<html xmlns:v="urn:schemas-microsoft-com:vml" xmlns:o="urn:schemas-microsoft-com:office:office" xmlns:w="urn:schemas-microsoft-com:office:word" xmlns:x="urn:schemas-microsoft-com:office:excel" xmlns:m="http://schemas.microsoft.com/office/2004/12/omml" xmlns="http://www.w3.org/TR/REC-html40">
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8">
<meta name="Generator" content="Microsoft Word 15 (filtered medium)">
<style><!--
/* Font Definitions */
@font-face
{font-family:"Cambria Math";
panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4;}
@font-face
{font-family:Calibri;
panose-1:2 15 5 2 2 2 4 3 2 4;}
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{margin:0cm;
margin-bottom:.0001pt;
font-size:12.0pt;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
a:link, span.MsoHyperlink
{mso-style-priority:99;
color:#0563C1;
text-decoration:underline;}
a:visited, span.MsoHyperlinkFollowed
{mso-style-priority:99;
color:#954F72;
text-decoration:underline;}
span.Shkpostityyli17
{mso-style-type:personal-compose;
font-family:"Calibri",sans-serif;
color:windowtext;}
span.apple-converted-space
{mso-style-name:apple-converted-space;}
.MsoChpDefault
{mso-style-type:export-only;
mso-fareast-language:EN-US;}
@page WordSection1
{size:612.0pt 792.0pt;
margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.WordSection1
{page:WordSection1;}
--></style>
</head>
<body lang="FI" link="#0563C1" vlink="#954F72">
<div class="WordSection1">
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen: <agricolan.arvostelut@gmail.com>
ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Matti Salminen <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Erno Paasilinnan kirjallinen elämä
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Suomen ensimmäisen kirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittaja Erno Paasilinna (1935–2000) oli merkillinen mies. Niin merkillinen, että hänestä ei ole kirjoitettu ensimmäistäkään elämäkertaa, vaikka hänen
kuolemastaan on kohta 20 vuotta. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Suomalaisiin toisinajattelijoihin erikoistuneen tietokirjailijan Matti Salmisen teoksessa Erno Paasilinnan kirjallinen elämä pureudutaan Paasilinnan tuotantoon ja julkiseen elämään sekä hänen saamaansa kaksijakoiseen
arvosteluun. Ernoa rakastettiin ja vihattiin syvästi. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Paasilinna aloitti kirjallisuusarvostelijana, toimi sitten lehtimiehenä ja kustannusvirkailijana ja oli Suomen ensimmäisiä tv-tähtiä, jonka itsevarma ja hyökkäävä esiintyminen televisiossa jakoi katsojien
mielipiteitä ja herätti voimakkaita tunteita. 1970–90-luvuilla Ernosta tuli kulttuurin moniottelija, jonka karut kasvot esiintyivät jatkuvasti lehtien palstoilla tai tv-ruudulla. Hän kirjoitti yli 40 kirjaa.
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Vuonna 1967 Erno kirjoitti oululaiselle ystävälleen Eeli Aallolle näin: ”Minä lupaan ja vannon, että kunhan vielä tulen järkiini aloitan oikean kirvesmieselämän Suomen kulttuurielämässä.” Sen hän myös teki.
Ja sillä oli hintansa. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Antti Vihinen <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Sibelius & Mahler <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kohtaaminen Helsingissä <o:p>
</o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Lokakuussa 1907 säveltäjä-kapellimestari Gustav Mahler saapui Helsinkiin. Suomen maankamaralle astui maan kulttuurihistorian ylivoimaisesti merkittävin vieras. Hän tapasi Helsingissä myös kollegansa ja kilpailijansa
Jean Sibeliuksen, ja käytiin yksi 1900-luvun tunnetuimmista ajatustenvaihdoista sinfonian olemuksesta. Säveltäjät eivät pitäneet toistensa musiikista, mutta arvostivat toisiaan ihmisinä ja taiteilijoina.
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Säveltäjiä yhdisti monta asiaa: heillä oli yhteinen opettaja Wienissä, sinfoninen muoto oli heidän taiteensa keskiössä ja kumpikin oli traagisella tavalla menettänyt lapsensa. Sibeliukselle kohtaaminen Mahlerin
musiikin ja persoonan kanssa aiheutti kriisin, ehkä syvemmän ja pitkävaikutteisemman kuin tähän asti on haluttu ajatella.
