<html xmlns:v="urn:schemas-microsoft-com:vml" xmlns:o="urn:schemas-microsoft-com:office:office" xmlns:w="urn:schemas-microsoft-com:office:word" xmlns:m="http://schemas.microsoft.com/office/2004/12/omml" xmlns="http://www.w3.org/TR/REC-html40">
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8">
<meta name="Generator" content="Microsoft Word 15 (filtered medium)">
<style><!--
/* Font Definitions */
@font-face
{font-family:"Cambria Math";
panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4;}
@font-face
{font-family:Calibri;
panose-1:2 15 5 2 2 2 4 3 2 4;}
@font-face
{font-family:"Calibri Light";
panose-1:2 15 3 2 2 2 4 3 2 4;}
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{margin-top:0cm;
margin-right:0cm;
margin-bottom:10.0pt;
margin-left:0cm;
line-height:115%;
font-size:11.0pt;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
h1
{mso-style-priority:9;
mso-style-link:"Otsikko 1 Char";
margin-top:12.0pt;
margin-right:0cm;
margin-bottom:0cm;
margin-left:0cm;
margin-bottom:.0001pt;
line-height:115%;
page-break-after:avoid;
font-size:16.0pt;
font-family:"Calibri Light",sans-serif;
color:#2F5496;
mso-fareast-language:EN-US;
font-weight:normal;}
h2
{mso-style-priority:9;
mso-style-link:"Otsikko 2 Char";
margin-top:2.0pt;
margin-right:0cm;
margin-bottom:0cm;
margin-left:0cm;
margin-bottom:.0001pt;
line-height:115%;
page-break-after:avoid;
font-size:13.0pt;
font-family:"Calibri Light",sans-serif;
color:#2F5496;
mso-fareast-language:EN-US;
font-weight:normal;}
a:link, span.MsoHyperlink
{mso-style-priority:99;
color:#0563C1;
text-decoration:underline;}
a:visited, span.MsoHyperlinkFollowed
{mso-style-priority:99;
color:#954F72;
text-decoration:underline;}
span.Shkpostityyli17
{mso-style-type:personal-compose;
font-family:"Calibri",sans-serif;
color:windowtext;}
span.Otsikko1Char
{mso-style-name:"Otsikko 1 Char";
mso-style-priority:9;
mso-style-link:"Otsikko 1";
font-family:"Calibri Light",sans-serif;
color:#2F5496;}
span.Otsikko2Char
{mso-style-name:"Otsikko 2 Char";
mso-style-priority:9;
mso-style-link:"Otsikko 2";
font-family:"Calibri Light",sans-serif;
color:#2F5496;}
span.apple-converted-space
{mso-style-name:apple-converted-space;}
.MsoChpDefault
{mso-style-type:export-only;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
@page WordSection1
{size:612.0pt 792.0pt;
margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.WordSection1
{page:WordSection1;}
--></style><!--[if gte mso 9]><xml>
<o:shapedefaults v:ext="edit" spidmax="1026" />
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 9]><xml>
<o:shapelayout v:ext="edit">
<o:idmap v:ext="edit" data="1" />
</o:shapelayout></xml><![endif]-->
</head>
<body lang="FI" link="#0563C1" vlink="#954F72">
<div class="WordSection1">
<p class="MsoNormal" style="line-height:12.65pt"><a name="_Toc521092605"></a><a name="_Toc515956729"><span style="mso-bookmark:_Toc521092605"><span style="color:black;mso-fareast-language:FI">Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan
kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen: <agricolan.arvostelut@gmail.com> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka
lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.</span></span></a><span style="mso-bookmark:_Toc515956729"></span><span style="mso-bookmark:_Toc521092605"><span style="font-size:12.0pt;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p></o:p></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height:12.65pt"><span style="mso-bookmark:_Toc521092605"><span style="color:black;mso-fareast-language:FI">***</span></span><span style="mso-bookmark:_Toc521092605"><span style="font-size:12.0pt;color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p></o:p></span></span></p>
<h1><span style="mso-bookmark:_Toc521092605">TEOS</span><o:p></o:p></h1>
<h2><a name="_Toc521092606">Janne Saarikivi: Suomen kieli ja mieli</a><o:p></o:p></h2>
