<html xmlns:o="urn:schemas-microsoft-com:office:office" xmlns:w="urn:schemas-microsoft-com:office:word" xmlns:m="http://schemas.microsoft.com/office/2004/12/omml" xmlns="http://www.w3.org/TR/REC-html40">
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8">
<meta name="Generator" content="Microsoft Word 15 (filtered medium)">
<style><!--
/* Font Definitions */
@font-face
{font-family:"Cambria Math";
panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4;}
@font-face
{font-family:Calibri;
panose-1:2 15 5 2 2 2 4 3 2 4;}
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{margin:0cm;
margin-bottom:.0001pt;
font-size:12.0pt;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
a:link, span.MsoHyperlink
{mso-style-priority:99;
color:#0563C1;
text-decoration:underline;}
a:visited, span.MsoHyperlinkFollowed
{mso-style-priority:99;
color:#954F72;
text-decoration:underline;}
span.Shkpostityyli17
{mso-style-type:personal-compose;
font-family:"Calibri",sans-serif;
color:windowtext;}
span.apple-converted-space
{mso-style-name:apple-converted-space;}
.MsoChpDefault
{mso-style-type:export-only;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-fareast-language:EN-US;}
@page WordSection1
{size:612.0pt 792.0pt;
margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.WordSection1
{page:WordSection1;}
--></style>
</head>
<body lang="FI" link="#0563C1" vlink="#954F72">
<div class="WordSection1">
<p class="MsoNormal"><span style="font-family:"Times New Roman",serif;color:black">Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja<span class="apple-converted-space"> </span>arvosteltavaksi<span class="apple-converted-space"> </span>Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun
(ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen: <<a href="mailto:agricolan.arvostelut@gmail.com"><span style="color:#954F72">agricolan.arvostelut@gmail.com</span></a>> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi
(maaposti!). Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
<span style="font-family:"Times New Roman",serif;color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal">niin & näin kevään 2018 kirjoja<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Vapaus<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Toim.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Sami Syrjämäki<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Vapautta puolustetaan, ylistetään ja vaaditaan. Jos joku rohkenee sanoa vastustavansa vapautta, häneltä penätään poikkeuksellisia perusteluja. Mutta usein vapaus on myös pelkkä myönteinen iskusana, jonka avulla esiinnytään kaiken hyvän
ja kannatettavan puolestapuhujina.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Vapaudesta puhuminen ei kuitenkaan vapauta selventämästä, mitä vapaudella tarkoittaa, sillä juuri vapauden käsitteen historia luo reunaehdot nykyisellekin vapauskeskustelulle. Jotta vapaus ei jäisi tyhjäksi sanaksi, täytyy tietää, mitä
sillä on tarkoitettu, jotta voisi ymmärtää, mitä itse sillä tarkoittaa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Sami Syrjämäen toimittamassa klassikkotekstien kokoelmassa ovat mukana Thomas Hobbes, Benjamin Constant, Thomas Hill Green, Isaiah Berlin, Gerald MacCallum Jr. ja Quentin Skinner.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Elo ja anergia<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Antti Salminen Tere Vadén<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Miksi sadanviidenkymmenen vuoden aikana käytetystä ainutlaatuisen suuresta fossiilisesta energiapanoksesta seuraa nimenomaan luonnon tuho? Mitä on tapahtunut, kun energia työskentelee elämää vastaan?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kysymykset heräävät, kun myönnetään, että ihminen ei koskaan ollut vain ihminen, vaan aina myös kiveä, kasvia, eläintä, voimia ja voimattomuuksia, kiertävää ja kuolevaa ainetta… Elo ja anergia kutsuu ajattelemaan inhimillistä ja humanismia
toisin hetkellä, jolloin ihminen näyttää elävien tuholta ja ihmisen käyttämä energia elämän kiellolta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Teos on posthumanismin sisäinen kritiikki. Se kyseenalaistaa ei-inhimillisen ja inhimillisen, subjektin ja objektin sekä ylimalkaan olennoimismetafysiikan erottelujen kestävyyden.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">"Fossiilisubjekti on tietämättään anergiasuvereenin renki. Sitä ajaa solaarinen hulluus. Tämä antaa sille ei-inhimilliset voimat."<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tunteiden kulttuuripolitiikka<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Sara Ahmed<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Rasistinen viharyhmä julistaa toimivansa rakkaudesta, uutislähetys varoittaa pakolaisaallosta, valtionpäämies ilmoittaa häpeävänsä maansa menneitä tekoja. Sanat ohjaavat tunteita ja sanoilla ohjaillaan tunteita; tunteet eivät kammitsoidu
yksilöiden sisään vaan ne hahmottelevat kentän, jolla ihmiset ja ihmisryhmät politiikassa painiskelevat. Siksi myös turvapaikanhakijoista tai seksuaalivähemmistöistä puhuttaessa tulisi panna merkille tunteet, jotka hahmotuksia hallitsevat.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Sara Ahmed (s. 1969) on brittiläisaustralialainen feministitutkija, joka on keskittynyt erityisesti siirtolaisuutta, toiseutta ja moninaisia identiteettejä koskeviin kysymyksiin. Häntä pidetään yhtenä aikamme merkittävimmistä feministeistä.
