<html xmlns:v="urn:schemas-microsoft-com:vml" xmlns:o="urn:schemas-microsoft-com:office:office" xmlns:w="urn:schemas-microsoft-com:office:word" xmlns:x="urn:schemas-microsoft-com:office:excel" xmlns:m="http://schemas.microsoft.com/office/2004/12/omml" xmlns="http://www.w3.org/TR/REC-html40">
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8">
<meta name="Generator" content="Microsoft Word 15 (filtered medium)">
<style><!--
/* Font Definitions */
@font-face
{font-family:"Cambria Math";
panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4;}
@font-face
{font-family:Calibri;
panose-1:2 15 5 2 2 2 4 3 2 4;}
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{margin:0cm;
margin-bottom:.0001pt;
font-size:12.0pt;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
a:link, span.MsoHyperlink
{mso-style-priority:99;
color:#0563C1;
text-decoration:underline;}
a:visited, span.MsoHyperlinkFollowed
{mso-style-priority:99;
color:#954F72;
text-decoration:underline;}
span.Shkpostityyli17
{mso-style-type:personal-compose;
font-family:"Calibri",sans-serif;
color:windowtext;}
p.p1, li.p1, div.p1
{mso-style-name:p1;
mso-style-priority:99;
mso-margin-top-alt:auto;
margin-right:0cm;
mso-margin-bottom-alt:auto;
margin-left:0cm;
font-size:12.0pt;
font-family:"Times New Roman",serif;}
p.p2, li.p2, div.p2
{mso-style-name:p2;
mso-style-priority:99;
mso-margin-top-alt:auto;
margin-right:0cm;
mso-margin-bottom-alt:auto;
margin-left:0cm;
font-size:12.0pt;
font-family:"Times New Roman",serif;}
p.p3, li.p3, div.p3
{mso-style-name:p3;
mso-style-priority:99;
mso-margin-top-alt:auto;
margin-right:0cm;
mso-margin-bottom-alt:auto;
margin-left:0cm;
font-size:12.0pt;
font-family:"Times New Roman",serif;}
span.s1
{mso-style-name:s1;}
span.apple-converted-space
{mso-style-name:apple-converted-space;}
.MsoChpDefault
{mso-style-type:export-only;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
@page WordSection1
{size:612.0pt 792.0pt;
margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.WordSection1
{page:WordSection1;}
--></style><!--[if gte mso 9]><xml>
<o:shapedefaults v:ext="edit" spidmax="1026" />
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 9]><xml>
<o:shapelayout v:ext="edit">
<o:idmap v:ext="edit" data="1" />
</o:shapelayout></xml><![endif]-->
</head>
<body lang="FI" link="#0563C1" vlink="#954F72">
<div class="WordSection1">
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:10.0pt;line-height:12.65pt"><a name="_Toc515956729"><span style="font-size:11.0pt;color:black;mso-fareast-language:FI">Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun
(ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen: <agricolan.arvostelut@gmail.com> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan.
Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.</span></a><span style="mso-bookmark:_Toc515956729"></span><span style="color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:10.0pt;line-height:12.65pt"><span style="font-size:11.0pt;color:black;mso-fareast-language:FI">***</span><span style="color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><b>Into Kustannuksen kevään 2019 uutuuksia<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Jyri Hänninen & Jarno Liski: Keskustan valtakunta – Kertomus rahasta, vallasta ja korruptiosta<o:p></o:p></p>
<p>Muutama vuosi sitten paljastui, että keskustapuolue oli ottanut suuria summia rahaa liikemiesryhmältä, johon kuului talousrikollisia. Kohun piti puhdistaa poliittista peliä, mutta toisin kävi.<o:p></o:p></p>
<p>Kirjassa <em>Keskustan valtakunta</em> tutkivat toimittajat <strong>Jyri Hänninen</strong> ja
<strong>Jarno Liski </strong> kertovat muun muassa, millä tavalla poliitikot ovat sotkeutuneet kyseenalaisiin kiinteistöbisneksiin ja rakennushankkeisiin sekä veroparatiiseihin. Sote- uudistuksen ja valtionomaisuuden myynnin kautta
<strong>Juha Sipilän</strong> liikemiesystäville luodaan jopa miljardien eurojen bisnesmahdollisuuksia.<o:p></o:p></p>
<p>Sipilän piti olla puhtoinen menestynyt liikemies vailla tahroja erotuksena politiikan ja bisneksen rajapinnoilla ryvettyneistä keskustalaisista. Mutta miten on asian laita todellisuudessa? Kirja näyttää koukerot julkisivun takana.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Artemi Troitski: Vastarintaa Venäjällä – Puškinista Pussy Riotiin<o:p></o:p></p>
<p>Tämä on kirja erilaisesta Venäjästä – anarkistien, taiteilijoiden, punkkareiden, dandyjen ja hipstereiden maasta. Kirja nostaa valokeilaan venäläisen yhteiskunnan vallankumoukselliset sankarit, jotka ovat muuttaneet maata marginaalista 1800-luvulta nykypäivään.
Artemi Troitski, yksi Venäjän tunnetuimmista toisinajattelijoista, kurkistaa Venäjän vaihtoehtoiseen historiaan ja antaa samalla uutta näkökulmaa Venäjän nykytilanteeseen ja tulevaisuuteen.<o:p></o:p></p>
<p>Tunnettu venäläinen toisinajattelija ja mielipidevaikuttaja <b>Artemi Troitski</b> (s. 1955) ei ole vain historioitsija vaan myös historiaan osallistuja. Työskennellessään toimittajana, musiikkikriitikkona, konserttijärjestäjänä ja akateemikkona hän on seurannut
läheltä vastakulttuurisia liikkeitä, jotka ovat muovanneet nyky-Venäjää.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Klaus Lindgren: Tavastian kulisseissa – Neljä ja puoli kerrosta täyttä sikaa<o:p></o:p></p>
<p>Kaikki tuntevat Tavastian, mutta harva on päässyt kurkistamaan sen kulissien taakse. Miten klubi saavutti ikonisen asemansa 1970- ja 80-luvuilla?
