<html xmlns:o="urn:schemas-microsoft-com:office:office" xmlns:w="urn:schemas-microsoft-com:office:word" xmlns:m="http://schemas.microsoft.com/office/2004/12/omml" xmlns="http://www.w3.org/TR/REC-html40">
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8">
<meta name="Generator" content="Microsoft Word 15 (filtered medium)">
<style><!--
/* Font Definitions */
@font-face
        {font-family:"Cambria Math";
        panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4;}
@font-face
        {font-family:Calibri;
        panose-1:2 15 5 2 2 2 4 3 2 4;}
@font-face
        {font-family:"Calibri Light";
        panose-1:2 15 3 2 2 2 4 3 2 4;}
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
        {margin-top:0cm;
        margin-right:0cm;
        margin-bottom:10.0pt;
        margin-left:0cm;
        line-height:115%;
        font-size:11.0pt;
        font-family:"Calibri",sans-serif;
        mso-fareast-language:EN-US;}
h1
        {mso-style-priority:9;
        mso-style-link:"Otsikko 1 Char";
        margin-top:12.0pt;
        margin-right:0cm;
        margin-bottom:0cm;
        margin-left:0cm;
        margin-bottom:.0001pt;
        line-height:115%;
        page-break-after:avoid;
        font-size:16.0pt;
        font-family:"Calibri Light",sans-serif;
        color:#2F5496;
        mso-fareast-language:EN-US;
        font-weight:normal;}
h2
        {mso-style-priority:9;
        mso-style-link:"Otsikko 2 Char";
        margin-top:2.0pt;
        margin-right:0cm;
        margin-bottom:0cm;
        margin-left:0cm;
        margin-bottom:.0001pt;
        line-height:115%;
        page-break-after:avoid;
        font-size:13.0pt;
        font-family:"Calibri Light",sans-serif;
        color:#2F5496;
        mso-fareast-language:EN-US;
        font-weight:normal;}
a:link, span.MsoHyperlink
        {mso-style-priority:99;
        color:#0563C1;
        text-decoration:underline;}
a:visited, span.MsoHyperlinkFollowed
        {mso-style-priority:99;
        color:#954F72;
        text-decoration:underline;}
span.Shkpostityyli17
        {mso-style-type:personal-compose;
        font-family:"Calibri",sans-serif;
        color:windowtext;}
span.Otsikko1Char
        {mso-style-name:"Otsikko 1 Char";
        mso-style-priority:9;
        mso-style-link:"Otsikko 1";
        font-family:"Calibri Light",sans-serif;
        color:#2F5496;}
span.Otsikko2Char
        {mso-style-name:"Otsikko 2 Char";
        mso-style-priority:9;
        mso-style-link:"Otsikko 2";
        font-family:"Calibri Light",sans-serif;
        color:#2F5496;}
span.apple-converted-space
        {mso-style-name:apple-converted-space;}
.MsoChpDefault
        {mso-style-type:export-only;
        font-family:"Calibri",sans-serif;
        mso-fareast-language:EN-US;}
@page WordSection1
        {size:612.0pt 792.0pt;
        margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.WordSection1
        {page:WordSection1;}
--></style>
</head>
<body lang="FI" link="#0563C1" vlink="#954F72">
<div class="WordSection1">
<p class="MsoNormal" style="line-height:12.65pt"><a name="_Toc521092629"></a><a name="_Toc515956729"><span style="mso-bookmark:_Toc521092629"><span style="color:black;mso-fareast-language:FI">Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan
 kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen: <agricolan.arvostelut@gmail.com> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi sekä puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka
 lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.</span></span></a><span style="mso-bookmark:_Toc521092629"><span style="color:black;mso-fareast-language:FI"><o:p></o:p></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height:12.65pt"><span style="mso-bookmark:_Toc521092629"><span style="color:black;mso-fareast-language:FI">***<o:p></o:p></span></span></p>
<h1><span style="mso-bookmark:_Toc521092629">WSOY</span><o:p></o:p></h1>