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Mahlerin nuivat lausunnot suomalaiskollegansa sävellyksistä olivat lähtölaukaus Sibeliuksen ongelmille Keski-Euroopassa, jossa hänet edelleen – Mahleria myötäillen – usein luokitellaan vain kansalliseksi ilmiöksi.
Suomessa tämä on aiheuttanut vastareaktion, joka on saanut sibeliaanipiirit vierastamaan Mahlerin musiikkia.
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Politiikka ja yhteiskunnalliset muutosvoimat ovat vaikuttaneet Sibeliukseen ja Mahleriin poikkeuksellisen laajasti. Kummallekin politiikka on tarjonnut mahdollisuuden oman uran ja musiikin edista?miselle,
mutta toisaalta ajanut sekä Sibeliuksen että Mahlerin lopulta umpikujaan. Antisemitismi nosti Sibeliuksen kiiltokuvapojan asemaan, Mahlerin se ajoi maanpakoon.
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Sibelius & Mahler – Kohtaaminen Helsingissä kartoittaa Sibeliuksen ja Mahlerin ela?mäntarinoiden yhtäläisyyksiä ennen ja jälkeen kohtaamisen Helsingissä. Kirja on myös ensimmäinen laajempi suomenkielinen kokonaisuus
Mahlerin elämästä. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Tenho Immonen <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Elton John Mestari <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kun popmusiikki 1970-luvulla eriytyi diskoon, souliin, hard rockiin, poppiin, folkiin ja muihin genreihin, Elton John omaksui ne kaikki osaksi omaa ilmaisuaan. Hänen ainutlaatuinen musiikillinen tyylinsä ja
kykynsä siirtyä tunteellisista balladeista roisiin rockiin ja mahtipontiseen poppiin on tehnyt hänestä musiikkitaivaan kiintotähden. Elton John levyttää yhä ahkerasti, ja monta kertaa Suomessakin käyneen prameilevan tähden esiintymislavana on koko maailma.
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kirja Elton John – Mestari käy läpi muusikon tuotannon. Mukana ovat myös skandaalit, addiktiot, rakkaussuhteet ja kiukunpuuskat, jotka ovat määrittäneet tämän yhden maailman aidoimman ja lahjakkaimman musiikkiartistin
julkista ja yksityistä kuvaa. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Rock-kirjailija Tenho Immonen luo kirjassaan yksityiskohtaisen kuvan suosikkiartistista lapsuudesta lontoolaisessa lähiössä nykypäivään koko maailman tuntemana julkkiksena. Kirjassa saa tasapuolisen käsittelyn
koko Eltonin laaja laulutuotanto uusimpaan albumiin Wonderful Crazy Night asti. <o:p>
</o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Elisabeth Stubb <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Leo Mechelin <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Senaattorin elämäntarina Nokian perustamisesta sortovuosiin<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">ja naisten äänioikeuteen <o:p>
</o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Senaattori Leo Mechelin (1839–1914) on Suomen historian merkittävimpiä henkilöitä. Aikanaan häntä kuvattiin sekä kylmän hillityksi poliitikoksi että äkkipikaiseksi kansankiihottajaksi. Hänen elämäntarinansa
on valaiseva kertomus Venäjän vallan alla olleesta Suomesta itsenäistymisen kynnyksellä.
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Monessa mukana ollut Mechelin oli jo 1860-luvulla perustamassa Nokia Osakeyhtiötä. Hänestä tuli valtio-oikeuden professori vuonna 1874 ja myöhemmin jäsen senaatissa, joka antoi lopulta naisille äänioikeuden.
Mechelin ajoi Suomen asemaa valtiona, joka on perustuslaillisessa valtioliitossa Venäjän kanssa.
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">1900-luvun alussa alkoivat sortovuodet ja levottomuudet, ja kenraalikuvernööri Bobrikov karkotti Mechelinin pois maasta. Kun Bobrikov oli murhattu vuonna 1905, palasi Mechelin Suomeen sankarina.
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Leo Mechelin oli myös pasi sti, joka ajoi kansainvälisen oikeuden kehittämistä normittamaan valtioiden välisiä suhteita ja sääntelemään niiden välisiä ristiriitoja.