<i>Tavastian kulisseissa – Neljä ja puoli kerrosta täyttä sikaa</i> kertoo Tavastian värikkään tarinan sen työntekijöiden silmin. Ensimmäisten parinkymmenen toimintavuotensa aikana Tavastia muuttui opiskelijoiden pyörittämästä tanssipaikasta kaikkien tuntemaksi
rock-klubiksi. Ajanjaksoon mahtui nuorisokulttuurin muutoksia, itsepalvelua, byrokraattien oikkuja, pöytiintarjoilua, vapaampia aikoja ja kukoistavaa rock-kulttuuria ennen suurta romahdusta.<o:p></o:p></p>
<p>Mukaansatempaavassa tietokirjassaan Klaus Lindgren vie lukijan ainutlaatuiselle aikamatkalle Tavastialle, joka oli paitsi legendaarinen rock-klubi myös poikkeuksellinen työyhteisö. Tavastia-klubi täyttää 50 vuotta vuonna 2020.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ari Turunen: Mulkerot – Patsaalle korotettujen suurmiesten elämäkertoja<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tiesitkö, että Iivana Julma määräsi nykyiselle Punaiselle torille ison padan, jossa oli kiehuvaa vettä. Padassa hän keitti elävältä kaikki ne, joita piti vastustajinaan. Mitä enemmän yksittäinen ihminen on valloittanut, alistanut ja tappanut,
sitä todennäköisemmin hänelle pystytetään patsas.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Oman maan suurmies ja sankari on yleensä naapureidensa pahin rikollinen. Eri maiden pääkaupungeissa on tyypillisesti iso patsas, jossa on kuvattu tiukkailmeinen mies hevosen selässä tuijottamassa horisonttiin. Usein hänellä on miekka kohotettuna
tarkoin valittuun ilmansuuntaan.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kaupunkien asukkaat ottavat nämä muistomerkit itsestäänselvyyksinä. Ne ovat tuttuja lapsuudesta ja koulujen oppikirjoista. Muistomerkkien henkilöt ovat sankareita, jotka ovat tuoneet maalleen kunniaa. Ari Turusen kirjassa kerrotaan toisenlainen
tarina näiden henkilöiden saavutuksista. Turuselle merkkihenkilöt eivät ole sankareita vaan pahoja poikia, joita kaikkia yhdisti yksi sama piirre. Heidän kanssaan ei kannattanut olla eri mieltä. Kirjassa esiintyvät muun muassa Aleksanteri Suuri, Lenin, Vasco
da Gama ja Martti Luther.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Edward Shorter: Psykiatrian historia<o:p></o:p></p>
<p>Miltä näyttää nykypäivän psykiatriaan johtava – sen joskus kiistanalainenkin – historiallinen polku?<o:p></o:p></p>
<p><i>Psykiatrian historia</i> on helppolukuinen kuvaus eurooppalaisen ja yhdysvaltalaisen psykiatrisen hoidon juurista. Teos on kiehtova matka mielisairaaloiden synnystä neurotieteeseen ja Freudista Prozaciin. Edward Shorter onnistuu tarjoamaan hämmästyttävän
paljon mielenkiintoisia näkökulmia psykiatrian historiasta. Mukaan mahtuu kuvausta sekä vanhoista hoitomuodoista että tautien luokittelun kehityksestä aina lobotomia- ja sähkösokkihoitoihin asti.<o:p></o:p></p>
<p>Mitä tarkoittavat kuumeparannus ja neurosyfilis? Mikä oli ensimmäinen tehokas lääke mielisairauksien hoitoon? Shorter tutustuttaa aiheesta tietämättömänkin yhteen maailman kiistanalaisimmista tieteistä. Kirja sopiikin kaikenikäisille ihmisistä kiinnostuneille
lukijoille.<o:p></o:p></p>
<p><b>Edward Shorter</b> (s. 1941) on kansainvälisesti tunnettu historioitsija, joka on tutkinut psykiatrian menneisyyttä lukuisissa teoksissaan. Shorter työskentelee psykiatrian professorina Toronton yliopistossa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p>Paula Hirsjärvi, Marianna Norring & Laura Uotila: Eläinkokeet Suomessa<o:p></o:p></p>
<p>Suomessa käydään tällä hetkellä keskustelua moniin eläinten käyttöön liittyvistä kysymyksistä. Koe-eläimet elävät tutkimuslaitoksissa, suljetuissa tiloissa, salassa ihmisten katseilta.<o:p></o:p></p>
<p>Useat suomalaiset eivät ehkä tiedäkään, että maamme yleisimmät koe-eläimet ovat hiiret, kalat ja rotat. Tai että vuosittain Suomessa suoritetaan 102 575 eläimiin kohdistuvaa toimenpidettä, joita tehdään tutkimus- tai opetustarkoituksessa.<o:p></o:p></p>
<p><i>Eläinkokeet Suomessa</i> toimii keskustelunavauksena eläinkokeiden käytänteisiin ja niiden eettisiin kysymyksiin. Se tarjoaa kattavan, helppotajuisen ja asiapohjaltaan vankan tietopaketin koe-eläinten käytöstä, eläinkokeita koskevasta lainsäädännöstä
ja niiden vaihtoehdoista. Ajankohtainen teos tarkastelee myös koe-eläinten elämää tutkimuslaitoksissa ja toimenpiteitä, joihin ne tutkimuksissa joutuvat.<o:p></o:p></p>
<p>Vuonna 2019 tulee kuluneeksi tasan 60 vuotta siitä, kun kirjailijat William Russell ja Rex Burch esittivät 3R:n periaatteet, joiden avulla eläimille koituisi mahdollisimman vähän kärsimystä testeissä.
<i>Eläinkokeet</i> <i>Suomessa</i> ilmestyy juhlistamaan näiden periaatteiden merkkivuotta.<o:p></o:p></p>
<p>Kirjaa on ollut tekemässä suuri joukko alansa asiantuntijoita. FM, VTM <b>Paula</b>
<b>Hirsjärvi</b> on entinen koe-eläinbiologi, nykyisin filosofi ja tietokirjailija. FT
<b>Marianna</b> <b>Norring</b> työskentelee eläinten käyttäytymisen ja hyvinvoinnin tutkijana ja MMK
<b>Laura</b> <b>Uotila</b> toimii eläinsuojeluasiantuntijana Animaliassa. Useat työryhmän jäsenet ovat toimineet pitkään eläinkoelupahakemuksia käsittelevän Hankelupalautakunnan jäseninä.
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p>Muun muassa Johannes Ekholm, Eetu Viren & Pontus Purokuru: Työstäkieltäytyjän käsikirja<o:p></o:p></p>
<p>Miksi hyväksymme elämänmuodon, jossa vietetään kahdeksan tuntia päivästä työpaikalla? Mitä kaikkea mielekästä ihmiset tekevät jo nyt palkkatyön ulkopuolella?<o:p></o:p></p>
<p><i>Työstäkieltäytyjän käsikirja</i> on moniäänisen kirjoittajajoukon keskustelunavaus, joka ravistelee työtä ja työttömyyttä koskevia uskomuksia. Kirja hahmottelee työstä kieltäytymistä maailmaa muuttavana toimintana. Tavoitteena on löytää tapoja vapautua
työttömyyteen liitetystä syyllisyydestä ja häpeästä. Kiistelyt sosiaaliturvan muutoksesta, automatisaatiosta ja työn uusista muodoista osoittavat, että työstä kieltäytymiselle on tilausta.<o:p></o:p></p>
<p>Työstä kieltäytyminen ei ole mustavalkoinen asia. Sitä eivät tee ainoastaan köyhät tai laiskat, vaan myös esimerkiksi sijoittajat, nomadisielut, taiteilijat, lakkoilevat palkkatyöläiset ja sosiaalisen median tähdet. Se voi olla kieltäytymistä osasta, johon
yhteiskunta meidät roolittaa, ja kohtalon ottamista omiin käsiinsä.<o:p></o:p></p>
<p>***<o:p></o:p></p>
<p>Jari Heinonen: 20-luvun hyvinvointimalli<o:p></o:p></p>
<p>Onko suomalainen hyvinvointimalli mahdollista pelastaa tulevan 2020-luvun aikana? Mitä menetettävää millä on? ”Kaikki”, vastaa Jari Heinonen kunnianhimoisessa uutuuskirjassaan.<o:p></o:p></p>
