<html xmlns:v="urn:schemas-microsoft-com:vml" xmlns:o="urn:schemas-microsoft-com:office:office" xmlns:w="urn:schemas-microsoft-com:office:word" xmlns:x="urn:schemas-microsoft-com:office:excel" xmlns:m="http://schemas.microsoft.com/office/2004/12/omml" xmlns="http://www.w3.org/TR/REC-html40">

<head>

<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8">

<meta name="Generator" content="Microsoft Word 15 (filtered medium)">

<style><!--

/* Font Definitions */

@font-face

        {font-family:"Cambria Math";

        panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4;}

@font-face

        {font-family:Calibri;

        panose-1:2 15 5 2 2 2 4 3 2 4;}

/* Style Definitions */

p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal

        {margin:0cm;

        margin-bottom:.0001pt;

        font-size:12.0pt;

        font-family:"Calibri",sans-serif;

        mso-fareast-language:EN-US;}

a:link, span.MsoHyperlink

        {mso-style-priority:99;

        color:#0563C1;

        text-decoration:underline;}

a:visited, span.MsoHyperlinkFollowed

        {mso-style-priority:99;

        color:#954F72;

        text-decoration:underline;}

p.MsoNoSpacing, li.MsoNoSpacing, div.MsoNoSpacing

        {mso-style-priority:1;

        margin:0cm;

        margin-bottom:.0001pt;

        font-size:11.0pt;

        font-family:"Calibri",sans-serif;

        mso-fareast-language:EN-US;}

span.Shkpostityyli17

        {mso-style-type:personal-compose;

        font-family:"Calibri",sans-serif;

        color:windowtext;}

span.apple-converted-space

        {mso-style-name:apple-converted-space;}

.MsoChpDefault

        {mso-style-type:export-only;

        font-family:"Calibri",sans-serif;

        mso-fareast-language:EN-US;}

@page WordSection1

        {size:612.0pt 792.0pt;

        margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}

div.WordSection1

        {page:WordSection1;}

--></style><!--[if gte mso 9]><xml>

<o:shapedefaults v:ext="edit" spidmax="1026" />

</xml><![endif]--><!--[if gte mso 9]><xml>

<o:shapelayout v:ext="edit">

<o:idmap v:ext="edit" data="1" />

</o:shapelayout></xml><![endif]-->

</head>

<body lang="FI" link="#0563C1" vlink="#954F72">

<div class="WordSection1">

<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:10.0pt;line-height:12.65pt"><a name="_Toc515956729"><span style="font-size:11.0pt;color:black;mso-fareast-language:FI">Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun

 (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen: <agricolan.arvostelut@gmail.com> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan.

 Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.</span></a><span style="mso-bookmark:_Toc515956729"></span><span style="color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p></o:p></span></p>

<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:10.0pt;line-height:12.65pt"><span style="font-size:11.0pt;color:black;mso-fareast-language:FI">***</span><span style="color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p></o:p></span></p>

<p class="MsoNormal">Mikko Moilanen <o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Viikinkimiekat Suomessa<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">Viikinkiaikainen miekka oli pelätty ja tehokas ase. Miekkaa pidettiin aseista arvokkaimpana ja siihen liitettiin mystiikkaa sekä yliluonnollisia ominaisuuksia. Esineenä siinä kuvastuvat muodin ja tyylien virtaukset, taistelutekniset

 muutokset sekä metallintyöstömenetelmien kehittyminen. <o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Arkeologi Mikko Moilasen tutkimukset ovat paljastaneet, että Suomi on yksi viikinkimiekkojen suurvalloista. Suomesta on löydetty valtavasti viikinkimiekkoja, mikä haastaa käsityksen maastamme viikinkiajan köyhänä syrjäseutuna.

 Näyttävästi kuvitettu Viikinkimiekat Suomessa kertoo viikinkiajan miekkojen tarinan aina sepän pajasta hetkeen, jolloin miekka joutuu maahan jälkipolvien löydettäviksi.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Panu Rajala<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Suomussalmen sulttaani<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Ilmari Kiannon elämä<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">Panu Rajalan uusin elämäkertateos kertoo tarinan yhdestä Suomen erikoisim<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">mista ja tunnetuimmista kirjailijoista. Punaisesta viivasta kaikkien tuntema Ilmari Kianto oli yllättävä hahmo, jonka värikäs elämä saa vihdoin arvoisensa kuvauksen.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Kiannon vaiherikkaaseen elämään kuuluvat vaihtuvat vaimot, kolme lapsisarjaa, ikämiehen rakkausdraamat ja talouden tragikoomiset vaikeudet. Suomussalmella kirjailijan koti Turjanlinna paloi kaksi kertaa, ja talvisodan alkaessa isänmaan

 ystävää kohtasi vankilatuomio ja maineen menetys. Kurimuksistaan selvittyään Kiannosta kehkeytyi hersyvä muistelija, ärisevä aikalaiskriitikko, presidentti Kekkosen juttukaveri ja koko kansan tuntema, lähes vuosisatansa mittainen IkiKianto.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Suomussalmen sulttaani valaisee erään väkevän persoonallisuuden kautta Suomen kansaa ja historiaa. Se on välttämätön lisä kaikille isänmaan vaiheista ja suomalaisesta kirjallisuudesta kiinnostuneille.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Juha Pentikäinen ja Risto Pulkkinen<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Saamelaisten mytologia<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">Saamelaisten muinaisusko on enemmän kuin uskonto. Se on maailmankuva ja selitys,<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">jonka varassa pohjoinen kansa on turvannut olemassaolonsa sopusoinnussa tämänja tuonpuoleisten voimien kanssa. Perinteitä ja myyttejä on joikattu, kerrottu tarinoina iltanuotioilla ja annettu opetuksina nuoremmille.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Juha Pentikäisen ja Risto Pulkkisen Saamelaisten mytologia on matka saamelaisten esikristilliseen maailmankuvaan. Teos johdattaa lukijan saamelaiseen kosmologiaan, tekee tutuiksi tuonpuoleiset olennot ja kertoo niin eläinmyyteistä kuin

 samaaniperinteestä.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Samalla teos auttaa valtaväestöä ymmärtämään saamelaisen alkuperäiskansan historiaa ja ikivanhaa kulttuuria.

