<html xmlns:o="urn:schemas-microsoft-com:office:office" xmlns:w="urn:schemas-microsoft-com:office:word" xmlns:m="http://schemas.microsoft.com/office/2004/12/omml" xmlns="http://www.w3.org/TR/REC-html40">
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8">
<meta name="Generator" content="Microsoft Word 15 (filtered medium)">
<style><!--
/* Font Definitions */
@font-face
{font-family:"Cambria Math";
panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4;}
@font-face
{font-family:Calibri;
panose-1:2 15 5 2 2 2 4 3 2 4;}
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{margin:0cm;
margin-bottom:.0001pt;
font-size:12.0pt;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
a:link, span.MsoHyperlink
{mso-style-priority:99;
color:#0563C1;
text-decoration:underline;}
a:visited, span.MsoHyperlinkFollowed
{mso-style-priority:99;
color:#954F72;
text-decoration:underline;}
span.Shkpostityyli17
{mso-style-type:personal-compose;
font-family:"Calibri",sans-serif;
color:windowtext;}
span.apple-converted-space
{mso-style-name:apple-converted-space;}
.MsoChpDefault
{mso-style-type:export-only;
mso-fareast-language:EN-US;}
@page WordSection1
{size:612.0pt 792.0pt;
margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.WordSection1
{page:WordSection1;}
--></style>
</head>
<body lang="FI" link="#0563C1" vlink="#954F72">
<div class="WordSection1">
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:10.0pt;line-height:12.65pt"><a name="_Toc515956729"><span style="color:black">Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen
lähetä sähköpostia osoitteeseen: <agricolan.arvostelut@gmail.com> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella
kyseisen kirjan.</span></a><span style="color:black"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:10.0pt;line-height:12.65pt;caret-color: rgb(0, 0, 0);font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
<span style="color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:10.0pt;line-height:12.65pt"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">SUOMALAISEN KUOLEMAN HISTORIA</span><span style="color:black"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Ilona Pajari (toim.); Jussi Jalonen (toim.); Riikka Miettinen (toim.); Kirsi Kanerva (toim.)<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">"Kyyneleeni kyllin vuotaa, lievityst’ ei itku tuota."
<br>
<br>
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Kuolema on erottamaton osa elämää. Läheisen siirtyminen elävistä kuolleisiin on aina ollut mullistus, joka on täytynyt käsitellä tavalla tai toisella. Erilaisilla
riiteillä, ruumiin pesemisellä ja pukemisella, surulauluilla ja kuolinilmoitukseen vuodatetuilla kaipauksen sanoilla on saateltu vainaja matkaan. Nykyään lohtua läheisen menetykseen saatetaan etsiä sosiaalisesta mediasta ja sen muistosivuista.
<br>
Suomalaisen kuoleman historia taittaa matkan rautakautisista kalmistoista ja keskiajan katolisista hautajaisrituaaleista maallistuneeseen nykyhetkeen, jossa kuolema on siirtynyt kodeista sairaaloihin ja elämää suuremmasta tapahtumasta lääkärin toteamaksi asiantilaksi.
Millaisia ovat olleet kuolemaan liittyvät uskomukset, ja miten suhde kuolemaan on muuttunut vuosisatojen kuluessa?
<br>
Teoksessa tarkastellaan kiehtovia yksityiskohtia kuten kuoleman enteitä, hautausurakoitsijoiden mainoksia, suruasuja ja mestattujen vereen sisältyvää elinvoimaa. Se esittelee ikiaikaisia perinteitä, joilla kuoleman mysteeriä lähestyttiin tai torjuttiin, sekä
historiamme kipukohtia, kuten nälkävuosia ja sotaa, jolloin kuolema saattoi tuntua tavanomaista epäoikeudenmukaisemmalta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">VAURASTUMISEN VUODET : SUOMEN TALOUSHISTORIA TEOLLISTUMISEN JÄLKEEN<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Jaana Laine (toim.); Susanna Fellman (toim.); Matti Hannikainen (toim.); Jari Ojala (toim.)<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Vielä toisen maailmansodan jälkeen Suomi oli teollistuva maatalousyhteiskunta, mutta puolessa vuosisadassa se nousi takamatkalta maailman vauraimpien maiden joukkoon,
jälkiteolliseksi hyvinvointiyhteiskunnaksi. Talouspolitiikka siirtyi vuosikymmenten aikana vahvasta sääntelystä kohti liberaalia markkinataloutta.
<br>
Vaurastumisen vuodet kuljettaa Suomen talouden nopeaan muutokseen 1960-luvulta nykypäivään. Teoksessa avautuu talouden eri osa-alueiden kehitys maa- ja metsätaloudesta energiantuotantoon ja liikenteestä kotitalouksien kulutukseen ja julkiseen talouteen. Vuosikymmenet
näkivät paitsi nousukausien juhlaa myös talouden notkahduksia ja rahoitusmarkkinoiden murroksia, kuten 1990-luvun vaikean pankkikriisin ja laman.