<p>Vakuuttavassa teoksessaan Heinonen asettaa Suomen hyvinvointimallin suurennuslasinsa alle unohtamatta tarkastella sen viime vuosina kohtaamia vakavia ongelmia. Kahdesti Suomen päälle kaatunut syvä talouslama ja niiden myötä vakiintunut yhteiskuntapolitiikka
ovat haastaneet Suomen mallin. ”Uusliberalismi on pääoman vallan viimeisin muoto, jonka ytimenä on finanssivirtojen sääntelemättömyys, sosiaaliturvan leikkaukset, julkisten palvelujen kilpailuttaminen, ulkoistaminen ja yksityistäminen”, Heinonen toteaa. Faktapohjaltaan
vankka kirja nostaa esille hyvinvointimallimme kolme keskeistä haastetta. Tarkastelun kohteina ovat erityisesti kysymykset köyhyydestä, osallisuudesta ja vallasta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Salla Nazarenko & työryhmä: Korruptio Suomessa<o:p></o:p></p>
<p>Suomi on onneksi yksi maailman vähiten lahjoittavissa olevista maista. Suomalaisten ei tarvitse maksaa lahjuksia lääkäreille, poliiseille tai opettajille.<o:p></o:p></p>
<p>Sen sijaan korruptio ilmenee maassamme eri tavalla: pyöröovi-ilmiö, kaksoisroolit päätöksenteossa, poliittiset virkanimitykset, julkisten hankintojen läpinäkymättömyys ja hyvä veli -verkostot. Esiin ovat tulleet esimerkiksi vaalirahaskandaali, Helsingin
opetusviraston kavallus- ja petosrikokset, keisari Aarnio ja Vantaan kaupunginjohtajan rikostuomio.<o:p></o:p></p>
<p>Mitkä ovat suomalaisen korruption erityispiirteet? Onko Suomen maine vähän turmeltuneena maana itse asiassa estänyt tehokkaan korruptionvastaisen työn maassamme?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Daniel Innerarity: Vieraanvaraisuuden etiikka<o:p></o:p></p>
<p>Vieraanvaraisuus on perusta ihmisten sosiaaliselle elämälle. Se tekee ihmisistä ihmisiä. Yhteiskunnassa yksi on aina vieras ja toinen isäntä. Siten paikkamme maailmassa on tulkittavissa vastaanottamisen ja kohtaamisen kautta.<o:p></o:p></p>
<p>Daniel Innerarity käsittelee eettis-filosofisessa kirjassaan vieraanvaraisuuden lisäksi muun muassa hyvää elämää, etiikkaa, aikaa ja onnea. Hänen mukaansa on tärkeää rakentaa vieraanvaraisuuden etiikka aikana, jolloin modernisaatio ja kasvu repivät meitä
eri suuntiin. Kirjan ajatuksia voi soveltaa erilaisiin sosiaalisen elämän osa-alueisiin, kuten vuorovaikutukseen, maahanmuuttoon ja ihmisten yhteiseloon.<o:p></o:p></p>
<p>Espanjalainen <b>Daniel Innerarity</b> on Baskimaan yliopiston filosofian professori ja Ikerbasque-järjestön tutkija. Tunnettu eurooppalainen filosofi on saanut työstään ja kirjoistaan lukuisia tiedeyhteisön sekä kirjallisuusalan palkintoja.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Michael Marmot: Terveyskuilu – Miten terveydenhoito ei ole sama kaikille<o:p></o:p></p>
<p>Miksi miehet kuolevat joissakin Glasgow’n kaupunginosissa keskimäärin 28 vuotta nuorempina kuin saman kaupungin vaurailla alueilla? Miksi Yhdysvalloilla on maailman kallein mutta vasta maailman 60. paras terveydenhuoltojärjestelmä? Miten työttömyys ja epätasa-arvo
vaikuttavat ihmisten kuolleisuuteen ja sairastavuuteen? Viekö pitkään valmisteltu Sote-uudistus Suomen ojasta allikkoon?<o:p></o:p></p>
<p><b>Michael Marmot</b> on maailman lääkäriliiton entinen puheenjohtaja. Hän toimi myös maailman terveysjärjestön WHO:n terveyteen vaikuttavia yhteiskunnallisia tekijöitä kartoittaneen komission puheenjohtajana.
<i>Terveyskuilu</i> muuttaa käsityksiämme siitä, mikä kaikki vaikuttaa uuden tutkimustiedon perusteella ihmisten terveyteen. Se on välttämätöntä luettavaa kaikille, jotka ovat kiinnostuneita siitä, mihin suuntaan Suomen omaa terveydenhuoltoa ja sosiaaliturvaa
ollaan kehittämässä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tuija Sorjanen & Annina Vainio: Millenniaalit – Uuden vuosituhannen tekijät<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Miten toteuttaa unelmansa maailmassa, jonka ainoa varma asia on jatkuva epävarmuus? Tervetuloa millenniaalien, 1980–1990-luvuilla syntyneiden nuorten aikuisten maailmaan.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Edellisten sukupolvien turvallinen elämäntapa on muuttunut millenniaalien maailmassa säännöstä poikkeukseksi. Lyhytikäiset parisuhteet, työn epävarmuus ja huoli tulevasta ovat nuorille aikuisille uusi normaali. Millaista maailmaa tuo sukupolvi
haluaa ja voi rakentaa?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Millenniaalit-kirja tarjoaa kiehtovan katsauksen siihen yhteiskuntaan ja tulevaisuuteen, jossa nuoret aikuiset elävät. Teos perustuu tavallisten millenniaalien haastatteluihin sekä Koneen Säätiön rahoittamaan Tampereen yliopiston Jako kahteen?
-projektin tutkimustyöhön. Haastateltavina on myös joukko millenniaalisukupolven vahvimpia ääniä. Muun muassa koreografi, Sonya Lindfors, palkittu runoilija Susinukke Kosola, demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi ja trap-artisti Wille Hyvönen<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Emmi Jäkkö & Aleksis Salusjärvi (toim.): Sankaritarinoita pojille (ja kaikille muille)<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Martti Ahtisaari, Arvo Ylppö, Antti Tuisku, Heikki Hursti, Aleksis Kivi, Jani Toivola, Paleface, Perttu Häkkinen, Tuure Boelius, Kalle Könkkölä ja Syksy Räsänen… ja kymmeniä muita sankareita.
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Nämä urheat miehet ovat olleet rohkeita, vahvoja ja pelottomia, mutta myös auliita, uteliaita, herkkiä ja neuvokkaita. He ovat muuttaneet maailmaa olemalla rohkeasti sellaisia kuin ovat ja ottamalla toiset huomioon. Heistä kertovat tarinat
ovat hauskoja ja heidän elämänsä käänteet monelle tunnistettavia. Upeasti kuvitettu kirja tarjoaa samastuttavia esikuvia monenlaisille pojille ja oman elämänsä sankareille.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p>Saara Turunen: Tavallisuuden aave ja muita näytelmiä<o:p></o:p></p>
<p>Ollako tekijä vai kohde? Mitä on tavallisuus tai normaalius ja kannattaako niitä edes tavoitella? Muun muassa näihin kysymyksiin etsitään vastausta Saara Turusen vaikuttavassa
<i>Tavallisuuden aave ja muita näytelmiä</i> -antologiassa. Rohkea, yhteiskunnan vallitsevia totuuksia ravisteleva teoskokoelma sisältää palkitun kirjailijan neljä huippunäytelmää esipuheineen.<o:p></o:p></p>
<p>Turusen teoksille on ominaista sukupuolen, normien ja taiteen teemojen kiehtova tarkastelu. Tekstit ovat yhtä aikaa leikkisiä ja suorasanaisia, ne rakentuvat vahvoista kuvista ja yhteiskunnallisesta kantaaottavuudesta. Helppojen vastausten sijasta teokset
tarjoilevat monitulkintaisia, väkeviä ja runollisia hetkiä, joiden kautta nykymaailma ja ihmismielen syväavaruus peilautuvat. Tragikoomisten kohtausten avulla Turunen johdattelee katsojan miettimään muun muassa yhteiskuntamme normeja ja erilaisuuden merkitystä.
