<html xmlns:o="urn:schemas-microsoft-com:office:office" xmlns:w="urn:schemas-microsoft-com:office:word" xmlns:m="http://schemas.microsoft.com/office/2004/12/omml" xmlns="http://www.w3.org/TR/REC-html40">
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8">
<meta name="Generator" content="Microsoft Word 15 (filtered medium)">
<style><!--
/* Font Definitions */
@font-face
{font-family:"Cambria Math";
panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4;}
@font-face
{font-family:Calibri;
panose-1:2 15 5 2 2 2 4 3 2 4;}
@font-face
{font-family:"Calibri Light";
panose-1:2 15 3 2 2 2 4 3 2 4;}
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{margin-top:0cm;
margin-right:0cm;
margin-bottom:10.0pt;
margin-left:0cm;
line-height:115%;
font-size:11.0pt;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
h1
{mso-style-priority:9;
mso-style-link:"Otsikko 1 Char";
margin-top:12.0pt;
margin-right:0cm;
margin-bottom:0cm;
margin-left:0cm;
margin-bottom:.0001pt;
line-height:115%;
page-break-after:avoid;
font-size:16.0pt;
font-family:"Calibri Light",sans-serif;
color:#2F5496;
mso-fareast-language:EN-US;
font-weight:normal;}
h2
{mso-style-priority:9;
mso-style-link:"Otsikko 2 Char";
margin-top:2.0pt;
margin-right:0cm;
margin-bottom:0cm;
margin-left:0cm;
margin-bottom:.0001pt;
line-height:115%;
page-break-after:avoid;
font-size:13.0pt;
font-family:"Calibri Light",sans-serif;
color:#2F5496;
mso-fareast-language:EN-US;
font-weight:normal;}
a:link, span.MsoHyperlink
{mso-style-priority:99;
color:#0563C1;
text-decoration:underline;}
a:visited, span.MsoHyperlinkFollowed
{mso-style-priority:99;
color:#954F72;
text-decoration:underline;}
span.Shkpostityyli17
{mso-style-type:personal-compose;
font-family:"Calibri",sans-serif;
color:windowtext;}
span.Otsikko1Char
{mso-style-name:"Otsikko 1 Char";
mso-style-priority:9;
mso-style-link:"Otsikko 1";
font-family:"Calibri Light",sans-serif;
color:#2F5496;}
span.Otsikko2Char
{mso-style-name:"Otsikko 2 Char";
mso-style-priority:9;
mso-style-link:"Otsikko 2";
font-family:"Calibri Light",sans-serif;
color:#2F5496;}
.MsoChpDefault
{mso-style-type:export-only;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
@page WordSection1
{size:612.0pt 792.0pt;
margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.WordSection1
{page:WordSection1;}
--></style>
</head>
<body lang="FI" link="#0563C1" vlink="#954F72">
<div class="WordSection1">
<p class="MsoNormal"><a name="_Toc515956729">Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen: <agricolan.arvostelut@gmail.com>
ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi sekä puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.</a><span style="mso-bookmark:_Toc515956729"><span style="font-size:12.0pt;line-height:115%"><o:p></o:p></span></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-bookmark:_Toc515956729">***<o:p></o:p></span></p>
<h1><span style="mso-bookmark:_Toc515956729">JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, NYKYKULTTUURIN TUTKIMUSKESKUS</span>, NYKYKULTTUURI-JULKAISUSARJA<o:p></o:p></h1>
<h2><a name="_Toc515956730">Urpo Kovala & Emilia Palonen & Maria Ruotsalainen & Tuija Saresma (eds.): Populism on the Loose</a><o:p></o:p></h2>
<p class="MsoNormal">Populismitutkimus on pääosin keskittynyt etsimään populismia määrittäviä yhteisiä piirteitä tai hahmottamaan populismia sosiaalisena logiikkana. Tässä kirjassa tarkastellaan populismin sisäisiä eroja. Populismi vaihtelee ensinnäkin kulttuurikontekstin