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Turo Manninen <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Yrjö Mäkelin <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Työväenliikkeen tienraivaajan elämä 1875–1923
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Meidän tulee pyrkiä siihen, että kaikki se, mikä maailmassa on alhaista ja mitätöntä, katoaa. – Yrjö Mäkelin vuonna 1923
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Yrjö Mäkelin oli suutari, sanavalmis lehtimies, työväenpuolueen perustajajäsen, poliitikko, valtiopäivämies, aviomies ja suurperheen isä. Hän oli tasa-arvon puolestapuhuja ja oli mukana 1903 hyväksymässä Forssan
ohjelmaa, jossa mm. vaadittiin yhtäläistä äänioikeutta kaikille. Mäkelin vaati jo 1905 Suomelle itsemääräämisoikeutta ja oli myöhemmin valtiopäivämiehenä laatimassa Suomelle valtalakia. Valtalaki hyväksyttiin keväällä 1917, ja Suomi itsenäistyi.
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Turo Mannisen kirja on paitsi kurkistus Yrjö Mäkelinin elämään ja ajatuksiin myös tiivis katsaus Suomen itsenäistymisen vuosiin. Kirja seuraa Mäkeliniä työväenliikkeen alkuvaiheissa ja kevään 1918 aikana.
Mäkelin tuomittiin kuolemaan maanpetoksesta – vaikka Mäkelinin arvoja olivat oikeudenmukaisuus, tasa-arvo ja väkivallaton vallankumous.
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Taru Anttonen & Milla Karppinen (toim.)<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) Kertomuksia rohkeista naisista Minna Canthista Almaan<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"> Sankaritarinoita tytöille on kirja rohkeista suomalaisista naisista eri vuosikymmeniltä. Se kertoo sankareista, jotka ovat kulkeneet omia polkujaan ja saaneet siten aikaan jotain hienoa tai tärkeää. Osa
on rikkonut lasikattoja, osa on tehnyt ennakkoluulottomia valintoja, osa on edennyt rohkeudellaan. He kaikki ovat erinomaisia esikuvia meille kaikille.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Värikäs ja iloinen teos ilahduttaa kaikkia pienimmistä lukijoista vanhimpiin. Satumuotoon kirjoitetut tarinat rohkaisevat uskomaan itseensä ja tavoittelemaan unelmia. Olemaan oman elämänsä sankari!<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kirjoittajina ja kuvittajina on joukko suomalaisia ammat-<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">tilaisia ja nuoria lahjakkaita lupauksia. Kirjan henkilöt kootaan lukijoiden ehdotusten pohjalta. Tekijöiden inspiraation lähteenä on ollut Elena Favillin ja Francesca Cavallon Ilta¬ satuja kapinallisille
tytöille – 100 tarinaa ihmeellisistä naisista, joka kokosi yhteen naisten tarinoita eri puolilta maailmaa. Sankaritarinoita tytöille kertoo suomalaisten naisten uskomattomia tarinoita upein kuvituksin.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Matti Mörttinen & Lauri Nurmi<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Sauli Niinistö Mäntyniemen herra<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Salolainen varatuomari Sauli Niinistö valittiin eduskuntaan 1987, ja hän on toiminut Kansallisen kokoomuksen puheenjohtajana, valtiovarainministerinä, Euroopan investointipankin varapääjohtajana, eduskunnan
puhemiehenä ja vuodesta 2012 lähtien tasavallan presidenttinä. Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Niinistö teki Suomen poliittisen historian ääniennätyksen. Vuoden 2018 presidentinvaaleissa hänen äänimääränsä presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella oli peräti
62,6 prosenttia.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Sauli Niinistö – Mäntyniemen herra tarjoaa lukijoille aiempaa laajemman henkilökuvan ja ennen kaikkea analyysin Niinistön poliittisesta urasta 1980-luvulta vuoteen 2018 saakka.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">”Sauli Niinistön ura on poikkeuksellinen, koska hänen suosionsa on vain kasvanut, vaikka hänen poliittiset vastustajansa ovat yksi kerrallaan menettäneet suosionsa”, kommentoi Lauri Nurmi.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">MäntynieMen herra<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Matti Mörttisen mielestä Niinisto?n poikkeuksellisuudessaan kiehtova ura olisi toisaalta voinut hyvinkin katketa moneen aiempaan vaiheeseen. ”Kiinnostavaa on, mikä kaikki on suunniteltua ja mikä sattumaa.”<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Minna Palmroth, Jouni Jussila & Markus Hotakainen<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Revontulibongarin opas<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Ta?män kirjan avulla onnistut havaitsemaan ja tunnistamaan revontulia, jopa Etelä-Suomessa! Kirja on suomalaisten avaruusammattilaisten ja revontulibongareiden yhteistyössä syntynyt opas revontulien ihmeelliseen
maailmaan. Yleistajuisen taustoituksen jälkeen seuraa noin 30 erilaista revontulimuotoa, joiden havaitsemista varten on lyhyet ohjeet sekä revontulibongareiden ottamia upeita esimerkkikuvia taivaan neonvaloista. Kirjan voi ottaa mukaan revontuliretkelle tai
eläytyä revontulielämykseen kotisohvalla. Kirjan avulla opit tunnistamaan erilaiset revontulimuodot, eikä taivaallinen valoshow jää kokematta!<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Ulla Koskinen <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Suomessa selviytymisen historiaa
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kivikaudelta keskiajalle ja 1900-luvun alkuun
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Sata vuotta sitten Suomessa asui vielä ihmisiä, joille oli lapsuudesta saakka tuttua ”verinen pettu”: hätäleipä, jossa ei ollut lainkaan viljaa. Maa oli köyhä eikä hyvinvointivaltiosta ollut aavistustakaan.
