<html xmlns:v="urn:schemas-microsoft-com:vml" xmlns:o="urn:schemas-microsoft-com:office:office" xmlns:w="urn:schemas-microsoft-com:office:word" xmlns:m="http://schemas.microsoft.com/office/2004/12/omml" xmlns="http://www.w3.org/TR/REC-html40">
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8">
<meta name="Generator" content="Microsoft Word 15 (filtered medium)">
<style><!--
/* Font Definitions */
@font-face
{font-family:"Cambria Math";
panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4;}
@font-face
{font-family:Calibri;
panose-1:2 15 5 2 2 2 4 3 2 4;}
@font-face
{font-family:inherit;
panose-1:2 11 6 4 2 2 2 2 2 4;}
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{margin:0cm;
margin-bottom:.0001pt;
font-size:12.0pt;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
a:link, span.MsoHyperlink
{mso-style-priority:99;
color:#0563C1;
text-decoration:underline;}
a:visited, span.MsoHyperlinkFollowed
{mso-style-priority:99;
color:#954F72;
text-decoration:underline;}
span.Shkpostityyli17
{mso-style-type:personal-compose;
font-family:"Calibri",sans-serif;
color:windowtext;}
span.apple-converted-space
{mso-style-name:apple-converted-space;}
.MsoChpDefault
{mso-style-type:export-only;
mso-fareast-language:EN-US;}
@page WordSection1
{size:612.0pt 792.0pt;
margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.WordSection1
{page:WordSection1;}
--></style><!--[if gte mso 9]><xml>
<o:shapedefaults v:ext="edit" spidmax="1026" />
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 9]><xml>
<o:shapelayout v:ext="edit">
<o:idmap v:ext="edit" data="1" />
</o:shapelayout></xml><![endif]-->
</head>
<body lang="FI" link="#0563C1" vlink="#954F72">
<div class="WordSection1">
<p class="MsoNormal">Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen: <agricolan.arvostelut@gmail.com> ilmoita kirjan nimi
ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi (maaposti!). Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Into kevään 2018 kirjoja (päivitetty lista)<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:18.0pt;background:white;vertical-align:baseline">
<span style="font-family:"Arial",sans-serif;color:#2B2B2B;mso-fareast-language:FI">Sari Aalto<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:18.0pt;background:white;vertical-align:baseline">
<span style="font-family:"Arial",sans-serif;color:#2B2B2B;mso-fareast-language:FI">Vaihtoehtopuolue – vihreän liikkeen tie puolueeksi<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:18.0pt;background:white;vertical-align:baseline">
<span style="font-family:"Arial",sans-serif;color:#2B2B2B;mso-fareast-language:FI">Suomalaisen vihreän liikkeen juuret tulevat monelta suunnalta: ravintola Kasvis, ydinvoiman vastainen liike, Koijärvi, Inkoon ympäristöleiri, Lepakon valtaus ja punk, tuki kehitysmaille, ihmisoikeusasiat,
pienlehdet, rauhanliike.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background:white;vertical-align:baseline"><i><span style="font-family:"inherit",serif;color:#2B2B2B;border:none windowtext 1.0pt;padding:0cm;mso-fareast-language:FI">Vaihtoehtopuolue – Vihreän liikkeen tie</span></i><span style="font-family:"Arial",sans-serif;color:#2B2B2B;mso-fareast-language:FI"> puolueeksi
on ensimmäinen kattava historiatutkimus suomalaisen vihreän puolueen synnystä. Se kartoittaa vihreiden muotoutumista ja siirtymistä puoluepolitiikkaan. </span><i><span style="font-family:"inherit",serif;color:#2B2B2B;border:none windowtext 1.0pt;padding:0cm;mso-fareast-language:FI">Vaihtoehtopuolue</span></i><span style="font-family:"Arial",sans-serif;color:#2B2B2B;mso-fareast-language:FI"> osoittaa,
että vihreän puolueen syntymä ei Suomessa ollut suoraviivainen: ideologia ja organisaatio saivat velloa pitkään eri vaikutteiden sulatusuunissa ennen kuin ne saivat vakiintuneen muodon. Matkan varrelle mahtui monia myyttisiksi muodostuneita tapahtumia, aatteellista pohdintaa