<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Pasi Klemettinen<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Karjalan räyhähenget<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">Ylöjärven poltergeist on Suomen historian tunnetuin räyhähenki, mutta ei suinkaan ainoa. 1800–1900 lukujen taitteessa Suomi tuntui olevan täynnä poltergeisttapauksia, erityisesti Karjalan alueella. Kuka piru oli kaiken takana?<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Karjalan räyhähenget johdattaa lukijan pirujen jäljille, Myllymäen kummituksesta Uuksujärven raaputtajaan.

<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Vanessa Kairulahti ja Karolina Kouvola<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Helsingin henget<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Opas aaveiden pääkaupunkiin<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">Helsingin henget esittelee yli kaksikymmentä hiuksia nostattavaa kummitus<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">kertomusta. Teos tarjoaa uudenlaisen ja jännittävän näkökulman pääkaupunkimme historiaan ja toimii oppaana elämyshakuisille omatoimimatkailijoille.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Vanessa Kairulahti ja Karolina Kouvola eivät ainoastaan kerro tarinoita vaan vastaavat myös kysymykseen miksi: Miksi Helsingissä on sotilaskummituksia? Miksi uskoton nainen muurataan seinän sisälle? Miksi rauhattomat sielut kokevat

 tarvetta jatkaa vaellustaan kaupungin kellareissa ja hissikuiluissa? <o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Kari Koskela<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Katuelämää Sörkassa suurlakosta  sisällissotaan<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">Lontoossa nousi julkisuuteen 1800-luvun lopussa uusi käsite – huligaanit.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Työläiskaupunginosien erikoisesti pukeutuneet nuoret jengiläiset tappelivat, ryöstivät ohikulkijoita ja käyttäytyivät väkivaltaisesti poliiseja kohtaan. Lehdistö kauhistui uutta  ilmiötä.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Suomessa huligaanit ovat osa Helsingin historiaa. Myyttiset ja jälkikäteen romantisoidut Sörkan katupojat olivat tunnettuja elämäntavastaan, jossa väkivallasta tuli ihmisarvon mitta. Vuoden 1905 suurlakon jälkeen huligaanit ja sakilaiset

 tulivat myös osaksi kiristyvää keskustelua työväenliikkeen ja porvarillisten puolueiden välillä.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Kari Koskelan teos kertoo 1900luvun alun Helsingistä ja katujen vaarallisesta vetovoimasta. Millainen oli Sörkan huligaanien ja sakilaisten maailma?<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Ilmestyessään klassikoksi noussut kirja julkaistaan nyt uudelleen.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Satu Apo<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Näkökulmia kirjailijoiden, kansankertojien ja tutkijoiden traditioon<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">Ihmesatujen historia käsittelee satujen ja niiden tutkimisen taustoja lajin kuuluisim-<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">pien kertomusten, niin sanottujen prinsessasatujen avulla. Elävästi kirjoitettu teos selvittää Tuhkimon, Ruususen, Lumikin, Kaunottaren ja Hirviön sekä Cupidon ja Psychen vaiheet. Näiden Suomessakin tuttujen satujen historia ulottuu aina

 roomalaiseen antiikkiin saakka.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Suosituimman selityksen mukaan sadut ovat lähtöisin kansan suullisesta kerronnasta. Todellisuudessa monet klassikkosadut ovat kuitenkin päätyneet kansanperinteeseen painetun kirjallisuuden välittäminä, ja maineikkailla satukokoelmilla –

 muun muassa Hanhiemon saduilla ja Grimmin saduilla – on ollut tässä tärkeä rooli.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Teija Alanko <o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Malva ja mulperi<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Poimintoja entisajan puutarhoista<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Malva ja mulperi johdattaa lukijansa suomalaisten linnojen    yrttitarhoista apteekkarien  lääkekasviviljelmille ja  kasvitieteellisiin  puutarhoihin. Samalla  selviää,  miten  historian tapahtumat   ja   uudet   vaikutteet ovat   muokanneet  

 puutarhakulttuuriamme.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Suomalaisten puutarhojen historia on yllättävän värikäs – pohjoisesta ilmastosta huolimatta Suomessa on yritetty kasvattaa jopa riisiä. Näyttävästi kuvitettu teos esittelee historiallisten puutarhojen ohella yli 50 vanhaa hyötykasvia, joita

 on käytetty ravintona, mausteena, lääkkeenä ja väriaineena<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Maryan Abdulkarim ja Eveliina Talvitie<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Noin  10  myyttiä  feminismistä<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">Maryan Abdulkarim ja Eveliina Talvitie. Kaksi erilaista elämää. Kaksi<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">suomalaista naista. Molemmista tuli isona feministi.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Noin 10 myyttiä feminismistä murtaa  sitkeästi  eläviä  feminismiin liittyviä uskomuksia ja hokemia. Raikkaasti dialogimuotoon kirjoitetussa teoksessa Abdulkarim ja Talvitie keskustelevat feminismistä, naiseudesta ja tasa-arvosta. Tämä 

 kirja  on  ajattelevien  ja kysyvien ihmisten kirja kaltaisilleen: ”Kuka nyt helppoa haluaa,<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">kun voi saada haastavaa.”<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Anne Helttunen, Sari Hyytiäinen,  Ulla Koivukangas ja Liisa Virtanen (toim.)<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Ylioppilasaineiden  valioita<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">Ylioppilasaine on lukion käyneitä ikäluokkia yhdistävä kokemus. Aiheet<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">ja huolet  ovat  vaihdelleet,  mutta ylioppilaskeväänä kirjoitetuista aineista kaikuu yhä uudelleen ajaton nuoruuden ääni ja ikuinen usko tulevaisuuteen.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Nuoruuden ääni on kokoelma tunnettujen suomalaisten ylioppilasaineita vuosien varrelta. Mitä ajattelivat ja kirjoittivat esimerkiksi Paavo Haavikko, JuhaItkonen, Eino Leino tai Sofi Oksanen ylioppilaskeväänään?<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Eri vuosikymmeninä kirjoitetut aineet näyttävät, miten kirjoittamisen ihanne ja äidinkielen ylioppilaskoe ovat muuttuneet. Omaa suhdettaan lukemiseen ja kirjoittamiseen pohtivat myös nykyiset eri alojensa vaikuttajat Anna-Maja Henrikssonista