Tämä mukaansatempaava antologia on taattu lukuelämys kaikille näytelmistä pitäville.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Indrek Hargla: Apteekkari Melchior ja Gotlannin piru<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Apteekkari Melchior saa kirjeessä salaperäisen varoituksen: Gotlannin piru on tullut Tallinnaan ja uhkaa hänen henkeään. Samaan aikaan hänen ovelleen saapuu kauppias henkitoreissaan pyytämään ratkaisua vanhaan verityöhön. Kuolevan viimeinen
toive on pyhä, joten Melchior käy toimeen, vaikka ei tiedä kuka on tappanut kenet ja milloin. Hänen ainoa johtolankansa on kuusi hopeaista solkea, jotka johdattavat hänet piispan palatsiin Tartossa. Mitä tapahtuu, kun Melchior saa kuulla hänen poikansa liittyneen
salamurhaajien veljeskuntaan? Melchior raottaa ikivanhan hiljaisuuden verhoa, kieroutuneet synnit paljastuvat ja pahuus pääsee valloilleen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kauppiaiden, munkkien ja konnien vanhaan Tallinnaan sijoittuva rikosromaani vie lukijansa keskiajan pimeälle puolelle.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span class="MsoHyperlink"><a href="http://intokustannus.fi/?s=Riepula">Esko Riepula</a></span>: Eskon askeleet – omaelämäkerta<o:p></o:p></p>
<p style="mso-margin-top-alt:0cm;margin-right:0cm;margin-bottom:18.0pt;margin-left:0cm;background:white;vertical-align:baseline">
<span style="font-family:"Arial",sans-serif;color:#2B2B2B">Miten ylioppilastutkintoa vailla olevan sepän poika matkasi akateemisen maailman huipulle Suomen pitkäaikaisimmaksi yliopiston rehtoriksi ja monen alan yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi?<o:p></o:p></span></p>
<p style="mso-margin-top-alt:0cm;margin-right:0cm;margin-bottom:18.0pt;margin-left:0cm;background:white;vertical-align:baseline">
<span style="font-family:"Arial",sans-serif;color:#2B2B2B">Värikkäät muistelmat kirjoittanut Esko Riepula oli myöhäisherännyt koululainen, joka selvisi läksyistään siskonsa avulla. Myöhemmin opiskeluun syntyi intohimo, ja kirjassa päästään seuraamaan kuinka
oppimishaluinen nuorukainen päätyy rakennustyömaille, Tampereelle Yhteiskunnalliseen Korkeakouluun ja Suomen ensimmäiseksi hallintotieteiden maisteriksi ja tohtoriksi. Jännittävien vaiheiden kautta päästään perustamaan Lapin yliopistoa, mutta millainen poliittinen
vääntö siihen vaadittiinkaan?<o:p></o:p></span></p>
<p style="mso-margin-top-alt:0cm;margin-right:0cm;margin-bottom:18.0pt;margin-left:0cm;background:white;vertical-align:baseline">
<span style="font-family:"Arial",sans-serif;color:#2B2B2B">Esko Riepula on Lapin yliopiston pitkäaikainen rehtori ja yksi sen perustajista. Hän on ollut myös aktiivinen politiikassa, alkaen perustuslakia uudistavasta työryhmästä ja siitä kunnallispolitiikan
kautta selvitysmieheksi.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Jorma Turunen: Ranskan vasemmiston tarina. Suuresta vallankumouksesta nykyhetkeen<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Ranskan vasemmiston historia on pitkä ja dramaattinen. Maahan ei ole mahtunut vain yhtä, vaan useita liikehdinnän muotoja. Näihin kuuluvat muun muassa anarkistit,
radikaalit, tasavaltalaiset ja utopistit. Kirja käy vivahteikkaasti läpi vasemmiston vaiheita Ranskan vallankumouksesta meidän päiviimme, sen voittoja ja tappioita. Historian merkkihenkilöistä tutuiksi tulevat mm. Francois Mitterrand, Jean Jaures ja Leon Blum.
Ranskan vasemmiston tarina arvioi myös nykyhetkeä ja vasemmiston tulevaisuutta. Mikä selittää perinteisen vasemmiston romahtamisen vuoden 2017 vaaleissa? Miksi Emmanuel Macronin liikkeen menestys murskasi raskaimmin juuri Ranskan sosialistipuolueen? Pystyvätkö
sosialistit enää nousemaan aallonpohjastaan? Jorma Turunen onnistuu muistuttamaan lukijaa Ranskan tärkeästä roolista vasemmistolaisuuden historiassa. Jo pelkästään sana vasemmisto on peräisin Ranskasta, ja maassa on koettu yli 200 vuoden ajan tapahtumia, jotka
ovat vaikuttaneet koko maailman vasemmiston ajatteluun. Ranskan suuri vallankumous, Pariisin kommuuni ja 1930-luvun kansanrintama maalautuvat elävästi silmien eteen tätä mielenkiintoista tietokirjaa lukiessa.
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Esa Suominen: Suo, kuokka ja sosialidemokratia<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI">Sosiaalidemokratia on 1900-luvun kansainvälisesti menestynein poliittinen ideologia, sen pohjalle rakennettiin hyvinvointivaltiot ja monet kansainväliset organisaatiot.
Sen viimeisin kukoistuskausi oli vuosituhannen vaihteessa. Vuoteen 2005 mennessä kolmannen tien käyttövoima hiipui ja aloite siirtyi poliittista keskustaa lähestyneelle oikeistolle. Kirja hahmottaa syitä sosiaalidemokratian aatteelliselle pysähtyneisyydelle
ja ehdottaa konkreettisia ratkaisuja teknologisoituvaan, yksilöllistyvään ja monimuotoistuvaan Suomeen ja maailmaan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Lasse Flöjt & Mika Flöjt: Uraani-Suomi<o:p></o:p></p>
<p class="p1">Kuinka kaivosteollisuus likaa luontoa ja polkee perusoikeuksia<o:p></o:p></p>
<p class="p2">Talvivaara ei ole poikkeus. <i>Uraani-Suomi</i>-kirja paljastaa, millä tavalla Suomeen paraikaa junaillaan kaivoksia, joilta löytyy uraania. Puhtaisiin kansallismaisemiin Lappiin suunnitellaan kaivoksia Kuusamoon ja Sokliin. Kaivosyhtiöt ja viranomaiset
tietävät, että alueella on uraania, mutta väittävät että kyse on kullan ja muiden mineraalien kaivamisesta. Onko kyse salakavalasta tempusta?<o:p></o:p></p>
<p class="p3">Sipilän hallitusohjelmassa luvataan ”normienpurkutalkoita”. Niinpä työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee kaivoslakiin muutoksia, jotka sujuvoittaisivat kaivoshankkeita. TEM on pyytänyt palautetta kaivosalalta mutta ei Lapissa asuvilta Suomen
kansalaisilta, joita asia koskee.<o:p></o:p></p>
<p class="p3">Keväällä 2015 eduskunta jätti ratifioimatta YK:n alaisen ILO 169 -sopimuksen, joka koskee saamelaisten oikeuksia. Lisäksi eduskunta rajasi kansalaisten valitusoikeuksia kaivosasioiden suhteen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kyösti Suonoja: Yrjö Kallinen – Pasifisti puolustusministerinä<o:p></o:p></p>
<p>Pitkän elämänsä aikana Yrjö Kallinen nousi Suomen politiikan ikimuistoisimpien hahmojen joukkoon. Hänet tunnettiin kansanvalistajana, osuustoimintamiehenä, sosiaalidemokraattina, puhujana, mystikkona, pasifistina ja puolustusministerinä.<o:p></o:p></p>
<p><em>Yrjö Kallinen – Pasifisti puolustusministerinä</em> tarkastelee Kallisen paradoksaalista elämää, ajattelua ja politiikkaa, ristiriitoja ja perintöä. Runsain lainauksin ja muisteloin varustettu teos päästää ääneen henkilöitä Kallisen elämän eri vaiheilta.<o:p></o:p></p>
<p>VTT <b>Kyösti Suonoja</b> (s. 1937) on tietokirjailija, joka on työskennellyt järjestöelämässä, yliopistoissa, valtionhallinnossa ja kehitysyhteistyössä. Hänen vaikutusalueensa ulottuu Suomesta Mosambikiin. Hän on vanha osuuskuntalainen, joka tunsi Yrjö
Kallisen henkilökohtaisesti.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Lytton Strachey: Kuningatar Viktoria<o:p></o:p></p>
<p>Kuningatar Viktoria, Yrjö III:n pojantytär, hallitsi Britanniaa ja Irlantia vuosina 1837–1901. Britannia oli jo vakiintunut perustuslaillinen monarkia ja hallitsijan valta lähinnä nimellinen. Alamaisilleen Viktoria näyttäytyi kansallisena ikonina, mutta
kulissien takana hän vaikutti hallituksen päätöksiin.<o:p></o:p></p>
<p><i>Kuningatar Viktoria</i> esittelee kuningattaren vaikuttavan elämänkaaren kiehtovalla tavalla. Lytton Strachey onnistuu luomaan kuningattareen näkökulman, joka on samalla sekä ainutlaatuinen että psykologisesti tarkka.<o:p></o:p></p>
<p>Euroopan isoäidiksikin kutsutun Viktorian lapsia ja lapsenlapsia oli jäseninä kaikissa Euroopan tärkeimmissä kuninkaallisissa hoveissa. Miten ankaran kotikasvatuksen saanut Viktoria onnistui tasapainottelemaan kuningattaren roolin ja yksityiselämänsä välillä?