ja ristiriitoja.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Jyri Hänninen & Jarno Liski<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Keskustan valtakunta – kertomus rahasta, vallasta ja korruptiosta<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p style="mso-margin-top-alt:0cm;margin-right:0cm;margin-bottom:18.0pt;margin-left:0cm;background:white;vertical-align:baseline">
<span style="font-family:"Arial",sans-serif;color:#2B2B2B">Muutama vuosi sitten paljastui, että keskustapuolue oli ottanut suuria summia rahaa liikemiesryhmältä, johon kuului talousrikollisia. Kohun piti puhdistaa poliittista peliä, mutta toisin kävi.<o:p></o:p></span></p>
<p style="margin:0cm;margin-bottom:.0001pt;background:white;vertical-align:baseline;outline: 0px;caret-color: rgb(43, 43, 43);font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
<span style="font-family:"Arial",sans-serif;color:#2B2B2B">Kirjassa</span><span class="apple-converted-space"><span style="font-family:"Arial",sans-serif;color:#2B2B2B"> </span></span><em><span style="font-family:"inherit",serif;color:#2B2B2B;border:none windowtext 1.0pt;padding:0cm">Keskustan
valtakunta</span></em><span style="font-family:"Arial",sans-serif;color:#2B2B2B"> tutkivat toimittajat</span><span class="apple-converted-space"><span style="font-family:"Arial",sans-serif;color:#2B2B2B"> </span></span><strong><span style="font-family:"inherit",serif;color:#2B2B2B;border:none windowtext 1.0pt;padding:0cm">Jyri Hänninen</span></strong><span style="font-family:"Arial",sans-serif;color:#2B2B2B"> ja</span><span class="apple-converted-space"><span style="font-family:"Arial",sans-serif;color:#2B2B2B"> </span></span><strong><span style="font-family:"inherit",serif;color:#2B2B2B;border:none windowtext 1.0pt;padding:0cm">Jarno
Liski </span></strong><span class="apple-converted-space"><span style="font-family:"Arial",sans-serif;color:#2B2B2B"> </span></span><span style="font-family:"Arial",sans-serif;color:#2B2B2B">kertovat muun muassa, millä tavalla poliitikot ovat sotkeutuneet
kyseenalaisiin kiinteistöbisneksiin ja rakennushankkeisiin sekä veroparatiiseihin. Sote- uudistuksen ja valtionomaisuuden myynnin kautta</span><span class="apple-converted-space"><span style="font-family:"Arial",sans-serif;color:#2B2B2B"> </span></span><strong><span style="font-family:"inherit",serif;color:#2B2B2B;border:none windowtext 1.0pt;padding:0cm">Juha Sipilän</span></strong><span style="font-family:"Arial",sans-serif;color:#2B2B2B">
liikemiesystäville luodaan jopa miljardien eurojen bisnesmahdollisuuksia.<o:p></o:p></span></p>
<p style="mso-margin-top-alt:0cm;margin-right:0cm;margin-bottom:18.0pt;margin-left:0cm;background:white;vertical-align:baseline;outline: 0px;caret-color: rgb(43, 43, 43);font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-size-adjust: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
<span style="font-family:"Arial",sans-serif;color:#2B2B2B">Sipilän piti olla puhtoinen menestynyt liikemies vailla tahroja erotuksena politiikan ja bisneksen rajapinnoilla ryvettyneistä keskustalaisista. Mutta miten on asian laita todellisuudessa? Kirja näyttää
koukerot julkisivun takana.<o:p></o:p></span></p>
<p style="mso-margin-top-alt:0cm;margin-right:0cm;margin-bottom:18.0pt;margin-left:0cm;background:white;vertical-align:baseline">
<span style="font-family:"Arial",sans-serif;color:#2B2B2B">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Arial",sans-serif;color:#2B2B2B;background:white;mso-fareast-language:FI">Esko Seppänen<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Arial",sans-serif;color:#2B2B2B;background:white;mso-fareast-language:FI">Rauhan ja rahan geopolitiikka<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Arial",sans-serif;color:#2B2B2B;background:white;mso-fareast-language:FI"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Arial",sans-serif;color:#2B2B2B;background:white;mso-fareast-language:FI">Liittovaltiomieliset federalistit kutsuvat EU:ta Euroopaksi. Heidän Eurooppansa elää tyhjästä luodusta ja biljoonien arvosta liikkeelle