 Paola Suhoseen.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Juha Valste<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Evoluutio<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Miten lajit kehittyvät?<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">Evoluutio – Miten lajit kehittyvät? päivittää tietomme evoluutiosta nykyai-<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">kaan. Nykytietämys evoluutiosta eroaa joissakin suhteissa selvästi vain muutama vuosikymmen sitten vallinneista käsityksistä. Erityisesti epigeneettinen periytyminen ja evoluution ymmärtäminen eri tapauksissa hyvinkin eri tavalla ja nopeudella

 edistyväksi ovat aikaisemmista käsityksistä  eroavia asioita.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Mistään muusta luonnontieteiden osa-alueesta ei vallitse yhtä suurta erimielisyyttä kuin evoluutiobiologiasta. Kreationismi ja<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Intelligent Design (ID) tekevät parhaansa hämärtääkseen ihmisten mieliä ja käsityksiä. Suomen tilanne on parempi kuin esimerkiksi Yhdysvaltojen, mutta evoluutioon liittyy edelleen runsaasti virhekäsityksiä.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Juha Valsteen uusin teos on suunnattu jokaiselle evoluutioajatuksesta kiinnostuneelle.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Martti Haavio<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Bjarmien vallan kukoistus ja tuho<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">Historiaa ja runoutta<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Bjarmia eli Bjarmien maa on islantilaisissa saagoissa ja muissa keskiaikaisis-<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">sa lähteissä esiintyvä alue, joka sijaitsi Jäämeren tai Vienanmeren rannoilla. Bjarmeja on perinteisesti pidetty suomalais-ugrilaisena kansana, joka vaurastui käymällä kauppaa suurten jokien varrella.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Viikinkien ja myöhemmin mongolien hyökkäykset koituivat lopulta Bjarmien maan  tuhoksi, mutta tarina tästä muinaisesta suomensukuisesta kansasta jäi elämään saagoihin.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Yrjö Kaukiainen<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Aarrelaivat  ja  harhatulet<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Turunmaan ulkosaaristo 1700-luvulla<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">Saaristomeren etelälaidalla meren pohjassa makaa kaksi  1700-luvulla  arvokkaas-<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">sa lastissa uponnutta hollantilaista kauppalaivaa, St. Mikael ja Vrouw Maria. Purjelaivojen haaksirikot olivat tuona aikana tavallisia, mutta laivojen lasti onnistuttiin usein pelastamaan rannikolla ja saaristossa asuvien ihmisten avulla.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Kaikki saaristolaiset eivät kuitenkaan tyytyneet pelkkiin pelastustoimiin. Paikallisen perimätiedon mukaan Turunmaan saaristolaiset ohjasivat laivoja karille harhatulilla ja ryöstivät sitten niiden arvokkaan lastin. Tarinat merimiesten

 murhista ja hylkyryöstöillä rikastuneista rannikon asukeista jäivät elämään paikalliseen perinteeseen.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Yrjö Kaukiaisen teos Aarrelaivat ja harhatulet vie lukijan 1700-luvulle rannikkorosvojen ja aarrelaivojen aikaan.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Jussi Rantala (toim.)<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">KEISARIT JA KURTISAANIT<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Perhe, valta ja seksi antiikin Roomassa<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">Kiehtova aikamatka antiikin Roomaan<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">Keisarit ja kurtisaanit sukeltaa yhteiskunnan tärkeimmän yhteisön, perheen, kulissien taakse. Perhesuhteilla oli Roomassa valtava sosiaalinen merkitys: keisarit korostivat perheensä asemaa turvatakseen valtansa jatkuvuuden, avioliitot perustuivat

 pariskunnan vanhempien välisiin sopimuksiin ja perheyhteisöön kuului ydinperheen lisäksi palvelijoita ja orjia.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">Rooman valtakunnassa valta kytkeytyi myös eroottisiin suhteisiin. Prostituutio oli olennainen osa seksuaalikulttuuria ja opettajan ja oppilaan väliset suhteet olivat yleisiä. Silti perheen hyvällä maineella oli keskeinen rooli Rooman yläluokkaisten

 sukujen valtataisteluissa ja poliittisessa elämässä.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">Teos auttaa ymmärtämään monia tärkeitä mutta meidän näkökulmastamme outoja antiikin kulttuurin ilmiöitä. Vaikka roomalainen perhekäsitys poikkeaa monessa suhteessa hyvin paljon omastamme, on moni asia kuitenkin pysynyt yllättävän muuttumattomana.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Kirsi Vainio-Korhonen<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa <o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Seksityöläiset 1800-luvun alun Suomessa<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">Turussa tehtiin 18. lokakuuta 1838 maan siihenastisen historian   laajin   kupparat-<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">sia. Sukupuolitautitarkastuksiin pakotettiin  yhden  päivän  aikana kymmeniä naisia ja heidän tietonsa kirjattiin poliisin valvontakirjaan. Yhteensä tarkastettuja kertyi kymmenen vuoden aikana 164. Kirsi Vainio-Korhonen kirjoittaa näistä

 tarkastusnaisista: millaiset elinolot johtivat heidän kohdallaan  seksityöhön,  missä  ja miten he tätä työtä tekivät ja millaiseksi heidän elämänsä lopulta muotoutui. Samalla seksityöläisyys laajenee 1800-luvun alun suomalaisen syrjäytyneisyyden historiaksi,

 jossa naisten elämänkohtaloiden taustalta löytyy köyhyyttä, lukutaidottomuutta, rikollisuutta, alkoholismia ja avioeroja. Tämä teos on uudenlainen avaus, jossa etualalla eivät  ole viranomaiset ja kontrolli vaan tarkastusnaisten vaiheet lapsuudesta vanhuuteen

 ja varhaismoderni suomalainen kaupunki krouveineen, huvittelupaikkoineen, kasarmeineen, kuppasairaaloineen ja köyhäintaloineen.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><span lang="SV">***<o:p></o:p></span></p>