Kuka oli suurnainen brittiläisen imperiumin takana? Näihin kysymyksiin Lytton Strachey asettaa suurennuslasinsa tässä syväluotaavassa elämäkerrassa. Strachey voitti teoksella palkinnon parhaasta englanninkielisestä elämäkerrasta.<o:p></o:p></p>
<p><b>G. Lytton Strachey</b> (1880–1932) oli brittiläinen kirjailija, esseisti ja kriitikko. Hänet tunnetaan historiallisista elämäkerroistaan, jotka olivat uraauurtavia psykologisten elämäkertojen tyylilajissa. Strachey vaikutti 1900-luvun alussa Bloomsburyn
ryhmässä, joka oli ensimmäiseen maailmansotaan asti taiteilijoiden ja oppineiden muodostama, kulttuurielämään vaikuttanut ja viktoriaanisia arvoja vastustanut epämuodollinen joukko.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p>Vappu Taipale: Rakas lapsi – Muistoja & ymmärrystä kasvamisesta<o:p></o:p></p>
<p>Vappu Taipale on ollut toimijana ja päättäjänä mukana monissa lapsiin liittyvissä asioissa: ministerinä, lastenpsykiatrina ja kansalaisaktiivina. Taipale yhdistää kaikki nämä puolet tässä sydämellä kirjoitetussa teoksessa. Se on lempeitä ajatuksia kasvamisesta
ja asiantuntevaa kasvatusetiikkaa, mutta myös Taipaleen muisteluksia vuosien varrelta. Kirja on rakkaudella kirjoitettu elämäkertojen ystäville ja kaikille vanhemmille, joita kiinnostavat viisaat ajatukset kasvamisesta.<o:p></o:p></p>
<p>Taipaleen mielestä nykysukupolvemme ovat jättäneet tulevien sukupolvien ratkaistaviksi liian monta keskeistä ongelmaa. Moni asia on kuitenkin muuttunut vuosien varrella parempaan suuntaan. Koskaan maailmassa ei ole ollut niin paljon lapsia kuin nyt – lapsia,
joita rakastetaan ja joista huolehditaan, eli suurelta osin kaikki on hyvin! Kirjan lämmin sanoma on, että tämän päivän lapsilla on maailma edessään ja rikas sisäinen maailma itsessään.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p>Työryhmä: Meidän Kallio – Ei päivää ilman Elantoa<o:p></o:p></p>
<p>1940–70-lukujen Kallio oli erityislaatuinen mesta. Se piti sisällään kaiken, mitä sen ajan lapset kaipasivat ja osasivat vaatia.<o:p></o:p></p>
<p><i>Meidän Kallio</i> -kirjaan on kerätty tarinoita ja valokuvia noin sadalta kalliolaiselta. Tarinat keskittyvät Elannon henkilökunnan suurimpiin asuintaloihin osoitteissa Viides linja 4 ja Neljäs linja 3–5, joissa oli yhteensä 285 asuntoa. Isoilla piha-alueilla
oli loistavat leikkimahdollisuudet, unohtamatta ”Rauskia” eli vuoden 1944 pommituksissa tuhoutunutta rauniotonttia Hämeentien ja Neljännen linjan kulmauksessa. Mestoilla sijaitsivat myös Elannon autohallit ja korjaamot, vulkaamo ja sepän paja, Apinatalo ja
Vihris sekä elokuvateatteri Arina.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p>Tikkanen, Ahlroos & Karkkolainen:Testamenttini elämälle<o:p></o:p></p>
<p>Miltä tuntuu, kun tietää elämänsä kohta päättyvän? Miten taiteilija reagoi? Tässä kirjassa Henrik Tikkanen vastaa kuoleman haasteeseen.<o:p></o:p></p>
<p>Kuolema lähestyy vääjäämättä mutta pelkoa herättämättä. Herkkiin ja hienovaraisiin väripiirroksiin tiivistyy sekä myönteinen että kielteinen näkemys elämästä. Kuvia täydentävät Henrikin rohkeat ajatukset ja kiihkeät kannanotot, jotka pohtivat sotaa ja seksiä,
taiteilijan tuotannon kahta ydinteemaa.<o:p></o:p></p>
<p>Kirja perustuu kahteen Henrik Tikkasesta tehtyyn dokumenttiin, Testamenttini elämälle ja Eroottisia kuvia. Ne herättivät laajaa huomiota ilmestyessään juuri ennen taiteilijan kuolemaa talvella 1983–84. Arvo Ahlroosin ja Heikki Karkkolaisen kauniisti toimittama
teos on Henrikin raju ja puhutteleva viesti jälkimaailmalle.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p>Annu Kekäläinen:Valitut – Etelä-Afrikan musta keskiluokka turva-alueiden ja startup-kirkkojen suojassa<o:p></o:p></p>
<p>Miksi Etelä-Afrikan uusi musta vaurastuva luokka muuttaa turva-alueille, ja millaista elämää se niillä elää? Entä miksi hyvin toimeentuleva keskiluokka liittyy menestysteologiaa saarnaaviin kirkkoihin ja minkälaisia liikeyrityksiä karismaattiset kirkot ovat?<o:p></o:p></p>
<p><i>Valittujen</i> tapahtumat sijoittuvat kahteen omalakiseen maailmaan, jotka muistuttavat kummasti toisiaan: niin varakkaan väen turva-alueet kuin startup-kirkotkin perustuvat suurille lupauksille, ja ne sulkevat muut todellisuudet ulkopuolelleen.<span class="apple-converted-space"> </span><o:p></o:p></p>
<p><b>Annu Kekäläinen</b> kirjoittaa menestysteologiaa saarnaavista kirkoista startup-yrityksinä, joiden kansainväliset verkostot toimivat ja kuvaa herkullisesti turva-alueiden hybridejä keinomaailmoja.<o:p></o:p></p>
<p><i>Valittujen</i> päähenkilöt kuuluvat Etelä-Afrikan uuteen mustaan keskiluokkaan, jonka kulutussuuntautuneinta kerrostumaa kutsutaan mustiksi timanteiksi. Projektipäällikkö Vusi M. ja hänen karismaattis-kristillinen piirinsä ovat kasvaneet niukoissa oloissa
suvun ja afrikkalaisen ja hindulaisen perinteen parissa. He ovat ensimmäisen sukupolven hyvin toimeentulevia suurkaupunkilaisia, jotka tuntevat monen tason turvattomuutta uudessa elämänpiirissään ja poliittisesti ja taloudellisesti epävakaassa Etelä-Afrikassa.<span class="apple-converted-space"> </span><o:p></o:p></p>
<p>Aitalan moninkertaiset turvajärjestelmät pitävät suvun vaatimuksineen etäällä, ja kirkolle maksetut kymmenykset takaavat onnen ja vaurauden. Silti murrossukupolven elämä on epävarmaa, eivätkä demonit pysy loitolla.<o:p></o:p></p>
<p>Mistä Vusia ja perhettä piinaavat demonit ovat lähtöisin? Kuinka käy riivatun tyttären? Onko Vusi lukenut jumalalliset merkit oikein, toteutuuko papin kutsumus?<o:p></o:p></p>