lasketusta löysästä rahasta. Kun kupla puhkeaa ja ”alkaa rytinä ja pauke”, onko Suomessa lähellä demokratian loppu? Esko Seppänen luettelee Suomen kymmenen vakavinta demokratian loukkaustapahtumaa ja iloitsee aina muiden iloitsevien kanssa, kun demokratia
voittaa kapitalismin, ja suree aina muiden surevien kanssa, kun kapitalismi tai federalismi luopuvat demokratiasta.</span><span style="font-family:"Times New Roman",serif;mso-fareast-language:FI"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kimmo Kiljunen<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Leijonasta siniristiin – Suomen liput ja historia<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Upeasti kuvitettu teos kertoo Suomen historian yllättävästä näkökulmasta: lippujen ja heraldiikan kautta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">1500-luvulta asti Suomen tunnus oli keltainen leijona punaisella taustalla. Kun Suomi itsenäistyi, oli ensimmäinen lippumme leijonalippu. Miksi se hylättiin ja alettiin käyttää siniristiä, jota kaiken kukkuraksi pidettiin venäläisenä? Mitä
tapahtui niinä vuosikymmeninä, jolloin kaikki eivät suinkaan olleet vielä nykyisen lipun kannalla?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Leijonasta siniristiin -kirja käy läpi Suomen kansallisten tunnusten vaiheet 1000-luvun alkupuolen Ruotsin kuninkaiden vaakunoista aina tämän päivän moderneihin symboleihin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Sid Sirkia & Tom Elfström<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Skeitti-Suomi – Rullalautailun tarina<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Mitkä ovat pääkaupunkiseudun legendaarisimmat skeittipaikat? Missä Andy McCoy oppi skeittaamaan? Mikä oli Rad Miken ensimmäinen rullalauta?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Skeitti-Suomi – Rullalautailun tarina kertoo, kuinka rullalautailu saapui Suomeen. Uudet ja kokeneet harrastajat kertovat laajemmasta skeittauksen ympärille muodostuneesta kulttuurista: slangista, tiimeistä, mestoista, matkoista ja tovereista.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Skeittarit ovat ottaneet Suomessa kaupunkitilaa haltuun 1970-luvun puolivälistä asti jalkakäytävä ja parkkipaikka kerrallaan. Laudan päälle hyppäsi vuosikymmenten mittaan joukko nuoria, heidän joukossaan muun muassa Niko Ahvonen , Mitja
Tuurala , Wallu Valpio , Eniz Fazliov ja Jussi Korhonen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Sid Sirkiä on elokuvantekijä ja kirjoittaja, joka on asunut kaikilla planeettamme mantereilla. Skeittauksen Sirkiä aloitti jo vuonna 1976. Tom Elfström on voittanut kaksi peräkkäistä rullalautailun Suomen mestaruutta vuosina 1991 ja 1992. Hän
on graafinen suunnittelija, joka on kuvannut useita skeittivideoita ja ideoinut rullalaudat Hanoi Rocks -orkesterille bändin oheistuotteena.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Eero Marttinen<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Hiljaisen hymyn mies – Veikko Huovisen elämä<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Suomalaisten rakastaman suosikkikirjailijan Veikko Huovisen (1927–2009) syntymästä tulee tänä vuonna 90 vuotta. Metsänhoitaja Huovinen ponkaisi julkisuuteen toisella teoksellaan Havukka-ahon ajattelija vuonna 1952 ja heittäytyi vapaaksi
kirjailijaksi vuonna 1957. Uran aikana syntyivät muun muassa kirjat Veitikka, Lampaansyöjät, Joe-setä, Konstan Pylkkerö, Hamsterit, Koirankynnen leikkaaja ja Lentsu.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ihmisenä Huovinen jäi kuitenkin tuntemattomaksi, vaikka joutuikin julkisuuteen kirjailijavuosinaan. Hän sai kulkea vaikkapa Helsingin kaduilla huomiota herättämättä ja pystyi seuraamaan sivusta ihmisten tekemisiä. Hiljaisen hymyn mies piirtää