<p class="MsoNormal">Mistä Suomi tulee? Entä suomi? Minkälaisten ristiriitaisten myyttien ja käsitysten varaan tämä hökötys on rakennettu? Onko suomessa jotakin, joka voisi kertoa meille Suomesta tai suomalaisuudesta?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Suomen kieli ja mieli kertoo sen. Mainiossa teoksessaan Janne Saarikivi jäljittää suomen kielen, suomalaisen ajattelun ja suomalaisen kulttuurin yhteyksiä. Missä määrin kulttuurit ovat kielten eroja? Saarikivi kaivautuu suomen lisäksi verrattomiin
määrin muitakin kieliä, joiden syntaksit ja semantiikat saattavat hyvinkin kertoa meille jotain itsestämme. Kieli on sen elävää käyttöä, ruumiillista maailmassa hillumista, ja muokkaa ajatteluakin, vaikka suomestakaan ei ehkä lopullista vastausta suomalaisuudelle
löydä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Epäselvien myyttien – modernien kansallisvaltioiden rakennuspilarien – omanlaisensa purkamisen lisäksi Saarikiven paikoin poleemista, paikoin ratkiriemastuttavaa tekstiä ajaa myös aito huoli suomen kielestä. Tämä piskuinen kieli ei maailman
mittakaavassa ole ihan hirveästi suurempi kuın monet sen sukulaiset, joista liian monet ovat kuolleet.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">JANNE SAARIKIVI (s. 1973) toimii Helsingin yliopiston Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitoksen professorina. Hän on myös kolumnisti ja yksi Ultra Bra -yhtyeen sanoittajista.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span class="MsoHyperlink"><a href="http://www.teos.fi/kirjat/kaikki/kev%C3%A4t-2018/suomen-kieli-ja-mieli.html">http://www.teos.fi/kirjat/kaikki/kev%C3%A4t-2018/suomen-kieli-ja-mieli.html</a></span><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Ilmestyy 21.8.2018<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<h2><a name="_Toc521092607">Teemu Ikonen: Kirjallisuuden aika</a><o:p></o:p></h2>
<p class="MsoNormal">Aikalaiset ovat levottomia. Heidän keskuudessaan on möhkäle, muodoltaan epäselvä, rajoiltaan kyseenalainen, käyttäytymiseltään arvaamaton. Se ei istu maisemaan ja vetää juuri siksi puoleensa. Tuo möhkäle ei ole vähempää kuin kirjallisuus
itse. Sanojen taide. Tutkija Teemu Ikonen on ottanut siitä selvää. Teoksessaan Kirjallisuuden aika hän luotaa nykykirjallisuuden historiaa reilun vuosisadan ajalta ja kysyy sen suhdetta elämäämme liikuttaviin kehiin: kieleen ja mieleen; kuolemaan, muistiin
ja tulevaisuuteen; politiikkaan, ruumiiseen ja historiaan. Miten kirjallisuus on osa nykyaikaa samalla olematta sitä? Miten kirjallisuus kertoo siitä, mikä meidät yhdistää ajassa? Miten se tuottaa aikalaisuutta, josta sitten kuitenkin sanoutuu irti? Kirjassa
uppoudutaan runsaiden esimerkkien kautta sekä kirjallisiin suuruuksiin että kaanonia haastaviin tempauksiin. Ikonen kaihtaa oppikirjoista tuttua yksiviivaisuutta ja idealisoivia asenteita, joihin kirjallisuutta puolustettaessa helposti ratketaan. Hän tähtää
korkeammalle, osoittamaan kirjallisuuden rajojen olennaisen kiistanalaisuuden. Miksi on syytä epäillä niin kirjallisuuden ajankohtaisuutta kuin julistuksia sen kriisistä? Miksi Virginia Woolf koki romaanikirjailijan menettäneen aikalaisten tuen? Miksi Osip
Mandelštam kiisti olevansa kenenkään aikalainen? Mitä Jorge Luis Borges, Tipu Tip ja Shirley Jackson opettavat niille, jotka haikailevat lopun aikoja yhä uudelleen? Miksi on aina syytä epäillä julistuksia kirjallisuuden kriisistä ja väitteitä sen ajankohtaisuudesta?
Kirjallisuuden aika soveltuu erityisen hyvin luettavaksi julkisissa kulkuneuvoissa ja muilla mukavuusalueilla.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">TEEMU IKONEN (s. 1969) on filosofian tohtori ja yliopistonlehtori Tampereen yliopiston kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelmassa. Tutkijana hänen erikoisalojaan ovat viime vuosisatojen kirjallisuudenhistoria, kokeellinen kirjallisuus ja kertomuksentutkimus.