<p class="MsoNormal"><span lang="SV">Henrik Meinander, Petri Karonen ja Kjell Östberg (toim.)<o:p></o:p></span></p>

<p class="MsoNormal">Kansanvallan polkuja<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Demokratian kehityspiirteitä Suomessa ja Ruotsissa 1800-luvun lopulta 2020-luvulle<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">Suomen ja Ruotsin demokratiat ovat kansainvälisesti arvioiden   vakaita   poliittisia järjestelmiä. Tämä vakaus ei kuitenkaan ole syntynyt itsestään eikä edistys ole ollut takuuvarmaa. Siksi tarvitaan syvällistä tietoa ja jatkuvaa yhteiskunnallista

 keskustelua siitä, miten nämä järjestelmät ovat kehittyneet ja kuinka ne ovat aikojen saatossa uudistuneet. Tässä teoksessa kymmenen tutkijaa vertailee Suomen ja Ruotsin  yhteiskunnallista  kehitystä 1890-luvulta 2020-luvulle. Kir-<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">joittajat analysoivat maiden demokratisoitumista kolmen käyttövoiman välisenä jännitteenä; ilmiöitä tarkastellaan poliittisten kulttuurien, geopolitiikan sekä teknologian, teollisen työnjaon muutosten ja maailmantalouden murrosten kentässä.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Tuomas Jussila ja Lari Rantanen (toim.)<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Nälkävuodet<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">1867–1868<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">Nälkävuodet tarkastelee 1860-luvun traagisia tapahtumia ilmastohis-<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">torian, maatalouden kehityksen, talouspolitiikan, ruokakulttuurin, tiedonvälityksen ja kirjallisuushistorian näkökulmista. Suomen suuret nälkävuodet 1867–1868 olivat läntisen Euroopan Nuorten tutkijoiden teos avaa uusia näkökulmia kriisin

 taustoihin ja sen merkitykseen. Kokonaisuudesta muodostuu tuore näkemys autonomian ajan yhteiskunnan syvimpään tragediaan.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Tapio Bergholm<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Laatua ja vapaa-aikaa<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Tulopolitiikan aika II<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">Ammattiyhdistysliikkeen jäsenmäärä alkoi kasvaa 1970-luvun lopulla. Samaan aikaan Suomen suurin palkansaajajärjestö SAK pyrki tarjoamaan ratkaisuja työelämän ongelmakohtiin. SAK:n historiasarjan neljäs osa Laatua ja vapaa-aikaa käsittelee

 Suomen työelämän ja työmarkkinasuhteiden muutoksia vuodesta 1977 alkaen. Samalla teos luo mielenkiintoisen katsauksen myös SAK:n historiaan.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Sitra ja Demos Helsinki<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Hyvinvoinnin seuraava erä<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Visio kestävän hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">Monet teollisen aikakauden rakenteet ja ratkaisumallit<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">menettäneet tehonsa. Pelkästään niitä hienosäätämällä emme pysty ratkaisemaan yhteiskunnallisia ongelmia. Tarvitsemme uudenlaisia ratkaisuja ja toivoa herättäviä näkymiä tulevasta.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Tässä kirjassa esitetään positiivinen visio eli kerrotaan, millaisista yhteiskuntapoliittisista rakennuspalikoista ja arjen tason ratkaisuista syntyy hyvinvoinnin seuraava erä.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Suomesta on historian kuluessa kerta toisensa jälkeen löytynyt kykyä valita edistys yhteiskuntapolitiikan punaiseksi langaksi. Uskallammeko yhä tehdä rohkeita valintoja ja uskoa edistykseen, joka rakentuu muidenkin arvojen kuin taloudellisen

 kasvun varaan?<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Vesa Sisättö<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Only in Finland<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Suomalaisen järjenkäytön tähtihetkiä<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">Suomalainen järjenkäyttö on kovinta maailmassa. Vesa Sisätön uusin teos kertoo pie-<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">nistä ja suurista hankkeista keskiajan hämäristä 2010-luvulle. Ne ovat tuntuneet erinomaisilta ajatuksilta sillä hetkellä, ja millaisia älynväläyksiä olemmekaan saaneet kokea! Noitavainoja, häsyjouluja, teorioita Suomen egyptiläisestä muinaisuudesta,

 videolakeja ja elämäntapaintiaaneja. Joskus loistava idea on alun perin tuotu ulkomailta ja viimeinen suomalainen silaus on annettu täällä.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Only in Finland esittelee myös tapauksia, joiden täytyy edustaa suomalaista järjenkäyttöä parhaimmillaan, vaikka emme enää tiedä, miten se kyseisessä tapauksessa ilmenee. Viipurin pamauksessa tai 1600-luvun penkkisijariidoissa täytyy jotenkin

 olla kyse neroudesta, sillä eihän suomalainen mitään tyhmää tee – vaikka joskus voisi siltä näyttääkin.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Teos valaa uskoa siihen, että suomalainen konstailematon tapa käyttää järkeä voi hyvin myös nyt ja tulevaisuudessa.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Kimmo Taskinen,<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Veikko Lautsi ja Markus Itkonen<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Ratojen ja rallien valiot<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Suomen historiallisia kilpa-autoja<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">Ratojen ja rallien valiot esittelee säilyneitä ja entisöityjä  takavuosien  kuului-<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">sia kilpa-autoja niin suomalaisista ralleista kuin radoilta. Teoksessa esitellään autoklassikoita Eläintarhan ajoista Jyväskylän MM-ralliin ja Keimolan ja Ahveniston ratojen parhaisiin päiviin. Mieliin palautuu yli 30 autoyksilön historia:

 tärkeimmät kilpailutapahtumat, myöhemmät vaiheet ja erikoiset sattumukset. Mukana on klassikoita S. P. J. Keinäsen Chrysleristä lähtien.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Autokohtaisten artikkelien lisäksi teos käsittelee autoihin liittyviä suomalaisia kilparatoja ja<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">-tapahtumia. Samalla teos käy läpi nimekkäiden kuljettajien kilpailu-urien vaiheita.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Kimmo Taskisen upeilla valokuvilla varustettu teos on täydellinen lahja jokaiselle vanhoista autoista ja autourheilusta kiinnostuneelle<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Marko Tikka<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">KENTTÄOIKEUDET<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Välittömät rankaisutoimet Suomen sisällissodassa 1918<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">Sisällissodan terrori ei ollut sattumanvaraista<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">Sisällissodan terrori Suomessa ei ollut sattumanvaraista väkivaltaa, vaan harkittu tapa käydä sotaa. Tappajat eivät tulleet kaukaa – kuolemantuomioita jakaneet pikatuomioistuimet koostuivat hämmästyttävän usein paikallisista ihmisistä.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">Historiantutkija FT Marko Tikan tutkimus murskaa monta sisällissodan terroriin liitettyä uskomusta. Terroria ei harjoitettu vihan vallassa, vaan valta annettiin kylmälle järjelle. Ehkä juuri siksi punainen ja valkoinen väkivalta saavutti

 omassa sisällissodassamme niin järkyttävät mittasuhteet.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">Alun perin vuonna 2004 ilmestynyt Kenttäoikeudet julkaistaan uudelleen sisällissodan muistovuoden alussa.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Jarkko Kemppi ja Jukka I. Mattila<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Jääkärit 1918<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Sotilasjohtajat valkoisessa armejassa<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">Jääkärit 1918 on kuvaus johtajuudesta ja suomalaisen sotilasjohtamisen   muotou-tumisesta itsenäisyytemme alkuhetkillä. Jarkko Kempin ja Jukka I. Mattilan teos kertoo Saksassa vuosina 1915–1918 Jääkäripataljoona 27:ssä koulutettujen jääkärien

 sijoittumisesta valkoisen armeijan päällystötehtäviin.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Teos luo kuvan käytännön rintamajohtajista, jotka sovelsivat saamaansa koulutusta sisällissodan alkeellisissa oloissa. Kuvaavien esimerkkien ja muistelmien kautta kirja kertoo, miten sotaa johdettiin ja kuinka yksittäiset jääkärijohtajat

 hyödynsivät sodan aikana enemmän luontaisia kykyjään ja tervettä järkeä kuin Saksassa saatuja sotilasoppeja. Suurin osa jääkäreistä sai Saksassa sotilaan peruskoulutuksen, mutta joutui Suomessa ottamaan vastuulleen komppanianpäällikön ja vastaavan tason vaativampia

 johtajatehtäviä, joihin heillä ei ollut tarvittavaa koulutusta.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Jääkäriliikkeen ja jääkäreiden historiaa on  tutkittu  ja  esitetty monista näkökulmista, mutta jääkärien johtamisosaamisen kehittyminen ja johtamistoiminnan merkitys joukkojen koulutuksessa ja sisällissodan taisteluissa on jäänyt katveeseen.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Leena Sharma<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Ikuiset ystävät<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">Suomen ja Neuvostoliiton kulttuurisuhteet sotien jälkeen.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Kun jatkosota päättyi, Neuvostoliitosta, verivihollisesta,   oli   tehtävä<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Suomen ystävä. Ikuiset ystävät kertoo Suomen ja Neuvostoliiton kulttuurisuhteista sodan päättymisestä 1980-luvun puoliväliin, jolloin nähtiin viimeinen suomettumisen rääkäisy: Renny Harlinin Jäätävä polte -elokuvan saama vastaanotto.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Kirja kokoaa kuuden vuosikymmenen kokemukset: suomalaistaiteilijoiden kostean värikkäät vierailut Neuvostoliitossa<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Suomi–Neuvostoliitto-Seuran dominoivat kulttuurisuhteet, jotka se häikäilemättä politisoi, ystävyyskultin syntymisen, taistolaisuuden nousun ja 1970-luvun hullut vuodet, jolloin kansakunnan suomettunut eliitti oli isosti rähmällään<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Hannu Kotila<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Tasavaltalainen talonpoika<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Matti M. Kotila Suomalaisen puolueen kansanedustajana 1916–1919<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">Tohjalainen talonpoika Matti M. Kotila (1887–1953) oli Suomalaisen puolueen<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">kansanedustaja aikana, jolloin Suomen tasavaltalainen hallitusmuoto syntyi. Tässä kirjassa näitä vuosia 1916–1919 tarkastellaan hänen näkökulmastaan.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Matti M. Kotila kuului siihen kansanedustajien joukkoon, joka kannatti tasavaltaa, laajaa kunnallista demokratiaa ja kansallista sovintoa sisällissodan jälkeen. He vastustivat saksalaissuuntausta sekä muualta tuotavaa kuningasta.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Pilvi Hämeenaho, Tiina Suopajärvi ja Johanna Ylipulli (toim.)<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Soveltava kulttuurintutkimus<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">Kulttuuri on perusta, joka ohjaa toimintaamme ja ajatteluamme. Se<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">on tapoja, uskomuksia ja arvoja – merkitysten kartta, jonka avulla toimimme maailmassa. Kaikki päätöksenteko ja kehittäminen, joilla pyritään vaikuttamaan ihmisten arkeen, edellyttää kulttuurisen näkökulman ymmärtämistä. Kulttuurintutkimuksellisella

 tiedolla onkin keskeinen sija rakennettaessa sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävää yhteiskuntaa.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Eri alojen tutkijoille, opiskelijoille ja kenelle tahansa tutkitun tiedon   soveltamisesta   kiinnostuneelle lukijalle suunnattu teos esittelee, mitä on soveltava kulttuurintutkimus, kuinka soveltavaa tietoa tuotetaan ja miksi se on arvokasta.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Ville Tietäväinen ja Ville Hänninen <o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Kertova kuva<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Journalistisen kuvan keinoja ja mahdollisuuksia<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">Kertova kuva pohtii lehtikuvituksen eri lajeja, keinoja ja mahdollisuuksia<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">käytännön työprosessin ja siihen liittyvien tarinoiden kautta. Teos tarjoaa pilvien päällä liitelevän teorian ja juhlapuheiden sijaan konkreettisia esimerkkejä.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Kuvitus on yhtä kuin rakennettu, ajateltu kuva. Sitä tarvitaan, kun mennään uutissähketasoa syvemmälle taustoittamaan ja selittämään maailman tapahtumia. Omaperäinen kuva tai kuvakoko-naisuus pysäyttää ja herättää mielenkiinnon. Kuvitus