<br>
Koulutukseen ja teknologiaan panostanut Suomi kuuluu globalisaation menestyjiin. Vaikka lähtökohdat tulevaisuuden rakentamiselle ovat hyvät, vaurastumisella on myös varjopuolensa.
<br>
<br>
Jaana Laine on talous- ja sosiaalihistorian dosentti Helsingin yliopistossa. <br>
Susanna Fellman on Göteborgin yliopiston taloushistorian professori. <br>
Matti Hannikainen on talous- ja sosiaalihistorian dosentti Helsingin yliopistossa ja erikoistutkija työeläkevakuutusyhtiö Varmassa.
<br>
Jari Ojala työskentelee vertailevan liiketoimintahistorian professorina Jyväskylän yliopistossa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">VÄRÄHTELEVÄ MAAILMA: LANGATTOMAN VIESTINNÄN LYHYT HISTORIA<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Petri Launiainen<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Radioaallot ovat olleet osana maailmanhistorian merkittävissä käänteissä aina siitä lähtien, kun ne keksittiin vajaat 150 vuotta sitten. Niiden avulla on voitettu
sotia, pelastettu ihmishenkiä sekä kiihdytetty kansanjoukkoja. Kehittyvä viestintäteknologia on muovannut myös arkielämämme perusteita. Nykyään elinympäristömme on langattomien yhteyksien kyllästämä – aivan kuten keksijä Nikola Tesla visioi jo vuonna 1926.
<br>
Värähtelevä maailma kertoo langattoman viestinnän tarinan kipinälähettimistä 5G-verkkoihin. Tutuksi tulevat muun muassa radion ja television vaiheikas historia, satelliittiyhteydet monine sovellusalueineen sekä mobiilin internetin edelleen jatkuva voittokulku.
Teoksesta selviää myös, mitä yhteistä on wifi-verkoilla ja mikroaaltouunilla sekä miten tietoa voidaan siirtää huonevalaistuksen mukana.
<br>
Teos lähestyy langattoman viestinnän historiaa avaintapahtumien kautta ja tuo esille henkilöt ja yritykset innovaatioiden takana. Näkymättömien aaltojen varaan on rakennettu miljardiluokan liiketoimintaa, joten tarinaan kuuluu myös teknologiakuplia, patenttikiistoja
ja taisteluja markkinoiden herruudesta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">KAIKENLAISTA ROHKEUTTA<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Ilari Hetemäki (toim.); Hannu Koskinen (toim.); Tuija Pulkkinen (toim.); Esa Väliverronen (toim.)<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Rohkeutta kuvastaa helposti rämäpäinen pelottomuus, jonka siivittämänä muutetaan toiselle puolen maailmaa tai lähdetään tutkimaan maapallon tuntemattomia laitoja
maineen ja kunnian toivossa. Antiikissa rohkeus asettui oikeudenmukaisuuden, viisauden ja kohtuullisuuden rinnalle yhdeksi neljästä perushyveestä.
<br>
Usein rohkeat teot vavisuttavatkin ennakkoluuloja ja avartavat tuntemaamme maailmaa. Minkälaista kanttia naiselta on vaadittu toimia asianajajana aikana, jona hänen piti anoa vapautusta sukupuolestaan päästäkseen yliopistoon? Entä millaista arjen rohkeutta
tarvitsee nykyään maahanmuuttaja tai työssäkäyvä köyhä? <br>
Tieteen päivien 2019 kirja Kaikenlaista rohkeutta tarkastelee sisukkuuden ja uskalluksen raameja niin yhteiskunnassa, tieteessä kuin yksilöiden välillä. Tutkimuksessa uskalias hyppy tuntemattomaan voi murtaa aiemmat totuudet tai saattaa esimerkiksi avaruusluotaimen
turvallisesti kohteeseensa kymmenen vuoden matkaamisen päätteeksi. Toisaalta näennäisen pieni teko saattaa vaatia suunnattoman määrän rohkeutta: läheisen koskettaminen tai oman äänen kuuluville saaminen työyhteisössä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">NÄYTÖN PAIKKA : TUTKIMUSTIEDON KÄYTTÖ JA VÄÄRINKÄYTTÖ<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kari Raivio<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Modernissa informaatiotulvassa on hankala suunnistaa. Internetin ansiosta tietoon on helppo päästä käsiksi, mutta sen laadusta ei ole takeita. Mediassa pinnalle nousevat
koukuttavat klikkiotsikot, ja valeasiantuntijoita tai perättömiä väitteitä voi olla vaikea erottaa tutkitusta tiedosta. Tiede on itseään korjaava prosessi, jossa aiemman tutkimuksen tulokset saatetaan joskus uuden tutkimuksen perusteella kumota. Tästä huolimatta
– tai juuri siksi – tutkimustieto on paljon tukevampi pohja päätöksenteolle kuin mutu-uskomukset, omia intressejään ajavien tahojen yksipuoliset tulkinnat tai suoranaiset valheet.
