<html xmlns:v="urn:schemas-microsoft-com:vml" xmlns:o="urn:schemas-microsoft-com:office:office" xmlns:w="urn:schemas-microsoft-com:office:word" xmlns:x="urn:schemas-microsoft-com:office:excel" xmlns:m="http://schemas.microsoft.com/office/2004/12/omml" xmlns="http://www.w3.org/TR/REC-html40">
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8">
<meta name="Generator" content="Microsoft Word 15 (filtered medium)">
<style><!--
/* Font Definitions */
@font-face
{font-family:"Cambria Math";
panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4;}
@font-face
{font-family:Calibri;
panose-1:2 15 5 2 2 2 4 3 2 4;}
@font-face
{font-family:-webkit-standard;
panose-1:2 11 6 4 2 2 2 2 2 4;}
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{margin:0cm;
margin-bottom:.0001pt;
font-size:12.0pt;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
a:link, span.MsoHyperlink
{mso-style-priority:99;
color:#0563C1;
text-decoration:underline;}
a:visited, span.MsoHyperlinkFollowed
{mso-style-priority:99;
color:#954F72;
text-decoration:underline;}
span.Shkpostityyli17
{mso-style-type:personal-compose;
font-family:"Calibri",sans-serif;
color:windowtext;}
span.apple-converted-space
{mso-style-name:apple-converted-space;}
.MsoChpDefault
{mso-style-type:export-only;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
@page WordSection1
{size:612.0pt 792.0pt;
margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.WordSection1
{page:WordSection1;}
--></style><!--[if gte mso 9]><xml>
<o:shapedefaults v:ext="edit" spidmax="1026" />
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 9]><xml>
<o:shapelayout v:ext="edit">
<o:idmap v:ext="edit" data="1" />
</o:shapelayout></xml><![endif]-->
</head>
<body lang="FI" link="#0563C1" vlink="#954F72">
<div class="WordSection1">
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä
sähköpostia osoitteeseen: <agricolan.arvostelut@gmail.com> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella
kyseisen kirjan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">AMANITA<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal">Viljo Rasila : Kun keisari kaatui – Suomi maaliskuusta 1917 heinäkuuhun 1919<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Viljo Rasilan teos on tasapainoinen ja terävä kertomus Suomen syntyvaiheista keisarivallan kaatumisesta presidentinvaaliin, keväästä 1917 kesään 1919. Vaikka tästä ajasta on kirjoitettu paljon, hyvin vähän on käsitelty sitä, kuinka tuon
ajan vastuunalaiset päättäjät toimivat. Kun keisari kaatui on kokeneen ja palkitun historioitsijan monipuolinen esitys historiamme tärkeimmästä ajanjaksosta, joka määräsi Suomen suunnan. Rasila pohtii terävästi vaikeana aikana tehtyjen päätösten laillisuutta.