henkilökuvan Veikko Huovisen elämästä alusta loppuun. Tässä kirjassa Huovinen esiintyy omin sanoin ja lisäksi häntä valotetaan tuttujen, ystävien ja kavereiden näkökulmasta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Naomi Klein<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kun ei ei riitä – Vastaisku sokkipolitiikalle<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Naomi Klein, kansainvälisesti arvostettu toimittaja, aktivisti ja bestseller-kirjailija, kertoo meille, miten päädyimme tähän surrealistiseen ja vaaralliseen Donald Trumpin aikaan, kuinka pysäyttää alamäki ja miten voimme parantaa tilannetta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Yritysten vallankaappaukset hallituksessa, sodanlietsonta ja ilmastotieteen ohittaminen fossiilisten polttoaineiden hyväksi synnyttävät katastrofien aaltoja talouteen, kansalliseen turvallisuuteen ja ympäristöön. No Trump paljastaa muun
muassa, että Trumpin vaalit olivat yritysosto. Kirja on iskunkestävä työkalu, jolla voimme katkaista Trumpin loitsun ja voittaa takaisin maailma jota tarvitsemme.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kati Peltola<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kohtuus kaikessa – Kestävän talouden Suomi<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Toisen maailmansodan menetysten jälkeen suomalaiset rakensivat ihan itse hyvinvointivaltion. Nyt liian moni uskoo, että emme pysty pitämään yllä ja parantamaan julkisia palvelujamme. Se ei ole totta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Hyvinvointivaltion tie alkoi katkeilla, kun Suomen rahatalous avattiin 1980-luvulla kansainvälisille pääomamarkkinoille. Pääomakeinottelun aiheuttamat lamat 1990-luvun alussa ja vuoden 2008 jälkeen lannistavat suomalaisia. Eduskunnan enemmistö
ajaa julkisten palvelujen vähentämistä ja yksityistämistä ylikansallisille markkinoille.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kohtuus kaikessa kertoo, miten suomalaiset pystyvät korjaamaan maansa entistä paremmaksi. Sen voi tehdä Suomen omilla poliittisilla päätöksillä. Ei ole pakko alistua ylikansalliselle raha- ja talouskilpailulle. Muissakin maissa ihmiset
hakevat jo tosissaan kestävän kehityksen ja yhteistyön ratkaisuja.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kohtuullisessa Suomessa aikuiset pääsevät ansiotyöhön ja pitävät huolta kaikista huolenpitoa tarvitsevista. Yksinkertainen ja reilu verotus ja sosiaalivakuutus helpottavat ansiotyön tekemistä ja yrittäjyyttä. Raha kiertää kuluttajien ja
tuottajien välillä vaivattomasti. Myös valtion itse rahoittamat julkiset palvelut tarjoavat ihmisille järkeviä ansiotöitä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Maapallon elämä on ainutlaatuista. Aika hieno on myös Suomen maa ja suomalaisten rakentama yhteiskunta. Kohtuuden politiikalla voimme rakentaa siitä yhdessä malliksi kelpaavan.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Esko Juhola<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Autismin muuttuvat kasvot<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Autistit eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä, vaan kirjava joukko ihmisiä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Autismin kirjon ihmisten tapa hahmottaa maailmaa poikkeaa merkittävällä tavalla muista ihmisistä. He viestivät, ovat vuorovaikutuksessa ja kokevat ympäröivän maailman eri tavalla kuin muut. Useilla autismin kirjon ihmisillä on myös merkittäviä
vahvuuksia, kuten täsmällisyys, tarkkuus tai vaikkapa hyvä muisti. Suomessa heitä on ainakin 80 000.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Autismisäätiö on yleishyödyllinen yhteiskunnallinen yritys, joka perustettiin vuonna 1998. Se tarjoaa erilaisia palveluita henkilöille, joilla on autismi tai muu laaja-alainen kehityshäiriö. Tätä nykyä säätiön palveluiden piirissä on yli