<h2><a name="_Toc521092633">Tommi Melender, Sinikka Vuola: Maailmojen loput. Kirjoituksia romaanitaiteesta</a><o:p></o:p></h2>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Lopettamisen taito<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Miksi romaanien alkuja siteerataan, mutta edes suurimpien klassikkojen viimeisistä virkkeistä harva muistaa mitään? Minkä vuoksi romaanin päättäminen on niin vaikeaa? Miksi ja miten loistavienkin kirjojen lopetukset usein epäonnistuvat?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kirjailijat Sinikka Vuola ja Tommi Melender selvittävät, mistä romaanien loput rakentuvat: mitä niissä tapahtuu niin sisällöllisesti kuin juonellisesti. He pohtivat myös poikkeuksellisten lopetusten mahdollisuutta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Teos sisältää kirjailijoiden esseedialogin sekä 30 miniesseetä romaanien lopetuksista. Joukossa on sekä kotimaisia että ulkomaisia klassikoita kuin myös uudempaa kirjallisuutta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Maailmojen loput on suunnattu kaikille lukemisen ystäville ja se toimii myös opaskirjana kirjailijan urasta haaveileville.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span class="MsoHyperlink"><a href="https://www.wsoy.fi/kirja/tommi-melender/maailmojen-loput/9789510428610">https://www.wsoy.fi/kirja/tommi-melender/maailmojen-loput/9789510428610</a></span><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Ilmestyy 10/2018<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><b><o:p> </o:p></b></p>
<h2><a name="_Toc521092634">Ville Similä, Mervi Vuorela: Ultra Bra. Sokeana hetkenä</a><o:p></o:p></h2>
<p class="MsoNormal">Pitkään toivottu kirja Ultra Brasta!<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">1990-luvulla sukupolvi-ilmiöksi nousseen ja rakastetuksi klassikoksi vakiintuneen Ultra Bran koko tarina.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Minä suojelen sinua kaikelta, Tyttöjen välisestä ystävyydestä, Sinä lähdit pois, Hauki.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ultra Bra - Sokeana hetkenä kertoo Suomen epätodennäköisimmän musiikki-ilmiön tarinan ja näyttää kuinka Kallion ilmaisutaitolukion nokkelien oppilaiden puolivitsistä kasvoi yksi Suomen mielenkiintoisimmista ja rakastetuimmista yhtyeistä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kirjaan haastatellut Ultra Bran nykyiset ja entiset jäsenet valottavat yhtyeen taivalta muodostaen kokonaisvaltaisen ja rikkaan kuvan tämän huippulahjakkaiden nuorten aikuisten kollektiivin elämänkaaresta. Näin lukija pääsee keskelle Ultra
 Bran tarinaa tavalla, joka ei ole aiemmin ollut mahdollista. Mitä luki papereissa, jotka Anni Sinnemäki jätti yllättäen Kerkko Koskisen pianon päälle?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span class="MsoHyperlink"><a href="https://www.wsoy.fi/kirja/ville-simila/ultra-bra-sokeana-hetkena/9789510429761">https://www.wsoy.fi/kirja/ville-simila/ultra-bra-sokeana-hetkena/9789510429761</a></span><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Ilmestyy 8/2018</b><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<h2><a name="_Toc521092635">Markku Kuisma, Kai Häggman, Teemu Keskisarja: 1918</a><o:p></o:p></h2>
<p class="MsoNormal">Itsenäistymisen jälkeen koitti Suomen historian vaikein vuosi.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Eturivin historioitsijat kertovat ihmisen näkökulmasta ja monipuolisesti traagisesta vuodesta 1918. Teoksen lukuisat, osin ennennäkemättömät valokuvat pysäyttävät ihmiskohtaloiden äärelle.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Vuoden 1918 alkaessa Suomi oli vasta julistautunut itsenäiseksi, mutta huomion veivät porvariston ja työväen kasvavat, pian sodaksi puhjenneet jännitteet. Kotimaisen sodan lisäksi myös maailmansota uhkasi laajeta aiemmin siltä välttyneeseen
 maahamme. Historian kiihkeiden pyörteiden keskellä suurin osa suomalaisista yritti kuitenkin elää omaa elämäänsä, löytää jokapäiväisen leipänsä ja säilyä hengissä niin kuin parhaiten taisi. Miltä vuosi 1918 näytti erilaisten ihmisten näkökulmasta kadulta salonkeihin?