Takamaiden raskaan työn raatajat olivat selviytyneet edellispolvilta perittyjen tietojen ja taitojen turvin, ilman meille tuttua teknologiaa, apuvälineitä ja yhteiskunnallisia järjestelmiä.
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Nykymaailman monimutkaisuuteen kyllästyneille ajatus elämästä ilman alati vaihtuvia ATK-järjestelmiä, sääntöviidakkoa ja paperisotaa voi vaikuttaa virkistävän yksinkertaiselta, mutta helppoa se ei ollut. Miten
entisajan suomalaiset pärjäsivät ilman jääkaappia, hammaslääkäriä, autoa ja sosiaalista mediaa? Elämäämme nykyisin helpottavat keksinnöt ja palvelut eivät ole olleet aina olemassa. Päinvastoin, esivanhempamme ovat eläneet kovissa, jopa mahdottomilta vaikuttavissa
oloissa ankaran luonnon, nälän ja tautien keskellä. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kirja herättää ajatuksia siitä, millaisia selviytymistaidon ammattilaisia suomalaiset ovat historian saatossa olleet. Aikaväli yltää viime vuosikymmeniltä muinaishistorian hämäriin. Painopiste on 1500–1700-luvuissa
eli uuden ajan alussa. Kenties oman elämämme arkiset vaikeudet asettuvat mittakaavaan verrattaessa entisajan ihmisten olosuhteisiin, joille tosi-tv:n selviytymiskilpailutkin kalpenisivat.
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Bernie Sanders <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Mahdollisuuksien maa Yhdysvaltojen vaihtoehtoinen tulevaisuus
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Sitoutumaton Bernie Sanders liittyi demokraattien riveihin päästäkseen presidenttiehdokkaaksi ja hävisi Hillary Clintonille, mutta sai lähes 13 miljoonaa ääntä. Mahdollisuuk¬ sien maa valottaa Sandersin poliittisia
näkemyksiä ja ennen kaikkea poikkeuksellista kampanjaa, joka lähti lähes tyhjästä liikkeelle ja huipentui valtavaan äänivyöryyn. e New York Timesin bestselleriksi noussut teos kertoo myös median vaikutuksesta ehdokkaaseen, jota ei aluksi otettu vakavasti.
Sandersin vallankumous kuitenkin vasta alkoi kampanjan myötä. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Silja Pitkänen & Ville-Juhani Sutinen
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Propagandan historia <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kuinka meihin on vaikutettu antiikista infosotaan
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Propagandan historia on kirja manipulatiivisesta massavaikuttamisesta halki vuosisatojen. Ville-Juhani Sutinen ja Silja Pitkänen käyvät läpi vetoavan tiedonvälityksen keinoja ja päämääriä muinaisesta Kiinasta
Trumpin Yhdysvaltoihin, pyramideista nettitrolleihin. Kirjan pääpaino on modernin propagandan aikakaudella 1900ja 2000-luvuilla, mutta sitä taustoitetaan propagandanomaisen vaikuttamisen tarinalla antiikin retoriikan kautta vallankumouksiin ja ristiretkiin,
sekä olympialaisista tvmainoksiin. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kaikki tiedonvälitys ei ole propagandaa, mutta mikä tahansa tiedonvälitys voi sitä olla.