Tiedettiin, että yhteinen laki on yhteiskunnan selkäranka. Mutta mikä on lainmukaista, mikä oikeudenmukaista? Millaiset tulevaisuudenodotukset määräsivät tapahtumien kulkua? Laki voi vanhentua, oikeudenmukaisuus riippuu paljolti tuntemuksista ja monien päätösten
järkevyys nähdään vasta jälkikäteen. Kaiken lisäksi keskeiset ratkaisut tapahtuivat omien rajojen ulkopuolella, maailmansodan rintamilla idässä ja lännessä. Suomi oli vielä pieni suurten joukossa, ja virhelaskelmia tehtiin paljon.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Keijo K. Kulha, Laila Hirvisaari, Pertti Hakanen, Sari Savikko, Hanna Pukkila-Toivonen : Evakkotaival – Karjalan siirtoväen tarina<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Sadattuhannet suomalaiset joutuivat pakenemaan sotaa vuosina 1939—44, monet kahdesti. On mahdotonta kuvitella hätää ja surua, jota evakkotaipaleella tunnettiin. Kirjailija Laila Hirvisaari kertoo kirjassa lähdöstään kuusivuotiaana sotaorpona
evakkoon. Hänen tarinansa muistuttaa, kuinka laaja oli evakkokokemusten kirjo: pelkoa, turvaa, halveksuntaa, myötätuntoa, toivoa, epätoivoa. Raskaiden rauhantekojen jälkeen noin 404 000 karjalaista asutettiin sotien koettelemaan ja köyhdyttämään maahan, josta
oli lohkaistu noin kymmenosa. Historiantutkija, ft Keijo K. Kulha selvittää kattavasti, kuinka väestönsiirrot ja valtava asutustyö toteutettiin ja miten lähes mahdottomalta tuntuneessa tehtävässä onnistuttiin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Teos muistuttaa, kuinka ratkaisevaa oli karjalaisten oma-aloitteisuus ja aktiivisuus. Karjalan Liitto, joka perustettiin vuonna 1940 siirtoväen edunvalvontajärjestöksi, on kehittynyt suureksi kulttuuri- ja harrastusjärjestöksi. Karjalan
Liiton puheenjohtaja Pertti Hakanen kertoo teoksessa järjestön merkityksestä sekä monipuolisesta toiminnasta. Karjalaisuus ei sotien jälkeen kuihtunut, vaan on mittaamattomasti rikastuttanut suomalaista kulttuuria. Tietokirjailijat Sari Savikko ja Hanna Pukkila-Toivonen
esittelevät kirjassa kaikki Karjalan kunnat, jotka jatkosodan rauhanteon jälkeen jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle kokonaan tai niin suurelta osin, että ne lakkautettiin. Rajan taakse jäi kymmeniä virkeitä pitäjiä, kaksi kehittyvää kauppalaa sekä kolme
kaupunkia, joilla oli rikas historia ja lupaava tulevaisuus. Paljon kärsineet ja uhranneet karjalaiset eivät vaipuneet katkeruuteen eivätkä toimettomuuteen, vaan olivat eturintamassa rakentamassa sotien jälkeistä Suomea. Arvoteos kestää sukupolvelta toiselle.
Laaja ja runsaasti kuvitettu suurteos kertoo jälkipolville, millainen oli Karjalan maa, mitä karjalaiset sotavuosina kokivat ja kuinka evakuoinnit ja asuttaminen toteutettiin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">ARTHOUSE<br>
<span style="font-size:11.0pt;font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Marek Fields : Lännestä tuulee - Britannian ja Yhdysvaltojen propaganda kylmän sodan Suomessa<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt;font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt;font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Kylmä sota oli paitsi sotilaallista ja taloudellista kilpavarustelua myös taistelua ihmisten mielikuvista. Suurvallat sijoittivat valtavia rahasummia
todistaakseen paremmuutensa sanojen ja kuvien voimin. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt;font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Johtavilla länsimailla - Britannialla ja Yhdysvalloilla - oli osin salaisia propaganda- ja kulttuuridiplomatiaoperaatioita myös Suomessa. Nämä
soft power -keinot nousivat merkittäviksi, koska poliittiset ja sotilaalliset keinot Suomen tukemiseksi olivat rajalliset. Lännestä tuulee kertoo kiehtovasti siitä, miten länsimahtien tuki Suomen itsenäisyydelle ja länsimielisyydelle olikin paljon voimakkaampaa
kuin on aiemmin esitetty. Kirja pohjautuu amerikkalaisten, brittiläisten, suomalaisten ja ruotsalaisten arkistojen ennen tutkimattomiin asiakirjoihin. Marek Fields on suomalais-englantilainen historiantutkija, joka on väitellyt Helsingin yliopistossa filosofian
tohtoriksi Britannian ja Yhdysvaltojen propagandasta ja kulttuuridiplomatiasta Suomessa kylmän sodan alkuvuosikymmeninä. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt;font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt;font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt;font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt;font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Osmo Pekonen & Johan Stén: Valon aika<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt;font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt;font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Valistuksen vuosisata - 1700-luku - oli Euroopan kulttuurin loistoaika, jolloin saivat alkunsa monet vielä nykyäänkin vaikuttavat aatteet, keksinnöt
