<html xmlns:v="urn:schemas-microsoft-com:vml" xmlns:o="urn:schemas-microsoft-com:office:office" xmlns:w="urn:schemas-microsoft-com:office:word" xmlns:x="urn:schemas-microsoft-com:office:excel" xmlns:m="http://schemas.microsoft.com/office/2004/12/omml" xmlns="http://www.w3.org/TR/REC-html40">
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8">
<meta name="Generator" content="Microsoft Word 15 (filtered medium)">
<style><!--
/* Font Definitions */
@font-face
{font-family:"Cambria Math";
panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4;}
@font-face
{font-family:Calibri;
panose-1:2 15 5 2 2 2 4 3 2 4;}
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{margin:0cm;
margin-bottom:.0001pt;
font-size:12.0pt;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
a:link, span.MsoHyperlink
{mso-style-priority:99;
color:#0563C1;
text-decoration:underline;}
a:visited, span.MsoHyperlinkFollowed
{mso-style-priority:99;
color:#954F72;
text-decoration:underline;}
span.Shkpostityyli17
{mso-style-type:personal-compose;
font-family:"Calibri",sans-serif;
color:windowtext;}
span.apple-converted-space
{mso-style-name:apple-converted-space;}
.MsoChpDefault
{mso-style-type:export-only;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
@page WordSection1
{size:612.0pt 792.0pt;
margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.WordSection1
{page:WordSection1;}
--></style><!--[if gte mso 9]><xml>
<o:shapedefaults v:ext="edit" spidmax="1026" />
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 9]><xml>
<o:shapelayout v:ext="edit">
<o:idmap v:ext="edit" data="1" />
</o:shapelayout></xml><![endif]-->
</head>
<body lang="FI" link="#0563C1" vlink="#954F72">
<div class="WordSection1">
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:10.0pt;line-height:12.65pt"><a name="_Toc515956729"><span style="color:black">Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen
lähetä sähköpostia osoitteeseen: <agricolan.arvostelut@gmail.com> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella
kyseisen kirjan.</span></a><span style="color:black"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:10.0pt;line-height:12.65pt;font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
<span style="color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
<b>Docendon kevään 2019 kirjoja<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kekkosen kuiskaaja – Harmaa eminenssi Aaro Pakaslahti <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">(Markku Reimaa)<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Suomen kriittiset vuodet aitiopaikalta<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Aaro Pakaslahti (1903–1969) oli korkean tason diplomaatti, joka toimi suuressa roolissa Suomen kriittisissä vaiheissa. Pakaslahti ei halunnut olla vain kumileimasin, vaan otti esimerkiksi vahvasti kantaa talvisodan rauhansopimuksen esittelyä
vastaan – tehtävää, joka oli hänelle itselleen langennut. Välirauhan aikana ja seuraavina vuosina hän toimi läheisessä yhteistyössä ystävänsä Urho Kekkosen kanssa. Jatkosodan jälkeen Pakaslahti joutui syrjään ja palasi diplomaatin uralle vasta Kekkosen presidenttikaudella.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Elämäkertateos Kekkosen kuiskaaja täydentää kuvaa isänmaallisen innostuksen sävyttämästä 1920–30-luvuista ja vaikeista sotavuosista. Pakaslahti kirjoitti muistelmat talvisodasta, ja nyt ne täydentyvät tutkimuksella, joka perustuu suureksi
osaksi hänen merkintöihinsä ja havaintoihin välirauhan vuosilta, jatkosodan alusta ja näköalapaikalta Euroopassa, missä hän toimi Suomen lähettiläänä Vichyn Ranskassa. Kirja tarjoaa runsaasti havaintoja päätöksenteon ytimestä, osuvia henkilökuvia ja tuoreita
tulkintoja monesta keskeisestä Suomen historian polttopisteestä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Teoksen taustalla on dosentti Johannes Pakaslahden hallussa olevaa aiemmin tutkimatonta aineistoa. Siitä selviää, että Aaro Pakaslahti oli ahkera kirjailija.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Rooseveltista Trumpiin - Yhdysvaltain ulkopolitiikka ja kriisit 1900-luvun alusta tähän päivään (Antero Holmila, Matti Roitto)<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">USA:n nousu eristäytyjästä maailmanpoliisiksi. Entä Trumpin aika?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Donald Trumpin virkaanastumisen jälkeen Yhdysvaltojen arvostus on ollut laskussa ja pohdinnat Yhdysvaltain aseman romahtamisesta ovat lisääntyneet. Haastajien noususta huolimatta Yhdysvallat on edelleen johtava mahti niin taloudellisesti,
sotilaallisesti, teknologisesti kuin kulttuurisestikin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Harvalla valtiolla on niin sotaisa historia kuin Yhdysvalloilla, mutta se on paria poikkeusta lukuun ottamatta säästynyt sodan hornalta. Siksi ei ole ihme, että Yhdysvalloissa syntyi jo varhain näkemys erityislaatuisesta kansakunnasta,
jonka taivaallinen johdatus oli valinnut viemään muun maailman parempaan, rauhallisempaa ja vapaampaan maailmanjärjestykseen. 1900-luvusta puhutaan Yhdysvaltojen vuosisatana, koska maalla on ollut näppinsä pelissä useimmissa vuosisadan kriiseistä ja konflikteista.
Näihin kuuluvat 1890-luvulla alkanut yhdysvaltalaisen imperialismin aika, maailmansodat sekä lähihistorian sodat Koreasta ja Vietnamista Persianlahdelle ja terrorisminvastaisen sodan synnyttämät konfliktit Irakissa, Afganistanissa ja Syyriassa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Historiantutkijat Antero Holmila ja Matti Roitto selvittävät, miten mennyt vuosisata Yhdysvaltojen ulkopolitiikan osalta rakentui, miten se nousi suurvallaksi ja mitkä ovat olleet keskeiset linjaukset sen ulkopolitiikassa. Onko Trumpin
äkkiväärältä vaikuttava politiikka sittenkään uutta vai pitkän historiallisen kehityksen muovaamaa? Käänteet ja murrokset ovat keskeinen osa Yhdysvaltojen toiminnan kuvaamisen kieltä, mutta niin ovat myös historialliset jatkuvuudet, kuten kehitysusko ja markkinatalouden
rooli kansainvälisen järjestelmän kulmakivenä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tämä kirja taustoittaa ja haastaa meitä ymmärtämään Yhdysvaltoja paremmin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Caj Bremer – Mies katolla <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">(Kristiina Markkanen)<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Valokuvaaja Caj Bremer 90 vuotta<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Sodasta hädin tuskin toipunut Suomi, kansan syvien rivien arki syrjäseuduilla ja kaupungeissa. Elintason nousu ja kansainvälistyminen, muotimaailma ja suihkuseurapiirit. Kekkonen, Karjala ja Gagarin. Kaikki tämä ja paljon muutakin on ollut
Caj Bremerin, Suomen tunnetuimman lehtikuvaajan, etsimessä. Caj’n veitsenterävästä muistista löytyvät tarinat luovat huikean ajankuvan hänen lehtikuvaajavuosistaan, 50-luvulta aina 90-luvun alkuun saakka.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kirja on myös upea kokoelma kuvia menneestä Suomesta ja maailmantapahtumista, jotka ovat kiinnostaneet sen aikaista Suomea. Ajasta, joka ei palaa, mutta jota meidän ei tarvitse unohtaa. Osa kuvista kertoo hyvinkin kipeistä aiheista, äärettömästä
köyhyydestä, suuronnettomuuksista ja sodista. Bremer on kuitenkin tunnettu inhimillisestä otteestaan kuvien takana, ja monia hänen kuviaan sävyttää lempeä huumori.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Demokratia on pelastettava<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">(Pär Stenbäck)<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Onko demokratia valtiomuotona tuomittu katoamaan? Tätä on kysytty, kun useat takaiskut eri puolilla maailmaa ovat paljastaneet demokratian haavoittuvuuden. Donald Trump haastaa Yhdysvaltain poliittiset instituutiot ja panee samaan aikaan
maailmanjärjestyksen sekaisin. Euroopan on vaikea niellä brexitiä. Autoritääristen puolueiden kannatus kasvaa maahanmuuton sekä taloudellisten ja teknologisten muutosten tuottamien uhkakuvien seurauksena.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"> <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ministeri Pär Stenbäck puhuu demokratian kestävyydestä. Suomessa kriisitietoisuus on melko olematonta, mutta uudistustarpeet ovat merkittäviä. Puolueissa hälytyskellojen pitäisi soida, kun niiden uskottavuus on alamaissa ja nuoret jättävät
äänestämättä. Mutta onko puolueilla rohkeutta uudistuksiin? <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Yhdysvallat demokratian entisenä edelläkävijämaana on haasteiden edessä: voiko maa päästä eroon polarisoitumisesta, joka lamauttaa ja myrkyttää sen poliittista elämää? Stenbäck laajentaa näkökulmaa vaihtoehtoisiin demokratiamalleihin. Hän
korostaa sananvapauden merkitystä hetkessä, jolloin sosiaalista mediaa on helppo käyttää demokratian heikentämiseen.