mukana. Populistiset liikkeet ovat jopa yhteiskunnallisesti samankaltaisissa maissa, kuten Pohjoismaissa, yleensä varsin erilaisia. Toiseksi populismiin vaikuttavat merkittävästi sellaiset muuttujat kuin sukupuoli, luokka ja uskonto. Ja kolmanneksi populismin
käsite sinänsä ”irti” tavalla, johon sopii Ernesto Laclaun populismiteoriasta tuttu termi ”kelluva merkitsijä”.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tämän kirjan otsikko, ”Populism on the loose”, viittaa yhtä aikaa kahteen eri kehityskulkuun – siihen, että populismi on levinnyt ja valtavirtaistunut nopeasti ja siihen, että sitä määritellään hyvin monilla eri tavoilla. Kirja pyrkii luonnehtimaan
populismin monimuotoista ilmiötä eri suunnista, esimerkiksi kulttuurikontekstin, sukupuolen, viestinnän ja politiikantutkimuksen näkökulmista. Kirjassa käsitellään populismia mm. Venezuelassa, Italiassa, Romaniassa ja Turkissa, mutta osa artikkeleista keskittyy
Suomeen ja Perussuomalaisen puolueen nousuun tällä vuosisadalla. Eroavaisuuksia ja kontekstuaalisuutta korostava kirja on merkittävä kontribuutio nopeasti kehittyvän populismin tutkimuksen kentällä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><a href="https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/mutku/tutkimus/nykykulttuurin-tutkimuskeskus/nykykulttuuri-julkaisusarja/uutuudet#122">https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/mutku/tutkimus/nykykulttuurin-tutkimuskeskus/nykykulttuuri-julkaisusarja/uutuudet#122</a><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<h1><a name="_Toc515956731">TURUN MUSEOKESKUS</a><o:p></o:p></h1>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<h2><a name="_Toc515956732">Sanna Kupila (toim.): Luostarinmäki</a><o:p></o:p></h2>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Runsaasti kuvitettu Luostarinmäki-kirja johdattaa lukijan astelemaan vanhan Turun katuja sille ainoalle yhtenäiselle puutaloalueelle, joka Turusta jäi jäljelle vuoden 1827 palon jälkeen. Kirja on tuhti tietopaketti 1800-luvun elämästä ja
yli 30:stä käsityöalasta, joita esitellään Luostarinmäen verstaissa. Kirjan sivuilla pääsee tutustumaan miltä näytti Leskimiehen asunto 1900-luvun alussa tai kultaajan verstas 1800-luvulla. Pienet tietolaatikot selventävät mitä ovat tykkimyssyt, mikä merkitys
on vesitynnyreillä talojen nurkilla ja mitä kuuluu nokikolarin varusteisiin. Entisajan elämän kuvausten ansiosta lukijalle selviää millainen Luostarinmäki oli asuinpaikkana. Elämän moninaisuus näkyy kirjan sivuilla. Opaskirjamaisen teoksen tekstistä vastaa
tutkija Leena Vuori ja rakennusten vaiheista tutkija Johanna Viitaharju.<o:p></o:p></p>
<h2><a name="_Toc515956733">***<o:p></o:p></a></h2>
<h2><span style="mso-bookmark:_Toc515956733">Henna Ylänen (toim.): Apteekkimuseo & Qwenselin talo</span><o:p></o:p></h2>
<p class="MsoNormal">Apteekkimuseon ja Qwenselin talon uusi kirja on osa 60-vuotiaan museon juhlavuotta. Kirja kertoo Turun vanhimmasta säilyneestä puutalosta, joka kätkee sisäänsä 1700-luvun lopun säätyläiskodin ja lähes täydellisen 1800-luvun apteekkikokonaisuuden.
Kirjassa tutustutaan lääketieteen professori Joseph Pippingin monilapsiseen perheeseen, joka asui Qwenselin talossa 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa, sekä saadaan tarkempaa tietoa säätyläiskodin esineistöstä ja opitaan mitä ovat olleet herrojen aamukävelyt.
