<html xmlns:o="urn:schemas-microsoft-com:office:office" xmlns:w="urn:schemas-microsoft-com:office:word" xmlns:m="http://schemas.microsoft.com/office/2004/12/omml" xmlns="http://www.w3.org/TR/REC-html40">
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8">
<meta name="Generator" content="Microsoft Word 15 (filtered medium)">
<style><!--
/* Font Definitions */
@font-face
{font-family:"Cambria Math";
panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4;}
@font-face
{font-family:Calibri;
panose-1:2 15 5 2 2 2 4 3 2 4;}
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{margin:0cm;
margin-bottom:.0001pt;
font-size:12.0pt;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
a:link, span.MsoHyperlink
{mso-style-priority:99;
color:#0563C1;
text-decoration:underline;}
a:visited, span.MsoHyperlinkFollowed
{mso-style-priority:99;
color:#954F72;
text-decoration:underline;}
span.Shkpostityyli17
{mso-style-type:personal-compose;
font-family:"Calibri",sans-serif;
color:windowtext;}
span.apple-converted-space
{mso-style-name:apple-converted-space;}
.MsoChpDefault
{mso-style-type:export-only;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
@page WordSection1
{size:612.0pt 792.0pt;
margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.WordSection1
{page:WordSection1;}
--></style>
</head>
<body lang="FI" link="#0563C1" vlink="#954F72">
<div class="WordSection1">
<p class="MsoNormal"><a name="_Toc515956729">Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen: <agricolan.arvostelut@gmail.com>
ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.</a><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Siltalan kevään 2019 kirjoja<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Timothy Snider<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tie epävapauteen<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Venäjä • Eurooppa • Yhdysvallat<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Vuonna 2005 Vladimir Putin organisoi 1954 Sveitsiin haudatun venäläisen filosofin Ivan Ilyinin uudelleenhautauksen Moskovassa juhlavin menoin. Tempauksella Putin aloitti projektin, jonka päämääränä oli unohtuneen kansallismielisen
ajattelijan nostaminen Venäjän epäviralliseksi kansallisfilosofiksi: vuonna 2014 kokoelma Ilyinin poliittisia esseitä oli toimitettu jokaisen venäläisen virkamiehen työpöydälle. Juuri Ilyiniin Putin vetosi argumentoidessaan Krimin valtauksen puolesta
vielä samana vuonna. Ymmärtääksemme Putinia ja hänen ”skitsofasismiaan”, Timothy Snyder vakuuttaa, meidän on ymmärrettävä Ivan Ilyiniä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Timothy Snyderin vakuuttava ja väkevä analyysi Venäjän lähihistoriasta pureutuu syvälle Putinin ajatteluun. Sen takaa paljastuu systemaattinen ja myrkyllinen yhdistelmä fasismia, uskontoa ja rotuoppeja.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">WOLFRAM EILENBERGER<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Taikurien aika. Filosofian suuri vuosikymmen 1919–1929<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Valaiseva ja mukaansatempaava kertomus eurooppalaisen ajattelun murroskaudesta<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Filosofi Wolfram Eilenberger kuvaa teoksessaan poikkeuksellista älyllisen luovuuden aikakautta. Hän nostaa tarkasteluun vuodet 1919–1929, jolloin suuret ajattelijahahmot Ludwig Wittgenstein, Walter Benjamin, Ernst Cassirer ja Martin Heidegger
huipensivat saksankielisen filosofian hetkeä ennen toisen maailmansodan suurta katastrofia.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Eilenberger herättää eloon maailmansotien välisen ajan aatevirtaukset ja kuohunnan. Hän kuvaa päähenkilöidensä värikkäitä persoonallisuuksia, heidän älyllisiä löytöretkiään, intohimojaan ja erehdyksiään.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Eräs kirjan historiallinen polttopiste on vuoden 1929 Davos, jonka vuoristomaisemassa järjestettiin legendaarinen filosofinen konferenssi ja käytiin ”vuosisadan väittely”.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Taikurien aika johdattaa lukijan neljän merkittävän filosofin elämäntarinoihin ja heidän kirjoituksiinsa, joiden ajatuskuviot heijastuvat aina meidän päiviimme saakka.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">LEENA KARTTUNEN – Hannele Nyman – Juri Mykkänen <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">OrNO <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Valaisinmuotoilua <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kirja suomalaisen valaisinmuotoilun historiasta <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Muotoiluhistorian tutkijoiden kirjoittama ORNO – Valaisinmuotoilua -teos kertoo merkittävän suomalaisen valaisintehtaan vaiheista, mutta ennen kaikkea se kertoo suomalaisen valaisinmuotoilun historiasta, muotoilijoista ja valaisinmallistoista.