<br>
Näytön paikka kuvaa asiantuntevasti tutkitun tiedon ja todisteiden käyttöä esimerkiksi yhteiskunnan päätöksenteossa, ilmastonmuutosta vastaan kamppailtaessa sekä lääketieteellisten hoitojen ja niiden vaikutusten arvioinnissa. Se tarkastelee tieteellisen tiedon
luotettavuuden kriteereitä tarttuen myös tutkimuksen varjopuoliin: tulosten vääristelyyn, sepittämiseen ja plagiointiin.
<br>
Tutkimustieto muuttaa yhteiskuntia, yritysmaailmaa ja ihmisten elämää. Siksi on tärkeää, että sen merkitys tunnustetaan ja se kulkee tiiviisti mukana tulevaisuutta rakennettaessa.
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">OPAS SPINOZAN ETIIKKAAN<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Juhani Pietarinen<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Opas Spinozan etiikkaan on selkeä ja kattava teos, joka auttaa ymmärtämään Benedictus de (Baruch) Spinozan (1632–1677) teosta Etiikka. Opas toimii samalla kertaa
miellyttävänä lukukirjana ja helppokäyttöisenä käsikirjana Etiikan lukemisen ohessa.
<br>
Spinozan Etiikan lähtökohtana on ääretön itseään ylläpitävä substanssi, voima, jonka seurausta kaikki muu maailmassa on. Voima ilmenee yhtäältä mentaalisesti - ajatteluna, tietämisenä, tahtomisena, haluina ja affekteina - ja toisaalta materiaalisesti kappaleiden
liikkeinä. Tämän voima-tulkinnan näkökulmasta teoksessa käydään läpi kaikki Etiikan peruskäsitteet, aksioomat ja propositiot alkuperäisessä järjestyksessä ja selitetään niiden merkityksiä. Miten Spinoza yhdistää toisiinsa äärettömän ja äärellisen, ajattoman
ja ajallisen? Mihin me ihmiset sijoitumme tuossa jaottelussa? <br>
Opas Spinozan etiikkaan on Suomessa ja kansainvälisestikin erityislaatuinen teos: vaikeana pidetyn filosofian klassikkoteoksen yksityiskohtainen ja perinpohjainen kommentaari. Teos toimii apuvälineenä kaikille, joita Etiikka kiinnostaa mutta jotka eivät vielä
ole päässeet sisälle sen ajatusmaailmaan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">JAPANILAINEN MUSIIKKI : TAIKO-RUMPUJEN KUMINASTA J-POPPIIN<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Lasse Lehtonen<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Japanilaisella musiikilla on yli tuhatvuotiset perinteet. Se on erottamaton osa ikonisinta japanilaisuutta ja kietoutuu niin shintolaisuuden ja sumopainin rituaaleihin
kuin geishojen viihdytystaitoihin. Japanilaiset videopeli-, anime- ja elokuvasäveltäjät ovat maailmankuuluja taide- ja viihdemusiikin välimaastoon asettuvilla teoksillaan, ja J-rockin vannoutuneita faneja löytyy jokaisesta maailmankolkasta.
<br>
<br>
Teos esittelee japanilaisen musiikkikulttuurin koko kirjon salaperäisestä, keisarillisen hovin seesteisestä tunnelmasta riehakkaaseen kabuki-teatteriin, orkestraalisiin taideteoksiin ja pop- ja rock-hitteihin. Samalla se tutustuttaa maan historiallisiin vaiheisiin,
yhteiskunnan piirteisiin ja omaperäiseen estetiikkaan. Kirjaa täydentävät ainutlaatuiset japanilaisten tekijöiden alkuperäishaastattelut, joissa ääneen pääsevät eri musiikkityylien edustajat legendaarisesta nykysäveltäjä Toshi Ichiyanagista miljoonia albumeita
myyneeseen poptähti Takako Okamuraan. <br>
<br>
Tämä maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen perusteos kertoo muun muassa, miksi japanilaiset rakastavat karaokea, kuinka taiko-rummuttajien hypnoottinen syke valloitti maailman, miksi Japanissa populaarimusiikilla on niin poikkeuksellinen asema ja miten maasta
tuli peli- ja elokuvamusiikin suurvalta. Se paljastaa myös, että Japanissa on tehty maailman ensimmäinen painettu nuotti 1400-luvulla sekä versioita suomalaisista pop-kappaleista jo 1960-luvulla.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">KIMALAISEN KYYDISSÄ : MATKA MESIPISTIÄISTEN MAAILMAAN<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Dave Goulson; Auli Kilpeläinen (suom.)<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Lentävän kimalaisen siivet värisevät 200 kertaa sekunnissa – moottoripyörän moottorin kierrosnopeudella. Kimalaiskuningattaret hautovat muniaan hieman samaan tapaan
kuin lintuemot, ja niiden pörröinen turkki todella auttaa niitä pysymään lämpimänä.