Apteekkimuseon osuus kertoo ajasta, jolloin apteekkari apulaisineen valmisti kaikki lääkkeet omin käsin asiakkailleen. Syventävät artikkelit kertovat lisäksi Qwenselin talon tapeteista ja lääkintätaidon historiasta Suomessa. Kirjan teksteistä vastaavat museopedagogi
Tuula Hänninen sekä tutkijat Johanna Viitaharju ja Jukka Vornanen.<o:p></o:p></p>
<h1><a name="_Toc515956743">SUOMEN SUKUTUTKIMUSSEURA</a><o:p></o:p></h1>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<h2><a name="_Toc515956744">Maria Vasenkari ja P.T. Kuusiluoma (toim.): Sukutarinat 2017</a><o:p></o:p></h2>
<p class="MsoNormal">Suomen Sukututkimusseura rohkaisee sukuharrastajia keräämään, kirjoittamaan ja jakamaan sukutarinoita. Seura juhlisti 100-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi Sukutarinakilpailun tammikuussa 2017. Sen tarkoituksena oli juhlavuoden teeman ”Jokaisella
on tarina” mukaisesti etsiä tarinoita henkilöiden, perheiden ja sukujen vaiheista.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tähän antologiaan on koottu Sukutarinakilpailun satoa. Tarinat on ryhmitelty viiteen temaattiseen osaan: ”naiskohtaloita”, ”mieskohtaloita”, ”perheen ja suvun vaiheita”, ”siirtoja ja siirtymiä” sekä ”vuosi 1918”.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tarinan kirjoittaja antaa omalla persoonallisella tavallaan äänen menneiden polvien ihmisille. Sanoittamalla heidän elämäänsä kirjoittaja osoittaa, että jokaisella on tarina.<o:p></o:p></p>
<h1><a name="_Toc515956708">LAPLAND UNIVERSITY PRESS / LAPIN YLIOPISTOKUSTANNUS</a><o:p></o:p></h1>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<h2><a name="_Toc515956709">Jari Lindh, Kristiina Härkäpää & Kaisa Kostamo-Pääkkö (toim.): Sosiaalinen kuntoutuksessa</a><o:p></o:p></h2>
<p class="MsoNormal">Sosiaalinen näkökulma kuntoutuksessa tarkoittaa vuorovaikutteisuuden ja suhteisuuden ymmärtämistä ja tulkitsemista yhteiskunta-, yhteisö- ja yksilötasoilla. Näkökulmassa korostuu myös heikoimmassa asemassa olevien asiakasryhmien kuntoutuksen
kehittämisen ja tutkimuksen merkitys.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kuntoutuksen ja sosiaalityön murros muuttaa toimintaympäristöjä ja palvelujärjestelmiä. Sosiaalisen näkökulman ymmärtäminen on yhä tärkeämpää.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Teoksen keskiössä on kuntoutuksen ja sosiaalityön rajapinnalle sijoittuva sosiaalinen kuntoutus, jota analysoidaan laaja-alaisesti käsitteenä, työmenetelmänä ja eri asiakasryhmien tavoitteita tukevana työmuotona.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kirjan ensimmäisessä osassa pohditaan sosiaalisen kuntoutuksen ja toimintakyvyn käsitteitä sekä historiallisesti, käsitteellisesti että toiminnallisesti. Toisessa osassa paneudutaan siihen, miten sosiaalinen ilmenee kuntoutuksessa suhteessa
osallisuuteen, toimijuuteen ja vertaisuuteen. Kolmannessa osassa eritellään sosiaalisen roolia ja merkitystä kuntoutuksen erilaisissa käytännöissä ja palveluissa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kirja on ajankohtainen tutkimuksellinen puheenvuoro, joka palvelee kuntoutuksen ja sosiaalityön tutkimusta sekä käytäntöjen kehittämistä. Teos soveltuu kuntoutuksen ja sosiaalityön ammattilaisille, tutkijoille, opettajille, opiskelijoille
sekä laajemmin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittäjille.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US">***<o:p></o:p></span></p>
<h2><a name="_Toc515956710"><span lang="EN-US">Timo Jokela & Glen Coutts (toim.): Relate North: Practising Place, Heritage, Art & Design for Creative Communities (2., korjattu painos)</span></a><span lang="EN-US"><o:p></o:p></span></h2>
<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US">Drawing on projects and studies from Canada, Finland, Iceland, Norway, Russia and Scotland, this volume explores contemporary practices in artbased research and knowledge exchange in the fields of art and design. Toimittajat:
Timo Jokela & Glen Coutts<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US">The contributing authors provide thought-provoking accounts of current practice in these countries. The studies in the book interpret the terms ‘art’ and ‘design’ broadly to include, for instance, place-based art and
design; textile crafts; indigenous making and socially engaged art. In addition, authors explore the potential of the disciplines of science and art collaborating on research studies. By focusing on Northern and Arctic perspectives of contemporary arts and
design, links are made with issues of heritage, sustainability and culturally-sensitive research.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US">The fourth in the Relate North series, this book brings together the work of leading researchers to explore issues in the field of contemporary art, design, and art-based research. Relate North: Practising Place, Heritage,
Art & Design for Creative Communities will be of interest to a wide audience including, for example, anthropologists, geographers, sociologists, artists, designers, art educators, practice-based researchers in addition to those with a general interest in Northern
and Arctic issues.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US"><o:p> </o:p></span></p>
<h1><a name="_Toc515956711">LAPIN YLIOPISTO</a><o:p></o:p></h1>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<h2><a name="_Toc515956712">Jorma Leinonen: Matematiikan ymmärtämisestä. Käsitteistä käytäntöön</a><o:p></o:p></h2>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Matematiikkaa pidetään vaikeana oppiaineena. Sitä tarvitaan kuitenkin niin monessa tilanteessa, ettei sen opiskelua voi ohittaa vaikeuksiin vetoamalla. Matematiikan osaajista on kysyntää, mutta arkitilanteissakin matematiikka on tarpeellinen,
joskus välttämätön.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tämä työ alkoi ihmettelystä, miksi matematiikka on toisille helpompaa kuin toisille. Miten on mahdollista, että toiset näkevät kaavoissa ja lausekkeissa mielenkiintoisia asioita, mutta toisille ne ovat pelkkiä merkkijonoja? Olemme tulleet
ymmärtämisen problematiikan äärelle.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tutkimustehtävänä oli selvittää matematiikan ymmärtämistä ja sen tekijöitä. Osoittautui, että ymmärtäminen ei ole joko/tai-asetelma, vaan on olemassa useita ymmärtämisen lajeja. Kaikilla niillä on oma tehtävänsä matematiikan oppimisessa.
Tässä kirjassa niistä on rakennettu mielekkään oppimisen malli.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Matematiikka on luovaa ajattelua, jossa ymmärtämisen lisäksi tarvitaan uteliaisuutta, rohkeutta ja mielikuvitusta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US"><o:p> </o:p></span></p>
<h2><a name="_Toc515956713"><span lang="EN-US">Francis Joy: Sámi Shamanism, Cosmology and Art as Systems of Embedded Knowledge</span></a><span lang="EN-US"><o:p></o:p></span></h2>
<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US">The Sámi are the Indigenous Peoples of Fennoscandia, and as with all Indigenous Peoples and their cultural practices, dimensions of the sacred and profane in relation to their traditions and customs are documented and
preserved through art and handicrafts.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US">This article-based dissertation presents an extensive investigation into the subject matters of Sámi religion, cosmology, shamanism and art as systems of embedded knowledge; which transverses three time periods, namely,
prehistory, the seventeenth and eighteenth century and the present day. The aim of this enquiry concerns the application of a mixed methods approach, which explores a number of methodological problems regarding the cultural heritage of the Sámi people in relation
to colonialism in Finland and how these mechanisms have impacted and represented portraits of the Sámi and their traditions as a consequence.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US">From within the shadows of colonialism, a comprehensive study of an emerging Sámi spirituality, from different parts of Sápmi, and within different contexts, is described in relation to the continuity of culture and identity
