<html xmlns:v="urn:schemas-microsoft-com:vml" xmlns:o="urn:schemas-microsoft-com:office:office" xmlns:w="urn:schemas-microsoft-com:office:word" xmlns:m="http://schemas.microsoft.com/office/2004/12/omml" xmlns="http://www.w3.org/TR/REC-html40">
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8">
<meta name="Generator" content="Microsoft Word 15 (filtered medium)">
<style><!--
/* Font Definitions */
@font-face
{font-family:"Cambria Math";
panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4;}
@font-face
{font-family:Calibri;
panose-1:2 15 5 2 2 2 4 3 2 4;}
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{margin:0cm;
margin-bottom:.0001pt;
font-size:12.0pt;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
a:link, span.MsoHyperlink
{mso-style-priority:99;
color:#0563C1;
text-decoration:underline;}
a:visited, span.MsoHyperlinkFollowed
{mso-style-priority:99;
color:#954F72;
text-decoration:underline;}
span.Shkpostityyli17
{mso-style-type:personal-compose;
font-family:"Calibri",sans-serif;
color:windowtext;}
span.apple-converted-space
{mso-style-name:apple-converted-space;}
.MsoChpDefault
{mso-style-type:export-only;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
@page WordSection1
{size:612.0pt 792.0pt;
margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.WordSection1
{page:WordSection1;}
--></style><!--[if gte mso 9]><xml>
<o:shapedefaults v:ext="edit" spidmax="1026" />
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 9]><xml>
<o:shapelayout v:ext="edit">
<o:idmap v:ext="edit" data="1" />
</o:shapelayout></xml><![endif]-->
</head>
<body lang="FI" link="#0563C1" vlink="#954F72">
<div class="WordSection1">
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:10.0pt;line-height:12.65pt"><a name="_Toc515956729"><span style="color:black">Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen
lähetä sähköpostia osoitteeseen: <agricolan.arvostelut@gmail.com> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella
kyseisen kirjan.</span></a><span style="color:black"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:10.0pt;line-height:12.65pt;caret-color: rgb(0, 0, 0);font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
***<span style="color:black"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal">Saima Harmaja – Sydänten runoilija<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ritva Ylönen<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Saima Harmajan tarina on huikea ja kiinnostava kehityskertomus: riipaiseva kuva herkän, ristiriitaisen ja lahjakkaan lapsen taistelusta minuutensa, maailmankuvansa ja elämänsä tarkoituksen sekä sen myötä kutsumuksensa löytämiseksi.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ritva Ylösen kirjoittama elämäkerta kurkistaa runotyttölegendan toiselle puolelle. Ylösen teos täydentää kuvaa rakastetusta runoilijasta aikaisemmin julkaisemattomilla uusilla tiedoilla ja valottaa Saiman suhdetta salakihlattuunsa Jaakko
Holmaan. Harmajan runojen teemat – luonto, rakkaus, sairaus, kuolema ja tuonpuoleisuus – ovat ajattomia, samoin niihin liittyvät tunteet.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">FT Ritva Ylönen on tietokirjailija. Hänen edellinen teoksensa Kalle Päätalo – Kirjailijan elämä oli syksyn 2017 myynti- ja arvostelumenestys.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ilmestyy maaliskuussa 2019<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Trauma ja rakkaus – Eli kuinka selviytyä mahdottomasta<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Harri Virtanen<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Yllättävän moni meistä kantaa traumaa sisällään. Pohjimmiltaan jokainen meistä on selviytyjä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Rohkaiseva kirja opastaa kohti trauman tunnistamista ja siitä toipumista. Se haastaa pohtimaan omia tuhoisia käytösmallejamme, jotka ovat kasvumme tiellä. Teos kertoo myös rakkaudesta: se mikä on suhteessa rikottu, voidaan suhteessa myös
parantaa. Jo tieto kumppanin traumasta voi pelastaa parisuhteen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Harri Virtanen on terapeutti, kirjailija ja käsikirjoittaja. Vapaa-ajallaan hän kengittää hevosia.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ilmestyy tammikuussa 2019<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Taiteen musta kirja<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Arla Kanerva<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Neron asema on alun pitäen varattu nimenomaan miehille. Miten myytti taiteilijamiehen erikoislaatuisuudesta ja siitä seuraavasta syyntakeettomuudesta on rakentunut? Millä tavoin se haittaa kaikkia sukupuolia? Miltä länsimaisen taiteen kenttä