<br>
Nämä pörriäiset ovat tuttuja biologi Dave Goulsonille, joka ei peittele innostustaan kirjoittaessaan niiden elintavoista, ominaisuuksista ja evoluutiosta. Lukija pääsee myös Uuteen-Seelantiin mystisen maakimalaisen jäljille, rakentamaan mesipistiäisten paratiisia
ranskalaiselle maatilalle sekä kouluttamaan Quinn-nimistä spanielia kimalaispesäekspertiksi.
<br>
Kimalaiset ja muut mesipistiäiset ovat paitsi kiehtovia myös hyödyllisiä, ovathan ne tärkeitä pölyttäviä hyönteisiä. Viime vuosikymmeninä ne ovat kuitenkin joutuneet ahtaalle sopivien elinympäristöjen vähentymisen vuoksi. Goulson rohkaisee kaikkia tekemään
pieniä tekoja kimalaisten eteen – vaikka vain kasvattamaan kukkia parvekkeella.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">EGYPTIN HISTORIA : KLEOPATRAN AJASTA ARABIKEVÄÄSEEN<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Andrei Sergejeff<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Kristitty, egyptinkielinen Bysantin provinssi muuttui 600-luvulta alkaen valtaosin islamilaiseksi arabimaaksi ja lopulta maailman huomion keränneen arabikevään näyttämöksi.
Miten Egyptin muodonmuutos tapahtui? <br>
Egypti on historiallisesti ollut useiden imperiumien kehto ja merkittävin arabimaa: islamilaisen kulttuurin sydän, taloudellinen ja sotilaallinen voima sekä kansainvälinen ja vaikutteille avoin ideologinen suunnannäyttäjä. Kaikki viime vuosisadan merkittävät
Lähi-idän aatevirtaukset, kuten islamilainen modernismi, panarabialaisuus, islamismi ja jihadismi, ovat syntyneet tai kehittyneet Egyptissä.
<br>
Egyptin historia esittelee maan värikkäät vaiheet antiikista nykyhetkeen. Roomalaisajasta ja arabivalloittajien saapumisesta kuljetaan suurten historiallisten kaarien kautta esimerkiksi osmanien kauteen, ranskalais- ja brittimiehityksen aikaan, Suezin kriisiin
ja lopulta arabivallankumouksen täyttämille kaduille. Teos on myös täynnä kiehtovia yksityiskohtia esimerkiksi merkittävistä hallitsijoista, joihin islamilaisella ajalla on kuulunut kaksi naista, musta eunukki ja lukutaidoton albanialainen seikkailija.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal">*** <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">LÄHIKUVASSA KUIKKA<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kirjailija: Pekka Lehtonen; Martti Perämäki<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Kuuik-kukuuik-kukuuik!
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Kuikan reviirihuudolta tuskin on välttynyt yksikään suomalainen. Huudostaan nimensä saanut lystikäs lintu tunnetaan myös virtaviivaisesta puvustaan ja punaisista
silmistään. Japaniksi kuikan nimi merkitsee ”suurten aaltojen samuraita”. Meillä mökkiläisten ilona järviä partioivat kuikat eivät ehkä herätä yhtä mahtipontista mielikuvaa, vaan kyse on pikemminkin puolitutusta naapurista, jonka juttelun kuulee päivittäin
järvenselältä. <br>
Lähikuvassa kuikka tarjoaa kattavan tietopaketin kuikan käyttäytymisestä ja pesinnästä unohtamatta kansanperinteen tarinoita. Pääosassa teoksessa ovat kuitenkin ainutlaatuiset valokuvat, joiden avulla lukija pääsee sukeltamaan kuikkaelämän kiehtoviin yksityiskohtiin.
Tiesitkö esimerkiksi, että nuoret kuikat opettelevat ensimmäiset vuotensa lintuelämää merialueilla ja vasta pariutumisen jälkeen etsivät rauhaisan pesimäjärven, jonne ne siitä eteenpäin palaavat aina uudestaan?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">USKONTO JA MAAILMANPOLITIIKKA<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Heikki Pesonen (toim.); Tuula Sakaranaho (toim.); Sini Paukkunen (toim.)<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Uskonto on yhteiskunnallisesti ja poliittisesti merkittävä tekijä kaikkialla maailmassa: maailmanpolitiikkaa on mahdotonta ymmärtää huomioimatta uskontojen roolia
eri maissa. Uskonto pysyttelee suurten tapahtumien keskiössä, vaikka taloudellisen globalisaation, poliittisen liberalismin leviämisen sekä teknologian kehittymisen ennustettiin sysäävän sen pelkäksi yksityisasiaksi.