<p>Kun merkkejä tulkitaan, saa kirjailijakin toimia ensin hyvänä ja sitten pahana enteenä.<o:p></o:p></p>
<p>Kekäläinen teki kenttätyötä suurjohannesburgilaisilla turva-alueilla ja karismaattisissa kirkoissa. Syntyi monikerroksinen narratiivinen tietokirja.<span class="apple-converted-space"> </span><o:p></o:p></p>
<p>Kirjassa kuvattu vaurauden evankeliumia saarnaavien kirkkojen suosion lisääntyminen ja kytkökset vaikutusvaltaisiin poliitikkoihin ja liikemiehiin on globaali ilmiö, kuten on turva-alueiden suosion kasvukin. Myös esimerkiksi Yhdysvalloissa karismaattisiin
kirkkoihin kuuluu yhteiskunnan silmäätekeviä ja kirkoilla on poliittista vaikutusvaltaa. Ja menestysteologian suosio kasvaa parhaillaan Euroopassakin, Suomea myöten.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p>Heini Strand: Hyvä verse – Suomiräpin naiset<o:p></o:p></p>
<p>Tämä teos on lajissaan ensimmäinen: kirja Suomen räppäävistä naisista!<o:p></o:p></p>
<p>Kirjaan on haastateltu 27 räppäriä, naista. He kertovat, keitä artisteja he ovat lapsena kuunnelleet ja mistä heidän räppäämisensä on saanut alkunsa. Lisäksi räppärit jakavat huomioitaan rapin sukupuolikuvastosta ja kokemuksiaan suomiräp-kentältä. Olennaisina
tarkastelun kohteina ovat myös itse räppääminen ja riimien kirjoittaminen. Teemoittain jaoteltujen lukujen myötä sivuille piirtyvät ohjeet aloittaa räppääminen itse.<o:p></o:p></p>
<p>Kirjan kontekstina toimii 2010-luvun lopun Suomi, mikä näkyy sellaisissa tekstin sisältämissä termeissä, kuten manspleinaaminen, naisoletettu ja rodullistaminen. Haastateltavat puhuvat nykyhetkestä käsin, joten kirjan merkitys ajankuvana on tärkeä.<o:p></o:p></p>
<p>Kirjan sivuilla versensä paljastavat räppärit Mariskasta Yeboyahiin, Rauhatädistä Mercedes Bentsoon sekä Sini Sabotagesta SOFAn SonSoniin ja FanFaniin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Pirkko Työläjärvi: Moninaista – Menneitä muistellen, tulevasta haaveillen<o:p></o:p></p>
<p>“Muistoni ja mielikuvani ovat tilitystä 80 vuoden ajalta. On kuvausta yksityisestä elämänkulusta 1930-luvun lopulta 1960-luvun lopulle. On poimintoja yhteiskunnallisesta elämästä parlamentissa, hallituksessa ja kansalaisjärjestöissä sekä yhteyksistä niin
kotimaassa kuin maailmalla. Tarve olla konkreettisesti ja laaja-alaisesti vuorovaikutuksessa kanssaihmisiin ja henkisesti taiteisiin ja tieteisiin on ollut polttava. Näin arvomaailmani ja ihmiskäsitykseni on saanut sekä kolhuja että kasvuvoimaa. On kertynyt
kokemuksia ja näkemyksiä, joiden avulla 1990-luvulta alkaen ihmettelen, kummastelen ja sulattelen kehitystä ruohonjuurilta ja kansalaisena.”<o:p></o:p></p>
<p>Pirkko Työläjärvi (s. 1938) on pitkäaikainen kansanedustaja, moninkertainen ministeri ja Turun ja Porin läänin maaherra. Työläisperheen tytär on merkittävien julkisten tehtäviensä ohella panostanut elämässään aina myös lähimmäisistään huolehtimiseen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p>Dave Lindholm & Harri Hinkka: Kynä & kamera<o:p></o:p></p>
<p>Oletko valokuvataiteen, luovan hulluttelun, Dave Lindholmin ja Harri Hinkan ystävä?
<em>Kynä & kamera</em> kokoaa yksien kansien väliin hurjan määrän legendaarisen suomalaisen kitaristin Dave ”Isokynä” Lindholmin humoristis-aforistista grafiikkaa ja mainetta niittäneen valokuvaajan Harri Hinkan kiehtovia otoksia. Teos on vaihtoehtoinen yhdistelmä
dynaamista taideilmaisua, joka ei taatusti jätä kylmäksi!<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Jan Stocklassa: Stieg Larssonin tutkimukset – Kuka murhasi Olof Palmen?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Stieg Larssonin tutkimukset on kertomus siitä, miten yksi maailman tunnetuimmista rikoskirjailijoista yritti ratkaista Olof Palmen murhan. Sitä on yhtä vaikea laskea käsistään kuin Larssonin Millennium-dekkareita. Se vastaa kysymykseen
siitä, mitä hän olisi saanut selville, jos olisi päässyt jatkamaan tutkimuksia 80 miljoonan myydyn kirjan tuomien resurssien turvin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Vuonna 2014 toimittaja Jan Stocklassa pääsi tutustumaan Stieg Larssonin henkilökohtaiseen arkistoon, joka oli maannut koskemattomana kymmenen vuotta. Parissakymmenessä pahvilaatikossa oli Larssonin kartoitus 1980-luvun äärioikeistosta,
mutta myös toistaiseksi tuntematon projekti: kattavat tutkimukset Olof Palmen murhasta. Stocklassa jatkoi Larssonin tutkimuksia, ja kirjassa on paljon Larssonin muistiinpanoja ja kirjeenvaihtoa sekä Stocklassan haastatteluja ja salaa tallentamaa materiaalia.
Lopulta Stocklassa yhdistää Larssonin havainnot ja omansa teoriaksi, joka selvittää mitä Tukholman keskustassa tapahtui helmikuun viimeisenä iltana vuonna 1986.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Seppo Turunen: Luonto ihmisen aikakaudella<o:p></o:p></p>
<p>Ilmastonmuutos on tosiasia. Ihmiskunta on kuitenkin tehnyt jo paljon haittojen vähentämiseksi.<o:p></o:p></p>
<p>Korkeasaaren entinen johtaja Seppo Turunen pohtii kirjassaan, millainen tulevaisuus ihmiskunnalla ja luonnolla on, ja tulee siihen lopputulokseen, että tulevaisuutemme on ainakin kohtuullinen.<o:p></o:p></p>
<p>Ihminen itse voi paremmin kuin koskaan aiemmin. Väestön määrä lähestyy tasapainoa, ja olemme matkalla uusiutuvan energian maailmaan. Metsien pinta-ala on jälleen alkanut kasvaa, maatalouden ympäristöhaittoja on vähennetty, ja luonto on palaamassa asutuksen
keskelle. Kaupungistuminen on muuttuvan planeetan keskeinen myönteinen muutos ihmisten ja luonnon kannalta. Sen ansiosta jäljellä olevalla luonnolla on elintilaa.