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Stenbäck uskoo, että demokratia voi selviytyä tulevaisuudessakin. Selviytyminen edellyttää kuitenkin uudistuksia, jotka elvyttävät demokratiaa. Tarvitaan valistuneita poliitikkoja, jotka harjoittavat tietoista demokratiaa ja itsekritiikkiä:
onko heillä tarjota uskottavia tulevaisuudenvisioita?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Junnu Vainio - Sellaista elämä on <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">(Petri Pietiläinen, Juha Metso)<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tuhansien laulujen Junnu täyttäisi tänä vuonna 80 vuotta<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Juha ”Watt” Vainio kaikuu karaokepaikoissa päivittäin. Vanhat pojat viiksekkäät, albatrossit ja elämän erotiikat puhuttelevat aina vain uusia sukupolvia. Harva tietää kulkevansa Rööperiin, Kolmannella linjalla tai Venukseen Vainion sananjäljissä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Sellaista elämä on pureutuu Vainion elämään ja laulujen perintöön. Ainutlaatuinen kuvamateriaali Junnusta kuvittaa laulujen taustamaisemaa. Ystävät ja yhteistyökumppani, kuten Vexi Salmi ja Katri Helena, sukulaiset, kuten Ilkka Vainio,
sekä ihailijat Junnun lauluseurasta karaokelaulajiin paljastavat suhdettaan Junnuun.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Aikalaismuistoista tullaan tähän päivään. Esittelyssä ovat Juha Vainio -messut, Juha Vainio -palkinto voittajineen, muistokonsertit ja sanoitusten pohtijat.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Teoksessa kosketellaan sitä kipeää ja hauskaa, mikä elämään kuuluu. Junnuun pureudutaan kirjalle nimen antaneen kappaleen sanoin. Siinä ikääntyvä mies lohduttaa sydämensä särkenyttä nuorta: vanhemmatkin itkevät, mutta elämä jatkuu.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Juha Vainio kuoli 52-vuotiaana. Tuhansien laulujen mies täyttäisi tänä vuonna 80 vuotta. Ilkka Vainio jatkoi isänsä matkaa lauluntekijänä. Kirja päättyy hänen säkeistöönsä siitä, millaista elämä olisi ollut vanhan Junnun näkökulmasta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Vainio kiteytti suomalaisen nostalgian. Hän on viihdemusiikin kestävintä perintöä. Laulut elävät – ja Junnu niiden mukana. Menneisyys ja nykypäivä yhtyvät kirjassa suoraan sanottuna ja kuvattuna!<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Mark Galeotti
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Voima ja valta Venäjän mafia Kremlin suojeluksessa
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Venäläistä järjestäytynyttä rikollisuutta on pitkään kutsuttu sanoilla vor v zakone, jotka tarkoittavat ”laillistettua varasta” tai ”varasta, joka on laki”. Valtansa
huipulla mafia oli Stalinin vankileirien aikana, jolloin gangsterit eri puolilta maata verkostoituivat leireillä. Leirien vartijat eivät pitkään uskaltaneet uhmata rikollisryhmiä, mutta Neuvostoliiton viimeisinä vuosina rikolliset luopuivat kunniakoodistaan,
joka kielsi yhteistyön viranomaisten kanssa. Seurauksena oli turvallisuuspalveluiden ja mafian molempia hyödyttävä liitto. Voima ja valta kertoo nyky-Venäjän hallinnon ja mafian yhteyksistä. Maata voi kuvata kleptokratiaksi, joka ei erottele toisistaan rikollisuutta
ja politiikkaa. Presidentti Putin, entinen KGB-mies, käyttää mielellään alamaailmasta tuttua kieltä esimerkiksi tilien tasaamisesta terroristien ja ”pettureiden” kanssa. Hänen kaudellaan gangsterisodat ja näyttävät palkkamurhat ovat vähentyneet, mutta sisäsiistimpi
mafia on helpommin hallinnon käytettävissä. Aiemmin rikolliset, viranomaiset ja poliitikot toimivat toistensa julkisivuina tai apukäsinä esimerkiksi rahanpesussa tai luksus<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Kiehtova kertomus Venäjän eliitin, valtiovallan ja alamaailman suhteista tavaran salakuljetuksessa, mutta nykyään Kremlillä on varkaille suurempiakin tehtäviä. Mafia
on auttanut Venäjää Itä-Ukrainassa ja Krimillä, ja Yhdysvaltojen vaaleja manipuloineet hakkerit ovat yksi sen uusista kasvoista. Prahan kansainvälisten suhteiden tutkimuslaitoksen tutkija Mark Galeotti on kirjoittanut teoksen, joka on äärimmäisen ajankohtainen
ja kiihkoton mutta kiehtova kertomus eliitin, valtiovallan ja alamaailman suhteista. Galeotti on kommentoinut asiantuntijaroolissa myös Suomeen liittyviä kysymyksiä, kuten Airiston helmen tapausta syksyllä 2018.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Mart Laar
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Viro vuonna nolla
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Mart Laar oli historianopettaja ja -tutkija mutta poliitikkona untuvikko, kun hänestä 32-vuotiaana tuli itsenäistyneen Viron ensimmäinen pääministeri. Vuosina 1992–94
Laarin johtama hallitus toteutti joukon radikaaleja uudistuksia, tyhjensi maan Venäjän asevoimista ja käänsi katseen länteen. Ulkomailla Viroa pidettiin siirtymätalouden esimerkkimaana, mutta kotimaassa tilanne ei ollut ruusuinen: skandaali seurasi toistaan.