Tunteiden kulttuuripolitiikka on ensimmäinen häneltä suomennettu teos.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Demokratia ja kasvatus<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">John Dewey<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">John Dewey (1859–1952) tunnetaan käytännön, kokemuksen ja kansanvallan ajattelijana. Hän siirsi filosofian ikuisuuskysymykset modernin yhteiskunnan näyttämölle. Deweyn kaikkia teoksia yhdistää hellittämätön pohdinta toimeliaisuudesta, elävien
olentojen ja ympäristöjensä suhteesta. Yhdysvaltalaispragmatistin luomuksista suurelle yleisölle tunnetuin on ajatus tekemällä oppimisesta. Kirjassa Demokratia ja kasvatus Dewey puolustaa itsenäistä oppijaa, joka varttuu kansalaiseksi tasavertaisuutta ja aktiivisuutta
tukevassa koulussa. Kasvatustieteilijät ja opettajat eivät ole koskaan unohtaneet Deweyn filosofiaa. Nyt siitä puhuvat kaikki muutkin. Tässä on Deweyn tuotannon kiistaton huipentuma.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Uni sikeydet ja vaikeudet<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Lugaresi, Elio<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Tiede valvoo silloinkin kun muut nukkuvat, ja nyt kaikille unisille tai unettomille tuiki tarpeellinen tieto on saatavilla suomeksi tiiviissä muodossa. Uni – sikeydet ja vaikeudet kertoo taskukoossa, mitä unilääketiede on unesta ja nukkumisesta
selville saanut. Professori Elio Lugaresi (1926–2015) kertoo yleistajuisesti monikymmenvuotisen lääkärinkokemuksensa pohjalta, miten monet seikat uneen vaikuttavat ja millainen on nukkumisen ja univaikeuksien fysiologinen perusta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Italialainen Elio Lugaresi oli yksi maailman johtavista unilääketieteen tutkijoista, ja Uni – sikeydet ja vaikeudet on hänen testamenttinsa suurelle yleisölle. Esipuheen kirjan suomenkieliseen laitokseen on kirjoittanut Lugaresin pitkäaikainen
assistentti Federica Provini.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Logiikka<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Graham Priest<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Onko päätelmä pätevä tai järkeily kohdallaan? Onko johtopäätös perusteltu? Näitä kysymyksiä punnitsee logiikka. Tämä ikivanha ajattelun ala kietoutuu nykymuodossaan kaikkialle elämäämme aina arkipäiväisestä pohdinnasta tietokoneiden perusrakenteisiin.
