<html xmlns:o="urn:schemas-microsoft-com:office:office" xmlns:w="urn:schemas-microsoft-com:office:word" xmlns:m="http://schemas.microsoft.com/office/2004/12/omml" xmlns="http://www.w3.org/TR/REC-html40">
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8">
<meta name="Generator" content="Microsoft Word 15 (filtered medium)">
<style><!--
/* Font Definitions */
@font-face
{font-family:"Cambria Math";
panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4;}
@font-face
{font-family:Calibri;
panose-1:2 15 5 2 2 2 4 3 2 4;}
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{margin:0cm;
margin-bottom:.0001pt;
font-size:12.0pt;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
a:link, span.MsoHyperlink
{mso-style-priority:99;
color:#0563C1;
text-decoration:underline;}
a:visited, span.MsoHyperlinkFollowed
{mso-style-priority:99;
color:#954F72;
text-decoration:underline;}
span.Shkpostityyli17
{mso-style-type:personal-compose;
font-family:"Calibri",sans-serif;
color:windowtext;}
span.apple-converted-space
{mso-style-name:apple-converted-space;}
.MsoChpDefault
{mso-style-type:export-only;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
@page WordSection1
{size:612.0pt 792.0pt;
margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.WordSection1
{page:WordSection1;}
--></style>
</head>
<body lang="FI" link="#0563C1" vlink="#954F72">
<div class="WordSection1">
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:10.0pt;line-height:12.65pt"><a name="_Toc515956729"><span style="color:black">Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen
lähetä sähköpostia osoitteeseen: <agricolan.arvostelut@gmail.com> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella
kyseisen kirjan.</span></a><span style="color:black"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>WSOY kevät-2019<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">CATHERINE MCILWAINE<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tolkien: Mies joka loi Keski-Maan<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Laaja ja komeasti kuvitettu tietoteos Oxfordin yliopiston kirjaston Tolkien-arkistojen aarteista. Mukana myös kuusi asiantuntijaesseetä Tolkienista ja hänen elämäntyöstään.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tolkien: Mies joka loi Keski-Maan on jokaisen Tolkien-fanin unelmakirja. Yli 400-sivuinen kuvateos avaa ainutlaatuisen ikkunan J. R. R. Tolkienin teosten syntyyn. Oxfordin Bodleian-kirjaston arkistoista ja muista Tolkien-kokoelmista ammentava
kirja esittelee yli 300 kuvaa Tolkienin käsikirjoituksista, piirroksista, kartoista, kirjeistä ja elämän varrelta. Lisäksi teokseen sisältyy kuusi asiantuntevaa esseetä fantasian mestarin elämänvaiheista, kirjallisesta piiristä, tarinankerronnan perusteista,
haltiakielistä, mytologisista lähteistä ja omasta kuvataiteesta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">EERO ELFVENGREN, EEVA TAMMI<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Viipuri 1944<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Miksi Viipuri menetettiin?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Viipurin menetyksestä 75 vuotta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Viipurin äkillinen menetys jatkosodan lopulla 20.6.1944 on suomalaisen sotahistorian traumaattisimpia aiheita. Miksi kaupunki menetettiin vain muutaman tunnin taistelun jälkeen?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ylipäällikkö Mannerheimin ehdoton käsky oli puolustaa Viipuria, Suomen toiseksi suurinta kaupunkia viimeiseen mieheen. Viipurin taistelusta muodostui kuitenkin täydellinen katastrofi, josta vastuuseen saatettiin ja rangaistuksiin tuomittiin
kaupungin puolustuksesta vastanneet 20. Prikaatin komentaja eversti Armas Kemppi ja II Pataljoonan komentaja majuri Kurt Bäckman. Mutta oliko puolustajilla lainkaan edellytyksiä pitää asemiaan? Oliko päämajan strategien tarkoituskin luopua Viipurista - kertomatta
siitä ylipäällikölle? <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Teoksessa Viipuri 1944 sotahistorian asiantuntijat tarkastelevat Viipurin tapahtumia monilta eri kanteilta, muun muassa kaupungin puolustamisen edellytysten, armeijan johdon toimien ja taistelun kulun herättämien kysymysten valossa. Mukana
on myös 20. Prikaatin veteraanien kertomuksia taistelun eri vaiheista. Viipuri 1944 -teoksesta syntyy ainutlaatuinen 360 asteen kuva merkittävästä taistelusta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">BENJAMIN CARTER HETT<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Demokratian kuolema<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kuinka Hitler nousi valtaan<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Demokratian luisu diktatuuriksi on hälyttävän helppoa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Demokratian kuolema on karmivan ajankohtainen kuvaus siitä, miten natsit nousivat valtaan - ja miten sen sallittiin tapahtua.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Adolf Hitlerin puolue kasvoi baijerilaisesta roskajoukosta määrätietoisesti Saksan valtaansa ottaneeksi mahdiksi. Miksi kansallissosialistien nousua ei pysäytetty ajoissa?