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kimmo Kiljunen <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Leijonasta siniristiin Suomen liput ja historia
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Suomen lippu täyttää 100 vuotta 28.5.2018. Ennen itsenäisyyttä Suomen tunnuksena oli 1500-luvulta alkaen ollut leijonavaakuna. Leijonalippu oli myös itsenäisen Suomen ensimmäinen lippu.
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Miksi Suomi hylkäsi leijonalipun? Miksi kansallisvärit muuttuivat punakeltaisesta sinivalkoiseksi? Onko siniristilippu juuriltaan venäläismielinen? Miksi jääkiekkoilijat ovat leijonia, jalkapalloilijat huuhkajia
ja koripalloilijat susia? Onko siniristilippu ollut koko itsenäisyytemme ajan yhteiseksi koettu kansallinen tunnus?
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Näihin ja moniin muihin kysymyksiin Leijonasta siniristiin tarjoaa perusteltuja ja yllättäviä vastauksia. Kirja avaa Suomen poliittisen historian mieleenpainuvasta näkökulmasta ja käyttää hyväkseen ainutlaatuista
kuvitusta. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Pentti Kemppainen <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Radiomafia Isku vyön alle <o:p>
</o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kirja kertoo Radioma an synnystä ja noususta nuoren yleisön suosikkikanavaksi. Radioma a oli todellakin isku vyön alle. Vuoden 1990 kanavauudistus loi Yleisradiolle kolmen radiokanavan järjestelmän, joista
yksi oli Radioma a. Yleisradio oli menettänyt nuoret kuuntelijansa viisi vuotta aikaisemmin perustetuille kaupallisille radioille. Nuoret oli saatava takaisin, se oli kanavauudistuksen keskeinen tavoite. Populaarikulttuurikanava oli oikea vastaus kilpailuun.
Raikas, raivokas, lahjakas, hauska ja erilainen Radioma a keräsi parhaat tekijät ja loi parhaat ohjelmat – ja otti nuoret kuuntelijat takaisin.
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Uusi populaarikulttuurikanava, Radioma a, oli Yleisradion siihenastisista tuotoksista kummallisin ja uhmakkain luomus, ison talon sallima ponnistus kohti nuorta yleisöä. Pakon edessä, mutta kuitenkin. Sillä
nuorisosta nyt oli kysymys: kaikki halusivat saada nuoria radionkuuntelijoita. <o:p>
</o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Pekka Lehtonen <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Rikollista rakkautta ja räiskyvää tykkitulta
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Pihl-suvun seikkailut Suomessa, Ruotsissa ja Venäjällä
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kemiöläinen kirkkoherra myrkytti vaimonsa ja järjesti kruununvoudin murhan. Hän suunnitteli menevänsä naimisiin voudin lesken kanssa ja elää onnellisena elämänsä loppuun asti. Kiihkeä rakkaus johti rikokseen,
joka sai 1700-luvun kemiöläiset suunniltaan. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Länsisuomalaisen Pihl-suvun tutkiminen vei Pekka Lehtosen yllättäville poluille rikollisen rakkauden ja räiskyvän tykkitulen todistajaksi. Aloittaessaan tutkimukset suvustaan renkien ja piikojen lisäksi Pekka
Lehtonen löysi suvustaan venäläisen kenraalin, ruotsalaisen sotalaivaston majurin ja kemiöläisen ruukinhoitajan. Kirjassa Pihl-suvun kiehtovat tarinat kietoutuvat toisiinsa ja luovat kirjavan kuvan elämästä neljällä vuosisadalla Suomessa, Ruotsissa ja Venäjällä.
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kristo Muurimaa & Juho Kerola
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Eläintehtaat <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Salakuvat eläintiloilta ovat herättäneet Suomessa keskustelua vuodesta 2007 lähtien, jolloin ensimmäiset salaa kuvatut kuvat ja videot tulivat julkisuuteen. Nämä kuvat pysyivät uutislähetyksissä useiden päivien
ajan ja toivat tehotuotannon käsitteen julkiseen keskusteluun. Tämän jälkeen kuvaajat ovat vierailleet sadoilla tiloilla: sikaloissa, navetoissa, kanaloissa, broilerihalleissa ja turkistarhoilla.
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Syksyllä 2017 kuvat levisivät kansainvälisiin tiedotusvälineisiin. Salakuvia Suomen turkistarhoilta julkaistiin yli 50 maassa.