1000 henkilöä ja se työllistää yli 300 ihmistä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Autismisäätiön historia on samalla autismitietoisuuden historiaa. Kirjassa ääneen pääsevät niin säätiön perustajat, työntekijät kuin kirjon ihmiset itsekin. Kirja seuraa säätiön historian ohella autismitietoisuuden kehittymisen merkkipaaluja
ja piirtää kuvan tärkeästä yhteiskunnallisesta vaikuttajasta, jonka ääntä kuullaan tänä päivänä korkeimmalla päättävällä taholla asti.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">”Autismin historia on väärinymmärryksen historiaa.”<br>
– Jyri Juusti, Autismisäätiön hallituksen jäsen<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Le Monde diplomatique<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Maailmantalouden käsikirja<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Maailmantalouden käsikirja on visuaalisesti kunnianhimoinen ja kattava taloustieteen ja -politiikan perusopas, joka avaa kryptistä taloustieteellistä keskustelua kaikkien ymmärrettäväksi ja antaa eväitä arvioida kriittisesti vallitsevaa
talouspuhetta. Teos ja kannustaa lukijaa katsomaan taloutta uusin silmin: uteliaasti, avarakatseisesti, unelmoidenkin kenties.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Jenni Holma, Veera Järvenpää, Apila Pepita Miettinen, Kimmo Lust & Kaisu Tervonen
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Näkymätön sukupuoli – Ei-binäärisiä ihmisiä<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kaksijakoinen sukupuolijärjestelmä vaikuttaa siihen, millaista politiikkaa Suomessa tehdään ja miltä tuntuu kasvaa transihmisenä, muunsukupuolisena tai sukupuolettomana. Näkymytön sukupuoli -kirja kertoo noista kasvukokemuksista, törmäämisistä
viranomaisten kanssa ja oman tilan löytämisestä. Se on ensimmäinen suomalainen tietokirja muunsukupuolisuudesta. Toimittajat Kaisu Tervonen ja Veera Järvenpää ovat haastatelleet 15 ihmistä. Kirjan tarinat ovat minä-muotoisia kertomuksia sukupuoli-identiteetin
etsimisestä. Valokuvaaja Jenni Holman kuvissa ihmisiä ei typistetä sukupuoleksi eikä sukupuoliteta. Kirjan kolmas osuus ovat Pii Anttosen, Kimmo Lustin ja Apila Pepita Miettisen sarjakuvat. Sarjakuvat tuovat kirjaan helposti lähestyttävää faktaa sukupuolenkorjausprosessista
ja erilaisista sukupuoli-identiteeteistä. Sarjakuvilla on sama asema kuin tekstillä yleensä tietokirjoissa; ne eivät vain kuvita kirjan muuta sisältöä vaan välittävät yhteiskunnallisesti merkittävää tietoa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Näkymätön sukupuoli -hankkeen ovat aloittaneet valokuvaaja Jenni Holma ja sarjakuvataiteilija, graafinen suunnittelija Apila Pepita Miettinen, jonka feministisiä ja poliittisia sarjakuvia on ilmestynyt Suomessa ja ulkomailla. Veera Järvenpää
ja Kaisu Tervonen ovat toimittajia.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Neil deGrasse Tyson<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tähtitiedettä kiireisille<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kattava ja yleistajuinen johdatus tähtitieteeseen ja maailmankaikkeuteen<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Astrofysiikan supertähti Neil deGrasse Tyson esittelee säkenöivän tiiviisti ja viihdyttävästi tähtitieteen perusperiaatteet ja tosiasiat alkuräjähdyksestä mustiin aukkoihin, kvarkeista kvanttimekaniikkaan ja pimeästä energiasta aina elämän
etsimiseen maailmankaikkeudesta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">”Tiede on aivan liian tärkeä ja liian hauska asia jätettäväksi vain tieteentekijöille. Kuten Neil deGrasse Tyson tämän kirjan viimeisessä luvussa muistuttaa, emme voi todella ymmärtää itseämme, jos emme ymmärrä meitä ympäröivää maailmaa.