ja uudistukset. Valistuksen keskus oli Pariisi akatemioineen, kahviloineen ja salonkeineen. Valon aika sisältää 20 henkilökuvaa tiedemiehistä, filosofeista ja muista valistuksen sanansaattajista sekä Ranskassa että Itämeren piirissä, etenkin Pariisin, Berliinin,
Pietarin ja Upsalan tiedeakatemioissa. Mukana ovat valistuksen suurhahmojen Voltairen, Rousseaun ja Condorcet'n lisäksi esimerkiksi Katariina Suuren neuvonantajaksi ryhtynyt ensyklopedisti Diderot, kukkaiskuningas Carl von Linne, giljotiiniin päätynyt tähtitieteilijä
Bailly ja ensimmäinen naispuolinen luonnontieteen uranuurtaja Emilie du Chatelet. FT, YTT Osmo Pekonen ja FT, TkT Johan Sten ovat molemmat väitelleet paitsi matematiikasta myös 1700-luvun tieteenhistoriasta. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt;font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt;font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt;font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt;font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Carl von Clausewitz : Sodankäynnistä<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt;font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt;font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Preussilainen kenraali ja sotateoreetikko Carl von Clausewitz (1780-1831) kehitti sotilaallisen ajattelun uudelle tasolle. Hän tulkitsi sodan
luonteen ja sotilasstrategiat niin syvällisesti, että hänen ajattelunsa on antanut oppia nykyaikaiseen sodankäyntiin ja suomalaiseenkin sotataitoon. Clausewitzin ajatuksia on sovellettu myös liikeyritysten johtamiseen. Sodankäynnistä onkin edelleen tärkeää
luettavaa jokaiselle johtajalle. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt;font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt;font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Anne Mattsson : Sylvi Kekkosen elämäkerta<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt;font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt;font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Sylvi Kekkonen (1900-1974) on suomalaisten mielikuvissa usein sulautunut osaksi pitkäaikaisimman valtion-päämiehemme persoonaa. Henkilönä hän
on jäänyt monille mysteeriksi. Hän ei helposti päästänyt ihmisiä lähelleen, vaan piti lujasti kiinni omasta tilastaan ja tarkkaili maailmaa terävästi mutta taustalla. Sylvi Kekkosen elämäkerta murtautuu presidentin puolisosta muodostetun julkisuuskuvan läpi
- se kuvaa tätä voimakastahtoista naista raikkaasti ja elävästi. Laajan dokumentaarisen aineiston, kuvien, yksityisten kirjeiden, päiväkirjojen ja omaelämäkerrallisten teostensa kautta Sylvi Kekkonen saa äänen itse. Anne Mattsson kirjoitti Sylvi Kekkosen elämäkerran
vuonna 2000 - nyt julkaistava teos on tarkistettu ja kuvitukseltaan uudistettu. Sittemmin Mattsson on kirjoittanut myös Seela Sellan ja Tellervo Koiviston elämäkerrat. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">AVAIN<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt;font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Sanna Ryynänen : Meri Genetz : levoton sielu<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt;font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt;font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Meri Genetz oli 1930-luvulla yksi Suomen eturivin taiteilijoista. Hänen elämänsä oli yhtä värikäs kuin hänen maalauksensa: hän koki paikan päällä
Venäjän vallankumouksen, Suomen sisällissodan ja Pariisin kuohuvan 1920-luvun. Taiteilijamiehensä Carl Nyman Warghin kanssa hän oli mukana vuosisadan alkupuolen okkultismi-innostuksessa. Meri etsi salatieteistä sisäistä varmuutta ja rauhaa, mutta mitä pidemmälle
hänen etsintänsä jatkui, sitä kaoottisemmaksi hänen elämänsä muuttui.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt;font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt;font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt;font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Pirkko Vekkeli (toim.) : Matti Seppänen : Elämäntyönä muotitaide<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt;font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt;font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Matti Seppänen (s. 1944) on yksi harvoista taideteollisen koulutuksen saaneista miesmuotitaiteilijoistamme. Pienviljelijäperheen evakkotaipaleelle