näyttäisi, jos näitä valta-asetelmia ei olisi sallittu ja jopa kannustettu?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Taiteen musta kirja laajentaa sitä, mitä Arla Kanervan ja Juho Typön artikkeli ”Myytti murtuu” (HS 17.2.2018) käsitteli: miespuolisten taiteilijoiden valtaa ja vallan väärinkäytöksiä länsimaisen taiteen historiassa. Kirja jatkaa #metoo-keskustelua,
jättää siitä pysyvän jäljen ja saa meidät katsomaan taiteen historiaa ja ihailtuja boheemeja, luovia neroja uusin silmin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ilmestyy helmikuussa 2019<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Naisia nimittäin – Kirjallisuutemme naishahmoja<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Anne Helttunen ja Tuula Uusi-Hallila<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Nimi määrittää ihmistä. Kun vanhemmat antavat lapselleen nimen, siihen sisältyy usein toive siitä, mitä he lapselta odottavat. Kun kirjailija nimeää henkilönsä, hän tietää, minkälainen tämä on. Hannat ovat nöyriä tyttäriä, Martat vahvoja
toimijoita, Saarat rankkoja, yhteiskuntaan sopeutumattomia naisia... Mielikuvat juontuvat usein klassikkoteoksista.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Naisia nimittäin esittelee 50 kaunokirjallisuuden naishahmoa Kalevalan Ainosta Seitsemän veljeksen Venlaan. Teos osoittaa suomalaisen kirjallisuuden naiskuvien rikkauden: silloinkin kun naiset ovat sivuhenkilöitä, he nostavat esiin tärkeitä
arvoja.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ilmestyy helmikuussa 2019<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Saunan kansa<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Satu Laatikainen<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Mökkisauna, talosauna, yleinen sauna – pääasia, että lämpiää. Suomalaiset ovat saunakansaa, jonka arkisen elämänrytmin saunahetki on vuosisatojen ajan pysäyttänyt. Sauna on ollut pyhä paikka, jossa koettua ovat säädelleet perinnetieto,
tavat ja uskomukset. Nykyaika on jättäneet jälkensä myös saunan ilmeeseen, mutta perimmäinen kokemus ja saunan lumo ovat muuttumattomia. Sauna on puolueeton maaperä, jossa on lupa hiljentyä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Saunan kansa etsii saunan sielua ja hyvän löylyn olemusta. Miksi Suomesta on tullut miljoonien saunojen maa? Miten kunnon sauna rakennetaan? Vasta vai vihta?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ilmestyy maaliskuussa 2019<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kauneimmat koulukäsityöt<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Katri Maasalo<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Koulukäsityöt ovat suosittuja lahjoja, jotka ovat usein jopa valmiiksi signeerattuja. Nämä keräilijöiden – melko usein tekijöiden vanhempien – kokoelmiin päätyvät teokset ovat harvoin julkisesti nähtävillä, eikä niitä tule taidehuutokauppoihin
myyntiin juuri koskaan.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kauneimmat koulukäsityöt -kirja esittelee 50 upeaa teosta yksityisten keräilijöiden kokoelmista. Maitotölkeistä, vohvelikankaasta ja muista arvokkaista materiaaleista valmistetut teokset muistuttavat lukijaa taiteen tulkinnanvaraisuudesta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ilmestyy maaliskuussa 2019<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Suomalainen mytologia<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Martti Haavio<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Mitä kaikkea muinaisten suomalaisten karhunpalvontaan liittyi? Millaisia syntymyyttejä kerrotaan suden, käärmeen ja tulen alkuperästä?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Martti Haavion ensimmäistä kertaa vuonna 1967 ilmestynyt klassikkoteos Suomalainen mytologia kertoo elävästi pohjolan vanhoista jumalista ja muinaisten esivanhempiemme maailmankäsityksestä. Samalla avautuu myös kiinnostavia yhteyksiä suomalaisen
muinaisuskon ja muiden vanhojen kulttuurien tarujen ja legendojen välillä. Voimakkaan vaikutuksensa takia teos on tärkeä osa suomalaisen mytologiantutkimuksen historiaa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Pitkän tauon jälkeen uudelleen ilmestyvä kirja tarjoaa kiehtovia lukuhetkiä jokaiselle muinaisuskosta ja uskontotieteestä kiinnostuneelle.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Martti Haavio (1899–1973) oli kansanrunouden ja mytologian tutkija. Akateemisen uransa ohella Haavio julkaisi runoja kirjailijanimellä P. Mustapää. Suomalainen mytologia jäi hänen viimeiseksi tutkimuksekseen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ilmestyy tammikuussa 2019<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Paha silmä<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Toivo Vuorela<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ikivanha ajatus pahasta silmästä on yleismaailmallinen ja sillä on useita ilmenemismuotoja ja torjuntatapoja. Elinkeino ja elämän tärkeät hetket kuten avioliitto ja lapsen syntymä on koettu sellaisiksi, jolloin on syytä varustautua pahan