Kaikelle luulolle, itsekeskeisyydelle ja fanaattisuudelle paras vastapaino on tieto. Ilman tietoa ei voi olla viisautta, ja viisautta niin meistä jokainen kuin koko maailmakin tarvitsee.”<br>
– Esko Valtaoja kirjan esipuheessa<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Neil deGrasse Tyson (s. 1958) on New Yorkin Luonnohistoriallisen museon planetaarion johtaja sekä tunnettu astrofyysikko ja tieteen yleistajuistaja. Hän on kirjoittanut lukuisia astrofysiikkaa ja tähtitiedettä käsitteleviä kirjoja suurelle
yleisölle ja mm. juonsi Carl Saganin Cosmos-sarjan uuden tuotantokauden National Geographic Channelilla.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Sahra Wagenknecht<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Raha ilman ahneutta<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Sahra Wagenknechtin terävä talousanalyysi osoittaa kuinka nykyinen kapitalismi estää innovaatioita ja monopolisoi talouden. Tämän ’’taloudellisen feodalismin’’ vaikutukset ovat epätasa-arvoiset. Näin ollen markkinoita ei saa hävittää vaan
päinvastoin “markkinat on pelastettava kapitalismilta”!<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Sahra Wagenknechtin talousanalyysi osoittaa klassisten liberaalien talousajattelijoiden avulla kuinka elämme 2000-luvun ”talousfeodalismissa”. Nykykapitalismissa näet uskotaan suhteettomasti “markkinaradikaalien” puheita: 2000-luvun
tyypillisillä kapitalistisilla markkinoilla ei ole mitään tekemistä avoimen kilpailun kanssa, vaan enemmänkin niitä kuvaa oligopoli, jossa muutamat suuryritykset määrittävät pelisäännöt. Wagenknecht kuvaa kuinka Googlen, Microsoftin ja Amazonin kaltaiset suuryritykset
ovat ottaneet vallan (Datenmonopol und Weltherrschaft).<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Raha ilman ahneutta selittää kuinka suoritus, omavastuu ja kilpailu eivät nykykapitalismi toteudu. Wagenknecht kysyykin miten innovatiivinen taloutemme oikeastaan on kun nykytuotannossa on todellisuudessa tapahtunut käänne laatutuotannosta
“dumping-kapitalismiin”. Esimerkiksi Siemens satsaa tuotekehittelyyn vain, jos sen tuloksena on 16 prosentin voitto-odote. Hän analysoi myös miten omaisuus ja valta periytyvät nykyisessäkin kapitalismissa ja keskiluokan asema on heikentynyt.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kirjan loppuosassa Wagenknecht esittelee vaihtoehto-ohjelmansa “Markkinatalous talousfeodalismin sijaan – uuden modernin talousjärjestelmän peruspiirteet”.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Jouko Kajanoja<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Työllisyyskysymys<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Talouspoliittisessa keskustelussa on yksi tavoite, joka nousee muiden yläpuolelle: työllisyysasteen nostaminen. Työllisyys on sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen ja hyvinvointivaltion tulevaisuuden ydinkysymyksiä, ja on tärkeää saada
se haltuun kokonaisuutena.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Työllisyyskysymys käsittelee tätä kokonaisuutta huippuasiantuntijoiden toisiaan täydentävistä näkökulmista. Kirjoittajat tarkastelevat talouspolitiikan vaihtoehtojen ja työllisyyskysymyksen suhteita, aktiivisen työvoimapolitiikan historiaa
ja nykytilaa, Suomen työvoimapolitiikan kokonaiskuvaa, kannustamisen kysymystä, sosiaaliturvan ja koulutuksen kytkentöjä työllisyyteen, työttömyyden kustannuksia ja osallisuuden merkitystä, työkykyä ja työkyvyttömyyttä, työvoimapolitiikan kansainvälisiä ja
kansallisia kokemuksia, työn muutoksen suuntia sekä työllisyyskysymyksen ratkaisumalleja.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kirjan on toimittanut Jouko Kajanoja, ja siihen ovat kirjoittaneet<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Jussi Ahokas, Antti Alaja, Robert Arnkil, Sirpa Eklund, Teppo Eskelinen, Heikki Ervasti, Pertti Honkanen, Anne Huotari, Mikko Jakonen, Jouko Kajanoja, Johannes Kananen, Jaakko Kiander, Tanja Kuronen, Aarne Kuusi, Tomi Kyyrä, Erja Lindberg,