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Salakuvat on aiemmin julkaistu anonyymisti ilman kuvaajan nimeä. Alkuvuodesta 2017 nimettömyys päättyi osin, kun Poliittisen valokuvan festivaalin Ruoka-näyttely toi esille Kristo Muurimaan ja Juho Kerolan
kuvat tuotantotiloilta. Kuvat herättivät paljon huomiota näyttelyn yhteydessä. Nämä kuvat yhdessä muiden tuotantotilavierailuilla otettujen kuvien kanssa muodostavat pohjan valokuvakirjalle.
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Salakuvat eläintiloilta tutkivat ihmisten ja tuotantoeläinten välistä suhdetta. Tutkimuksen tarkoitus on vastata kysymykseen: tulisiko meidän vakavasti uudelleen harkita sitä, miten me suhtaudumme eläimiin?
Kirjan tekstit kertovat kuvissa esiintyvistä eläimistä – niiden käyttäytymistarpeista, niiden kasvatusoloista ja niiden kasvattamisen ja tuottamisen politiikasta. Näiden tekstien rinnalla kulkevat tarinat kuvien takaa: miten kuvat on otettu, mistä niissä on
kuvaajan näkökulmasta kysymys. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Philip Lymbery & Isabel Oakeshott<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Farmageddon Halvan lihan todellinen hinta<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Farmageddon paljastaa maailmanlaajuisen tehotuotannon ongelmat ja laaja-alaiset vaikutukset. Emme enää tiedä varmasti, mitä syömme. Tehomaatalous uhkaa maaseutua, terveyttä ja ruuan laatua ympäri maailman.
Tuotantoeläimille syötettävät antibiootit edesauttavat lääkkeille vastustuskykyisten superbakteerien kehittymistä, ja kemikaalien runsas käyttö tuhoaa luonnonvaraisen hyönteispopulaation. Viljakasvit, joilla voitaisiin ruokkia miljoonia ihmisiä, päätyvät enenevässä
määrin eläinten rehuksi.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kirja on järisyttävä tutkimusmatka ruuantuotannon suljettujen ovien taakse ympäri maailman – Euroopasta Kiinaan, Yhdysvaltoihin ja Latinalaiseen Amerikkaan. Se herättelee meitä muuttamaan nykyisenkaltaista
ruuantuotantoamme ja pyrkii löytämään ratkaisuja parempaan maatalouteen.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Ville Lähde & Johanna Vehkoo <o:p>
</o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Jakautuuko Suomi?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Miten yhteiskunnan eriarvoistuminen näkyy 2010-luvun Suomessa? Miten toimittajat, tutkijat ja taiteilijat voivat yhteistyössä lisätä ymmärrystämme eriarvoisuudesta?
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Koneen Säätiö rahoitti Jakautuuko Suomi? -ohjelmassa pariakymmentä yhteishanketta, joissa sekä tutkittiin suomalaista yhteiskuntaa että avattiin tutkimustietoa laajemmalle yleisölle.
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kirjassa hankkeita toteuttaneet tutkijat ja toimittajat valottavat eriarvoisuutta ja sen mekanismeja leipäjonoissa,
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">lähiöissä, vastaanottokeskuksissa ja verkossa. Miten eriarvoisuus vaikuttaa nuorten, vanhusten ja kaikkein rikkaimman promillen elämään?
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kirjoittajat pohtivat myös sitä, miten tutkimusta, journalismia ja taidetta yhdistävät hankkeet voivat tuoda uusia näkökulmia yhteiskunnalliseen keskusteluun.
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kirjoittajia ovat mm. Maria Ohisalo, Heikki Hiilamo, Reetta Räty, Inkeri Koskinen, Hannele Huhtala, Tapio Nykänen, Laura Ahva ja Mikko Hautakangas.