Erityistä huomiota maailmalla herätti tasaveron käyttöönotto. Vain yhden taloustieteellisen kirjan, Milton Friedmanin Vapaus valita, lukeneena Laar kuvitteli, että sen ideat oli pantu käytäntöön jo muualla. Virolaiset taloustieteilijät varoittivat, että se
oli yhtä mahdotonta kuin veden päällä käveleminen. ”Me vain kävelimme veden päällä, koska emme tienneet sen olevan mahdotonta.” Laarin ensimmäinen hallitus kaatui ”ruplakriisiin”, kun selvisi, että se oli myynyt pankkiholvissa maanneet ruplat tšetšeeneille.
Dollareilla ostettiin aseita Israelista, kun kukaan muu ei myynyt. Laar toimi pääministerinä uudelleen vuosina 1999– 2002, jolloin hänen tärkeimpiä tavoitteitaan olivat
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Viron jäsenyys Natossa ja Euroopan unionissa sekä maan digitaalinen vallankumous ja sähköinen hallinto. Kaikki ne toteutuivat. Laarin yksityisarkistosta valituin
valokuvin ja asiakirjoin kuvitettu teos on silminnäkijän ja tekijän kuvaus eteläisen naapurimme toisesta syntymästä itsenäisenä valtiona. Mart Laar (s. 1960) on kaksinkertainen Viron pääministeri, joka on toiminut myös maan puolustusministerinä. Hän on saanut
useita kansainvälisiä tunnustuksia, kuten amerikkalaisen Cato-instituutin ”Milton Friedman Prize for Advancing Liberty” -palkinnon. Laar on kirjoittanut lukuisia kirjoja historiasta.
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Timo Siukonen, Pekka Neittaanmäki
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Mitä tulisi tietää tekoälystä
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Elämme uuden teknologisen vallankumouksen ensimmäistä vuosikymmentä. Digitaalisuus, nopeat tietoverkot ja tekoäly ovat muuttaneet maailmaa merkittävästi. Tämä kirja
vie lukijan uusimman kehityksen ytimeen. Siinä etsitään vastauksia kysymyksiin: mitä tekoälystä ymmärretään ja ajatellaan, millaisia tekoälyn kehitysmahdollisuudet ja uhkatekijät ovat, miten tekoäly helpottaa elämää ja millaisiin rakenneuudistuksiin se johtaa
työelämässä? Lukijalle tarjotaan myös aikamatka tekoälykehityksen alkuaskeleihin ja kehityshistoriaan. Tekoälyn avulla koneet, laitteet, ohjelmat ja järjestelmät pystyvät toimimaan tehtävän ja tilanteen mukaisesti järkevällä tavalla. Saatavilla olevan tiedon
määrä on<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">kasvanut dramaattisesti ja sen etsiminen helpottunut. Tietosanakirjojen, arkistojen ja puhelinluetteloiden selaamisen sijaan tieto oheisaineistoineen löytyy tekoälyyn
perustuvien hakukoneiden avulla internetistä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana digitalisaation kehitys on kiihtynyt ja erityisesti 2010-luvun jälkipuoliskolla tahti on ollut huima uusien tietoteknisten innovaatioiden ja järeiden globaalien toimijoiden ansiosta.
Tietokoneiden laskuteho on kasvanut valtavasti, ja tekoälyllä toimivien ohjelmien opettamiseen tarvittavaa massadataa on nykyisin saatavilla paljon. Erityisesti amerikkalaiset ja kiinalaiset suuret toimijat kehittävät tekoälyyn perustuvia palveluitaan ja myyvät
niitä maailmanlaajuisesti. Kiinnostus tekoälyä kohtaan on lisääntynyt räjähdysmäisesti. Uutiset kertovat päivittäin uhkista ja mahdollisuuksista.
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Tekoälysovelluksia on myynnissä satoja, ja yritysten arvioiden mukaan niiden liiketoimintapotentiaali on tuhansia miljardeja euroja. Johtavissa teollisuusmaissa tekoäly
on nousut strategiseksi tutkimusalaksi ja yliopistojen yhteyteen on perustettu tekoälyyn liittyviä tutkimus- ja koulutusohjelmia. Yhtenä digitalisaation kärkimaana Suomella on erinomaiset mahdollisuudet hyötyä tekoälystä. Yliopistojen ja yritysten välisessä
yhteistyössä kehitetään esimerkiksi terveydenhoitoon ja sairauksien diagnosointiin liittyviä sovelluksia kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Timo Siukonen (s. 1952) on Helsingin Sanomien pitkäaikainen toimittaja ja tietokirjailija. Pekka Neittaanmäki
(s. 1951) toimii tietotekniikan professorina Jyväskylän yliopistossa<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Mika Aaltola
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Poutasään jälkeen
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Krimin niemimaan valtaus ja Ukrainan sota olivat Suomessa sukupolvikokemus. Suomalaisten käsitykset omasta kansainvälisestä roolistaan, asemastaan ja suunnastaan
kokivat murroksen. Samalla käynnissä on ollut informaatioteknologinen vallankumous. Globaalin talouden poikkirajallinen kipuilu. Rajoja ylittävät muuttoliikkeet. Mikä on keskeinen todellisuuskäsitys, johon on havahduttu? Mitkä ovat sen merkittävät piirteet
ja näiden keskinäinen dynamiikka? Sukupolvikokemus herättää ja saa aikaisemman ajanjakson näyttämään tosiasioista irralliselta nukahdukselta ja haaveilulta. Poutasään jälkeen kuvaa ulkopolitiikan tekijöiden ja tarkkailijoiden havahtumista Venäjän geopoliittiseen
haasteeseen, suurvaltojen voimapolitiikan paluuseen ja Suomen niemen geostrategiseen merkitykseen. Ajassamme on historian ikävistä vaiheista muistuttavia piirteitä, mutta sitä leimaavat uudet ilmiöt, kuten algoritmipohjainen ulkoinen vaikuttaminen ja oman
poliittisen keskustelumme siirtyminen sosiaalisen median alustoille. Kirja hahmottelee yleiskuvan Suomen roolista. Se ei pilko ulkopolitiikkaa kuppikuntiin, vaan pyrkii muodostamaan päällisin puolin vastakkaisistakin perinteistä ja kannoista johdonmukaisen
kokonaisuuden. Keskeinen väite on, että suomalainen valtiotaito perustuu kokonaisuudelle, jonka pilarit muodostuvat, kun vastakkaisia impulsseja hiotaan maltillisempaan suuntaan. Arvot kohtaavat intressit, globaalien ongelmien ratkaisu spartalaisen maanpuolustushengen.