using drums and symbolism, and in what ways these are being communicated.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<h2><a name="_Toc515956714">Heidi Pyyny: Työssä sitoutumisen kokemukset korkeakoulujen muutoksissa</a><o:p></o:p></h2>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:13.0pt;line-height:115%;font-family:"Calibri Light",sans-serif;color:#2F5496"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal">Työelämä on muuttunut voimakkaasti 2000-luvulla. Työtavat ja -muodot ovat murroksessa, ja työn asema ihmisten elämässä on saanut aiempaa monipuolisempia merkityksiä Työelämä edellyttää jatkuvaa osaamisen kehittämistä. Mitä nämä muutokset
tarkoittavat työntekijän työssä sitoutumisen näkökulmasta? Miten sitoutuminen syntyy ja säilyy? Jos organisaatiossa tapahtuu työn sisällön, työtapojen, organisoinnin ja työyhteisön muutoksia, miten käy työssä sitoutumiselle? Miten johtamisella ylläpidetään
sitoutumista muutostilanteissa?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tutkimuksessa tarkastellaan työntekijän näkökulmasta työssä sitoutumisen kokemusta ja siihen vaikuttavia tekijöitä organisaation muutostilanteissa. Lisäksi tarkastellaan, miten johtamisella voidaan vaikuttaa sitoutumisen synnyttämiseen
ja ylläpitämiseen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<h2><a name="_Toc515956715">Riitta Nurkkala: Psykologiset sopimukset akateemisessa johtamisessa: tapausesimerkkinä yliopistojen keskijohto</a><o:p></o:p></h2>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Suomalaisissa yliopistoissa on viime vuosina toteutettu sekä rakenteellisia että hallinnollisia uudistuksia. Kiristynyt taloudellinen tilanne, toiminnan tehostaminen, kansainvälistyminen, digitalisaatio sekä uudet johtamistavat arviointi-
ja raportointijärjestelmineen ovat aiheuttaneet merkittävän johtamisympäristön muutoksen. Johtajuus ja johtaminen ovat nousseet keskeisiksi yliopistotyötä raamittaviksi tekijöiksi.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tutkimuksessa tarkastellaan yliopistojen dekaanien tai vastaavien yksikköjohtajien työtä heidän psykologisten sopimustensa pohjalta. Psykologisilla sopimuksilla tarkoitetaan työntekijän ja työnantajan ääneen lausumattomia odotuksia ja
velvollisuuksia työsuhteessa. Tässä kirjassa esitettävä tutkimus tuo uuden lähestymistavan psykologisten sopimusten tutkimukseen. Kirja avaa näköaloja akateemisen keskijohdon psykologisten sopimusten merkitykseen ja tarkastelee niiden toteutumista johtamistyössä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tutkimus antaa mahdollisuuden kiinnittää huomiota akateemiseen työhön ja johtamisen luonteeseen sekä johtamisvälineisiin kiinnittyvään tieteelliseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Teos on tarkoitettu kaikille yliopistojen toiminnasta
ja johtamisesta kiinnostuneille, erityisesti tutkijoille, opiskelijoille ja yliopistojen johtamis- ja kehittämistyöhön osallistuville.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<h2><a name="_Toc515956716">Mirja Köngäs: ”Eihän lapsil ees oo hermoja”. Etnografinen tutkimus lasten tunneälystä päiväkotiarjessa</a><o:p></o:p></h2>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Millaisten tunteiden keskellä lapsemme elävät arkea päiväkodissa? Mitä tunteita lapset piilottelevat päiväkodin aikuisilta ja miksi? Mitä tunneäly oikeasti tarkoittaa?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Lasten silmin päiväkodin seinien sisällä tapahtuu eri asioita kuin mitä saamme tutkimuksista yleensä lukea. Sääntöjen seassa toimii lasten luoma kulttuuri, jonka lainalaisuuksia toteutetaan aikuisten vaikutuspiirin ulkopuolella ja jossa
sisäistetään perustavanlaatuisia ajatusmalleja tunteista.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tunneälyn kehittymisen ydinroolissa ovat myös henkilökunnan tavat kohdata lapsi. Juurtuneiden käytösnormien sijaan on olemassa selkeitä toimintatapoja, joiden avulla jo varhaiskasvatuksessa voidaan vähentää kiusaamista, syrjäytymistä ja