silmän varalta. Monissa maissa pahalta silmältä suojaavat amuletit ja riipukset ovat edelleen yleisiä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Toivo Vuorelan pitkään loppuunmyyty klassikko kertoo millainen on suomalaisesta kansanperinteestä löytyvä paha silmä – ja miten siltä suojaudutaan.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ilmestyy maaliskuussa 2019<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Elämänpuu<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Uno Harva<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tunnettu suomalainen mytologiantutkija Uno Harva julkaisi nyt jo harvinaisuudeksi muuttuneen Elämänpuu-teoksensa alun perin vuonna 1920. Keväällä 2019 uudelleen ilmestyvä kirja vie lukijan keskelle Kaksoisvirranmaan ikivanhoja myyttejä
ja mysteeriuskontoja. Mesopotamian jokilaaksojen kosmologiasta versova elämänpuu on monen uskonnon tärkeä symboli, joka esiintyy kansojen taruissa aina pohjoista Eurooppaa myöten.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Uno Harva (1882–1949) oli suomalaisen uskontotieteen uranuurtaja. Hän julkaisi lukuisia kansainvälisiksi klassikoiksi nousseita alkuperäiskansojen uskomuksellista elämää käsitteleviä tutkimuksia. Harvalla on ollut suuri merkitys suomalaisen
uskontotieteen ja folkloristiikan kehityksessä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ilmestyy maaliskuussa 2019<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Lykyn avain – 999 vanhaa taikaa ja uskomusta<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Juha Nirkko (toim.)<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Millaisia ovat vanhat suomalaiset taiat ja uskomukset? Minkälaisia taikoja tehtiin laskiaisena, pääsiäisenä tai juhannuksena? Jo pitkään loppuunmyyty klassikkokirja Lykyn avain sisältää yhtä vaille tuhat kansanuskon muistiinpanoa eri puolelta
maatamme, muutamia myös rajojen takaa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Aihepiireittäin jaoteltu kirja kattaa arjen koko kirjon askareista kyläilyyn ja naimisiin menosta kuolemaan. Teos tarjoaa nykyihmiselle ainakin pari helppoa kikkaa, mikäli haluat vaikkapa eksyttää naapurin lehmät metsään tai lihoa hyvinvoivan
näköiseksi ennen häitä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa työskentelevä Juha Nirkko on kansanperinteemme asiantuntija.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ilmestyy huhtikuussa 2019<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Lupa tappaa? Sodankäynnin ja sotien oikeuttamisen pitkä historia<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Jaakkojuhani Peltonen ja Ollimatti Peltonen (toim.)<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Lupa tappaa osoittaa, että historian aikakausien erilaisuudesta huolimatta jokainen aseellinen konflikti on vaatinut erityistä oikeutusta. Teos etenee kronologisesti varhaisista antiikin kulttuureista aina Ranskan vallankumouksesta alkaneeseen
ideologioiden ja kansallismielisyyden motivoimaan sodankäyntiin saakka.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Aiheeltaan ajankohtainen teos auttaa tunnistamaan, millä keinoin sotia oikeutetaan ja antaa samalla vankemman historiallisen näkökulman nykykeskusteluun.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US">Ilmestyy maaliskuussa 2019<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US">The Finnish SS-Volunteers and Atrocities 1941-1943<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US">Lars Westerlund<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US">In the spring of 1941, Finland began to recruit volunteers to serve in the German Waffen-SS. They were placed in the Waffen SS-Division “Wiking”, which fought the Red Army in Ukraine and the Caucasus between 1941 and
1943. A total of 1,408 Finnish volunteers served in the various Wiking units. Of these, 256 were killed in action, 686 were wounded, and 14 were listed as missing. In the spring of 1943, the Finnish Volunteer Battalion was disbanded, and the officers and men
returned to Finland.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US">The liquidation of Jews was systematic, and a great part of the Russian POWs who were captured were summarily shot. The civilian population in the communities along the route of advance faced brutality and death on an
unspeakable scale: entire villages could be ruthlessly razed to the ground as an act of revenge.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US">The responsibility for the industrial-scale slaughter rested in great part with the Einsatzgruppe C paramilitary death squads, which operated alongside SS-Division Wiking. The troops under the command of the Waffen-SS