NATOhaluttomuus kohtaa korostetun kuulumisen länteen, ja suurvaltakriittisyys hyvien suhteiden painottamisen.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Eira Hernberg
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Lady Ostapeckin maaginen kamera
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Amerikansuomalainen taiteilijakutsumus ”Minä olen syntynyt haaveista, toteutuneista ja toteutumattomista.” New Yorkin Finntownissa syntyneen amerikansuomalaisen Lady
Ostapeckin elämä on kiehtova taiteilijakohtalo. Ladyn monivaiheinen ja jännittävä tarina kertoo naisesta, jota unelmat kuljettavat yli esteiden ja vaikeiden vaiheiden kohti täyttymystä. Lady Ostapeck (1918–2017), alkujaan Alma Kaukinen, haaveili nuorena taiteilijan
työstä, suoritti kuvataideopintoja ja opiskeli muotisuunnittelijaksi. Kutsumus johti avioliiton kariutumiseen, ja Alma päätyi valokuvien retusoijaksi. Hän työskenteli suurissa studioissa Manhattanilla, ja valokuvaajien mukaan hän oli the negative re-toucher
with soul. Suuret lehdet tekivät häneltä tilauksia, myös New York Times. Hänen asiakkainaan oli kuuluisia taiteilijoita: muun muassa Greta Garbo tahtoi hänet kuviensa käsittelijäksi. Valokuvaaja Almasta tuli hänen muutettuaan maaseudun rauhaan: hän löysi kirpputorilta
vuosisadan alun Korona View -paljekameran ja alkoi ottaa nostalgian värittämiä valokuvia. Hänellä oli poikkeuksellinen taito löytää olennainen ihmisen persoonallisuudessa. Elämän punainen lanka oli löytynyt, ja sen ansiosta muutkin langat kietoutuivat yhteen.
Elämäkertaromaani tavoittaa maailman, jossa siirtolaistyttö kasvoi suurkaupungin kimalluksen kautta taiteilijaksi. FT Eira Hernberg on uskontotieteen dosentti, toimittaja ja kirjailija. Hän on väitellyt tohtoriksi Tito Collianderin tuotannosta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Jenni Stammeier
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Suomalaiset junapummit Kulkureita ja kerjäläisiä Amerikan raiteilla
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Suomalaiset junapummit kertoo niistä amerikansiirtolaisista, jotka eivät osuneet kultasuoneen. Suurina lamavuosina 1920- ja 30-lukujen vaihteessa Yhdysvaltojen ja
Kanadan rautateillä vaelsi miljoonia kulkureita: sesonkityöläisiä, kerjäläisiä ja seikkailijoita. ”Hobot” tekivät matkaa tavaravaunuissa ja junien katoilla, joskus veturissa lämmittäjän apumiehinä. Osa kulkureista oli suomalaisia, usein kielitaidottomia nuorukaisia,
jotka olivat lähteneet länteen kultaa vuolemaan. Yksi ”hoopoista” oli eteläpohjalainen Hanski, jonka sukulaismiehet olivat rikastuneet Kanadan kaivoksissa. 17-vuotias kielitaidoton Hanski matkusti meren yli keväällä 1929. Saman vuoden lokakuussa romahti New
Yorkin pörssi, alkoi lama ja Hanski päätyi kiskoille. Hanski eli Hannes Sankelo ja Arvi Pottala, LännenArvi, kiertelivät rautateillä suuren laman aikana, nimimerkki ”Siukku” 1900-luvun alkuvuosina. Neljäs suomalainen, Oskari Tokoi, reissasi tavarajunilla jo
1890-luvulla. Kotiin palattuaan Tokoista tuli työväenliikkeen johtohahmoja ja vuonna 1917 senaatin puheenjohtaja. Muistelmien lisäksi kuva junapummeista piirtyy lehtien ja muiden arkistolähteiden kautta. Amerikassa kulkureiden asiaa piti esillä radikaali työväenliike
IWW, johon moni suomalainen liittyi. Suomalaisissa lehdissä kulkurielämä sekä kiehtoi että herätti pahennusta: kotimaan jättäneitä saatettiin pitää pettureina, minkä lisäksi ryysyläisten pelättiin vahingoittavan suomalaisten mainetta. Myöhemmin amerikansuomalaisuuden
vallitsevaksi kuvaksi vakiintuivat kovat ja rehdit työmiehet, ”lumperjakit” ja uhmattaret. Rähjäiset, ovelat ja joskus lain rajamailla elelleet junapummit katosivat historian hämäriin, mutta osa heistä kirjoitti tai saneli Hanskin tavoin vanhoilla päivillä
seikkailunsa jälkipolvien löydettäväksi. Jenni Stammeier on toimittaja, joka on aiemmin tehnyt junapummeista kiehtovan sarjan Ylelle.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Harri Nykänen toim.
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">ARVOKULJETUSRYÖSTÄJÄ – MATTI SARENIN MAFIAELÄMÄ
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Postiryöstöt, pankkiryöstöt ja lopulta näyttävät elokuvatyyliin tehdyt arvokuljetusryöstöt kuuluivat Matti Sarenin, 46, kansainväliseen rikosuraan. Ystävyyden yhteen
sitomaa ryöstöjengiä alettiin kutsua lahden toisella puolella Ruotsin Mafiaksi. Yhden keikan saalis saattoi olla kymmeniä miljoonia kruunuja. Saren tutustui Ruotsin kuuluisimpiin rikollisiin, jengeihin kuten Helvetin enkeleihin sekä Ruotsissa vaikuttavaan
Italian mafian perheeseen. Tutuksi tulivat myös alamaailman ympärillä hännystelleet julkkikset, kuten juuri omat huumehuuruiset muistelmansa julkaissut näyttelijä Mikael Persbrandt. Saren teki yhteistyötä Kolumbiassa sikäläisen huumekartellin kanssa. Saint-Tropezissa
Ranskassa hän pyöritti keikkarahoilla hankittua ravintolaa, jossa mm. Gambinon mafiaperheen johtajan John Gottin poika kävi juhlimassa syntymäpäiviään. Lopulta Saren palasi Suomeen ja toi mukanaan tänne ammattimaisesti toteutetut arvokuljetusryöstöt. Hän oli
päätekijä Suomen Pankin Turun konttorin ryöstössä, jonka saalis oli 1,5 miljoonaa euroa, sekä Salon näyttävässä arvokuljetusryöstössä, joka epäonnistui ja johti pitkään vankeustuomioon. Muistelmissaan Saren kertoo rikollisen elämän sovittamisesta arkeen, jonka
hän halusi näyttävän ulospäin mahdollisimman tavalliselta. Usein valheen verho kuitenkin repesi kokaiininpöllyiseksi juhlinnaksi, jossa paloi satoja tuhansia rikoksilla hankittuja varoja. Myös kuolema oli koko ajan läsnä. Sarenin ystäviä murhattiin ja myös
hänet yritettiin tappaa. Yksi yrittäjistä oli vankilajengi Mordpatin perustaja Danny Fitzpatrick. Sarenin kirja avaa ainutlaatuinen näkymän useimmille vain rikoselokuvista tuttuun alamaailmaan ja sen kylmiin lakeihin. Kirjan on toimittanut kirjailija ja rikostoimittaja
Harri Nykänen.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Mikko Ylikangas
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">SODANAJAN RIKOKSET JA KOTIRINTAMAN RÖTÖKSET
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Sota-aika ei ollut kovaa vain rintamalla, vaan koko kansa taisteli ilmahälytysten ja pommitusten melskeessä. Sekasorto tarjosi samalla vilungintekijöille ennennäkemättömät
mahdollisuudet. Sota toi tavaroiden ja elintarvikkeiden säännöstelyn ja loi samalla mustanpörssin ja pimeät kaupat. Säännöstelyn rikkomiset työllistivät kansanhuollontarkastajia ja poliisia. Sota oli vakoilijoiden kulta-aikaa. Vakoilijoita jäi kiinni muun
muassa Petsamossa. Valtiollisen poliisin kuulusteluissa kuolivat muun muassa rajakomppanian kapteeni ja vääpeli. Myös sabotaasiteoilla yritettiin horjuttaa taistelevan kansan tahtoa. Murhia, varkauksia ja petoksia tapahtui ympäri maan. Myös ”auervaarat” löysivät