syntynyt vesseli varttui nuoreksi mieheksi, jonka työtoverit tamperelaisessa somistamossa patistivat muotiopintojen pariin. Suunnittelijana Seppänen koki suomalaisen vaatetusteollisuuden kultavuodet ja auringonlaskun. Hänet tunnetaan myös teatteripuvuistaan
ja maailmalla menestyneen nuoren muotikaartimme kouluttajana Aalto-yliopistossa. Mikä parasta, Matti Seppänen on mainio tarinankertoja! Kirja hänen elämästään ja työstään julkaistaan 50-vuotistaiteilijajuhlan merkeissä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt;font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt;font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt;font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Matti Merivirta : Sörkan muurin varjossa : Sörkan vankilan kirjasto<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt;font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt;font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Sörkän muurin varjossa kertoo kirjallisuudesta ja lukemisesta vankilassa. Kaikissa Suomen vankiloissa ei ole kirjastoa, mutta Helsingin vankilassa
Sörnäisissä sellainen on. Helsingin vankilassa kirjojen lainaaminen on jossain muodossa toiminut tiettävästi jo vankilan alkuajoista, vuodesta 1881 lähtien. Kirja pureutuu vankilan ja vankien alakulttuuriin, jonka vaikutukset heijastuvat myös lukuharrastukseen.
Lukuharrastusta edistää myös yhteistyö kunnan kirjastovirkailijoiden kanssa, jotka pitävät vangeille lukupiirejä. He valottavat kirjassa kokemuksiaan vankityöstä omilla puheenvuoroillaan. Kirjassa on myös vankien omia tekstejä, joissa elämän haavoittuvuus,
suru ja samanaikainen vankilayhteisön pakottavuus kamppailuun, tarjoavat näköalan syvään inhimilliseen kokemukseen.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt;font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Kati Koivikko : Kirkkaankeltaisen Wartburgin kyydissä : matkalla Saksan itäosissa<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt;font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt;font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Berliinin muuri murtui 30 vuotta sitten. Sitä seurasi hämmennyksen aika, kun kaikki se, mihin idässä oli totuttu, katosi. Osalle ihmisistä aika
merkitsi henkilökohtaista katastrofia, toiset lähtivät helpottuneina rakentamaan uutta alkua. Kaikille muutokset tapahtuivat yhtä äkillisinä ja totaalisina. Kirja vie henkilöhaastatteluiden kautta DDR:n arkeen. Kaupassa käynti, lasten päivähoito, Stasin vakoilijat.
Kaikki nämä kulkevat mukana henkilöiden tarinoissa, kun he kertovat elämästään DDR:ssä. Arki oli kaikille sama ja kuitenkin jokaiselle oma. Tarinat kuljettavat lukijaa DDR-ajasta aina tämän päivän Saksaan. Pakolaisten saapuminen Syyriasta, levottomuudet idän
kaupungeissa, nationalististen ajatusten voimistuminen. Historia kiertyy henkilökohtaisten tarinoiden pohjalle, joiden kautta avautuu uusia näkökulmia tämän päivän Eurooppaan. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt;font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Julkaistaan elokuussa 2019.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt;font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt;font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Ari Haasio, J. Tuomas Harviainen, Reijo Savolainen : Johdatus tiedonhankintatutkimukseen<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt;font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt;font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Johdatus tiedonhankintatutkimukseen on alan perusteos, joka käsittelee tiedontarpeiden syntyä, tiedonhankintaprosessia ja tiedon käyttöä eri
näkökulmista. Teos on kokonaisvaltainen esitys tiedonhankintatutkimuksen keskeisistä teorioista ja terminologiasta. Kirja soveltuu korkeakoulu- ja yliopisto-opintoihin. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt;font-family:-webkit-standard;color:black;mso-fareast-language:FI">Julkaistaan marraskuussa 2019.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta
sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle: https://agricolaverkko.fi/arvostelut/ josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen
H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: https://agricolaverkko.fi/arvostelut/.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
</div>
</body>
</html>