<i>Luonto ihmisen aikakaudella</i> sisältää viisaita pohdintoja luonnon ja ihmisen vivahteikkaasta suhteesta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p>Marjut Hjelt (toim.) Naisia Kansalliskirjastossa – Aarteita kirjaston kätköistä<o:p></o:p></p>
<p>Kansalliskirjaston kätköistä on löytynyt aarteita: naisten tekemiä ja naisista kertovia tekstejä ja kuvia, jotka ovat pysyneet suurelle yleisölle tuntemattomina.<o:p></o:p></p>
<p>Naisia Kansalliskirjastossa -kirja esittelee yli 300 suomalaista naista 1700-luvulta 1900-luvulle. Mukana ovat muun muassa näyttelijät Ida Aalberg ja Elli Tompuri, taidemaalarit Helena Arnell-Gezelius, Fanny Churberg ja Victoria Åberg, kuvanveistäjät Sigrid
Forselles ja Eveliina Särkelä, kirjailijat Helmi Krohn ja Lilly Londen, säveltäjät Jenny Elfving ja Sofie Lithenius, oopperalaulajat Aino Ackté ja Alma Fohström, naisasianaiset Maikki Friberg ja Lucina Hagman, opettajat Elisabeth Blomqvist ja Ottilia Stenbäck
sekä lääkärit Rosina Heikel ja Agnes Sjöberg. Kirjassa esitellään myös tuntemattomampia työläisnaisia, kotiäitejä ja koulutyttöjä. Runsaasti kuvitettu kirja tarjoaa tiedon lisäksi mietteitä, käytösohjeita, tuulahduksia muodista sekä huumoria pilakuvina ja
pakinanäytteinä. Kirjan on koonnut tietokirjailija Marjut Hjelt, ja naisten asemaa historiassa kuvaavat tervehdyssanat on kirjoittanut kirjailija Kaari Utrio.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Marja Pulkkinen: Vihreiden vastahistoria<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">”Olen vallankumouksellinen ja haluan vallankumouksellisia uudistuksia!” julisti Osmo Soininvaara 35 vuotta sitten. Ja tämän sanottuaan hän lisää, että liberaaliin vallankumoukselliseen ei saa sotkea mitään marxilaisuutta. Nykyisin hän ja
moni muu kuuluvat porvarilliseen vasemmistopuolueeseen Vihreät – De Gröna.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Marja Pulkkisen pamfletti osoittaa, että vihreät on lähtökohtaisesti uusvasemmistolainen puolue, jolla on ollut vahva ympäristöagenda 1970-luvun Helsinki-liikkeestä lähtien. Puolue on kuitenkin haluttu jättää perinteisen vasemmisto–oikeisto-jaottelun
ulkopuolelle, koska se syntyi protestipuolueeksi tai vaihtoehdoksi vanhoille suomettumisen ajan linnakkeille. Kirjoittajan viesti on kuitenkin selkeä: vihreät on muuttunut muutospuolueesta myötäilijäksi.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Puolueen sisällä monet ovat tyytymättömiä vihreiden nykyiseen suuntaan. Tämä kirja antaa heille vakuuttavan äänen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Marja Pulkkinenon pitkän linjan vihreä, joka on työskennellyt Vihreän Langan politiikan toimittajana ja Radio Yle Ykkösen yhteiskuntatoimittajana.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ran Nyman, Ari Tikka & Ari Turunen: Koordinaatiokaaos – Ja miten se kellistetään pelottomalla johtajuudella<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Miksi monet hyvin alkaneet, ketterät ja kilpailukykyiset yritykset kasvavat sekaviksi ja kankeiksi byrokratioiksi? Koordinaatiokaaos tarjoaa huippuasiantuntijoiden tuoreita ratkaisuja organisoinnin ja koordinoinnin nykyhaasteisiin. Nyman,
Tikka ja Turunen ammentavat hyödyllisiä ohjeita myös kokemuksistaan Nokian puhelinten noususta ja tuhosta sekä maailmanhistoriasta.
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kirjan lähtökohta on, että koordinoinnin tulisi olla mahdollisimman helppoa ja vaivatonta. Aikansa eläneeseen, pelotteluun ja virheitä peittelevään johtajuuteen kirjoittajat tarjoavat vastalääkkeeksi pelottoman, varman ja turvallisen johtajuusmallin.
Osallistava, yksinkertainen ja ketterä – tällainen on nykyaikainen menestysorganisaatio!
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kasvavan organisaation on säilytettävä ketteryytensä, joka on ehdoton kilpailuetu yritysten välisessä kiivaassa kilpailussa. Miten se tehdään? Koordinaatiokaaos tarjoaa tähän kysymykseen monen monta konkreettista apuvälinettä.
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ari Tikka on toiminut organisointiasiantuntijana Nokialla ja muutosvalmentajana Saksan autoteollisuudessa. Ran Nyman on raudanluja tuotekehityksen asiantuntija ja konsultti, joka on yksi harvoista sertifioiduista Large-Scale- Scrum-kouluttajista
maailmassa. VTL Ari Turunen on työskennellyt eri asiantuntijaorganisaatioissa viestinnän johtotehtävissä. Turunen on myös tietokirjailija, jonka teoksia on käännetty 11 eri kielelle.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tim Peake: Kysy astronautilta – Kaikki avaruudessa elämisestä<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Miltä tuntuu matkustaa 10 kertaa luotia nopeammin? Miksi avaruudessa haisee? Kuinka nopea internet avaruudessa on? Palattuaan puolen vuoden komennukseltaan Kansainväliseltä avaruusasemalta astronautti Tim Peakelle on sadellut tuhansia kysymyksiä
– onhan hän sentään avaruudessa olemisen huimapäinen asiantuntija! Kirjassaan hän vastaa yli sataan avaruusaiheiseen kysymykseen. Peake kertoo elämästä avaruudessa asiantuntevasti ja tieteellisellä tarkkuudella, mutta silti ymmärrettävästi ja huumoria unohtamatta.
Vauhdikas opas kattaa monia avaruuslennon kiehtovia vaiheita esimerkiksi astronauttien rankasta valmennuksesta jännittävään lähtölaukaukseen. Millaista on kävellä kuun pinnalla lähes painottomassa tilassa? Entä miten astronautit saadaan turvallisesti takaisin
maan pinnalle? Peakella on kiehtova vastaus kaikkeen, mitä olet koskaan halunnut tietää. Teos sopii kaikenikäisille avaruudesta kiinnostuneille.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p>Heini Saraste: Äidin kaipuu – Roman Deresin matka Etiopiasta Suomeen<o:p></o:p></p>
<p>Roman Deres syntyi Akaken kylässä Etiopiassa. Isän kuoleman jälkeen perheen talous romahti ja Roman joutui jättämään pienet tyttärensä isoäidin hoivaan. Hän lähti siivoojaksi Libanoniin, jotta perhe saisi paremman tulevaisuuden. Seitsemän vuoden aikana hän
pääsi tapaamaan lapsiaan vain kerran. Tie vei lopulta Suomeen, missä Roman työskentelee nykyäänkin vammaisjärjestö Kynnyksen toimistoemäntänä.<o:p></o:p></p>
<p><i>Äidin kaipuu</i> on koskettava kuvaus äidin rakkaudesta, joka kantaa yli valtioiden ja sukupolvien rajojen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p>Anni Ahtola, Tiia Forsström & Tommi Paalanen Nautinnon aika – Sexpon seksuaalipoliittinen ohjelma<o:p></o:p></p>
<p>Kun Sexpo perustettiin vuonna 1969, oli homoseksuaalisuus laitonta mutta puolison raiskaaminen avioliitossa laillista. Raskauden keskeytystä koskeva lainsäädäntö oli niin tiukka, että laittomia abortteja tehtiin huomattavasti enemmän kuin laillisia. Nämä
asiat ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten monin tavoin seksuaalisuus on poliittista.<o:p></o:p></p>