 Entä miksi Suomi oli 6.12.1919 parempi paikka kuin 6.12.1917.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Loistavasti kirjoittavat historioitsijat Kai Häggman, Teemu Keskisarja ja Markku Kuisma tarkastelevat suomalaisten elämää eri näkökumista, ja vanhojen valokuvien parissa tehdystä elämätyöstä palkittu Jukka Kukkonen tuo ihmisten arjen silmiemme
 eteen ennennäkemättömin kuvalöydöin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Suomen ja Skandinavian historian dosentti Kai Häggman (s. 1956) tunnetaan erityisesti hänen kirjallisuutta ja kustannusalaa käsittelevistä teoksistaan. Lisäksi Häggman on kirjoittanut maailmansotien välisen ajan Suomen metsäteollisuudesta,
 perhehistoriasta ja suomalaisten arjen historiasta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Teemu Keskisarja (s. 1971) on Suomen luetuimpia historioitsijoita. Hänen aiheensa ulottuvat muinaisista seksuaalirikoksista sotahistoriaan ja arkielämän historiasta suomalaisen suurteollisuuden
 syntyyn.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Markku Kuisma (s. 1952) on Helsingin yliopiston Pohjoismaiden historian professori ja useasti palkittu taloushistorian ja yrityshistorian tutkija.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span class="MsoHyperlink"><a href="https://www.wsoy.fi/kirja/markku-kuisma/1918/9789510434734">https://www.wsoy.fi/kirja/markku-kuisma/1918/9789510434734</a></span><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Ilmestyy 10/2018</b><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<h2><a name="_Toc521092636">Kotirintama</a><o:p></o:p></h2>
<p class="MsoNormal">Kansakunnan kohtalonhetkinä rintaman takana ponnistelleiden suomalaisten panos jää usein unholaan.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Sota-aikana suurin osa suomalaisista oli kotirintamalla, ja sillä oli suuri vaikutus sotamenestyksen kannalta. Millaista oli elämä kotirintamalla ja miten se pysyi pystyssä?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Naiset hoitivat omiensa lisäksi myös miesten työt. Kun resurssit keskitettiin rintamalle, kotirintamalla vaadittiin sitkeyttä ja kekseliäisyyttä pulasta selviytymiseen. Lapset puolestaan joutuivat kohtaamaan asioita, joihin he eivät olleet
 vielä kypsiä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kotirintama-teoksen runsaat ja koskettavat kuvat sekä suomalaisten historioitsijoiden selkeät tekstit kertovat millaista oli arki kotirintamalla. Miten sota vaikutti perhe-elämään? Miten pula-ajasta selvittiin? Millainen oli lapsen osa?
 Miten elinkeinoelämän johtohahmot vaikuttivat sotaponnisteluihin? Entä millainen oli naurun voima? Käsittelyssä ovat esimerkiksi myös sodan vaikutus terveyteen, mustan pörssin kauppa ja sotilaat kotirintamalla. Kirjan päättää evakkojen kohtalo lapsen silmin
 nähtynä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kotirintama perustuu Arkea sodan varjossa ja Sodan haavoittama lapsuus teoksiin. Sen kirjoittajat (mm. Martti Turtola, Juha Mälkki, Sonja Hagelstam, Sari Näre, Jenni Kirves ja Aki-Mauri Huhtinen) ovat tutkijoita eri yliopistoista ja Maanpuolustuskorkeakoulusta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kotirintama-teoksen päätoimittaja, sotahistorian professori (emeritus) Martti Turtola (s. 1947) on Suomen arvostetuimpia historiantutkijoita. Hän on Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian dosentti sekä Helsingin ja Turun yliopistojen dosentti.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Teoksen toimituskuntaan kuuluivat myös prof. Aki-Mauri Huhtinen, prof. Tiina Kinnunen, ev.luutn., VTT Juha Mälkki, dos. Ilkka Tapio Seppinen ja FM Joni Strandberg. Teoksen tekstit ovat kirjoittaneet Sonja Hagelstam, Aki-Mauri Huhtinen,
