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Muutaman sadasosan tähden<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Petri Lahti<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Henkilökuva pikaluistelija Mika Poutalasta, joka hävisi olympiamitalin kahdesti muutamalla sadasosasekunnilla.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ensimmäinen yrityksistä, Vancouverin olympialaisissa vuonna 2010, oli suistaa Poutalan elämän raiteiltaan. Kisojen jälkeen hän mietti joka päivä yli vuoden ajan, miksi horjahti ratkaisevalla hetkellä sisäkaarteessa, kun kirkkain mitali
oli enää muutamien rajujen luistimen potkujen päässä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Vaikka unelma olympiamitalista jäi kirvelevällä tavalla toteutumatta, epäonnistuminen yksittäisellä hetkellä antoi kypsyttelyn jälkeen uutta suuntaa Poutalan urheilijan uralle ja koko elämään.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Nyt, nelinkertaisena olympiakävijänä ja EM-mitalistina hänet on valittu olympiakomitean urheiluvaliokunnan puheenjohtajaksi. Poutala toimii myös asiantuntijana Yleisradion urheilulähetyksissä. Lisäksi Poutala vetää yhdessä Ilkka Palomäen
kanssa huippu-urheiluun keskittyvää podcast-ohjelmaa OlympiaCast.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Jäällä tapahtuneiden voittojen ja tappioiden lisäksi Poutala ammentaa tarinoihinsa elämästään yksinhuoltajan lapsena, levottomista kouluvuosistaan, seikkailuistaan maailmalla sekä uskostaan.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Mika Poutalan kirja on tarina yrityksestä, erehdyksestä, etsimisestä, kasvusta ja kehittymisestä – sekä viestin viemisestä eteenpäin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi
kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"-webkit-standard",serif;color:black;mso-fareast-language:FI">Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle: <a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</a> josta
se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: <a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</a>.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
</div>
</body>
</html>