<p><i>Nautinnon aika</i> kokoaa Sexpon seksuaalipoliittiset linjaukset yksiin kansiin ja esittää niiden tueksi aineistoa, argumentaatiota ja punnittuja analyyseja. Kirjasta on konkreettista apua poliittisessa strategiatyöskentelyssä ja päätöksenteossa. Se tarjoaa
tuoreinta tietoa moniin ajankohtaisiin aiheisiin transsukupuolisuudesta nuorten seksuaalioikeuksiin.<o:p></o:p></p>
<p>Kirjoittajat nostavat esille myös suomalaisen seksuaalipolitiikan keskeisimpiä haasteita. Miten turvata kehitysvammaisten seksuaalioikeudet? Miten seksuaalinen haluttomuus tulisi kohdata terveydenhuollossa? Kirja tarjoaa erinomaisia vastauksia näihin ja
moniin muihin polttaviin kysymyksiin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Heikki Hiilamo: Näkymättömät sankarit – Suomalaisten salainen apu Chilen vallankaappauksen uhreille<o:p></o:p></p>
<p>Chile, vuosi 1973. Kenraali Augusto Pinochet käynnisti verisen sotilasvallankaappauksen, joka järkytti julmuudessaan koko maailmaa.<o:p></o:p></p>
<p>Heikki Hiilamo johdattaa <i>Näkymättömät sankarit</i> -kirjassaan lukijan ”Suomen Schindlereiden” saappaisiin Chilen verisissä vainoissa. Miten suomalainen diplomaatti
<b>Tapani Brotherus</b> kollegoineen onnistui pelastamaan jopa 2 500 vainotun hengen raakojen puhdistusten aikana?<o:p></o:p></p>
<p>Teos on tositarina suomalaisista, jotka kävivät vastarintaa kahdella rintamalla: toisaalta vastoin kenraali Pinochetin julmuuksia, toisaalta vastoin Suomen ulkoministeriön ohjeita. Diplomaateille käy selväksi, että vastarinnalla on korkea hinta.<o:p></o:p></p>
<p>Hiilamo onnistuu mukaansatempaavasti kertomaan suomalaisten sankareiden tarinan, joka kytkeytyy myös nykyiseen pakolaiskeskusteluun kiehtovalla tavalla. Voimme oppia paljon näiden rohkeiden suomalaisten tinkimättömyydestä ja peräänantamattomuudesta.<o:p></o:p></p>
<p>Kirjan pohjalta julkaistaan 6-osainen tv-sarja Ylellä keväällä 2019. Tv-ohjelmaa tähdittää Beck-elokuvasarjasta tunnettu Mikael Persbrandt. Hän esittää Ruotsin suurlähettiläs Harald Edelstamia.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p>Timo Jantunen, Susanna Suutarla & Niina Heino: Leikin taikaa – Miksi leikki on niin tärkeää?<o:p></o:p></p>
<p>Lasten luovimmissa leikeissä tyynyvuori muuttuu jylhimmäksi linnaksi ja sorakivet kalleimmiksi jalokiviksi. Leikki on lapselle aina suuri seikkailu. Tämä kirja vie sinut tutkimaan jotain salaperäistä. Nimittäin sadun ja leikin maailmaa.<o:p></o:p></p>
<p>Miksi leikki on niin tärkeää lapsen kehitykselle? Mitä aikuinen voi oppia siitä? Millainen ilonpito tukee lapsen kehitystä parhaiten?
<i>Leikin taikaa</i> tarjoaa ajankohtaisimpia asiantuntijanäkemyksiä näihin ja moniin muihin kysymyksiin.<o:p></o:p></p>
<p>Susanna Suutarla ja Niina Heino pohtivat kirjassa leikin käytäntöjä, syitä ja tarkoituksia. Timo Jantunen puolestaan tutustuttaa lukijan leikin juuriin ja sen merkitykseen henkisen hyvinvoinnin tukijana.
<i>Leikin</i> <i>taikaa</i> tarjoaa suuren määrän konkreettisia ja helposti sovellettavia neuvoja leikin kehittämiseen.<o:p></o:p></p>
<p>Leikki on lapsen työtä, on sanottu. Onko näin? Siihen kirjoittajat antavat vastauksen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p>Jarno Paalasmaa: Steinerkoulun ABC – Leikistä luovaan ajatteluun<o:p></o:p></p>
<p>Koulumaailman on löydettävä toimivia ratkaisuja digitalisaation, monikulttuuristumisen ja yleisen hyvinvoinnin laskun esille tuomiin haasteisiin. Mitä ratkaisuja 100 vuotta täyttävä steinerkoululiike voi tarjota näihin? Miten oppiminen tuodaan lähemmäs elämää
ja mitkä ovat ratkaisut yleistyneisiin motivaatio- ja työrauhaongelmiin?<o:p></o:p></p>
<p><i>Steinerkoulun ABC</i> kehittää ajatusta kokonaisvaltaisesta kasvatuksesta, joka huomioi tietojen ja taitojen oppimisen ohella myös luovuuden, tunne-elämän ja vuorovaikutustaitojen kehityksen. Steinerpedagogiikka saa kirjassa ajan hermolla olevaa tutkimusperustaista
läpivalaisua ja kuvausta siitä, miten sitä voi soveltaa uusissa yhteiskunnallisissa olosuhteissa. Kirjassa käsitellään myös steinerkouluun liittyviä ennakkoluuloja.<o:p></o:p></p>
<p>Steinerpedagogiikka on edelleen maailmanlaajuisesti hyvin elinvoimainen. Se on pisimpään Suomessa vaikuttanut ja vahvimmin suomalaiseen koulujärjestelmään juurtunut vaihtoehtopedagogiikka. Ajankohtaisen kirjan avulla vanhemmat saavat monipuolisia perusteita
oman lapsensa kouluvalintaan ja opettajat uusia näkökulmia yksilöllisyyden ja luovuuden tukemiseen koulussa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="p1"><span class="s1">Veronika Honkasalo: Toivon politiikka. Milloin päätökset alettiin esitellä</span><span class="apple-converted-space">
</span><span class="s1">välttämättöminä ja ei-ideologisina? </span><o:p></o:p></p>
<p class="p1"><span class="s1">Veronika Honkasalo haluaa tuoda</span><span class="apple-converted-space">
</span><span class="s1">politiikan takaisin politiikkaan. Kirjassaan</span><span class="apple-converted-space">
</span><span class="s1">hän kertoo, miltä politiikan tekeminen</span><span class="apple-converted-space">
</span><span class="s1">tuntuu ja mihin hänen oma politiikkansa perustuu. Sen tähtäimessä on toiveikas</span><span class="apple-converted-space">
</span><span class="s1">tulevaisuus, jossa hyvinvointivaltio on päivitetty, jossa tasa-arvo kasvaa ja jossa luottamus politiikkaan ei ole turhaa.</span><o:p></o:p></p>
<p class="p1"><span class="s1"><i>Toivon politiikka</i> toimii tiekarttana nykyvasemmistolaiseen ajatteluun. Se kertoo, miten politiikka arjessa toimii,</span><span class="apple-converted-space">
</span><span class="s1">ja kannustaa vaikuttamaan. Kirja on rohkaiseva ja omakohtainen puheenvuoro paremman maailman puolesta.</span><o:p></o:p></p>
<p>Teoksen tärkeiksi teemoiksi nousee muun muassa tunteiden rooli politiikassa, hyvinvointivaltion merkitys ja aikakautemme ideologisuuden väljähtäminen. Toisaalta kirja kysyy, miksi monien yhteiskunnallista tasa-arvoa kannattavien äänet eivät näy vaaleissa.
Teos tarjoaa myös mielenkiintoisia visioita tulevaisuuden nousevista teemoista. <o:p>
</o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:10.0pt;line-height:12.65pt"><span style="color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:10.0pt;line-height:12.65pt;font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
<span style="color:black">HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta
sitä voitaisiin tarjota uudelleen<span class="apple-converted-space"> </span>arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:10.0pt;line-height:12.65pt;font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
<span style="color:black">Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle: <a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></a><span class="apple-converted-space"> </span>josta
se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: <a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></a>.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
</div>
</body>
</html>