<br>
Uskonto ja maailmanpolitiikka tarkastelee, miten uskonto vaikuttaa kansallisen politiikan kautta kansainvälisten suhteiden muotoutumiseen ja valtioiden tapoihin harjoittaa ulkopolitiikkaa. Samalla se avaa uskontojen kytköksiä konflikteihin, niiden sisäistä
moninaisuutta maailmanpolitiikan muovaajana sekä osoittaa, että uskonnollis-poliittista ääriajattelua esiintyy kaikissa uskontoperinteissä.
<br>
Teoksessa liikutaan ympäri maailman ja selvitetään ajankohtaisten poliittisten tapahtumien uskonnollisia ulottuvuuksia Balkanilta Burmaan ja Saudi-Arabiasta Sudaniin. Kun Yhdysvaltain ja Venäjän presidentit ottavat mittaa toisistaan, vastakkain ovat paitsi
maailman suurimpien ydinasevaltojen myös itseään maailman kristittyjen ja konservatiivisten arvojen puolustajana pitävien kansakuntien johtohahmot.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">VIHALLA JA VOIMALLA : POLIITTINEN VÄKIVALTA SUOMESSA<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Teemu Tammikko<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Turun puukotukset, polttopulloiskut vastaanottokeskuksiin, vihanpurkaukset sosiaalisessa mediassa –väkivallalla ja sen uhalla yritetään vaikuttaa politiikkaan myös
demokratian mallimaana pidetyssä Suomessa. <br>
Poliittinen väkivalta on monikasvoinen ja -muotoinen ilmiö: tekijät vaihtelevat yksittäisistä henkilöistä kansainvälisesti organisoituihin järjestöihin, ja se voi ilmetä niin lievinä uhkauksina kuin ihmisuhreja vaativina terrori-iskuinakin. Kokonaisuuden ja
eri esiintymismuotojen hahmottaminen on välttämätöntä, jotta poliittista väkivaltaa voitaisiin ehkäistä.
<br>
Vihalla ja voimalla seuraa ilmiön jälkiä selvittääkseen, millä tavoin se ilmenee nykypäivänä, ketkä sitä harjoittavat ja mitkä taustatekijät siihen vaikuttavat. Teoksessa punnitaan polttavan ajankohtaisia kysymyksiä, kuten vihapuheen kanavoitumista väkivallanteoiksi,
hyvinvointivaltion rapautumisen yhteyttä ääriliikkeiden nousuun sekä median roolia kiristyvässä yhteiskunnallisessa ilmapiirissä. Onko mahdollista erotella toisistaan "hyvä" ja "paha" poliittinen väkivalta?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">EUROOPAN PORTEILLA : TURVAPAIKKAPOLITIIKAN VAIKEAT VAIHEET<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Anna-Kaisa Hiltunen<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Vuoden 2015 pakolaiskriisi aiheutti myrskyisän väittelyn Euroopan unionissa. Unioniin saapui kriisin vaikeimpana vuonna alle kaksi prosenttia maailman yli 68 miljoonasta
kodistaan paenneesta ihmisestä, mutta suhtautuminen tulijoihin jakoi mielipiteet jyrkästi niin neuvottelupöydissä kuin verkkokeskusteluissakin.
<br>
Turvapaikanhakijoita ei ollut niin paljon, etteikö EU:n olisi pitänyt selvitä heidän auttamisestaan. Todellinen kriisi syntyi siksi, ettei EU:n turvapaikkapolitiikka ollut kunnossa: jäsenmaat olivat erimielisiä siitä, kuinka paljon EU saa kontrolloida maahantuloa
ja millainen valta jäsenmailla itsellään on päättää turvapaikkapolitiikastaan. Ponnistelut kriisin ratkaisemiseksi jatkuvat yhä.
<br>
Euroopan porteilla on ensimmäinen suomenkielinen tietokirja EU:n turvapaikkapolitiikan taustoista ja historiasta. Teoksessa avautuvat EU:n jäsenmaiden ja eri toimielinten rooli eurooppalaisessa turvapaikkapolitiikassa. Samalla esitetään uusia näkökulmia siihen,
millainen globaali pakolaispolitiikka voisi auttaa turvaa hakevia ihmisiä tulevaisuudessa. Tällöin voitaisiin estää myös inhimillisten tragedioiden toistuminen uudelleen.