 Juhani Ihanus, Satu Jaatinen, Tiina Kinnunen, Jenni Kirves, Arto Kotro, Juha-Antti Lamberg, Helene Laurent, Juha Mälkki, Sari Näre, Pia Olsson, Kalle Pajunen, Jukka Partanen, Ilkka Tapio Seppinen ja Martti Turtola.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span class="MsoHyperlink"><a href="https://www.wsoy.fi/kirja/kotirintama/9789510434680">https://www.wsoy.fi/kirja/kotirintama/9789510434680</a></span><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Ilmestyy 10/2018</b><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<h2><a name="_Toc521092637">Antony Beevor: Kohtalokas silta. Arnhem 1944</a><o:p></o:p></h2>
<p class="MsoNormal">"Saatamme olla etenemässä yhden sillan liian pitkälle."<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Toisen maailmansodan suurimman laskuvarjo-operaation tavoitteena oli yllättää saksalaiset, ottaa haltuun Alankomaiden suuret sillat ja avata tie Berliiniin. Liittoutuneiden uhkarohkeasta suunnitelmasta seurasi massiivinen sotilaallinen
 ja inhimillinen katastrofi.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Noustuaan maihin Normandiassa liittoutuneet ryhtyivät valtavassa maahanlaskuoperaatiossa uskaliaaseen yritykseen edetä silta kerrallaan vallattujen Alankomaiden halki natsi-Saksan sydänmaille. Liittoutuneiden 1. laskuvarjoarmeijan varakomentajan
 Frederick Browningin epäilys liian pitkälle etenemisestä kävi kuitenkin toteen, ja operaatio Kauppapuutarhan epäonnistumisesta tuli yksi toisen maailmansodan tunnetuimmista takaiskuista. Epäonnistumisen hinta oli hirvittävä etenkin hollantilaisille, jotka
 olivat riskeeranneet kaiken auttaakseen liittoutuneita. Saksalaisten säälimättömät kostotoimet jatkuivat aina sodan loppuun saakka. Maailman luetuin sotahistorioitsija Antony Beevor on tarttunut Yksi silta liikaa -klassikkoelokuvastakin tunnettuun aiheeseen
 ja kuvaa tuoreimmassa teoksessaan Kohtalokas silta — Arnhem 1944 operaation todelliset tapahtumat mukaansatempaavasti ja henkeäsalpaavan jännittävästi.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Entinen brittiarmeijan upseeri Antony Beevor (s. 1946) on keskittynyt 1900-luvun sotahistoriaan ja saanut teoksistaan useita palkintoja. Hänen kirjojaan on käännetty yli 30 kielelle ja myyty maailmalla yli viisi miljoonaa kappaletta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span class="MsoHyperlink"><a href="https://www.wsoy.fi/kirja/antony-beevor/kohtalokas-silta/9789510434154">https://www.wsoy.fi/kirja/antony-beevor/kohtalokas-silta/9789510434154</a></span><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Ilmestyy 9/2018</b><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<h2><a name="_Toc521092638">Risto Uimonen: Sauli Niinistö - tasavallan presidentti</a><o:p></o:p></h2>
<p class="MsoNormal">Suomen historian suosituin presidentti lähikuvassa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Sauli Niinistö on Suomen historian suosituin presidentti vaalitulosten ja -gallupien mukaan. Kuinka hän on päässyt tuohon asemaan? Ja miten hän on onnistunut tehtävässään?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Sauli Niinistö on paradoksien mies. Hän on itsenäisen Suomen vähävaltaisin tasavallan presidentti ja maamme suosituin poliitikko. Hän on yksityisyyttään varjeleva mies, joka voitti vuoden 2012 presidentinvaalit kaikkien aikojen äänierolla
 - ja rikkoi oman ennätyksensä vuoden 2018 vaaleissa. Mutta minkälainen presidentti hän on? Miten Niinistö on onnistunut tehtävässään, erityisesti suhteessaan Venäjään ja Yhdysvaltoihin? Entä miten rouva Jenni Haukion näkyvä rooli on vaikuttanut median ja kansan