markkinoita ja käyttivät niitä säälittä hyväkseen. Mikko Ylikangas on käynyt läpi Helsingin Sanomien arkiston sota-ajalta ja koonnut lehtitietojen ja oikeudenkäyntiaineiston pohjalta ainutlaatuisen tietokirjan, hyytävän katsauksen sota-ajan rikoksiin.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Riitta Korhonen, Helen Partti, Riitta Saarinen, Liisa Takala
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Tiedenaisia
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Kaurajauhoja repussa matkalla Kiinaan. Rahtikoneella Etelämantereelle. Japaniin oppimaan teeseremonioita. Rumpujen soittoa aivojen rauhoittamiseksi. Avaruussäässä
sukkulointia tietokonemallinnuksen avulla. Tätä kaikkea ovat tehneet ja kokeneet tässä kirjassa esiteltävät tutkijat. He ovat naisia, jotka eivät tyydy tavanomaiseen. He murtavat rajoja ja ennakkokäsityksiä. He luovat uutta ja vievät kuvia kumartamatta suomalaista
tiedettä maailmankartalle. Tiedenaisia kertoo viidentoista suomalaistutkijan tarinan innostavasti ja mukaansatempaavasti. Tekstit avaavat oven sekä tutkijan elämän käänteisiin mutta myös yksityisyyteen. Upeat henkilökuvat ja kotialbumeiden aarteet rakentavat
kaaren menneisyydestä nykyisyyteen. Suomalaisia tutkijanaisia tieteen huipulta Kirjan naisia yhdistää yksi suuri intohimo: tiedonjano. Se tarttui myös kirjan työryhmään. Toimittajat Riitta Korhonen, Helen Partti ja Riitta Saarinen sekä valokuvaaja Liisa Takala
inspiroituivat jokaisesta kohtaamisesta. Tiede tekee hyvää, aina ja kaikille. Kirjaan haastatellut: Eva-Mari Aro, Minna Eväsoja, Tuija Hautala-Hirvioja, Minna Huotilainen, Marja Jylhä, Reetta Kivelä, Hannele Korhonen, Kaisa Kotakorpi, Maria Lähteenmäki, Leena
Malkki, Pirjo Mattila, Päivi Onkamo, Minna Palmroth, Johanna Ylipulli ja Joy Wolfram.
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Ossi Kamppinen
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Palkkana pelko ja kuolema
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Neuvosto-Karjalan suomalaiset rakentajat 1920- ja 30-luvuilla Neuvosto-Karjalassa oli kukoistava suomalaisyhteisö. Nuori neuvostovaltio oli antanut Karjalan punaisten
suomalaisten hallittavaksi ja hoidettavaksi. 1920-luvun alusta 1930-luvun loppupuolelle Neuvosto-Karjalassa asui parikymmentätuhatta suomalaista. Neuvostoliiton ensimmäinen viisivuotissuunnitelma nosti Karjalan tärkeään rooliin, kun valtio pyrki hankkimaan
maan teollistamisessa kipeästi tarvittavaa ulkomaan valuuttaa. Vallalla oli eteenpäin menon, yrittämisen ja rakentamisen henki. Puun vienti veti, ja metsätöissä oli jatkuva kiire, maataloudessa suomalaisten osuustoimintatilat olivat Amerikasta tuotuine koneineen
Karjalan ja koko Neuvostoliiton parhaimmistoa. Karjalassa rakennettiin tehtaita, voimalaitoksia ja asuntoja työläisille. Suomeksi julkaistiin lukuisia sanoma- ja aikakauslehtiä sekä tuhansittain kirjoja. Vapaa-ajalla seurattiin vaikkapa baseball-otteluita,
ja Petroskoin ravintoloissa ja työläisten klubeilla soi jazz. Suomalaisen Neuvosto-Karjalan kultakausi päättyi synkästi Suomalaisen Neuvosto-Karjalan kukoistuskausi päättyi vuosien 1937–1938 suuren terrorin aikaan. Suomalaisten innostus vaihtui pelkoon ja
kauhuun, kun Stalinin ajan Neuvostoliitto näytti todellisen karvansa. Vangitsemiset ja teloitukset veivät parhaan osan suomalaisyhteisöstä, ja tehtaat ja maatilat saivat uudet isännät. Palkkana pelko ja kuolema kertoo Neuvosto-Karjalan suomalaisen kultakauden
vaiheista ja parempaa elämää etsimään lähteneistä ihmisistä ja heidän työstään: hävityn kapinan seurauksena Karjalaan asettuneista punapakolaisista, työläisten uutta isänmaata rakentamaan lähteneistä amerikansuomalaisista ja rajan yli lamakauden työttömyyttä
paenneet loikkareista. Kirjan runsaasta kuvituksesta valtaosa on Suomessa aiemmin julkaisematonta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Jääkärisäätiö
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Suomen jääkärit Itsenäisyytemme kärkijoukko
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Suomen jääkärit olivat osa Suomen kansallista vapausliikettä. Saksaan vuosina 1915–1917 salateitse lähteneestä noin 2 000 vapaaehtoisesta muodostettiin jääkäripataljoona.
Se oli Suomen itsenäistyessä hyvin koulutettu armeijan kantajoukko. Jääkärit kouluttivat ja johtivat Suomen muodostumassa olevan armeijan osastoja vapaussodassa, riisuivat venäläisen sotaväen aseista ja kukistivat punakaartin. Jääkäreissä oli runsaasti työväkeä,
mikä aiheutti lojaalisuusongelmia mutta ei kuitenkaan päässyt vaikuttamaan sotatoimiin. Jääkärien sopeutuminen taistelemaan tsaarin armeijassa palvelleiden suomalaisten, kuten ratsuväenkenraali Mannerheimin, rinnalla ei ollut sekään ongelmatonta. Rauhan vuosina
1920–1939 jääkärit kouluttivat Suomen nuorta armeijaa ja kehittivät sen taktiikkaa sekä eri aselajeja, suojeluskuntia ja rajavartiointia. Sodissa 1939–1945 jääkärit olivat sotatoimissa marsalkka Mannerheimin alaisina, jo keski-iän saavuttaneina sotilaina armeijakunnan
komentajista rivimiehiin. Kirjoittajat ovat sotahistorian tutkijoita ja jääkäriperinteeseen syventyneitä eri alojen ammattilaisia.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Mari Vares, Vesa Vares
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Valmis valtioksi
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Suomi ja eurooppalainen itsenäistymisaalto Itsenäistyvä Suomi ei ollut erillinen saareke. Vesa ja Mari Vareksen historiateos Valmis valtioksi kertoo, kuinka maa muodostui
osana ajan uutta Eurooppaa. Tarkastelun kohteena on eurooppalainen ensimmäisen maailmansodan lopun kriisi, murrosvaihe, jossa Suomi itsenäistyi. Suomen tarinan rinnalla ovat muut uudet tai muutoksen kokeneet valtiot, sekä nykyajan näkökulmasta että aikalaisten
kokemina. Vuosina 1917–1920 Suomella oli monia kohtalotovereita: Venäjän, Itävalta-Unkarin ja Saksan keisarikuntien kaatumisen seurauksena Itä- ja Keski-Eurooppa ja Baltia olivat täynnä valtioyrityksiä, joista osa onnistui, osa ei. Vastaava tapaus oli myös
pääsiäiskapinan ja Ulsterin kysymyksen leimaama Irlanti. Pohjoismaat tarjoavat Suomelle vertailukohdan samankaltaisesta yhteiskuntamallista, mutta erilaisesta valtioratkaisusta. Kirjassa pohditaan yleisesti Euroopan muutosta, valtioiden muutosta, yhteiskuntien
muutosta, henkistä muutosta, vallankumouksia ja niiden tukahduttamista ja uusien poliittisten kulttuurien muotoutumista – ja lopuksi demokratian kohtaloa maailmansotien välisessä Euroopassa. Miksi Suomessa toteutui hyvin samanlaisista lähtökohdista verrokkimaista
poikkeava tie suhteessa demokraMiksi Suomi oli erilainen kuin muut samaan aikaan itsenäistyneet maat? tiaan? Miten tähän vaikuttivat autonomian perinne, ruotsalaiset lait, geopoliittinen sijainti, suomalainen elinkeinorakenne ja vuoden 1918 sota? Miten Suomen
kriisivuosien johtajat, kuten Svinhufvud, Mannerheim ja Ståhlberg tai vaikkapa Väinö Tanner ja Kyösti Kallio vertautuvat vertailumaiden ajan eurooppalaisiin johtajiin?