nevertheless had a duty to support the work of the Einsatzgruppen.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal">Ilmestyy helmikuussa<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Onnettomuus ja onni<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Mikko Huhtamies ja Juha-Matti Granqvist (toim.)<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Uuden ajan alun Itämeri oli ahdas, vilkas ja varsinkin syyspimeällä vaarallinen merialue. Onnettomuuksia tapahtui usein, mutta kauppalaivan haaksirikko saattoi olla joillekin myös onnenpotku. Hylkyjen pelastajat kerryttivät itselleen suuren
omaisuuden, ja joidenkin kerrotaan rikastumisen toivossa jopa houkutelleen laivoja tahallaan karille.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Onnettomuus ja onni tuo uutta tietoa Itämeren merenkulusta 1600–1800-luvuilla ja valottaa monipuolisesti hylkyryöstöillä vaurastumisen vähän tutkittua historiaa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ilmestynyt joulukuussa 2018<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kai Donner - Tutkimusmatkat ja tieteellinen elämäntyö<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Olavi Louheranta<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kai Donner teki vuosina 1911-1913 ja 1914 kaksi tutkimusmatkaa Siperiaan samojedien keskuuteen. Siperiasta palattuaan hän osallistui jääkäriliikkeeseen, sisällissotaan sekä 1920- ja 1930-luvuilla oikeistoradikalismiin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Donner oli kielitieteilijä, jolla oli antropologin koulutus. Myöhemmin hänen tieteelliset ambitionsa keskittyivät arktisten alueiden kulttuuritutkimukseen. Hän oli oman aikansa tieteellisen tutkimuksen moniottelija, joka laaja-alaisuutensa
vuoksi jäi suomalaisessa kieli- ja kulttuuritutkimuksen kentässä marginaaliin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Donner-suku on yksi mielenkiintoisimmista ja vanhimmista suomalaisista kulttuuri- ja porvarissuvuista, joista on tullut niin tieteen, taiteen kuin politiikan näkyviä vaikuttajia. Kirja on suunnattu paitsi henkilöhistoriasta kiinnostuneille
myös arktisten alueiden ja Siperian tutkimuksen historiasta kiinnostuneille lukijoille.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ilmestyy huhtikuussa<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Unelmatehdas Liisankadulla<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kimmo Laine, Outi Hupaniittu, Minna Santakari ja Juha Seitajärvi (toim.)<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Suomen Filmiteollisuus Oy (SF) oli Suomen kaikkien aikojen suurin ja tuotteliain elokuvayhtiö: vuosina 1934–1963 valmistui peräti 237 pitkää näytelmäelokuvaa. Unelmatehdas Liisankadulla kertoo SF:n kiihkeän nousun ja laskun tarinan: miten
olemattomalla pääomalla aloittaneesta uhkayrityksestä tuli keskeinen kulttuuriteollinen vaikuttaja ja miten tuotantoimperiumi luhistui yhtä nopeasti kuin oli noussutkin. SF:n historia on samalla suomalaisen elokuvan studiokauden – sen kulta-ajan – historia.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ilmestyy maaliskuussa 2019<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Juuret Martsarissa<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Jukka Ahonen<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Juuret Martsarissa kertoo legendaarisen pääkaupunkiseudun lähiön, Martinlaakson, tarinan.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Suomi lähiöityi puoli vuosisataa sitten, kun sadattuhannet suomalaiset muuttivat työn perässä maalta kaupunkiin. Metsät ja pellot muuttuivat betoniviidakoiksi. Asfalttipihat täyttyivät leikkivistä lapsista. Martsarissa kasvoivat mm. formulatähdet
Mika Häkkinen ja Mika Salo sekä muusikko Juha Lehti ja kirjailija Katri Lipson.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Nyt vanha Martsari on katoamassa. Vanhaa puretaan, uutta rakennetaan. Lähiö valmistautuu ottamaan vastaan uuden aallon asukkaita. Vaikka paljon muuttuu, yksi asia säilyy: Martsarin henki.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ilmestyy toukokuussa 2019<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kamarimusiikkia Kuhmossa – Viisikymmentä ihmeellistä kesää<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Juhani Koivisto<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Unohtumattomia elämyksiä, koskettavaa musiikkia, punertavia auringonlaskuja, kesäyön hämärää – ponnistelua voimien äärirajoilla, kamppailua rahavaikeuksien kanssa, valvomista, stressiä. Tätä kaikkea Kuhmossa on koettu jo kohta puoli vuosisataa.