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Benjamin Carter Hett näyttää Demokratian kuolema -kirjassaan, miten natsipuolueen suosio kasvoi, kun globalisaatio näytti kääntöpuolensa kansan arjessa ja poliitikot vaikuttivat kykenemättömiltä ratkaisemaan ongelmia. Mutta ennen kaikkea
Hitler ei olisi tullut valituksi valtaan ilman muiden apua. Weimarin tasavallan poliitikot uskoivat käyttävänsä Hitleriä hyväkseen poliittisessa pelissä. Todellisuudessa kävi päinvastoin: poliitikot saivat huomata kantaneensa vallan avaimet Hitlerin eteen
tarjottimella ja antaneensa hänen käteen työkalut, joilla muuttaa ällistyttävällä nopeudella demokraattinen valtio kammottavaksi diktatuuriksi.
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Jos 2000-luvulla ilmaantuisi helppoja ratkaisuja tarjoava ja selkeitä syyllisiä osoittava karismaattinen vallantavoittelija, onnistuisiko hän yhtä hyvin kuin Adolf Hitler aikoinaan?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">LISA BRENNAN-JOBS<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Pikkusintti<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Muistelmat<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Steve Jobsin tyttären Lisa Brennan-Jobsin muistelmat on kirja häpeästä ja salaisuuksista mutta myös sovituksesta ja anteeksiannosta, rakkaudesta ja identiteetistä. Teos tuo esille Steve Jobsin, palvotun ikonin, traagisen puolen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Toimittaja Lisa Brennan-Jobsin muistelmateos Pikkusintti on vaikuttava, kaunis tarina lapsesta, jonka isä on yksi maailman kuuluisimmista ihmisistä. Kun Lisa Brennan-Jobs oli pieni tyttö, hänen hartain toiveensa oli saada tunnustusta isältään.
Isä, Steve Jobs, kuitenkin kielsi pitkään isyytensä ja kävi tervehtimässä tytärtään ja tämän epävakaata taiteilijaäitiä vain harvoin. Kun Jobs viimein otti teini-ikäisen tyttärensä luokseen asumaan, Lisan toive näytti toteutuvan. Jobs oli kuitenkin isänä arvaamaton,
vaativa ja kylmä: mies, joka hallitsi suvereenisti bisneksiään mutta oli ihmissuhteissaan kömpelö ja hämmentynyt, vaikka kuinka ponnisteli. Vaikeista lähtökohdista huolimatta isä ja tytär onnistuivat lopulta löytämään välilleen yhteyden. "On harvinaista törmätä
kuuluisuuden lapsen kirjoittamiin muistelmiin, joiden kirjalliset ansiot ovat yhtä kovat - tai kovemmat - kuin vanhemman maine. Näin asia Brennan-Jobsin debyytin kohdalla kuitenkin on. Heikomman kirjottajan käsissä tarina olisi helposti luisunut kirjalliseksi
kostoretkeksi. Sen sijaan Brennan-Jobs tarjoaa lukijalle hätkähdyttävän kauniin kuvauksen perhesuhteista, joiden yksi osapuoli vain sattuu olemaan toinen Applen perustajista. Näkymätön tyttö on upeasti rakennettu tarina vanhemmuudesta, perheestä, rakkaudesta
ja identiteetistä." - Kirkus Reviews<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">LIISA KELTIKANGAS-JÄRVINEN<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ujot ja introvertit<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Hiljaisten ihmisten voima.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Maailma tarvitsee ujoja ja introverttejä! Psykologian uranuurtajan kirja kaikille ujoille ja introverteille sekä heidän vanhemmilleen, puolisoilleen, ystävilleen ja työtovereilleen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Pitääkö ujosteleva lapsi työntää muiden joukkoon? (Ei.) Pitääkö hiljaa viihtyvä kumppani pakottaa puhumaan tunteistaan? (Ei.) Onko itsekseen uurastava työtoveri aloitekyvytön? (Ei.) Onko ujoudesta tai introverttiydestä etua? (Kyllä.)