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Risto Korhonen <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Etelärannan mahtivuodet <o:p>
</o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Tulopolitiikan nousu ja tuho 2000-luvulla
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Emu-ratkaisu ja globalisaatio muuttivat aikanaan suomalaisen työmarkkinapolitiikan suunnan. Tuposta tuli kirosana työnantajille ja lopulta EK poisti sen säännöistään. Mutta onko konsensuksen aika lopullisesti
ohi? <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Vaikka puoluepolitiikka näytti katoavan ammattiyhdistysliikkeestä, todellisuus oli toista. Sari Sairaanhoitajan sanotaan aiheuttaneen lähes 10 vuotta kestäneen taloudellisen taantuman. Pelasivatko kokoomus
ja sairaanhoitajat uhkapeliä tuhansien potilaiden hengillä? Oliko näin? <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Palkansaajajärjestöjen ja työnantajien peli oli kulisseissa kovaa, vaikka julkisivu haluttiin säilyttää. Työtaistelujen aikana naamiot kuitenkin karisivat. Palkansaajapuolella yhteistyö ei myöskään ollut aina
auvoista. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Näistä asioista kertoo työnantajaja palkansaajapuolella arvostetun kokeneen työmarkkinatoimittajan Risto Korhosen Etelä¬ rannan mahtivuodet, johon hän on haastatellut työmarkkinapolitiikan keskeisiä vaikuttajia
ja käyttänyt vuosikymmenien aikana kokoamaansa arkistoa. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kirjaa varten on haastateltu muun muassa Antti Herliniä, Lauri Ihalaista, Lauri Lylyä, Jaana Laitinen-Pesolaa, Seppo Riskiä, Sture Fjäderia, Riku Aaltoa, Mikko Mäenpäätä ja Matti Huutolaa.
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Anna Kontula <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Eduskunta Ystäviä ja vihamiehiä
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Eduskunnassa on paljon valtataisteluita, sillä edustuksellisessa demokratiassa pyrkimys valtaan on jokaisen poliitikon velvollisuus.
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Eduskunta – Ystäviä ja vihamiehiä kertoo suomen julkisimmasta ja salaisimmasta työpaikasta – siitä pienoismaailmasta, johon kaksisataa kansan valitsemaa edustajaa kokoontuu hoitamaan tehtäväänsä. Se kertoo
vihamiesten ystävyydestä, hallitusta kaaoksesta ja yksinäisyydestä väentungoksessa.
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kansanedustajat ovat vallasta taistelevia poliitikkoja, mutta samalla he ovat ihmisiä henkilökohtaisine ongelmineen, huolineen ja riittämättömyyden tunteineen. Eduskunta on kansanedustajien työpaikka, jossa
ei voida haaveilla harmoniasta tai pyrkiä siihen paremmalla työpaikkakulttuurilla. Koska koko instituution olemassaolo perustuu kon ikteille, niiden kanssa on pystyttävä elämään.
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kansanedustaja Anna Kontula tutkii havainnoiden ja edustajakollegojaan haastatellen, miten hänen työympäristössään hallitaan jatkuvaa kon iktia. Tarve sen hallitsemiseen selittää monia sellaisia eduskunnan
sisäisiä käytäntöjä, joita on muuten mahdotonta ymmärtää. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kati Peltola <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kohtuus kaikessa Kestävän talouden Suomi
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Toisen maailmansodan menetysten jälkeen suomalaiset rakensivat ihan itse hyvinvointivaltion. Nyt liian moni uskoo, että emme pysty pitämään yllä ja parantamaan julkisia palvelujamme. Se ei ole totta.
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Hyvinvointivaltion tie alkoi katkeilla, kun Suomen rahatalous avattiin 1980-luvulla kansainvälisille pääomamarkkinoille. Pääomakeinottelun aiheuttamat lamat 1990-luvun alussa ja vuoden 2008 jälkeen lannistavat
suomalaisia. Eduskunnan enemmistö ajaa julkisten palvelujen vähentämistä ja yksityistämistä ylikansallisille markkinoille.
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kohtuus kaikessa kertoo, miten suomalaiset pystyvät korjaamaan maansa entistä paremmaksi. Sen voi tehdä Suomen omilla poliittisilla päätöksillä. Ei ole pakko alistua ylikansalliselle rahaja talouskilpailulle.
Muissakin maissa ihmiset hakevat jo tosissaan kestävän kehityksen ja yhteistyön ratkaisuja.
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kohtuullisessa Suomessa aikuiset pääsevät ansiotyöhön ja pitävät huolta kaikista huolenpitoa tarvitsevista. Yksinkertainen ja reilu verotus ja sosiaalivakuutus helpottavat ansiotyön tekemistä ja yrittäjyyttä.
Raha kiertää kuluttajien ja tuottajien välillä vaivattomasti. Myös valtion itse rahoittamat julkiset palvelut tarjoavat ihmisille järkeviä ansiotöitä.