 on tekijän ja lukijan yhteistyötä: kun vastaanottaja purkaa auki kuvituksen idean, viesti jää vahvasti mieleen.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Jouko Aaltonen<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Käsikirjoittajan työkalut<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Audiovisuaalisen käsikirjoituksen tekijän opas<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">Käsikirjoittajan työkalut on opaskirja jokaiselle, joka työkseen, omaksi ilokseen<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">tai opintojensa yhteydessä tekee käsikirjoituksia audiovisuaalisille välineille. Kirja etenee kirjoittamisprosessin logiikkaa noudattaen ideoinnista ja ennakkotutkimuksesta lopulliseen käsikirjoitukseen. Dramaturgisten peruskäsitteiden

 lisäksi teos sisältää runsaasti konkreettisia neuvoja ja kirjoittajan omiin kokemuksiin perustuvia käytännön vinkkejä.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Kirja on kokonaan uudistettu ja päivitetty versio aikaisemmin samalla nimellä ilmestyneestä suositusta oppikirjasta.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Unto Hämäläinen<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Historian paraatipaikalla<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Kivitalo Helsingin sydämessä<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Uusrenessanssityylinen kivitalo osoitteessa Korkeavuorenkatu 21 on todista-<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">nut Suomen ja Helsingin historiaa 130 vuotta. Historian paraatipaikalla kertoo Salaisuuksien taloksikin kutsutun  rakennuksen  tarinan.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Korkeavuorenkatu 21 valmistui vuonna 1889 helsinkiläisperheille kotitaloksi. Talossa asuivat muun muassa Anni Swan ja Juhani Aho. Neljätoista vuotta myöhemmin Venäjän valtio osti rakennuksen santarmiensa ja tsaarin salaisen poliisin ohranan

 käyttöön. Suomen itsenäistyttyä talosta tuli sotaväen päämaja, jota jääkärit johtivat. Talossa vehkeiltiin ja vakoiltiin. Rakennuksen kuuluisin työntekijä oli C. G. E. Mannerheim, joka suunnitteli Suomen puolustusta. Sotien jälkeen taloon asettui rajavartiolaitoksen

 johto. YYA-Suomessa rajojen valvonnan oli oltava vaitonaista työtä: mitä vähemmän talosta puhuttiin, sitä parempi. Talo selvisi kolmesta sodasta ja säästyi 1960-luvun vanhojen talojen purkuvimmalta, vaikka läheltä piti. Vuonna 2018 se palautetaan alkuperäiseen

 tehtäväänsä helsinkiläisten kotitaloksi.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Satu Jaatinen<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Logo isommalla!<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Grafia 1933–2018<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">Visuaalisen viestinnän suunnittelijoiden järjestö Grafia<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">– alkujaan Suomen Piirtäjäliitto – juhlii 85. toimintavuottaan 2018. Helsingissä Taidehallin klubilla perustetun järjestön aktiiveihin ovat kuuluneet Suomen arvostetuimmat suunnittelijat ja kuvittajat Rudolf Koivusta Tove Janssoniin ja

 Erik Bruuniin.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Logo isommalla! on ensimmäinen Grafiaa ja koko visuaalisen viestinnän alan historiaa Suomessa käsittelevä kirja. Tietokirjailija Satu Jaatisen kirjoittama teos sopii niin visuaalisen viestinnän ja mainonnan suunnittelijan, kuvittajan kuin

 kenen tahansa alasta kiinnostuneen luettavaksi.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><span lang="SV">***<o:p></o:p></span></p>

<p class="MsoNormal"><span lang="SV">Annika Waenerberg ja Manuel Vélez Cea<o:p></o:p></span></p>

<p class="MsoNormal">Emil Cedercreutz (1879–1949)<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">Tämä teos on ensimmäinen laaja tutkimus kuvanveistäjä Emil Cedercreutzin<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">(1879–1949) taiteesta ja taidekäsityksestä. Cedercreutzin taiteilijanura muotoutui aikana, jolloin suuret poliittiset tapahtumat ja yhteiskunnalliset muutokset vyöryivät Euroopan yli.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Emil Cedercreutz on erityisen tunnettu hevospatsaistaan. Hän kuvasi hevosia, niiden keskinäisiä suhteita sekä ihmisen ja hevosen ystävyyttä osuvasti ja syvällä tunteella. Cedercreutz teki urallaan paljon muutakin, kuten muotokuvia suomalaisen

 historian ja kulttuurin merkkihenkilöistä.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Cedercreutz oli kuvanveistäjän uransa ohella myös siluetisti, kuvittaja ja ahkera kirjoittaja, joka laati kaunokirjallisia teoksia pienistä tarinoista runoihin ja pienoisromaaniin. Hän piti juhlapuheita, lausui runoja sekä ohjasi ja lavasti

 näytelmiä. Cedercreutz rakennutti omat taiteilijaja kesäkotinsa Köyliöön ja Harjavaltaan sekä sisusti kaupunkikodin Helsinkiin. Harjavallassa hänellä oli Maahengen temppeli.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNoSpacing">Esko M. Laine ja Minna Ahokas<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><i>Hyödyllisen tiedon piirit. Tutkimuksia papistosta, rahvaasta ja tiedon rakentumisesta 1700-luvulla</i><o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">Tutkimuksia papistosta, rahvaasta ja tiedon rakentumisesta<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">1700-luvulla<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">Tieto määritti tunnetusti valistuksen vuosisataa, mutta mitä sillä 1700-luvulla tarkoitettiin? Hyödyllisen tiedon piirit analysoi tietoa ja tiedon verkostoja. Esille nousevat kysymykset oikeudesta tietoon ja sen välittämiseen, tiedon ja

 uskon suhde sekä tiedon levittämisen moninaiset pyrkimykset esimerkiksi lastenkirjojen ja almanakkojen muodossa.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Riikka Miettinen ja Ella Viitaniemi (toim.)<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Reunamailla<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Tilattomat Länsi-Suomen maaseudulla 1600–1800<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">Maata omistamattomat ihmisryhmät muodostivat vanhempien aikojen Suomessa suuren enemmistön. Reunamailla selvittää, millainen merkitys ja asema tilattomilla oli länsisuomalaisella maaseudulla 1600ja 1700-luvuilla. Teoksen artikkelit avaavat

 uusia näkökulmia Suomen yhteiskuntahistoriaan. Tilattomuutta tarkastellaan monitahoisena sosiaalisena ja hallinnollisena ilmiönä sekä yleisen väestökehityksen valossa.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNoSpacing">Johanna Laakkonen<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNoSpacing"><i>Tanssia yli rajojen. Modernin tanssin transnationaaliset verkostot<o:p></o:p></i></p>