Jukka Lindberg, Ari-Matti Näätänen, Jaana Pakarinen, Juha A. Pantzar, Johanna Perkiö, Ville-Veikko Pulkka, Matti Sihto, Timo Spangar ja Pekka Tiainen.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kalevi Heinilä<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Minne menet Suomen urheilu? – Kilpavarustelusta kestävään kehitykseen<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Suomen kaltaisen pienen maan on entistä vaikeampaa vaalia urheilunsa kunniakkaita perinteitä, mutta sitä on vaikea tunnustaa. Urheilun kehittämisohjelmien painopisteenä on huippu-urheilu – siis suuren yleisön istumaviihde.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Huippu-urheilussa voimavarat keskitetään kansainvälisen menestyksen turvaamiseen ja siten vaatimustason ja kustan-nusten nousun kierteen vahvistamiseen. Kasvava panostaminen huippu-urheilun menestyksen turvaamiseksi merkitsee sitä, että
liikuntakulttuurimme tärkein tarkoitus eli omakohtainen liikunnan harrastus on jäämässä täysin toissijaiseen asemaan liikuntajärjestöjen toiminnassa. Se myös jättää jälkeensä suuren joukon urheilijoita, jotka eivät suurista panostuksista huolimatta koskaan
onnistu nousemaan kapealle kansainväliselle huipulle. Jotta liikunnan tärkein terveyspoliittinen tehtävä voitaisiin turvata, tarvitaan ymmärrystä siitä, mihin kiihtyvä urheilun kilpa-varustelu jatkuvasti kasvavine kustannuksineen lopulta johtaa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Jussi Marttinen<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Palvelukseen halutaan robotti – tekoäly ja tulevaisuuden työelämä<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tuleeko ihmistyöstä tekoälyn yleistyessä tarpeetonta? Tekeekö robotti tulevaisuudessa ihmisen työn? Aiheuttaako automatisaatio massatyöttömyyden? Onko joillain aloilla odotettavissa muuta kuin kurjuutta?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tekoäly, automatisaatio ja robotisaatio ovat aikamme taikasanoja ja monen mielessä myös uhkakuvia. Olipa kyse sitten uusista mahdollisuuksista tai ihmistyöntekijöitä uhkaavasta tilanteesta, suuria muutoksia on väistämättä edessä teknologian
kehittyessä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Jussi Marttinen selvittää teoksessa, mitä automatisaation yleistyessä oikeasti tapahtuu ja ketä pitäisi uskoa, kun arvioidaan sen vaikutuksia työelämään ja tulevaisuuden työnjakoon ihmisten ja robottien kesken. Kirjan tavoite on luoda aiheesta
kokonaiskuva sekä hälventää aiheeseen liittyviä aiheettomia pelkoja ja epäilyksiä. Marttinen esittelee kirjassa kattavasti automaation historiaa ja aiheesta tehtyjä tutkimuksia sekä robottien käyttömahdollisuuksia nyt ja lähitulevaisuudessa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Jussi Marttinen (s. 1991) on konetekniikan diplomi-insinööri. Hän työskentelee Meyerin telakalla Turussa automaatioinsinöörinä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kati Juva<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Marskin luottokirurgi – Simo Brofeldt 1892–1942<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kirurgi Simo Brofeldtin tarina on läpileikkaus Suomen historian merkittävimmistä tapahtumista kansalaissodasta toiseen maailmansotaan.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Brofeldtilla oli läheiset suhteet Saksaan. Monet läheiset kollegat olivat natsipuolueen jäseniä korkeassakin asemassa, mutta Simo Brofeldt ei itse osoittanut viehtymystä kansallissosialismiin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Mannerheim-ristin Simo Brofeldt sai ainoana lääkärinä: syksyllä 1941 osasto Laguksen panssarijoukot joutuivat mottiin ilman huoltoyhteyttä rintaman taakse. Tällöin Brofeldt lensi uhkarohkeasti paikalle, järjesti lääkintähuollon ja leikkasi haavoittuneita