 käsitykseen presidentistä?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kokenut toimittaja ja tietokirjailija Risto Uimonen valottaa ja analysoi Sauli Niinistön tähänastista presidentinuraa runsaan fakta-aineiston ja haastattelujen pohjalta. Uimonen julkaisi vuonna 2012 kirjan Puolivallaton presidentti, joka
 käsitteli Niinistön tietä valtakunnan ykköspaikalle.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span class="MsoHyperlink"><a href="https://www.wsoy.fi/kirja/risto-uimonen/sauli-niinisto-tasavallan-presidentti/9789510431078">https://www.wsoy.fi/kirja/risto-uimonen/sauli-niinisto-tasavallan-presidentti/9789510431078</a></span><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Ilmestyy 8/2018</b><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<h2><a name="_Toc521092639">Helena Ruuska: Hugo Simbergin pirut ja enkelit</a><o:p></o:p></h2>
<p class="MsoNormal">Rakastetun taiteilijan arvoituksellinen elämä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Hugo Simbergin Haavoittunut enkeli on Suomen rakastetuin taideteos. Millaisen elämän taiteilija itse eli?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Nuori ja omapäinen Hugo Simberg muuttaa Viipurista Helsinkiin vakaana aikeenaan tulla suureksi taiteilijaksi. Koulunkäynti takkuilee, kunnes Axel Gallén rohkaisee Simbergiä, luontaista symbolistia, uskomaan itseensä. Syntyy piruparkoja
 ja enkeleitä, syntyvät Syksy ja Halla.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Simbergin ura lähtee lentoon ja hän maalaa Tampereen tuomiokirkon pääholvin kattoon käärmeen ja lehteriin alastomia poikia. Syntyy mestariteos, mutta myös skandaali.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Läheisilleen Hugo kertoo riemuistaan ja murheistaan: elämä on ylämäkeä ja alamäkeä niin rakkaudessa kuin taiteessa. Blenda-sisar jakaa ohjeita ja pyyhkii kyyneleitä, kunnes Hugo löytää lopulta oman elämänkumppaninsa. Mutta miksi kuolema,
 jonka Simberg kuvasi taiteessaan niin lempeänä ja ymmärtäväisenä, leikkaa viikatteellaan hänen elämänlankansa niin varhain?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">FT Helena Ruuska on tietokirjailija, äidinkielenopettaja ja kriitikko. Hänen aiempaan tuotantoonsa kuuluvat muun muassa kiitetyt elämäkerrat Marja-Liisa Vartio- kuin linnun kirkaisu (2012) ja Eeva Joenpelto. Elämän kirjailija (2015).<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span class="MsoHyperlink"><a href="https://www.wsoy.fi/kirja/helena-ruuska/hugo-simbergin-pirut-ja-enkelit/9789510421826">https://www.wsoy.fi/kirja/helena-ruuska/hugo-simbergin-pirut-ja-enkelit/9789510421826</a></span><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Ilmestyy 10/2018<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><b><o:p> </o:p></b></p>
<h2><a name="_Toc521092640">Eero Huovinen: Isä Meidän</a><o:p></o:p></h2>
<p class="MsoNormal">Rakastettu piispa pohtii maanläheisesti tärkeimmän rukouksemme syvintä olemusta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Isä meidän on Jeesuksen opettama rukous, mutta voi puhutella kaikkia ihmisiä katsomukseen katsomatta. Rukouksen pyynnöt kertovat, mikä elämässä on tärkeintä ja mitä me viime kädessä tarvitsemme.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Isä meidän lienee maailman yleisin rukous. Varovaisenkin arvion mukaan se luetaan joka päivä 100 miljoonaa kertaa, yksin tai yhdessä, vuoden aikana 36 miljardia kertaa. Isä meidän on avain siihen, mikä elämässä on tärkeää.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Nimen pyhittäminen on persoonan kunnioittamista. Oikeaa ja hyvää valtakuntaa kaikki odottavat. Sinun tahtosi vai minun tahtoni - siinä vasta kamppailu. Jokapäiväinen leipä sisältää sen, mikä on kohtuullisen elämän kannalta välttämätöntä.