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">FT Mari Vares on lukion historian ja yhteiskuntaopin lehtori ja oppikirjailija. Hän on tutkinut keskieurooppalaista nationalismia, ensimmäisen maailmansodan jälkeisiä
kansainvälisiä suhteita ja aluekiistoja. Hän on myös vertaillut etenkin suomalaista ja unkarilaista nationalismia 1920–30-luvuilla.
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Mari Vares työskentelee Tampereella Hatanpään lukiossa ja on erikoistunut kansainvälisyyshankkeisiin ja kotikansainvälisyyteen.
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">FT Vesa Vares on poliittisen historian professori Turun yliopistossa. Hän on tutkinut erityisesti Suomen ja Saksan suhteita sekä suomalaisen sisä- ja ulkopolitiikan
ja eurooppalaisen puoluepolitiikan historiaa. Hänen tuoreimmat kirjansa käsittelevät Suomen ja Saksan suhteita, kansainvälistä jalkapalloa, kokoomuksen historiaa sekä Suomen käsityksiä Itä-Euroopasta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Mikko Moilanen
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Suomen pyövelit
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Pyövelin palveluksia ei Suomessa ole tarvittu 200 vuoteen. Historian hämärään ovat peittyneet kaikki 1600–1800-lukujen lääninpyövelit. Pyöveli edusti halveksituinta
ammattiryhmää, ja häntä hyljeksittiin. Silti kukaan ei voinut kiistää viran tarpeellisuutta aikakautena, jolloin ”laivat olivat puuta ja laki ankara”. Suomen pyövelit on ensimmäinen kattava esitys maamme pyövelilaitoksesta. Arkistoista esiin kaivettu tieto
on pitkälti ennen julkaisematonta. Asiakirjatietoa täydentävät pyöveleihin ja mestauspaikkoihin liittyvä perimätieto ja kansantarinat. Oikeudenkäytön historian kautta voi ymmärtää, miksi ja milloin pyövelilaitos syntyi, mikä oli pyövelien kulta-aikaa ja milloin
heidän palveluksensa oikeuslaitokselle kävi tarpeettomaksi. Millaisista lähtökohdista pyövelin virkaan päädyttiin? Kuinka moni entinen rikollinen vältti mestauksen ryhtymällä kuoleman virkamieheksi? Mitä kaikkea pyövelin piti osata? Miten sujui pyövelin yksityiselämä,
mistä löysi vaimonsa ja miten hänen lapsiinsa suhtauduttiin? Halveksittiinko häntä lopulta niin paljon kuin nykykäsitys antaa ymmärtää? Näihin kaikkiin kysymyksiin teos löytää vastauksia. 1700-luvun kuluessa halveksitun ammatin tarpeellisuus tunnustettiin,
ja pyövelit alettiin hyväksyä osaksi yhteiskuntaa. Siihen tarvittiin kuitenkin itse kuninkaan mahtikäsky: ihminen se on pyövelikin, ja hoitaa kunniallista virkaa. Suomen pyövelit näyttäytyvät kovapintaisina miehinä – eivät he muuten olisi pyöveleiksi päätyneetkään.
Moni heistä sortui itse rikokseen, joka johti hirsipuuhun tai mestauspölkylle. Mikko Moilanen on työskennellyt tutkijana Metlassa. Pyöveleistä hän kiinnostui selvitettyään omaan sukuunsa liittyvää 1700-luvun kuolemantuomiota. Pyöveleiden historian lisäksi
hän on selvittänyt noin 200 suomalaisen mestauspaikan sijainnin.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Päivi Nerg, Nina Järvenkylä
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Tiukka paikka
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Syksyllä 2015 kaikki muuttui. Päivi Nergin tehtävät sisäministeriön kansliapäällikkönä olivat siihen saakka olleet strategiatason työtä. Ministeriön eri hallinnonalat
hakivat toimivia yhteistyömuotoja. Sitten tilannekuva meni täysin uusiksi, ja suunnitellut yhteistyökuviot tulivat käyttöön kuin varkain. Euroopassa tapahtui jo kesällä 2015, Suomessa alkoi tapahtua elokuussa. Kansliapäällikön tehtävät vaihtuivat nopeaan tahtiin
operatiivisen tason työksi, kun Suomeen alkoi tulla pääasiassa Tornion kautta tuhansia turvapaikanhakijoita. Vuonna 2014 turvapaikanhakijoita tuli Suomeen noin 3 300, vuonna 2015 yli 30 000. Nerg laittoi kädet kyynärpäitä myöten saveen ja alkoi johtaa kriisiryhmää
sisäministeriöstä käsin. Erottajan joka aamuisissa tilannekokouksissa olivat alkuun mukana muun muassa sisäministeri Petteri Orpo, poliisiylijohtaja ja rajavartiolaitoksen päällikkö sekä monia muita johtavia viranhaltijoita ja yhteistyökumppaneita. Kriittisimmät
hetket Suomen turvapaikkanäyttämöllä nähtiin syksyllä ja loppuvuodesta 2015 sekä alkuvuodesta 2016. Sen jälkeen uusien turvapaikanhakijoiden määrä laski. Suomen maahanmuuttohallinto eli sisäministeriö oli kuitenkin uuden edessä. Päivi Nerg kertoo nyt, kuinka
hän näki ja koki Suomea koetelleen turvapaikanhakijailmiön. Hän oli aitiopaikalla päättämässä toimintamalleista. Kuinka kaikesta selvittiin? Miten median paine vaikutti työhön? Millainen vaikutus oli maahanmuuttovastaisilla ryhmillä? Millaisen jäljen poikkeuksellinen
aika jätti suomalaiseen yhteiskuntaan – ja ihmiseen? Päivi Nerg (os. Vesterinen) toimi sisäministeriön kansliapäällikkönä vuosina 2012–2017. Tammikuusta 2018 lähtien hän on työskennellyt valtiovarainministeriön hallintopolitiikan alivaltiosihteerinä. Nerg
on koulutukseltaan maatalous- ja metsätieteiden maisteri ja agronomi. Nina Järvenkylä on Iltalehden ulkomaantoimittaja. Hän on raportoinut muun muassa Irakista, mistä suuri osa vuoden 2015 turvapaikanhakijoista saapui. Docendo julkaisi vuona 2016 hänen ja
Timo Hellenbergin teoksen Silminnäkijät – taistelu Ukrainasta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Matti Virtanen
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Ilmastopaniikki Käypä hoito -opas
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Hakusanoilla ”ilmastonmuutos aiheuttaa” löytyy internetistä yli 5 000 osumaa, toinen toistaan huolestuttavampia. Luvassa on lisää helleaaltoja, kuivuutta, tulvia,
hirmumyrskyjä, merenpinnan nousua, nälänhätää, konflikteja, pakolaisuutta, yhteiskuntien romahduksia ja taloudellisia menetyksiä. Toisaalta muutos luo myös valtavia taloudellisia mahdollisuuksia, kun energiantuotanto muuttuu päästöttömäksi ja Jäämeri avautuu
ympärivuotiselle laivaliikenteelle. Ilmastonmuutoksesta on tullut nykyihmiselle kaiken kattava maailmanselitys, joillekin lähes uskonto. Jokainen voi perustella sen avulla omia tavoitteitaan: yksi vaatii elintason radikaalia alentamista, toinen vaatii teknologisen
kehityksen kiihdyttämistä päästöjen vähentämiseksi. Aina kuuman kesän jälkeen poliitikot menevät paniikkiin ja hokevat entistä päättäväisemmin, että on tehtävä jotain päästöjen leikkaamiseksi ja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Avainsana on ”jotain”: huonotkin
ideat kelpaavat. Mutta entä jos paniikille ei olekaan riittävästi perusteita? Keskustelu ilmastonmuutoksen syistä ja seurauksista on jatkunut kiivaana viime vuosikymmenet, vaikka monet Al Goren kaltaiset mielipidevaikuttajat ovat väittäneet kaiken olevan selvää.