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Nykyään suositaan sosiaalisuutta ja ulospäinsuuntautuneisuutta eikä ymmärretä, että ujoja ja introverttejä tarvitaan pyörittämään talouden ja kulttuurin rattaita. Pää kolmantena jalkana vouhottamisen sijasta on empaattisten ujojen tavoin
tärkeää pysähtyä kuuntelemaan toisen tuntemuksia tai usein tarkkojen introverttien lailla ajatella ennen tekemistä usein tarkkojen introverttien tavoin. Nyt on korkea aika pysähtyä katsomaan elämää ujon tai introvertin silmin ja ymmärtää, että ujous ei ole
poikkeavuus eikä introversio vamma. Hiljaisissa on voimaa. Temperamenttitutkimuksen edelläkävijä Liisa Keltikangas-Järvinen pureutuu ujouteen ja introversioon ja auttaa meitä ymmärtämään itseämme ja muita.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">STEPHEN HAWKING<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Lyhyet vastaukset suuriin kysymyksiin<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tämä kirja jäi Stephen Hawkingin viimeiseksi. Sen lopussa hän muistuttaa meitä kyselemisen tärkeydestä, siitä, kuinka välttämätöntä on vapauttaa mielikuvituksensa, yrittää ottaa selkoa asioista ja ymmärtää, mitä täällä todella on tekeillä.
– Esko Valtaoja<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Onko muualla maailmankaikkeudessa elämää? Kuinka selviydymme planeetallamme? Aikamme tunnetuin tiedemies vastaa perustavanlaatuisiin kysymyksiin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Mistä me tulemme? Onko tekoäly pelastuksemme tai tuhomme? Löytyykö Jumala multiversumista? Maailman tunnetuimmalta tiedemieheltä, kosmologi Stephen Hawkingiltä kysyttiin usein suuria kysymyksiä tieteestä ja ihmiskunnan kohtalosta. Hän kirjoitti
kysymykset muistiin samoin kuin vastauksensa niihin. Nuo perustavaa laatua olevat kysymykset ja vastaukset on nyt koottu yhteen ja julkaistaan tässä Lyhyet vastaukset suuriin kysymyksiin -kirjassa. ALS-tautia sairastanut Stephen Hawking kuoli 14. maaliskuuta
2018, mutta suuren tutkijan henkinen perintö elää. Teoksen suomenkielisen laitoksen esipuheen on kirjoittanut Esko Valtaoja.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">ATTE JÄÄSKELÄINEN<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Mitä tapahtuu huomenna, kun tekoäly antaa meille supervoimat?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tekoäly ei lopeta työpaikkoja vaan antaa meille supervoimia. Tekoälystä on hypetetty paljon, mutta suuri osa puheesta on ollut joko turhan korkealentoista tai liian pelottelevaa. On aika laskeutua konkretian tasolle ja selvittää, mitä me
tekoälyn kanssa oikeasti tulevaisuudessa teemme. Jos jokin on varmaa, niin takuulla paljon parempia päätöksiä. Ja vastuullisiakin, jos vain tekoälyn niin avuksemme valjastamme. Väitekirja on tehty yhteistyössä konsultointiyritys Fourkindin kanssa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">SIMON SEBAG MONTEFIORE<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Romanovit 1613-1918<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">"Romanovit on ylivertaista eeppistä historiaa - - Siihen verrattuna Game of Thrones on kuin teekutsut pappilan puutarhassa"<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Antony Beevor<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Miten verisesti keskenään riitelevä suku onnistui saamaan Venäjän otteeseensa ja rakentamaan maailman loistavimman dynastian - ja miten he tuhosivat sen?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kun Romanovit nousivat osin sattuman kautta Venäjän valtaistuimelle, maa oli sotien ja nälänhädän raunioittama. Vähitellen suku sai sekasortoisesta maasta rautaisen otteen ja ryhtyi laajentamaan alueitaan. Tuloksena oli valtakunta, jota
mikään mahti ei voinut kaataa - paitsi Romanovit itse. Kun hallitsijasuku romahti, myös Suomelle avautui mahdollisuus itsenäistyä. Millaisia ihmisiä olivat yhdeksäntoista Romanov-suvun hallitsijaa ja heidän lähipiirinsä? Entä elääkö Romanovien henkinen perintö