 Uskallanko pyytää anteeksi ja jaksanko antaa anteeksi? Miten selviän kiusauksista? Kuka päästää pahasta?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Eero Huovinen avaa tuoreita näkökulmia tuttuun Isä meidän -rukoukseen. Omaperäisellä, lämpimällä, hauskallakin tyylillään hän pohtii rukouksen - ja rukoilemisen - merkityksiä ja ulottuvuuksia nykyihmiselle. Kaiken ytimessä on luottamus
 hyvään Jumalaan, joka on Isä meidän.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Helsingin emerituspiispa Eero Huovinen on tullut tunnetuksi älykkäänä keskustelijana ja hengellisenä kanssakulkijana. Hänen kirjoituksissaan on lämmintä viisautta, kirpeitä havaintoja ja omintakeista huumoria. Huovisen aiempia teoksia ovat
 muun muassa Pappi? (2001), Pitkä ilo. Joulun evankeliumi (2002), Lähdön aika (2011), Enkeli taivaan (2012), Saarna? (2015) ja Parhain päin (2017).<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span class="MsoHyperlink"><a href="https://www.wsoy.fi/kirja/eero-huovinen/isa-meidan/9789510434581">https://www.wsoy.fi/kirja/eero-huovinen/isa-meidan/9789510434581</a></span><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Ilmestyy 8/2018</b><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<h2><a name="_Toc521092641">Antto Terras: Helsinki-Tallinn express</a><o:p></o:p></h2>
<p class="MsoNormal">"Totuus" suomalaisista ja virolaisista<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">"Virossa kortilla oli leipä. Suomessa nauru."<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Miltä näyttää Suomi virolaisen koomikon silmin? Kaikella rakkaudella kerrottu totuus "isoveljestä" iskee hermoon - nauruhermoon.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Antto Terras loikkasi Suomeen Neuvostoliiton romahtaessa. Hän luuli pääsevänsä unelmiensa kultamaahan, jossa kuninkaana on K-kaupan Väiski. Nopeasti Terras huomasi tulleensa jallitetuksi: sosialismi, joka ei millään ottanut toimiakseen
 hänen synnyinmaassaan, olikin Suomessa vallitsevana yhteiskuntajärjestelmänä. Olisikohan sittenkin kannattanut soutaa Ruotsiin asti? No, kuten sukulaisiaan myöskään sukulaiskansojaan ei voi valita, mutta ainahan niiden kummallisuuksia voi tarkastella kaikella
 rakkaudella huumorin kautta. Näin Antto Terras onkin tehnyt jo yli 20 vuoden ajan stand up -illoissa, roast-tapahtumissa, näytelmissä ja kirjoissa. Helsinki-Tallinn Expressissä Terras laittaa Suomen ja suomalaisuuden koomikon suurennuslasin alle - unohtamatta
 myöskään synnyinmaataan Viroa. Teosta lukiessa tulee miettineeksi, onko virolaisuus kenties yhdistelmä savolaista sanailutaitoa ja pohjanmaalaisten pelkäämätöntä suorasanaisuutta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Antto Terras on espoolainen virolaissyntyinen kirjailija ja stand up -koomikko, joka on erikoistunut jonkun henkilön pilkkaamiseen tämän suostumuksella eli roastaamiseen. Terras on Kallion lukion kasvatti, joka jätti teatteritieteen yliopisto-opinnot
 kesken tajuttuaan lopulta, että todellinen elämä yliopiston ulkopuolella on paljon herkullisempi tarkkailun kohde kuin antiikkiset teoriat näyttämöllä olosta. Terras on kirjoittanut viisi näytelmää ja neljä kirjaa, joista mainittakoon suuren suosion saavuttanut
 Stockmann Yard. Myymäläetsivän muistelmat sekä Pilkkuun asti. Baarimestarin muistelmat.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span class="MsoHyperlink"><a href="https://www.wsoy.fi/kirja/antto-terras/helsinki-tallinn-express/9789510426555">https://www.wsoy.fi/kirja/antto-terras/helsinki-tallinn-express/9789510426555</a></span><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Ilmestyy 8/2018</b><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<h2><a name="_Toc521092642">Ilkka Karisto, Jan Salo: Vankina Venäjällä</a><o:p></o:p></h2>
<p class="MsoNormal">Suomalaisen huumekuriirin uskomaton tarina<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Henkeäsalpaava sukellus Venäjän pahamaineiseen vankilamaailmaan.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Suomalaisen huumekuriirin pahin painajainen toteutui itärajalla, kun hänet kiinnioton päätteeksi passitettiin Suomen sijasta Venäjälle kärsimään tuomiotaan.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kaiken piti sujua huolellisesti laaditun suunnitelman mukaan. Svetogorskissa suomalaisen huumekuriirin Jan Salon eteen kuitenkin ilmestyi kuin tyhjästä kaksi Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n virkailijaa, jotka pidättivät hänet siltä seisomalta.