Ikonen on aiemmin julkaissut mm. 1700-luvun eurooppalaisen kirjallisuuden ensyklopedian (Gaudeamus, 2010).<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span class="MsoHyperlink"><a href="http://www.teos.fi/kirjat/kaikki/kev%C3%A4t-2018/kirjallisuuden-aika.html">http://www.teos.fi/kirjat/kaikki/kev%C3%A4t-2018/kirjallisuuden-aika.html</a></span><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Ilmestyy 4.10.2018<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<h2><a name="_Toc521092608">Tom Erik Arnkil: Dareioksen kirja</a><o:p></o:p></h2>
<p class="MsoNormal">Benjamin Aamoksenpoika on palvellut jo kolmea Persian suurkuningasta korvana, uskonnollisena vakoojana. Ben on kiertänyt koko tunnetun maailman, ja tällä kertaa suurkuningas Dareios lähettää hänet Jooniaan. Kreikkalaiset ovat kapinoimassa,
ja kiivaimmat lietsovat kaupunkeja irtautumaan Persiasta. Helleenien aivoituksissa ei kuitenkaan tunnu olevan mitään johdonmukaisuutta. Matkaan siis!<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Mutta Kreikka ei avaudu helpolla. Kun oraakkeleista ei saa mitään irti ja luolassa asuva risupartainen tietäjäkin on liikanimensä mukaisesti "hämärä", Ben ajautuu mukaan kreikkalaiseen symposion-kulttuuriin. Näissä pidoissa Ben oppii kreikkalaisten
omituisista tavoista ja uskomuksista ja tutustuu myös kiusaavan kiinnostaviin hetairoihin. Kuninkaan korva huomaa kierojen kreikkalaisten kannattavan tyranniaa yhtenä päivä ja demokratiaa toisena – mikä vain parhaiten kaupunkien tai ryhmien etuja kulloinkin
palvelee.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kolmen kuninkaan luotettuna, vuosikymmeniä eri kansoja vakoilleen Benin sisällä on salaisuuksia salaisuuksien päällä, ja pian Joonian-retken jälkeen menneisyys saavuttaa hänet. Yhden valeen, yhden puolitotuuden, yhden vaikenemisen tähden
Ben odottaa vankeudessa tuomiotaan, jota ei jostain syystä kuulu. Ainakin sormet ja kieli leikataan, se näyttää varmalta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tom Erik Arnkilin (s. 1950) esikoisromaanissa Kyyroksen kirja (2010) Baabelin pakkosiirtolaisuudessa elävälle Benille lankesi tehtävä kuunnella kuninkaan vakoojana temppelin ja palatsin ristiriitoja. Kambyseen kirjassa (2011) kiehtova tarina
jatkui. Vuonna 2013 ilmestyi odotettu kolmas osa Vale-Bardijan kirja, ja nyt luettavana on Kuninkaan korva -romaanisarjan neljäs itsenäinen osa. Yhteiskuntatieteiden tohtori Arnkil on vastikään jäänyt eläkkeelle tutkimusprofessorin työstään Terveyden ja hyvinvoinnin
laitoksella.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span class="MsoHyperlink"><a href="http://www.teos.fi/kirjat/kaikki/2018-syksy/dareioksen-kirja.html">http://www.teos.fi/kirjat/kaikki/2018-syksy/dareioksen-kirja.html</a></span><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Ilmestyy 28.8.2018<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<h2><a name="_Toc521092609">Kari Häkämies: Vallanjano</a><o:p></o:p></h2>
<p class="MsoNormal">Kuusi juristia tulee valituksi samoissa vaaleissa eduskuntaan. Kokoomuksen Tom Rukola ja Jouni Pakaslahti, demareiden Jari Sunila, keskustan Helena Maaranen, vihreiden Sanna Hollo ja perussuomalaisten Kustaa Palo pääsevät aloittamaan työnsä
hyvistä asemista. He ovat eri vaalipiireistä, eivät juuri tunne toisiaan, mutta heitä yhdistää halu päästä pitkälle.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Nopeasti jokainen oppii, että politiikka ei ole kilttejä ihmisiä varten. Menneisyyden tarinat ja salaisuudet, nykyisyyden valtapeli ja yhä rankemmaksi käyvä oman nahan pelastaminen alkavat kaivertaa ihmisten ja päivänpolitiikan tapahtumia.
Inhmilliset heikkoudet, himo, pelko ja epäonnistumiset, niin ikään rakastumiset ja jopa rikokset eivät ole politiikassa vieraita. Konkariedustajien ja uusien tulokkaiden välillä on suuri ero, ja suhteet mediaan, yritysmaailmaan ja oikeusoppineisiin ovat myös
oma lukunsa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Vallanjano on poliittinen jännitysromaani, hurja kirja vallan juovuttamista ihmisistä ja eduskuntamme pylväiden taakse verhotuista salaisuuksista. Kirjailijan tarkasti tuntemat faktat ja käytännöt sekoittuvat fiktion juonikierteisiin. Kukaan
ei ole koskaan kuvannut suomalaista poliitiikka näin, eikä kukaan tunne sen kaikkia puolia kuten Häkämies.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kari Häkämies (s. 1956 Karhulassa) toimii Varsinais-Suomen maakuntajohtajana. Koulutukseltaan Häkämies on varatuomari. Aiemmin hän on toiminut muun muassa oikeusministerinä, sisäasiainministerinä, kansanedustajana sekä sisäministeriön kansliapäällikkönä
ja kunnanjohtajana.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span class="MsoHyperlink"><a href="http://www.teos.fi/kirjat/kaikki/2018-syksy/vallanjano.html">http://www.teos.fi/kirjat/kaikki/2018-syksy/vallanjano.html</a></span><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Ilmestynyt 19.7.2018<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height:12.65pt"><span style="font-size:12.0pt;color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height:12.65pt"><span style="font-size:12.0pt;color:black">HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua
lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen<span class="apple-converted-space"> </span>arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista
myös Agricolassa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height:12.65pt;font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
<span style="font-size:12.0pt;color:black">Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle: <a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></a><span class="apple-converted-space"> </span>josta
se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: <a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></a>.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
</div>
</body>
</html>