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Maapallon elämä on ainutlaatuista. Aika hieno on myös Suomen maa ja suomalaisten rakentama yhteiskunta. Kohtuuden politiikalla voimme rakentaa siitä yhdessä malliksi kelpaavan.
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Pentti Sainio <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Minne Suomi pommittaa? <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Afganistan on Yhdysvaltojen ja Naton sotaharjoitusmaa, joissa kokeillaan eri aseita eläviin kohteisiin. Suomi on tukenut tätä sotaa jo noin miljardilla eurolla.
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Suomen ilmavoimat on saamassa Horneteille kyvyn pommituksiin pitkän kantaman risteilyohjuksilla. Mihin uusia välineitä halutaan käyttää, koska Suomen puolustukseen uudet ohjukset eivät oikein sovellu?
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Yhdysvaltain ilmavoimilla on pula pommituslentäjistä, joita uupuu noin 1000. Siksi Yhdysvallat tarvitsee pommitusapua muista maista.
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Miksi kenraalimme näkevät, että kansakunnan varallisuutta olisi pantava yhä huikeampia määriä ilma-aseisiin?
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Anja Koski-Jännes <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Musta ja valkoinen protestisukupolvi
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Vuonna 1968 maailma kuohui. Nuoret osoittivat kaikkialla mieltään autoritaarisia järjestelmiä vastaan, ja mielenosoitukset yltyivät usein väkivaltaisiksi. Yhdysvalloissa mustat kuuluivat yhä yhteiskunnan paarialuokkaan,
jonka oikeuksia poljettiin. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Anja Koski-Jännes kiersi nuorena freelancetoimittajana Yhdysvaltoja kesällä 1968 ja syventyi haastattelujen avulla amerikkalaisnuorten mielialoihin. Tuoreessa muistissa olivat vielä John Kennedyn, Malcolm
X:n ja Martin Luther Kingin murhat, ja Vietnamin sotaa vastustettiin kiihkeästi ympäri maailmaa.
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Haastateltavina on afroamerikkalaisia nuoria, mustan vallan kannattajia, hippejä, koululaisia, opiskelijaaktivisteja, undergroundlehtien toimittajia ja luovan työn tekijöitä. Monet heistä ovat myöhemmin osoittautuneet
Yhdysvaltain kulttuurielämän ja poliittisen historian avainhenkilöiksi, mutta myös tavallisten vastakulttuuria edustavien nuorten ajatukset valaisevat ristiriitaista ajanjaksoa.
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Apokalyptisestä vuodesta 1968 on kulunut tasan 50 vuotta. Silloisten ilmiöiden tarkastelu ja teoksen asiantunteva taustoitus auttavat ymmärtämään myös nykypäivän Yhdysvaltoja.
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Jukka Salo & Petri Saraste <o:p>
</o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Pandakirja<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Ensimmäisten pandojen matka Kiinasta Suomeen
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Kolmivuotias tyttöpanda Jin Bao Bao ja nelivuotias Hua Bao eivät olisi Sichuanissa syntyessään ja kasvaessaan voineet kuvitella päätyvänsä joskus pieneen Ähtärin kaupunkiin Suomeen tuhansien kilometrien päähän
synnyinseuduiltaan. Kirja kertoo Suomeen saapuneiden kahden pandan tarinan. <o:p>
</o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Tarinaan liittyy paljon eri vaiheita. Tärkeimpiä niistä ovat Suomen ja Kiinan välinen neljä vuosikymmentä kestänyt metsiensuojeluohjelma, uhanalaisten pandojen asema, yksi aikakautemme tuhoisimmista maanjäristyksistä
Wenchuanissa, Suomen ja Kiinan välinen ulkopolitiikka ja hyvät suhteet, Kiinan uusi ympäristöpolitiikka ja Suomen korkeatasoinen karhututkimus.
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Lumi ja Pyry ovat sopeutuneen uuteen hienoon kotitaloonsa Ähtärissä loistavasti ja parin vuoden kuluessa odotellaan jo mahdollisesti jälkikasvua, jos kaikki hyvin menee. Kirja kertoo myös pandojen jännittävästä
lentomatkasta venäläisellä Iljushin-rahtikoneella Kiinasta Suomeen, jossa toinen tämän kirjan kirjoittajista matkusti mukana.
<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale
Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt">Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle: https://agricolaverkko.fi/arvostelut/ josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun.
Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: https://agricolaverkko.fi/arvostelut/.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
</div>
</body>
</html>