 Vielä suurempi šokki Salolle koitti, kun kävi ilmi, ettei hän pääsisikään normaalin käytännön mukaan Suomeen kärsimään tuomiotaan vaan joutuisi lusimaan vuosikausia tiukan kurin vankileirillä keskellä Komin tasavallan erämaata. Ilkka Kariston Vankina Venäjällä
 on hyytävä tositarina Jan Salon armottomasta taipaleesta venäläisen vankilamaailman säälimättömissä syövereissä, joissa toiset vangit ovat pieni päänvaiva täysin epäinhimillisiin olosuhteisiin ja häikäilemättömään henkilökuntaan verrattuna.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ilkka Karisto on pitkän linjan toimittaja, joka on työskennellyt Imagessa ja Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä sekä päätoimittanut Noste-lehteä. Tätä nykyä Karisto on Long Playn toimitussihteeri.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span class="MsoHyperlink"><a href="https://www.wsoy.fi/kirja/ilkka-karisto/vankina-venajalla/9789510429020">https://www.wsoy.fi/kirja/ilkka-karisto/vankina-venajalla/9789510429020</a></span><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Ilmestyy 8/2018</b><o:p></o:p></p>
<h2>***<br>
<a name="_Toc521092630"></a><a name="_Toc521092632"><span style="mso-bookmark:_Toc521092630">Päivi Lipponen: Ihmisyyden vuoksi</span></a><span style="mso-bookmark:_Toc521092630"><o:p></o:p></span></h2>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-bookmark:_Toc521092630"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-bookmark:_Toc521092630">Historia avautuu ihmiskohtaloiden kuvauksessa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-bookmark:_Toc521092630">Päivi Lipposen romaani vie lukijan Euroopan suurten murrosten, aatteiden ylivallan ja maailmanpalon vuosiin 1917-1945. Romaani käsittelee äärimmäistä aihetta: hiljaista sopeutumista vähittäiseen
 kehitykseen, joka johtaa lopulta rikoksiin ihmiskuntaa vastaan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-bookmark:_Toc521092630">Ihmisyyden vuoksi -romaanin Timo toimii punajohtajana Helsingin repeytyessä kahtia kansalaissodan taisteluissa. Myöhemmin hän siirtyy Neuvostoliittoon rakentamaan kommunismia. Tytär Aila päätyy 1930-luvulla
 Berliiniin asumaan juutalaisperheessä, joka joutuu vaihe vaiheelta ahtaammalle - ja lopulta siirretyksi Varsovaan ghettoon - natsivallan säätäessä uusia lakeja. Perheen tytärtä kuitenkin ihailee Hitler-jugendissa kasvanut Hans, joka järjestää rakkaalleen ruokaa
 siitä huolimatta, että juutalaisten auttamisesta on säädetty kuolemanrangaistus.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-bookmark:_Toc521092630">Romaani on faktafiktiota; sen tapahtumat, ihmiskohtalot ja suuri osa repliikeistä viittaavat dokumentoituihin aineistoihin, joista on teoksessa kattava lähdeluettelo.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-bookmark:_Toc521092630">Päivi Lipponen (s. 1967) on filosofian tohtori, historianopettaja, yhteiskuntaopin opettaja, kansanedustaja (2007-2015) ja kunnanvaltuutettu (1996-2015). Ihmisyyden vuoksi on hänen ensimmäinen romaani.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-bookmark:_Toc521092630"></span><a href="https://www.wsoy.fi/kirja/paivi-lipponen/ihmisyyden-vuoksi/9789510433577"><span style="mso-bookmark:_Toc521092630">https://www.wsoy.fi/kirja/paivi-lipponen/ihmisyyden-vuoksi/9789510433577</span></a><span style="mso-bookmark:_Toc521092630"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-bookmark:_Toc521092630"><b>Ilmestyy 8/2018</b><o:p></o:p></span></p>
<h2><span style="mso-bookmark:_Toc521092630"><o:p> </o:p></span></h2>
<h2><span style="mso-bookmark:_Toc521092630">Tommi Kinnunen: Pintti</span><o:p></o:p></h2>
<p class="MsoNormal">Odotettu uutuusromaani lasitehtaan ihmisistä<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">"On lasinteräviä hetkiä, jotka viiltävät menneet ajat irti nykyisistä. Ne karkottavat varmuuden ja havahduttavat huomaamaan, että sellainen on mahdollista, mitä ennen ei osannut todeksi kuvitella. Maailmassa syttyy sotia ja sattuu onnettomuuksia,
 tapahtuu vallankumouksia ja kruunajaisia, joiden mukaan aikaa jaksotetaan, mutta ihmisen elämän mullistukset ovat sellaisia, joita ei koulukirjoihin merkitä."<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tyynelän perhe on kasvanut lasitehtaan varjossa. Jussia – sisarusparven vanhinta – kierrätetään tehtaalla eri tehtävissä. Kun muut kehittyvät taidoissa, kasvaa Jussi vain ikää. Mutta maailman hän näkee yksityiskohtaisemmin ja terävämmin
 kuin muut.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Jussin siskoilla on omat elämänsä ja huolensa. Helmi käy tehtaalla töissä, mutta kaipaa takaisin hetkiin, joihin ei voi enää palata. Kiivasluonteisella Raililla taas on Helsingissä menneisyys, jota hän ei tajua edes piilotella. Hänestä
 maailmassa pärjää, jos vain on tarpeeksi tahtoa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Jäljittelemättömällä tyylillään Tommi Kinnunen kuvaa tehdaskylän pienoismaailmaa, ihmisten kohtaloita ja heidän keskinäisiä suhteitaan sodanjälkeisessä Suomessa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tommi Kinnunen (s. 1973) on poikkeuksellisen taitava ihmiskuvaaja, joka on muutamassa vuodessa noussut yhdeksi Suomen suosituimmista kirjailijoista. Hänen edelliset romaaninsa Neljäntienristeys ja Lopotti ovat olleet arvostelu- ja myyntimenestyksiä.