<br>
<br>
Kirjoittaja: Anna-Kaisa Hiltunen, YTM, työskentelee Ulkopoliittisessa instituutissa Ulkopolitiikka-lehden toimitussihteerinä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">JAKAMATTOMAT HETKET : YKSINÄISYYDEN KOKEMUS JA ELÄMÄNKULKU<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Elisa Tiilikainen<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Yksinäisyydestä puhutaan usein mustavalkoisesti, ja sitä kokevat niputetaan helposti omaksi ongelmien piinaamaksi ryhmäkseen. Tämä ei useinkaan vastaa sitä, millaisena
yksinäisyys näyttäytyy ihmisten elämässä. <br>
Kirja lähestyy yksinäisyyttä kokemuksena, joka saa erilaisia merkityksiä elämän kuluessa. Se voi olla vanhempansa menettäneen lapsen hätää, perheettömän tunnetta osattomuudesta tai ikäihmisen elämänpiirin kaventumista liikuntakyvyn heiketessä. Yksin vietetty
aika saattaa myös edustaa omaa rauhaa ja kokemusta vapaudesta. Joskus yksinäisyys voi kirpaista konkreettisissa tilanteissa, vaikkapa pullaa leipoessa, kun kukaan ei odota maistiaisia.
<br>
Teosta varten on haastateltu iäkkäitä suomalaisia, joiden tarinat kulkevat mukana tekstissä. Elämänkulun kautta yksinäisyyttä päästään tarkastelemaan myös muissa elämänvaiheissa. Yksinäisyys on harvalle pysyvä ja kaikki elämänalueet kattava tilanne.
<br>
Teos tarjoaa vertaistukea niille, joita yksinäisyys tavalla tai toisella koskettaa. Yksinäisyyden muuttuvaisen ja suhteellisen luonteen ymmärtäminen myös auttaa kehittämään parempia keinoja sen lievittämiseen.
<br>
<br>
Kirjoittaja: Elisa Tiilikainen on tutkijatohtori yhteiskuntatieteiden laitoksella Itä-Suomen yliopistossa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">KAAKKOIS-AASIA : TALOUS, YMPÄRISTÖ JA YHTEISKUNTA<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Erja Kettunen (toim.)<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Kaakkois-Aasia tunnetaan rannoistaan ja sademetsistään mutta myös monista viime vuosikymmenien vakavimmista konflikteista. Usein unohtuu, että tämä Intian ja Kiinan
väliin jäävä alue on pinta-alaltaan ja väkiluvultaan lähes Euroopan kokoinen, ja sen taloudellinen ja kulttuurinen merkitys on alati vahvistumassa. Millaisia mahdollisuuksia maat tarjoavat esimerkiksi liiketoiminnalle ja kauppasuhteille?
<br>
Kaakkois-Aasia on ensimmäinen suomenkielinen alueen nykykehitystä esittelevä teos. Se piirtää kuvan monikulttuurisesta ja poliittisesti kirjavasta mutta myös dynaamisesta ja keskinäiseen yhteistyöhön pyrkivästä maailmankolkasta. Teoksessa perehdytään myös Suomen
ja Kaakkois-Aasian välisen kaupan historiaan. Alueen taloudellista ja poliittista kehitystä käsitellään sekä liiketoiminnan että kansalaisjärjestöjen näkökulmasta. Onko mailla edellytyksiä edistää esimerkiksi ympäristönsuojelua ja vastuullista liiketoimintaa?
<br>
Teos on tärkeää luettavaa paitsi Kaakkois-Aasiasta kiinnostuneille ja alueen maiden kanssa työskenteleville myös kaikille matkailijoille ja uteliaille maailmankansalaisille.
<br>
<br>
Erja Kettunen, KTT, on Turun kauppakorkeakoulun talousmaantieteen dosentti erityisalanaan Itä- ja Kaakkois-Aasian talousintegraatio ja liiketoimintaympäristöt. Hän toimii erikoistutkijana CCR Tutkimuspalveluissa tutkimuskohteenaan kehittyvien talouksien nousevat
kaupunkikeskukset.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">RAJAN TAJU : FILOSOFISIA ESSEITÄ<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Leila Haaparanta<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Filosofia on rajojen tuntemista. Missä kulkevat tiedon rajat? Mitä on olla nainen ja filosofi? Onko toista mahdollista ymmärtää? Miksi empaattinen asenne on olennaisesti
eettinen asenne toista kohtaan? <br>
<br>
Rajan taju pohtii filosofian peruskysymyksiä sekä itse filosofian luonnetta. Teos tarkastelee ”järjen” eri merkityksiä sekä pyrkii purkamaan esimerkiksi järjen ja tunteiden vastakkainasettelua. Samalla pohditaan filosofian perinteen ja nykyfilosofian vuoropuhelua
ja sitä, onko filosofisten koulukuntien välinen vuoropuhelu mahdollista. Kirjassa tartutaan myös erilaisiin ajankohtaisiin teemoihin elämänhallinnan self help -tekniikoista totuuden jälkeiseen aikaan, tekoälyyn, ihmismielen tutkimattomuuteen sekä kulttuurien
kohtaamisen ongelmiin. <br>
<br>
Rajan taju on paitsi terävää filosofista analyysia myös pitkän filosofiuran tehneen Leila Haaparannan henkilökohtainen puheenvuoro. Se on puhetta tiedosta mutta ennen muuta puhetta kuuntelemisesta, tietämättömyydestä ja epäilystä.