Filosofi-loogikko Graham Priestin Logiikka johdattaa hauskan kepeästi mutta samalla rautaisen asiantuntevasti järkeilyn keskeisimpien käsitteiden ja olennaisimpien kiistojen äärelle. Priest tekee logiikasta helppoa mutta sysää lukijansa myös pohtimaan alan
peruskysymyksiä itse.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Logiikka antaa yleiskuvan logiikan perusteista ja historiasta. Teos sopii sekä kaikille ajattelusta kiinnostuneille että täydentäväksi ja syventäväksi lukemistoksi lukion tai korkea-asteen filosofian ja matematiikan kursseille. Kirjaan
sisältyy pulmatehtäviä ratkaisuineen, sanasto ja jatkolukemisvinkkejä<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Mitä on populismi?<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Jan-Werner Müller<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Populistit sanovat päästävänsä kansan äänen kuuluville. Unkarin, Puolan, Turkin ja Latinalaisen Amerikan esimerkit kuitenkin osoittavat, ettei populistien menestys ole suinkaan korjannut demokratiavajetta vaan johtanut kansan nimissä harjoitettuun
autoritaarisuuteen. Viestimien valjastaminen ja kansalaisyhteiskunnan kurittaminen perustellaan sillä, että kaikki tapahtuu kansan tahdosta. Mitä on populismi? osoittaa, ettei populistien kansa koskaan ole todellinen kansa vaan silkka retorinen rakennelma.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Saksalainen Jan-Werner Müller (s. 1970) toimii politiikantutkimuksen professorina Princetonin yliopistossa. Hän on julkaissut useita teoksia ja artikkeleita populismista, Saksan lähihistorian politiikasta ja liberaalin demokratian nykytilasta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Sand Countyn almanakka ja luonnoksia sieltä täältä<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Aldo Leopold<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Luonnosta on moneksi; joskus se ottaa luonnolle, joskus käy luontoon. Aldo Leopold (1887–1948) kulkee kirjassaan kalassa ja metsällä, istuttaa mäntyjä ja vaanii lehtokurppakoiraan tanssia, tuumii kynsimön kauneusarvoja ja manaa tieverkoston
luonnolle tietämää harmia. Hänellä on silmää niin yksityiskohdille kuin kokonaisuuksillekin, ja yhdessä Sand Countyn almanakan tuokiokuvat ja laajat esseet hahmottelevat luonnon elävien olentojen yhteisöksi – ja ihmisen yhdeksi eliöyhteisön lukuisista jäsenistä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Aldo Leopold oli yhdysvaltalainen filosofi, ekologi, ympäristöajattelija ja metsänhoitaja. Yhdeksi kaikkien aikojen vaikutusvaltaisimmista ympäristöajattelua muovanneista kirjoista tunnustettu Sand Countyn almanakka (1949) on jo käännetty
useimmille maailmankielille.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">***<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Kuva ja ajatus<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Fredrik Lång<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Suomenruotsalainen Fredrik Lång (s. 1947) on arvostettu kirjailija ja terävä aikalaiskriitikko. Sanataiteen lisäksi Lång on laatinut väitöskirjan filosofiasta. Hänen ei-fiktiivinen pääteoksensa Kuva ja ajatus (Bild och tanke, 1999) pohtii
visuaalisia teoksia eri aikakausien ja yhteiskuntien merkitysten kantajina.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">Lång johdattaa lukijat muinaisuudesta renessansseitse modernismiin. Hän lukee yhtä tarkasti tekstejä kuin katsoo maalauksia ja veistoksia. Syyniin pääsevät niin Giotto kuin Duchamp, keskustelukumppaneiksi niin Aristoteles kuin Cusanus.
Pohditaan antiikin sisintä, kristillisyyden ydintä ja porvarillisuuden syntyä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal">On yksi asia todeta niin kuin Lång toteaa. ”Kunkin ajan olennaisin kuvamuotoinen taide tuo esille syvimmän mahdollisen ymmärryksen ajastaan.” Toinen asia on kyetä hänen tapaansa myös tulkitsemaan sitä viitseliäästi ja palkitsevasti.<br>
<br>
<span style="font-family:"Times New Roman",serif;color:black">***<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
<span style="font-family:"Times New Roman",serif;color:black">HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale
Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen<span class="apple-converted-space"> </span>arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
<span style="font-family:"Times New Roman",serif;color:black"> <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="font-variant-caps: normal;orphans: auto;text-align:start;widows: auto;-webkit-text-stroke-width: 0px;word-spacing:0px">
<span style="font-family:"Times New Roman",serif;color:black">Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle: <a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></a><span class="apple-converted-space"> </span>josta
se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: <a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/"><span style="color:#954F72">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></a>.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size:11.0pt"><o:p> </o:p></span></p>
</div>
</body>
</html>