Valitettavasti tiedotusvälineet ovat vaienneet erimielisyyksien taustoista. On aika korjata tämä epäkohta. Mitkä ovat ilmastotieteen heikkoudet, miten pahasti ennusteet ovat menneet pieleen, ja minkälaista vahinkoa hätiköidyllä ilmastopolitiikalla on saatu
aikaan? Toimittaja Matti Virtanen (s. 1955) on alun perin koulutukseltaan maantieteilijä. Perehtyminen luonnonhistoriaan sai hänet epäilemään poliitikkojen ja median tarjoilemia yleisiä maailmanselityksiä ja uhkakuvia. Epäilyyn on aihetta, vaikka uhat on kuorrutettu
tieteen arvovallalla. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Tiina Raevaara, Urpu Strellman
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Tietokirjailijan kirja
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Tietokirjailijan kirja on kirjoitettu kaikille niille, jotka haluavat itsekin kirjoittaa tietokirjan. Se esittelee tietokirjallisuuden koko kentän uusimpine virtauksineen,
kuvaa kustannusalan toimintaa ja kertoo, mitä merkitsee olla tietokirjailija. Ennen muuta se tarjoaa lukijoilleen työkalupakin, jonka avulla kirjahankkeen saa vietyä menestyksekkäästi alusta loppuun. Erityistä huomiota saavat seuraavat kysymykset:
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">• Miten kehitellä toimiva idea ja rakentaa siitä jäntevä tietokirja?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">• Miten kirjoittaa koukuttavasti?
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">• Mitä on tarinallinen tietokirjallisuus? Miten sitä kirjoitetaan?
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">• Millaisiin muotoihin tietokirja taipuu tulevaisuudessa? Laajalle yleisölle suunnatun tietokirjallisuuden lisäksi kirjassa kurkistetaan joihinkin erityistä huomiota
ansaitseviin lajeihin, kuten lasten ja nuorten tietokirjallisuuteen. Kirjassa pääsee neuvoineen ja kokemuksineen ääneen myös iso joukko tietokirjallisuuden konkareita.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Tapani Bagge
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Maantien kutsu. Gabriel Sutkin muistelmat
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Syksyllä 1865 maantie kutsuu köyhiä. Suuret nälkävuodet ovat aluillaan. Maantie kutsuu myös 22-vuotiasta Kaappo Sutkia, joka on jo kärsinyt selkänahassaan ensimmäiset
raippansa ja istunut ensimmäisen vankilatuomionsa. Piian poika Kauhavalta on päättänyt ryhtyä tavarantasaajaksi, joka varastaa rikkailta ja antaa köyhille, varsinkin itselleen. Sutki kiertää maata markkinoilta markkinoille ja linnasta linnaan, hurmaa naiset
ja varastaa minkä ehtii. Lopulta Sutki löytää määränpäänsä Siperiasta, mutta saako hän elää siellä rauhassa perheensä kanssa? Tapani Baggen historiallinen romaani kertoo legendaarisen tavarantasaajan ja vankikarkurin elämäntarinan tämän omasta näkökulmasta.