<br>
<br>
Leila Haaparanta on Tampereen yliopiston filosofian professori ja teoreettisen filosofian dosentti Helsingin yliopistossa. Hänen tutkimusalueitaan ovat epistemologia, ontologia, logiikan historia ja filosofia sekä 1900-luvun filosofiset perinteet. Erityisiä
kiinnostuksen kohteita ovat järki ja tunteet, tieto, usko ja ymmärtäminen sekä tietämättömyys ja epäily.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">LYHYT METAFYSIIKAN HISTORIA<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Riku Juti<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Metafysiikka tutkii olemisen merkitystä ja luonnetta eli olevaa itseään tai "olevaa olevana".
<br>
Metafysiikan historia jakautuu kahteen perinteeseen. Aristoteelisen metafysiikan tavoitteena oli tuntea luonto ymmärtämällä sen oma ihannejärjestys. Uudella ajalla yleistynyt kvantitatiivinen selitysmalli korvasi aristoteelisen linjan paljon maallisemmalla
tavoitteella: miten luonnonjärjestys olisi hyödynnettävissä ihmisen tarpeisiin? <br>
<br>
Lyhyt metafysiikan historia johdattaa lukijan aiheeseen syvällisesti, mutta tiiviisti ja yleistajuisesti. Metafysiikan pitkää ja monisäikeistä historiaa tarkastellaan sen kahden perinteen ja niiden vastakkainasettelun kautta.
<br>
<br>
Teos pohtii, tarvitseeko nykyaikainen tieteellinen maailmankuva rinnalleen metafysiikkaa ja mikä on metafysiikan asema tänään. Mitä metafysiikan historia kertoo ihmisestä ja tämän tarpeesta selittää ympärillään avautuvaa todellisuutta?
<br>
<br>
Riku Juti on teoreettisen filosofian dosentti Helsingin yliopistossa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">JOOGAN FILOSOFIA<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Måns Broo; Patanjali<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Moni mieltää joogan ensisijaisesti vain itämaiseksi liikunnaksi. Sen taustalla on kuitenkin rikas filosofinen perinne, jonka perustekstinä pidetään Patañjalin kirjoittamaa
Yoga-sūtraa (n. 350 jaa.). <br>
Teoksessa on yhteensä 195 sutraa. Ne ovat lyhyitä ja merkityksellisiä ajatuksia, joissa esitetään, millaiset esteet, vaikeudet ja häiriöt haittaavat ihmisen toimintaa ja itsetuntemusta.
<br>
Patañjalin filosofian lähtökohta on ihmisen mieli. Mitkä ovat mielen toiminnot? Voidaanko mieli kokonaan hiljentää? Ja onko mielestä mahdollista poistaa aikaisempien tekojen ja tuntemusten jättämät jäljet?
<br>
Patañjali lähestyy mielen kysymyksiä käytännöllisellä tavalla ja tarjoaa eväitä ihmistä ikuisesti askarruttavien kysymysten ratkaisemiseen. Hän vakuuttaa, että kääntymällä sisäänpäin ihminen voi saavuttaa niin tietoa, voimaa kuin lopullisen vapautuksen kärsimyksestäkin.
<br>
Joogan filosofia sisältää alkuperäisen sanskritinkielisen tekstin sekä sen suomenkielisen käännöksen ja kommentit. Kirja on uudistettu laitos aiemmin ilmestyneestä Joogan filosofia -teoksesta (Gaudeamus 2010).<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">KAKSI KIRJOITUSTA JUMALAN OLEMASSAOLOSTA : MONOLOGION JA PROSLOGION<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Anselm Canterburylainen; Toivo J. Holopainen (suom.)<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Keskiajan merkittävimpiin filosofeihin ja teologeihin kuulunut Anselm Canterburylainen tunnetaan niin sanotusta ontologisesta jumalatodistuksesta ja järjen korostamisesta.
<br>
Pääteoksensa Monologionin ja Proslogionin Anselm tarkoitti yhdessä kulkevaksi teospariksi. Niissä käsitellään kristilliseen jumalaoppiin liittyviä aiheita ja niiden rationaalista perusteltavuutta. Monologionissa Anselm asettautuu kristinuskoa tuntemattoman
henkilön asemaan ja esittää, miten tällainen henkilö voisi vakuuttua uskon sisällöistä pelkän järjen avulla. Proslogionissa hän tarkastelee Jumalan olemassaoloa ja ominaisuuksia sellaisen kristityn näkökulmasta, joka pyrkii ymmärtämään uskomaansa.