<p class="MsoNoSpacing"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNoSpacing">Tanssia yli rajojen pohjautuu ainutlaatuiseen, osin aiemmin julkaisemattomaan arkistoaineistoon. Teos seuraa suomalaisten Annsi Berghin, Mary Hougbergin, Marianne Pontanin ja Irja Hagforsin vaiheita maailmansotien välisenä aikana. Lukijalle

 avautuu näkymä tanssijan työhön ennen toista maailmansotaa mutta myös kansallissosialismin ja modernin tanssin ongelmalliseen suhteeseen 1930-luvun Saksassa.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNoSpacing">***<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Markku Lehtimäki, Hanna Meretoja ja<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Arja Rosenholm (toim.)<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Veden merkitykset kirjallisuudessa<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">Millaisia esityksiä ja merkityksiä kirjallisuus  tuottaa  vedestä kulttuurisena käsitteenä? Veteen kirjoitettu käsittelee vettä sekä maantieteellisenä ja fysikaalisena elementtinä että kulttuuristen prosessien tuottamana osana ympäristöämme.

 Teoksen artikkelit käsittelevät niin moderneja klassikkoja kuin nykykirjallisuuttakin suomen-, ruotsin-, saksan-, englanninja venäjänkieliseltä kulttuurialueelta<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">Tuulikki Kurki<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Venäjän Karjalan suomenkieliset kirjailijat tilan ja identiteetin kirjoittajina<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">Millaisia esityksiä ja merkityksiä kirjallisuus  tuottaa  vedestä kulttuurisena käsitteenä? Veteen kirjoitettu käsittelee vettä sekä maantieteellisenä ja fysikaalisena elementtinä että kulttuuristen prosessien tuottamana osana ympäristöämme.

 Teoksen artikkelit käsittelevät niin moderneja klassikkoja kuin nykykirjallisuuttakin suomen-, ruotsin-, saksan-, englanninja venäjänkieliseltä kulttuurialueelta<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US">***<o:p></o:p></span></p>

<p class="MsoNoSpacing"><span lang="EN-US">Reijo Pitkäranta<o:p></o:p></span></p>

<p class="MsoNoSpacing"><i><span lang="EN-US">Lexicon neolatinum dissertationum Academiae Aboënsis (1642–1828).

</span>Uuslatinan sanasto Turun akatemian väitöskirjoissa (1642–1848)<o:p></o:p></i></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">Lexicon neolatinum / Uuslatinan sanasto on kaksikielinen historiallinen sanakirja. Se on tiettävästi ensimmäinen latinan kielen glossaario, joka perustuu 1600-luvulla laadittujen tekstien lisäksi myös 1700–1800-luvuilla kirjoitettuun materiaaliin.

 Teokseen sisältyy yli 6000 uuslatinan sanaa, joista noin 5 500 mainitaan latinan sanakirjassa nyt ensimmäisen kerran.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">Hanna Lappalainen<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Variaatio ja sen funktiot<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Erään sosiaalisen verkoston jäsenten kielellisen variaation ja vuorovaikutuksen tarkastelua<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">Erilaiset tavat puhua heijastavat sosiaalista todellisuutta ja kertovat siitä, keitä puhujat ovat, mutta variaatio on myös resurssi, jolla voidaan luoda ja muokata kontekstia. Variaatio ja sen funktiot sekä kuvaa kielellistä vaihtelua että

 tarkastelee vaihtelun tehtäviä eri tilanteissa. Vuonna 2004 julkaistu loppuunmyyty teos ilmestyy nyt uudelleen.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Jussi Ojajärvi, Erkki Sevänen ja Liisa Steinby (toim.)<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Kirjallisuus nykykapitalismissa<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin  näkökulma<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">Kirjallisuus nykykapitalismissa tarkastelee yhteiskunnan markkinallistumista ja talouden globalisoitumista suomalaisen kirjallisuuden näkökulmasta. Teos pohtii niin kirjallisuuden julkaisuympäristöä kuin suomalaisen kirjallisuuden, teatterin

 ja elokuvan kriittisiä esityksiä nyky-yhteiskunnasta.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Siru Kainulainen, Liisa Steinby ja Susanna Välimäki (toim.)<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Kirjallisuuden ja musiikin leikkauspintoja<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">Kirjallisuuden ja musiikin leikkauspintoja -teoksessa kirjallisuuden ja musiikin tutkijat kohtaavat. Teoksessa tarkastellakseen ilmiöitä, jotka sijoittuvat kirjallisuuden ja musiikin rajamaastoon. Tällaisena teos on ensimmäinen Suomessa<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Marko Lamberg, Ulla Piela ja Hanna Snellman (toim.)<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Kalevalaseuran 97. vuosikirja Satunnaisesti Suomessa   tarkastelee   Suomeen<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">sattumalta saapuneita ja tänne tilapäisesti jääneitä ihmisiä ja ilmiöitä. Satunnaisia kulttuurisia kohtaamisia tapahtuu kaiken aikaa ja kaikkialla, keskellä arkea. Kulttuurisen kohtaamisen vaikeus ja viehätys piilee siinä, että vieraan

 kohtaaminen on kulttuurisidonnaista: maailmassa ei ole olemassa yhtä hyväksi katsottua tapaa kohdata vieras ihminen tai ilmiö.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Teoksen artikkelit käsittelevät erilaisuutta ja toisenlaisuutta Suomessa mutta myös sattumalta maahamme tulleiden henkilöiden kokemuksia ja tulkintoja Suomesta ja suomalaisuudesta. Taustoiltaan, kieleltään ja kulttuuriltaan erilaisten ihmisten

 kohtaaminen on aina haasteellista. Hankauskohtia aiheuttavat erilaiset käsitykset ja kokemukset maailmasta, hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, rumasta ja kauniista. Eri kulttuureista lähtöisin olevien ihmisten ja ilmiöiden samanaikainen läsnäolo luo

 muutostarpeita ja vaatii uusia toimintamalleja miltei kaikilla elämän alueilla.<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><span lang="SV">***<o:p></o:p></span></p>