yötä päivää – ilmeisesti metamfetamiinin voimalla.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Brofeldt oli myös merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja mm. Lääkäriseura Duodecimin puheenjohtajana ja Helsingin kaupunginvaltuutettuna.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Anton Monti & Pontus Purokuru<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Suoraa toimintaa! – Autonomiset liikkeet Suomessa 1986–2016<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Yhteiskunnallisten liikkeiden toimijat kertovat omin sanoin, kuinka Suomeen tuotiin uudenlainen, jännittävämpi tapa tehdä politiikkaa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Aktivismin ansiosta eläinten oikeuksista, kaupunkikulttuurista, siirtolaiskeskustelusta, perustulovaatimuksesta ja uudesta luokkapuheesta tuli valtavirtaa. Aktivismi mullisti politiikan lisäksi puolueet ja mainostoimistot. Kirja on tämän
“skenen” perintö tuleville toimijoille.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Vuosituhannen vaihteessa suomalaiset aktivistit kuljettivat radiolähettimiä Keski-Amerikassa, järjestivät itsenäisyyspäivän Kuokkavierasjuhlia ja iskivät kakun Maailmanpankin johtajan päähän. Globalisaatioliikettä seurasi sosiaalikeskusten
ja vapaan kaupunkikulttuurin aika. Katumaalarit kävivät sotaa yksityistä vartiointiyritystä ja poliisia vastaan. Alakulttuuri kukoisti vallatuissa taloissa, kadunvaltauksissa ja laittomissa bileissä. Yliopistoja vallattiin, kunnes osa aktivisteista siirtyi
puolueisiin ja osa ryhtyi tekemään sabotaasi-iskuja.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">2010-luvulla feminismi ja antirasismi nousivat julkisuuteen. Seikkailujen ja spektaakkelien seurauksena tuhansien ihmisten elämät muuttuivat<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kati Berninger, Raimo Lovio, Armi Temmes, Mikko Jalas, Paula Kivimaa & Eva Heiskanen
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Suomi seuraaville sukupolville – taloudellisten murrosten käsikirja<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Suomen talous tarvitsee uudistuksia. 2010-luvun talous on kehittynyt hitaasti ja Pariisin ilmastosopimus edellyttää ekologisen kestävyyden parantamista. Toisaalta energia-alalla on lupaavia kansainvälisiä trendejä uusiksi ratkaisuiksi.
Pieni vähittäinen korjaus ei riitä, vaan tarvitaan suuri murros, energia- ja liikennejärjestelmän ja ravinnetalouden toimintatapojen perusteellinen muutos.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Sinimaaria Kangas<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Eettisen lihansyönnin käsikirja<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Voiko broileri elää hyvän elämän? Kuinka valkohäntäkauriista tulee lihaa? Millaisissa oloissa sika voi toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan? Onko teuraskuljetuksille vaihtoehtoja? Millainen naudanlihantuotanto on järkevintä
ympäristön kannalta? Onko luomu aina eläin- ja ympätistöeettisempää kuin tavanomainen tuotanto? Miten lihaa voi hankkia suoraan tuottajalta?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Eettisen lihansyönnin käsikirja on opas ruoan alkuperästä kiinnostuneille kuluttajille, jotka haluavat syödä mahdollisimman eläinystävällisesti ja ympäristökestävästi tuotettua lihaa, tuottajan osaa unohtamatta. Sivuilla vieraillaan monenkirjavilla
lihantuotantotiloilla ja pyrähdetään välillä myös Atlantin taakse. Tuottajien lisäksi aihetta pohditaan kirjassa muidenkin alan ajattelijoiden ja asiantuntijoiden kanssa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta
sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"> <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle: https://agricolaverkko.fi/arvostelut/ josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen
H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: https://agricolaverkko.fi/arvostelut/.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
</div>
</body>
</html>