<br>
Teosten kreikkalaisvaikutteiset nimet liittyvät niissä käytettyyn esitystapaan: Monologion on ”yksinpuhelu”, kun taas Proslogion on ”puhuttelu”. Anselmin teokset ovat helpommin lähestyttäviä kuin monet myöhemmän keskiajan skolastiset tekstit eivätkä vaadi yhtä
laajoja taustatietoja. <br>
Kaksi kirjoitusta Jumalan olemassaolosta sisältää suomentajan laatiman laajan johdannon, joka valottaa mielenkiintoisesti muun muassa Anselmin elämää varhaiskeskiajan Euroopassa sekä Monologionin ja Proslogionin syntyhistorian kiemuraisia vaiheita.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">1900-LUVUN SAKSALAINEN YHTEISKUNTATEORIA<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Ilkka Kauppinen (toim.); Olli-Pekka Moisio (toim.); Miikka Pyykkönen (toim.)<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Yhteiskuntateoriaa tarvitaan, jotta osaisimme arvioida ja tulkita, mitä ympärillämme tapahtuu, mitä tulevaisuudelta voidaan odottaa ja miten yhteiskunnalliseen todellisuuteen
on mahdollista vaikuttaa. <br>
<br>
1900-luvun saksalainen yhteiskuntateoria luotaa sitä, minkälaisin käsitteellisin välinein saksankieliset talous- ja yhteiskuntatieteilijät sekä filosofit ovat lähestyneet sosiaalista todellisuutta ja yksittäisen ihmisen paikkaa siinä. Tarkastelun kohteet vaihtelevat
taloudesta totalitarismiin ja yksilön toiminnasta yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Yhtenä kantavana teemana saksalaisessa ajattelussa on ollut pyrkimys yhdistää teoretisointi ja vallitsevien epäkohtien korjaaminen.
<br>
<br>
Karl Marxin kapitalismikritiikistä Ulrich Beckin riskiyhteiskunnan analyysiin kulkee vaikuttava kaari saksalaista yhteiskuntateoriaa. Mukaan mahtuu niinkin erilaisia teoreetikoita kuin Max Weber, Joseph Schumpeter, Theodor Adorno, Hannah Arendt ja Jürgen Habermas
– saksalaisen yhteiskunta-ajattelun pantheon on yhtä pitkä kuin nimekäskin.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">SOSIAALIPEDAGOGIIKKA : KOHTI INHIMILLISEMPÄÄ YHTEISKUNTAA<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Elina Nivala; Sanna Ryynänen<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Syrjäytyminen, huono-osaisuus ja eriarvoisuus lisääntyvät. Jatkuvasti kiristyvä tehokkuuden tavoittelu uhkaa niin sivistykseen tähtäävää kasvatusta kuin sosiaalista
hyvinvointiakin. <br>
Näiden ilmiöiden vastavoimaksi asettuu sosiaalipedagogiikka, joka vastustaa välineellistyvää kasvatusajattelua ja pyrkii yhteisöllisempään ja yhteiskunnallisempaan kasvatukseen. Päämääränä on oikeudenmukaisemman ja inhimillisemmän yhteiskunnan rakentaminen.
<br>
Sosiaalipedagogiikka sukeltaa syvälle alan juuriin ja tekee laajan katsauksen sen eri suuntauksiin sekä teoreettisesta että käytännön työn näkökulmasta. Lukija pääsee tutustumaan niin alalla vaikuttaneisiin ajattelijoihin kuin käytännön toimijoihinkin.
<br>
Tämä perusteos rakentaa teoreettista ymmärrystä mutta antaa myös konkreettisia työvälineitä sosiaalipedagogiseen toimintaan muun muassa kasvatus-, sosiaali-, terveys- ja kulttuurialalle. Se kutsuu keskusteluun myös sosiaalipedagogiikan lähitieteenalat ja kaikki
yhteiskunnan muuttamisesta kiinnostuneet. <br>
Kirjoittajat: <br>
Elina Nivala, YTT, on sosiaalipedagogiikan yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopistossa.
<br>
Sanna Ryynänen, FT, on sosiaalipedagogiikan ma. yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopistossa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:10.0pt;line-height:12.65pt"><span style="color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:10.0pt;line-height:12.65pt;caret-color: rgb(0, 0, 0);font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
<span style="color:black">HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta
sitä voitaisiin tarjota uudelleen<span class="apple-converted-space"> </span>arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:10.0pt;line-height:12.65pt;caret-color: rgb(0, 0, 0);font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
<span style="color:black">Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle: <a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></a><span class="apple-converted-space"> </span>josta
se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: <a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></a>.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
</div>
</body>
</html>