<p class="MsoNormal"><span lang="SV">Marko Halonen<o:p></o:p></span></p>

<p class="MsoNormal"><span lang="SV">Brändö skyddskår (1918– 1944)<o:p></o:p></span></p>

<p class="MsoNormal"><span lang="SV">Översättad och reviderad av Anders Lindholm<o:p></o:p></span></p>

<p class="MsoNormal"><span lang="SV"><o:p> </o:p></span></p>

<p class="MsoNormal"><span lang="SV">Brändö skyddskår (1918– 1944) var en betydande organisation på Brändö och i<o:p></o:p></span></p>

<p class="MsoNormal"><span lang="SV">hela det område som idag kallas Östra Helsingfors. Skyddskåren verkade också bl.a. på Degerö, i Hertonäs och Mellungsbacka.<o:p></o:p></span></p>

<p class="MsoNormal"><span lang="SV">Boken är en omarbetad upplaga av den finskspråkiga utgåvan Kulosaaren suojeluskunta som utkom år 2014. I föreliggande upplaga har vissa nya uppgifter inkluderats. Den nya informationen är klart markerad för att underlätta

 läsningen och jämförelsen med den finskspråkiga utgåvan. Brändö skyddskår är ett betydande bidrag till kännedomen om Brändös och Östra Helsingfors historia.<o:p></o:p></span></p>

<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Marjatta Palander, Helka Riionheimo ja Vesa Koivisto (eds.)<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US">On the Border of <o:p></o:p></span></p>

<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US">Language and Dialect <o:p></o:p></span></p>

<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US"><o:p> </o:p></span></p>

<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US">This volume considers the linguistic borders between a language and a dialect as well as the administrative, cultural, and mental borders that a</span>ﬀ<span lang="EN-US">ect the linguistic ones. The articles<o:p></o:p></span></p>

<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US">approach mental borders between dialects, dialect continua, and areas of mixed dialect, language ideologies, language mixing, and contact-induced language change.<o:p></o:p></span></p>

<p class="MsoNormal">*** <o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Pertti Anttonen, Cecilia af Forselles ja<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US">Kirsti Salmi<o:p></o:p></span></p>

<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US">Oral Tradition and Book Culture<o:p></o:p></span></p>

<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US"><o:p> </o:p></span></p>

<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US">The present volume is highly relevant to anyone interested in oral cultures and their relationship to the culture of writing and publishing. In addition to the use and dissemination of printed books, newspapers etc.,

 book culture denotes manuscript media and the circulation of written documents  of oral tradition in and through the archives, into published collections.<o:p></o:p></span></p>

<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US"><o:p> </o:p></span></p>

<p class="MsoNormal"><span lang="SV">***<o:p></o:p></span></p>

<p class="MsoNormal"><span lang="SV">Satu Gröndahl ja Eila Rantonen<o:p></o:p></span></p>

<p class="MsoNormal"><span lang="SV">Migrants and Literature  in<o:p></o:p></span></p>

<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US">Finland and Sweden<o:p></o:p></span></p>

<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US"><o:p> </o:p></span></p>

<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US">This volume explores the ways in which transcultural  connections have a</span>ﬀ<span lang="EN-US">ected the national selfunderstanding in the Swedish and Finnish context. It also presents comparative aspects on the reception

 of literary works and explores the intersectional perspectives of identities including class, gender, ethnicity, race, and disability.<o:p></o:p></span></p>

<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US">***<o:p></o:p></span></p>

<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US">Pasi Ihalainen<o:p></o:p></span></p>

<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US">The Springs of Democracy<o:p></o:p></span></p>

<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US"><o:p> </o:p></span></p>

<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US">National and Transnational Debates on Constitutional Reform in the British, German, Swedish and Finnish Parliaments, 1917–1919<o:p></o:p></span></p>

<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US">During the First World War, conflicts between the people’s sacrifices and their political participation led to crises of parliamentary legitimacy. This volume compares British, German, Swedish and Finnish debates on revolution,

 rule by the people, democracy and parliamentarism and their transnational links.<o:p></o:p></span></p>

<p class="MsoNormal"><span lang="SV">***<o:p></o:p></span></p>

<p class="MsoNormal"><span lang="SV">Ülo Valk ja Daniel Sävborg (eds.)<o:p></o:p></span></p>

<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US">Studies in Spatial and Social Dimensions of Folklore and Sagas<o:p></o:p></span></p>

<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US"><o:p> </o:p></span></p>

<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US">This collection of articles addresses the narrative construction of places, landscapes and their supernatural dimensions, the relationship between tradition communities and their environments, and the spatial conditions

 for encounters with the supernatural as they are manifested in European folklore and in early literary sources, such as the Old Norse sagas.<o:p></o:p></span></p>

<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Kriitisten editioiden sarja<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">Aleksis Kivi<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Olviretki Schleusingenissa<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">ISBN 978-952-222-978-6 | ilmestyy 6/2018<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">300 sivua, nidottu | 86.2<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal">Aleksis Kivi<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">Yö ja päivä, Lea, Alma, Margareta<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">ISBN 978-952-222-976-2 | ilmestyy 5/2018<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">300 sivua, nidottu | 86.2<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>

<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:10.0pt;line-height:12.65pt"><span style="color:black">HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi

 kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen<span class="apple-converted-space"> </span>arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun

 voi julkaista myös Agricolassa.<o:p></o:p></span></p>

<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:10.0pt;line-height:12.65pt;font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">

<span style="color:black">Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle: <a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></a><span class="apple-converted-space"> </span>josta

 se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: <a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></a>.<o:p></o:p></span></p>

<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>

<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>

<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>

</div>

</body>

</html>