uutta kukoistuskauttaan nyky-Venäjän johdossa?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">VIRPI HARJU<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Valtaa ja oikeutta<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kuvallisten symbolien voima<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Valta ja oikeus kietoutuvat toisiinsa ja ilmenevät visuaalisesti monin tavoin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Runsaasti kuvitettu teos tarjoaa monipuolista tietoa vallan ja oikeuden kuvallisesta ilmentymisestä kautta historian. Teoksessa vallankäytön ja oikeudenhoidon visuaalisuus näyttäytyvät rikkaana niin kirkollisessa kuin maallisessa elämässä
aina varhaisimmista ajoista nykypäivään.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kirja koostuu useista aihepiiriä syvällisesti käsittelevistä asiantuntija-artikkeleista. Kaikista artikkeleista on kattavat tiivistelmät ruotsiksi ja päätösartikkeli on myös englanniksi. Teoksen on toimittanut taidehistorian dosentti FT
Virpi Harju Kansallisgalleriasta ja teoksen suojelijana on toiminut Tasavallan presidentti Sauli Niinistö.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">SUVI AHOLA<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Mitä Minna Canth todella sanoi?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Katsaus Suomen ensimmäisen feministin ajatuksiin<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Minna Canth pohtii naisena ja ihmisenä olemista, lapsuutta, rakkautta, erotiikkaa ja elämän tarkoitusta lehtiartikkeleissa, teoskatkelmissa ja kirjeissä. Suvi Ahola taustoittaa ja tulkitsee raikkaasti 1800-luvun naisasianaisen särmikkäitä
mutta joskus myös ristiriitaisia ajatuksia.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">"Koko yhteiskunta-rakennus aatteineen, laitoksineen on vallan päin mäntyyn. Mutta se onkin miesten laittama."
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Minna Canth (1844-1897) oli aikanaan poikkeuksellisen rohkea kirjailija, jonka päämääränä oli naisen aseman ja sukupuolten tasa-arvon parantaminen sekä köyhyyden ja eriarvoisuuden kitkeminen. Hän kirjoitti aikana, jolloin taide alkoi osallistua
yhteiskunnalliseen keskusteluun, ja hänen näytelmillään oli poliittista vaikutusta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">JOHANNA VENHO<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ensimmäinen nainen<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Sylvin tarina Kekkosen rinnalla<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ensimmäinen nainen on historiallinen romaani Sylvi Kekkosesta. Se on romaani naisesta, joka löytää itsensä ja kirjailijanäänensä ja toivoo, että yhden elämän elettyään ehtisi vielä aloittaa toisen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Julkinen rooli kätki radikaalin Sylvin, joka oli yhtaikaa ujo ja rohkea, lempeä ja pisteliäs, turvallisuushakuinen emo ja kapinallisuutta suosiva feministi. Vaativassa asemassaan hän varjeli itsenäisyyttään ja säilytti omat ystävänsä. Kun
yksi tärkeimmistä, kirjailija Marja-Liisa Vartio kuolee kesällä 1966, Sylvi lähtee Katerman mökin rauhaan. Toisaalla Sylvin toinen ystävä, kuvanveistäjä Essi Renvall pohtii Sylvin muotokuvaluonnoksen äärellä, miten ilmentää veistoksella Sylvin monitahoisuutta.
Voiko toista koskaan todella tuntea ja entä jos ei pääsekään kasvamaan omaan mittaansa?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:10.0pt;line-height:12.65pt"><span style="color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:10.0pt;line-height:12.65pt"><span style="color:black">HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi
kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen<span class="apple-converted-space"> </span>arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun
voi julkaista myös Agricolassa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:10.0pt;line-height:12.65pt;font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
<span style="color:black">Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle: <a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></a><span class="apple-converted-space"> </span>josta
se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: <a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></a>.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
</div>
</body>
</html>