käytöshäiriöitä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kuka pitää hermonsa kurissa ja kenellä ne saa mennä? Tutkimustuloksissa on runsaasti lainauksia aidoista vuorovaikutustilanteista. Ne osoittavat kuinka ennalta arvaamattoman moniulotteista lasten tunneäly on. Teos avaa myös laajasti laadullisen
tutkimuksen metodologisia suuntaviivoja.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><a name="_Toc515956717">***<o:p></o:p></a></p>
<h2><span style="mso-bookmark:_Toc515956717">Pirkko Ruuskanen-Parrukoski: Palveluasuminen ikääntyneen asumisen kontekstina. Tapaustutkimus ikääntyneiden toimijuudesta sekä vallasta ja sosiaalisista suhteista</span><o:p></o:p></h2>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Palvelutalossa iäkkään ihmisen arki pohjautuu jaetun toimijuuden tuottamaan turvallisuuden tunteeseen. Jaettua toimijuutta leimaa yksilöllisen toimijuuden päämäärien mukainen sitoutuminen yhteiseen toimintaan, ikääntyneiden asukkaiden tasavertainen
vastuu ja rakenteiden tuottama tuki.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ikääntyneen asukkaan valta palvelutalossa on päivittäisiin toimintoihin liittyvää arkivaltaa. Se sisältää päätöksentekoa, jossa kokemusten perusteella osataan arvioida omien tarpeiden mukaiset arjen toimivuuden vaatimukset. Jaettu toimijuus
tuottaa uskallusta muuttaa arjen toimintaa ja vuorovaikutukseen liittyviä rutiineja toimijuuden tilanteisuuden mukaisesti.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Haurastuvan ruumiin määrittäessä iäkkään toimijan arkea setlementin ja sen ylläpitämän palvelutalon sosiaaliset rakenteet liudentavat kykenemisen ehtoja luomalla jaetun toimijuuden mahdollistavia paikkoja. Rakenteet toimivat resursseina
toiminnassa, johon kyetään, jonka tiedetään olevan mahdollista ja joka tuntuu itselle sopivalta.<a name="_Toc515956718">
<o:p></o:p></a></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-bookmark:_Toc515956718"><span lang="EN-US">***<o:p></o:p></span></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-bookmark:_Toc515956718"><span lang="EN-US">Tarja Salmela: The (dis)organized sleeping body: transgressing boundaries</span></span><span lang="EN-US"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US">This dissertation tells a junior researcher’s story when engaging with an affective and intimate auto-ethnography that investigates the (dis)organized sleeping body in practices of organizing.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US">Evolving into a multi-disciplinary research process, the dissertation draws from organization studies, tourism studies, psychoanalysis and socio-cultural studies on sleep. The dissertation introduces the conflicting role
of sleep and dreaming and suggests that they hold uncanny force, leading the reader to consider the unexplainable, affective, and irrational side of organizations.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US">Sleep and dreaming disrupt organizational fulcrums by providing a path into another reality that escapes symbolic constructions and conscious comprehension. As such, they have the power to reveal the underlying fantasy
of organization.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span lang="EN-US">The dissertation transgresses the borders of conventional knowledge production both through its focus on sleep and dreaming and through the recognition of the powerful potential of auto-ethnography to address repressed
forms of organizational subjectivity.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal">***<span style="font-size:12.0pt;line-height:115%"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal">HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta
sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle: https://agricolaverkko.fi/arvostelut/ josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen
H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: https://agricolaverkko.fi/arvostelut/.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
</div>
</body>
</html>