 Kinnusen kirjoja on käännetty yli 20 kielelle.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span class="MsoHyperlink"><a href="https://www.wsoy.fi/kirja/tommi-kinnunen/pintti/9789510434130">https://www.wsoy.fi/kirja/tommi-kinnunen/pintti/9789510434130</a></span><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Ilmestyy 8/2018</b><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<h2><a name="_Toc521092631">Heikki Turunen: Nenkoset</a><o:p></o:p></h2>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">"Ne on niitä nenkossii"<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Paetessaan Itä-Karjalassa riehuneen sodan jaloista Suomeen karjalaisevakot joutuvat sopeutumaan täysin erilaiseen kulttuuriin, suomenkieliseen, luterilaiseen Suomeen. Omalla tavallaan he ovat maahanmuuttajia, turvapaikanhakijoita. Ennakkoluulot
 ja ristiriidat kansanryhmien välillä johtavat tappeluihin, veritekoihin ja itsemurhiin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Nenkoset on Heikki Turusen evakkoeepoksen kolmas itsenäinen romaani. Siinä Manja Pelagea, hartaista hartain ortodoksi ja Kristuksen morsian koettaa selviytyä elämälle sopeutumisvaikeuksista ja nuoruudenrakkautensa ikävästä huolimatta. Hän
 kaipaa takaisin ainoaan ja oikeaan Karjalaan. Vaikka Manja pääsee sijoituskuntansa suurimpiin kuuluvan talon miniäksi, hänenkään kohdalla uusi elämä valtaväestön keskuudessa ei onnistu uhreitta ja puhtain paperein.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">'Nenkonen' on lempinimi, jota paikkakuntalaiset käyttivät siirtolaisnaapureistaan Pielisjärvellä, Juuassa ja Valtimolla. Se on monimielinen väännös tulokkaiden usein käyttämästä sanasta nenga (niin) tai nengalei (sellainen), jotka ovat
 karjalassa myöntösanoja: sellainen mies on karjalaksi nengoinen muzikku, vaimoihminen taas nengoinen muzoi.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Heikki Turunen tietää mistä puhuu. Hänen oma isänsä, Simpauttajan Hilppa Ryynäsen ja Hupelin Viljo Oinosen esikuva, rakensi aikoinaan Turusen lapsuuskodin asutusalueelle, jolle sijoitettiin kymmeniä rajakarjalaisia siirtolaisperheitä. Heikki
 Turunen on kirjoittanut Kuokka ja kannel -evakkotrilogian nykyisessä asuinkunnassaan Juuassa Hyrsylänmutkasta lähteneiden ortodoksikarjalaisten siunauksella.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span class="MsoHyperlink"><a href="https://www.wsoy.fi/kirja/heikki-turunen/nenkoset/9789510434192">https://www.wsoy.fi/kirja/heikki-turunen/nenkoset/9789510434192</a></span><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b>Ilmestyy 10/2018</b><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height:12.65pt"><span style="color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height:12.65pt;font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
<span style="color:black">HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta
 sitä voitaisiin tarjota uudelleen<span class="apple-converted-space"> </span>arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height:12.65pt;font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
<span style="color:black">Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle: <a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></a><span class="apple-converted-space"> </span>josta
 se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: <a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></a>.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
</div>
</body>
</html>