Hämeenlinnan vankilassa ollessaan kolmekymppinen Sutki kirjoitti omaelämäkertansa, joka ei ole kuitenkaan säilynyt. Tällainen se tarina olisi, jos antisankari olisi kirjannut sen ylös elämänsä ehtoossa ja Bagge sen löytänyt: koskettava kirja elämän päälli-
ja nurjasta puolesta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Viskiretki - Suomalaisen viskin jäljillä (Christian Rönnbacka)<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Suomalaistislaamojen matka huipulle!<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kuka olisi Sääntö-Suomessa vielä viime kymmenellä uskonut, että huippuluokan tisleistä tulee elintarvikeviennin kärkituote ja että Suomessa tehdään maailmallakin huomiota saanutta viskiä?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Miten tämä oikein tapahtui, miten se onnistui ja ketkä ovat buumin takana? Dekkaristina ja hyvän juoman ystävänä tunnettu kirjailija Christian Rönnbacka päätti lähteä kiertämään kotimaisia viskiä valmistavia crafttislaamoja. Matkallaan
hän änkeää mukaan viskin valmistusprosessiin, iskee kätensä mäskiin ja tunkee nenänsä lasiin tutustuessaan raaka-ainesiin, tuotteisiin ja niiden valmistamiseen. Retkeläinen yrittää selvittää mitä kaikkea mahdollista viskin matkaan pellolta kuluttajan lasiin
kuuluu ja kutsuu lukijan kuulemaan tarinat tynnyreiden takaa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Mitä kaikkea viskin tekijöiltä vaaditaan onnistumiseen ja parhaimmassa tapauksessa maailman valloittamiseen hyvältä tuntuvan idean lisäksi? Mikä on raakaaineiden ja suomalaisen hulluuden rooli? Kuinka erottua joukosta ja miten saada tuotteet
markkinoille? Näihin arvoituksiin viskiretkeläinen etsii vastausta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Jos olet joskus haaveillut viskitislaamon perustamisesta, älä koske tähän kirjaan!<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Koko kansan leijonat - Suomi-kiekon historia (Markku Jokisipilä, Jouko Kokkonen, Kalle Rantala, Ossi Viita)<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Suomen suosituimman lajin vaiheet luonnonjäiltä maailman huipulle<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Jääkiekolla on Suomessa lähes sadan vuoden historia. Varhaisvuosina Suomen Palloliitto ja Luistelu-liitto kamppailivat lajin hallinnasta ennen kuin Jääkiekkoliitto perustettiin 1929. Laji kuitenkin kehittyi hitaasti, ja useimmat pelaajat
olivat jääpalloilijoita.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">MM-kisoissa Suomi on pelannut Baselin vuoden 1939 kisoista ja olympialaisissa Oslon kisoista 1952 lähtien. Sotien jälkeen jääkiekkoa kehitettiin innolla. Ruotsista saatiin varusteita ja vaikutteita.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kaupungistuminen hyödytti suomalaista jääkiekkoa. Agraari-Suomi hiihti ja yleisurheili, vaurastunut ja länsimaistunut Suomi pelasi jääkiekkoa. Merkittävää oli jäähallin valmistuminen Tampereelle 1965 ensimmäisiä omia MM-kisoja varten.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Suomalaiset saivat odottaa pitkään jääkiekkomenestystä. Ennen Calgaryn olympiahopeaa 1988 koettiin monia kirveleviä tappioita. Jääkiekko selvisi voittajana 1990-luvun lamasta. Hekumallinen ensimmäinen MM-kulta saavutettiin 1995. Yhteensä
miehet ovat ottaneet 19 arvokisamitalia.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">1990-luvulta alkaen on panostettu myös naisten jääkiekkoon. Naiset ovat saavuttaneet kaksitoista pronssia MM-kisoista ja kolme olympiakisoista.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Koko kansan leijonat kuvaa Suomi-kiekon kehittymistä koko kansan leijoniksi ja naarasleijoniksi.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Helpotuksen historia <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">(Midas Dekkers)<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Vessassa käyminen on länsimaisen yhteiskunnan vihoviimeinen yksityisasia ja tabu. Ruoanlaitto ja syöminen ovat suosittuja puheenaiheita ja sosiaalisia toimintoja, mutta se, mikä tulee lopulta ulos, on asia, josta korkeintaan kuiskaillaan
häveliäästi ja joka huuhdotaan pois näkyvistä kuin todiste rikoksesta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Hollantilainen biologi ja kulttuurihistorioitsija Midas Dekkers on sitä mieltä, että tämän häveliäisyyden vuoksi olemme menettäneet kosketuksen olennaiseen osaan itseämme. Vatsan toiminta on yhtä tärkeää kuin hengittäminen, syöminen ja
nukkuminen. Jotain elämää rikastavaa, luovaa ja jopa nautinnollista.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Dekkers esittää henkilökohtaisen, kulttuurisen, tieteellisen, historiallisen ja ympäristönäkökulman jokapäiväiseen tuotteeseemme. Hän pureutuu ruoansulatukseen, vatsan kiehtovaan toimintaan, itse toimitukseen ja vessaetikettiin sekä lannan
suureen taloudelliseen merkitykseen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Dekkers kirjoittaa hersyvällä huumorilla ja vetävällä tyylillä mitä luonnollisimmasta asiasta, johon tämän kirjan lukemisen jälkeen suhtautuu pakostakin aivan toisin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">”Helpotuksen historia osoittaa taas kerran, että Dekkersillä on kultainen kynä.” New Scientist<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">”Niille, jotka eivät vielä tiedä: me emme ole yhtä kuin aivomme, olemme yhtä kuin suolistomme. Tässä kirjassa on tuttu Midaksen kosketus: hänen briljantin, terävän tyylinsä ansiosta on vaikea pidätellä naurua.” Medisch Contact<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Suomentaja Sanna van Leeuwen<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Pekka Lehtinen (toim.) Wanted Suomen etsityimmän rikollisen tarina
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Vuonna 2010 Interpol nimesi Cannonball-jengin johtajan Janne ”Nacci” Tranbergin, 43, etsintäkuulutettujen listalleen. Ennen kuin Tranbergille luettiin vuosien vankeustuomio
useista talousrikoksista, hän pakeni maasta eikä häntä ole saatu vieläkään kiinni. Osa kirjasta on kirjoitettu pakomatkalla ulkomailla. Nacci erotettiin johtamastaan liivijengistä vuosi sitten. Sitä ennen hän oli näköalapaikalla rikolliseksi määritellyssä
kerhossa lähes kaksikymmentä vuotta. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Wanted kertoo kuinka nuori mies Helsingin Oulunkylästä astuu ensimmäisen kerran vankilaan. Nakkikioskiriidan jälkeen hän oli ajanut annoksiaan jonottavien riitakumppaniensa
päälle. Tuomio ensikertalaiselle oli 12 vuotta vankeutta viidestä tapon yrityksestä. Vankilassa Nacci päätyi Cannonballiin, josta tuli keskeinen osa hänen elämäänsä. Kirja ei kaunistele jengielämää vaan kertoo suoraan myös sen pimeästä puolesta: kokaiinia
ja amfetamiinia kiskottiin kaksin käsin, kavereita kuoli viereltä – yksi heistä ampui itsensä Naccilta lainaamallaan pistoolilla. Kerho ajoi kaiken, jopa perhe-elämän, ohi. Nacci Tranberg kertoo tekemistään rikoksista, lusituista tuomioista Suomessa ja muualla
sekä paostaan ja etsintäkuulutetun elämästään ulkomailla. Kirjan on toimittanut MTV:n rikostoimittaja Pekka Lehtinen.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Future Proof – Tulevaisuuden työkirja <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">(Aku Varamäki)<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kuinka voimme varautua työn väistämättömään muutokseen?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Työ on murroksessa. Käynnissä oleva murros onkin aikamme suurimpia ja kiinnostavimpia haasteita, ja se tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia aivan uudenlaiseen työhön ja ansaintaan. Työn tulevaisuutta koskevassa keskustelussa korostuvat
kauhukuvat, joissa robotit vievät työmme, ja toisaalta utopistiset haavekuvat, joissa lekottelemme palmun alla samalla, kun tekoäly hoitaa kurjat rutiinit. Miten työ ihan oikeasti muuttuu lähivuosina ja miten voisimme yksilöinä varautua tulevaisuuteen?
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Future Proof – tulevaisuuden työkirja avaa asiantuntijahaastatteluiden ja konkreettisten esimerkkien avulla sitä, millaisia muutoksia lähivuosien työelämässä on odotettavissa. Uhkien sijaan se kuvaa erityisesti niitä lukuisia mahdollisuuksia,
joita meille avautuu. Kirja rohkaisee lukijaa ottamaan tulevaisuuden vastaan muotoilijan asenteella; aktiivisesti, uteliaasti ja pelottomasti. Kirja tarjoaa konkreettisia vinkkejä ja harjoituksia siihen, miten lukija voi muotoilla itsestään tulevaisuudenkestävän.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:10.0pt;line-height:12.65pt"><span style="color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:10.0pt;line-height:12.65pt"><span style="color:black">HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi
kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen<span class="apple-converted-space"> </span>arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun
voi julkaista myös Agricolassa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:10.0pt;line-height:12.65pt;font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
<span style="color:black">Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle: <a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></a><span class="apple-converted-space"> </span>josta
se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: <a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></a>.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
<span style="color:black"> <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
</div>
</body>
</html>