Kamarimusiikkia Kuhmossa kertoo uskomattoman tarinan nuorten muusikoiden vaatimattoman tapahtuman noususta kansainväliseksi kamarimusiikin suurtapahtumaksi.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ilmestyy kesäkuussa 2019<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Boken om vårt land – Maamme kirja<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Zacharias Topelius<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Zacharias Topeliuksen Maamme kirja julkaistiin ensi kertaa lähes 150 vuotta sitten. Monipuolinen oppikirja käsittelee suomen kieliä, kansoja, kirjallisuutta ja historiaa. Teos ilmestyy nyt uudelleen kommentoituna kaksikielisenä editiona
Topeliuksen 200-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Uusi editio tuo ensi kerran saataville Maamme kirjan suomennoksen kommentaariviitteillä varustettuna sekä mahdollistaa alkuteoksen ja sen ensimmäisen laajalti levinneen suomennoksen (2. painos) lukemisen rinnakkain.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ilmestyy huhtikuussa 2019<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Canzio – Kriittinen editio<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Aleksis Kivi<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Aleksis Kiven (1834–1872) Canzio – Näytelmä viidessä näytöksessä julkaistaan keväällä 2019 kommentoituna kriittisenä editiona.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">SKS:n julkaisemat Kiven kriittiset editiot perustuvat käsikirjoitusten, ensipainosten ja muun alkuperäisaineiston tutkimukseen. Editioiden toimittajat ovat Aleksis Kiveen erikoistuneita kirjallisuuden-, teatterin- ja kielentutkimuksen asiantuntijoita.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ilmestyy toukokuussa 2019<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Suomen Kansallisteatteri ristipaineissa<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Pirkko Koski<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Suomen Kansallisteatteri ristipaineissa kuvaa Suomen Kansallisteatterin toimintaa vuosina 1974–1991, suomalaisen teatterin ja koko yhteiskunnan suurten muutosten keskellä. Kai Savolan pääjohtajakauden alussa Suomen Kansallisteatteri näyttäytyi
pysähtyneenä ja vanhoillisena. Kahden vuosikymmenen ja monien vaiheiden jälkeen se oli noussut yhdeksi eturivin teattereistamme.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Pirkko Koski on Helsingin yliopiston teatteritieteen emeritaprofessori.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ilmestyy maaliskuussa 2019<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Satuperinteestä nykyrunoon<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Niina Hämäläinen, Hanna Karhu ja Silja Vuorikuru (toim.)<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kuinka horjumattomia ovat suullisen ja kirjallisen rajat? Millaisia suullisen perinteen ja kaunokirjallisten tekstien väliset suhteet ovat? Millaisin analyyttisin työvälinein suullisen perinteen ja kaunokirjallisten tekstien suhteita voidaan
tarkastella?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Satuperinteestä nykyrunoon – Suullisen perinteen ja kirjallisuuden yhteyksiä liikkuu folkloristiikan ja kirjallisuudentutkimuksen rajapinnoilla. Kokoelman artikkeleissa tarkastellaan niin Lumikki-sadun toisintoja, kansankirjoittajien kirjeitä
kuin 1800-luvun virsiaineistoja. Monet tutut teokset Kantelettaresta Maiju Lassilan tuotantoon avautuvat kirjassa uusilla tavoilla.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ilmestyy tammikuussa 2019<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Oulu kieliyhteisönä<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Niina Kunnas, Harri Mantila ja Maija Saviniemi (toim.)<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Oulun seutu saattaa hahmottua nykysuomalaisen mielessä hyvin yksikieliseksi. Valtakieli suomen lisäksi alueella puhutaan kuitenkin myös ruotsia, saamea, karjalaa sekä lukuisia maahanmuuttajakieliä. Oulu kieliyhteisönä luo sosiolingvistisen