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Orno oli valaisinyritys, joka perustettiin Helsingissä vuonna 1921. Yritys rakennutti tehtaan Keravalle vuonna 1937. Orno lopetti toimintansa vuonna 2001. Kirja kertoo pienen taidetakomon kehityksestä merkittäväksi designvalaisimien
valmistajaksi. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Yrityksen valaisimia suunnittelivat varhaisimpina aikoina muiden muassa Gunilla Jung ja Gunnel Nyman. 1940-luvun lopulta aina 1960-luvulle Ornon keskeisimmät muotoilijat olivat Lisa Johansson-Pape ja Yki Nummi. Myös Heikki Turunen sekä
moni muu suomalaisen muotoilun merkittävä nimi teki töitä Ornolle. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Teoksessa tarkastellaan valaisinta design-esineenä ja muotoilun muutosta tyylikausien, yhteiskunnallisen tilanteen, teollisen ja teknisen kehityksen sekä uusien materiaalien myötä.
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Runsaasti kuvitettu kirja sisältää kuvia paitsi valaisimista myös mainoksista, luonnospiirustuksista, näyttelyistä ja messuilta sekä interiööreistä joissa valaistus on osa sisustusta.
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">JUHA KAUPPINEN<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Monimuotoisuus kertomuksia katoamisista<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Luonnon monimuotoisuus hupenee. Mitä tämä oikeastaan tarkoittaa? Kuinka ilmiö näkyy Suomessa? Palkittu tutkiva toimittaja Juha Kauppinen lopetti toimittajan työnsä puoleksitoista vuodeksi selvittääkseen, mistä luonnon monimuotoisuuden
katoamisessa on kysymys. Syntyi reportaasikirja matkasta Suomeen, suomalaisten lajien katoamispaikoille.
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Yksittäisten lajien tarkastelusta aukeaa ikkunoita tuhansien ja miljoonien vuosien taakse ja toisaalta viime vuosikymmeniin, jolloin luonnontilainen luonto on dramaattisella tavalla kadonnut Suomesta, kuten lähes kaikkialta maailmasta.
Kirja kokoaa yhteen kymmenet pienet uutiset ja kertoo suuren tarinan niiden taustalla, ihmisen elämän seuraukset maapallolla. Kertomuksen tapahtumapaikkana on Suomi, mutta se puhuu koko maailmasta.
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Monimuotoisuus on matka metsiin, soille, niityille ja jokivarsiin. Luontoon, joka on köyhtynyt, mutta jota ei Suomessa vielä ole tuhottu kokonaan. Kirjan viesti on, että meillä on aikaa, mutta ei tuhlattavaksi asti. Suomen ainutlaatuinen
luonto näyttäytyy yksittäisten tarinoiden kautta, monimutkaiset, vaikeasti hahmotettavat asiat on purettu jokaiselle ymmärrettävään muotoon.
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">NIKLAS JENSEN-ERIKSEN – MARKO PAAVILAINEN<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kansainvälisen kauppiaan viisi kvartaalia 1894–2019<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">125-vuotias Algol<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Albert Goldbeck-Löwen Helsinkiin 1894 perustaman kauppahuoneen ensi vuosikymmenistä ei puutu dramaattisia käänteitä: toimitusjohtajia katoaa mystisesti, yhtiön omistusta joudutaan järjestelemään kiireellä ja saksalaisjuuriseen
yritykseen kohdistuu vuosikymmenestä toiseen poliittisia epäluuloja. Menestyksen ja romahduksen vuodet vuorottelevat.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">125 vuoden aikana Algolin kautta on kulkenut poikkeuksellisen monipuolisia tavaravirtoja: saksalaisia raaka-aineita ja tekniikkaa, neuvostoliittolaista terästä sekä amerikkalaisia teollisuuskemikaaleja. Algol on jopa markkinoinut Suomeen
englantilaista ydinvoimalaosaamista. Yhtiö keskittyi liiketoimissaan pitkään toimituksiin teollisuudelle, mutta toisen maailmansodan jälkeen tuotevalikoimaan otettiin myös kuluttajatuotteita, ja kauppahuone laajeni konepajayhtiöksi.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Algolin yrityshistoria kertoo värikkäästi yrittäjyydestä 1800-luvun lopun teollistuvasta Suomesta nykypäivään. Yrityksen saavuttaman pitkän iän selittäjiksi kirja nostaa jatkuvan ajassa muuttumisen ohella liikeperinteiden kunnioituksen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta
sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle: <a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</a> josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa
ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: <a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</a>.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
</div>
</body>
</html>