katsauksen Oulun seudulla puhuttaviin kieliin ja niiden tilanteeseen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kirja käsittelee Oulun ruotsinkielistä historiaa ja nykypäivää, saamenkielisten koulutusmahdollisuuksia, Oulun murretta sekä maahanmuuttajasuomeen kohdistuvia asenteita. Lisäksi teos nostaa esiin alueen vähän tunnetun karjalankielisen yhteisön.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kirja on tarkoitettu kaikille kielen ja yhteiskunnan suhteesta ja erityisesti Pohjois-Suomen kielitilanteesta kiinnostuneille, ja se soveltuu myös yliopisto-oppikirjaksi. Kirjan kirjoittajat ovat Oulun yliopiston tutkijoita.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ilmestyy huhtikuussa 2019<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tiede ja yhteiskunta<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Petri Karonen (toim.)<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tiede ja yhteiskunta esittelee Suomen Historiallisen Seuran piirissä laaditun suomalaisen historiantutkimuksen vaiheita 1800-luvun jälkipuoliskolta nykypäivään. Teos käsittelee julkaisutoiminnan muodoissa ja sisällöistä tapahtuneita merkittäviä
muutoksia sekä luo kokonaiskuvan historiantutkijoiden ja seurojen yhteistyöverkostoista niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kirja soveltuu yliopisto-oppikirjaksi sekä kaikille yhden tärkeän humanistisen oppialan tieteellisen ajattelun ja toiminnan kehityksestä kiinnostuneille.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ilmestyy maaliskuussa 2019<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Dwelling in Political Landscapes<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Anu Lounela, Eeva Berglund, and Timo Kallinen (eds.)<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US">Dwelling in Political Landscapes contributes to the anthropology of landscape and the field of political ecology. Environments change at speeds never before experienced. Massive species loss is just one transformation
affecting life forms and their interactions, climate change another, and there are many more rapid and sometimes profound material and social changes that anthropologists working around the world attend to and document.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US">By exploring how the material and conceptual are entangled in and as landscapes, this book takes up the invitation posed by such emerging novel situations to explore the potentialities of anthropology and related fields,
to understand life when “things are not what they used to be”.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal">Ilmestyy huhtikuussa 2019<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Suomen historia<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Pentti Virrankoski<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Suomen historia kertoo kansakuntamme vaiheet ensimmäisten hylkeenpyytäjien saapumisesta aina internetin aikakaudelle.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Valtiollisesti Suomi on muuttunut naapuriensa rajamaasta suvereeniksi valtioksi ja Euroopan Unionin jäseneksi. Kirjakieli syntyi vasta 1500-luvulla, silti suomalaisesta koulutuksesta on tullut menestystarina. Taloudellinen hyvinvointi on
lisääntynyt, mutta tuonut mukanaan uusia ongelmia.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Teos jäsentää yhdentoista vuosituhannen keskeiset tapahtumat kiehtovaksi kokonaisuudeksi. Kovakantisena loppuunmyyty kirja ilmestyy nyt uudelleen pehmeäkantisena jättipokkarina.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ilmestyy huhtikuussa<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:10.0pt;line-height:12.65pt"><span style="color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:10.0pt;line-height:12.65pt;caret-color: rgb(0, 0, 0);font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
<span style="color:black">HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta
sitä voitaisiin tarjota uudelleen<span class="apple-converted-space"> </span>arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:10.0pt;line-height:12.65pt;caret-color: rgb(0, 0, 0);font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
<span style="color:black">Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle: <a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></a><span class="apple-converted-space"> </span>josta
se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: <a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></a>.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
</div>
</body>
</html>